MONIKULTTUURISET LAPSET KANGASALAN VARHAISKASVATUKSESSA JA ESI- OPETUKSESSA 1. PERHEEN KANSSA TEHTÄVÄ YHTEISTYÖ On tärkeää, että perheen kanssa puhutaan yleiskieltä. Käytä lyhyitä lauseita, vältä slangia, puhu yksi asia kerrallaan. Käytä kuvia tarvittaessa kielen ymmärtämisen tukena koko perheen kanssa, esim. kuvitettu päiväjärjestys voidaan antaa vanhemmille kotiin helpottamaan päiväkodin päivän hahmottamista. Näiden samojen kuvien avulla lapsi voi myös kertoa päivästään kotiväelle. Viikkoohjelman kanssa voidaan toimia samoin. Tiedotteet retkistä, juhlista ja lomista on hyvä tehdä selkeiksi ja kuvitetuiksi tarvittaessa. Tärkeiden ajankohtien ja kellonaikojen ilmoittamisessa voi kuva kellosta selkeyttää asiaa. Kodin ja päiväkodin välistä yhteistyötä helpottaa reissuvihko, johon voidaan kirjoittaa viestit sen lisäksi että ne kerrotaan perheelle. 1.1. Aloituskeskustelu perheen kanssa tulkki mukana tarvittaessa Ennen lapsen varhaiskasvatuksen aloitusta huoltajille varataan aloituskeskusteluaika, jolloin heillä on mahdollisuus tutustua varhaiskasvatus-/esiopetuspaikkaan ja henkilökuntaan ilman lasta. Aloituskeskustelussa tutustutaan lapseen, perheen historiaan, kulttuuriin, uskontoon ja elämäntapaan kuuntelemalla lapsen huoltajia. Heille kerrotaan myös suomalaisesta varhaiskasvatuksesta ja sen arvoista ja tavoitteista. Perhe ja varhaiskasvatuksen henkilökunta sopivat yhteisistä käytänteistä ja molemmat osapuolet saavat lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvää tietoa. Tässä yhteydessä sovitaan tutustumiskäynneistä ja tarvittaessa tutustumiskäynneille kutsutaan perheen asioita hoitavia yhteistyötahoja. Ensimmäiseen käyntiin valmistaudutaan ja varataan riittävästi aikaa Aloituskeskustelussa esimiehen läsnäolosta sovitaan tilannekohtaisesti, tällöin voidaan tulkin läsnä ollessa käydä läpi myös päivähoitomaksuun tai muihin käytänteisiin liittyvät asiat Keskustelussa täytetään varhaiskasvatussuunnitelmasta PALVELUSUUNNITELMA sekä ARJEN KÄYTÄNNÖT, KASVATUKSEN, OPETUKSEN JA HOIDON KOKONAISUUS -lomake Perheeltä kysellään lapsen asioista, perheen tottumuksista ja kiinnostuksen kohteista (erityisesti ruokailuun, kieleen ja katsomukseen liittyvät asiat) Tutustuminen tapahtuu, kuten muidenkin perheiden kanssa, rakentamalla yhteistyötä huoltajien kanssa kasvatuskumppanuuden kautta Henkilökunta kertoo varhaiskasvatuksen/esiopetuksen toiminnasta, päivän kulusta ja lapsiryhmään liittyvistä asioista Vanhempien kanssa keskustellaan myös lapsen oman äidinkielen merkityksestä lapsen kielen oppimiseen sekä perheen yhteisen tunnekielen välineenä Huoltajat kertovat lapselle omalla äidinkielellään päivän tapahtumista (tässä kuvat ovat olennainen apu sekä lapsen tueksi, että vanhemmille päivän kulun hahmottamiseksi) Sovitaan hoitoajat sekä tuonti- ja hakemiskäytännöt Kerrotaan käytännöt lapsen sairastuessa Täytetyt lomakkeet kopioidaan vanhemmille
1.2. Varhaiskasvatuksen/esiopetuksen tilojen ja toiminnan esittely Päiväjärjestys käydään läpi tarvittaessa kuvien (ja kellon) avulla Perheelle esitellään tilat ja niiden tarkoitus käytännössä Tarpeen mukaan apuna käytetään havainnollistavia esineitä ja kuvia, jotta varmistutaan asian ymmärrettävyydestä Eri vuodenaikoihin liittyvä vaatetus on hyvä ottaa puheeksi perheen kanssa riippuen heidän tiedoistaan Suomen olosuhteista Yksikön tapoihin ja toimintakulttuuriin perehdytetään tutustumisen yhteydessä sekä aloituskeskustelussa Yksikön arkeen tutustuminen jatkuu lapsen aloitettua varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa 1.3. Varhaiskasvatussuunnitelma-/esiopetussuunnitelmakeskustelu ja S2-suunnitelman laadinta perheen kanssa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa käytetään Kangasalan omaa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmalomaketta tai esiopetuksen oppimissuunnitelmalomaketta, joihin liitetään myös suomi toisena kielenä suunnitelma (tämän ohjeistuksen lopussa). Keskusteluissa tulee erityisesti huomioida lapsen kulttuuritausta ja kielitaito. Tulkkipalveluita käytetään pääsääntöisesti aina. 1.4. Suomalaisesta kasvatuskulttuurista esille nostettavia asioita: Miehet ja naiset, tytöt ja pojat ovat tasa-arvoisia. Ihmisiä ei erotella poliittisten, rodullisten eikä uskonnollisten seikkojen vuoksi Huoltajia tuetaan heidän kasvatustyössään. Molemmat huoltajat ovat osallisia lapsen kasvatukseen liittyvissä asioissa. Tunteiden ilmaisu on sallittua. Opettelemme elämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on tärkeää, että lapsi leikkii, liikkuu, kehittyy kielellisesti ja taiteellisesti sekä tutkii ympäristöään, on aktiivinen toimija ja tulee kuulluksi. Fyysinen kurittaminen on lailla kielletty (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1 luku 1 ) Yhteistyötahot, esim. varhaiskasvatuksen erityisopettaja, neuvola, koulu, lastensuojelu ja perheneuvola Kristilliset pyhät ja ruokakulttuuri
Monikulttuurisen lapsen ensimmäinen puoli vuotta varhaiskasvatuksessa/esiopetuksessa Aloituskeskustelu perheen kanssa - tulkki mukana Tilojen ja toiminnan esittely Ennen hoitosuhteen alkua x x 1.kk 2.kk 3.kk 4.kk 5.kk 6.kk Jatkosuunnitelma Tutustuminen lapsen ja perheen x x x x x x x kulttuuriin sekä suoma- laiseen kasvatuskulttuuriin Lapsen ja koko perheen perehdyttäminen x x x x x x x varhaiskasva- tuksen/esiopeyuksen arkeen Vasu/oppimissuunnitelmakeskustelu ja S2 -suunnitelman laadinta - tulkki mukana x x Suomi toisena kielenä (S2) - x x x x x x x opetus Suomen kielen arviointi x x x 2. SUOMI TOISENA KIELENÄ (S2) -OPETUS Suomi toisena kielenä opetus on tarkoitettu niille lapsille, joiden suomen kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. Suomi toisena kielenä opetus on tietoista ja suunnitelmallista toimintaa, joka tapahtuu arjessa ja toiminnassa. Lapsen kehityksen ja suomen kielen osaamisen taso huomioidaan siinä, kuinka lapselle puhutaan (selkeys, hitaus jne.). Suomen kieltä opetetaan systemaattisesti eri tavoin ryhmän resurssit huomioiden. Aluksi on tärkeää, että lapsi oppii ymmärtämään ja ilmaisemaan arjen perusasioita. 2.1. Henkilökunnan vastuunjako suomi toisena kielenä(s2) -opetuksessa Päiväkodin johtajan vastuulla on huolehtia siitä, että S2-opetusta annetaan sitä tarvitseville lapsille ja että henkilökunnan osaaminen on riittävää. Päiväkodin johtaja ilmoittaa uudesta monikulttuurisesta lapsesta oman alueensa varhaiskasvatuksen erityisopettajalle. Yksikön S2-vastaava on ryhmän opettajan tukena S2-opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Hän myös kokoaa ja pitää monikulttuurisuuteen ja S2-opetukseen liittyvät materiaalit ajan tasalla, osallistuu koulutuksiin ja tapaamisiin ja välittää tiedot omaan yksikköönsä. Ryhmän päiväkodinopettaja vastaa S2-opetuksen suunnittelusta ja toteutuksesta omassa ryhmässään sitä tarvitseville lapsille. Ryhmän henkilökunta tukee suomenkielen oppimista tiimissä sovitusti arjen tilanteissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja on tarvittaessa tukena S2-opetuksen suunnittelussa. Yksi varhaiskasvatuksen erityisopettajista vastaa S2- vastaavien koulutuksesta.
2.2. Toisen kielen oppiminen Toisen kielen oppiminen kestää lapsella 5 8 vuotta. Lapsi oppii ensin sanoja sattumanvaraisessa järjestyksessä ja toistaa ympäristöstä kuulemiaan sanoja ymmärtämättä niiden merkityksiä. Tarvitaan noin 60-70 toistoa sanan oppimiseksi. Vähitellen lapsi osoittaa ymmärtävänsä ja pystyy toimimaan lyhyiden ohjeiden mukaiseksi. Monikulttuurinen lapsi oppii suomen kielestä noin 1 2 vuoden kuluessa ns. pintasujuvuuden eli lapsi ymmärtää ja osaa ilmaista perusasiat konkreettisissa arkipäivän asioissa. Kielitaito ei kuitenkaan vielä riitä kielen syvällisempään ymmärtämiseen. Toisen kielen oppimisessa on ns. välikielen vaihe, jossa kielen kehitys näyttää pysähtyneen. Tässä vaiheessa lapsi ei löydä täsmällistä ilmaisua tai sanaa vaan käyttää kiertoilmaisuja ja korvaavia sanoja. Vähitellen välikielen ilmaisut jäävät pois ja kielen kehitys etenee. Tärkeä on erottaa kielellisen kehityksen vaikeus suomi toisena kielenä oppimisen haasteista. Kielellisen kehityksen vaikeus näkyy myös äidinkielen oppimisen pulmina. 2.3. S2 -suunnitelman laatiminen Suomi toisena kielenä -suunnitelma sisältyy lapsen varhaiskasvatussuunnitelman/esiopetuksen oppimissuunnitelman liitteeksi erilliselle lomakkeelle, joka löytyy tämän ohjeistuksen lopusta. 2.4. Lapsen kielen tukeminen: arjen hyviä käytäntöjä Aktiivinen vuorovaikutus; kuuntele lasta Tehosta selkeää ja johdonmukaista puhetta ilmeillä ja eleillä Huomioi lapsen kiinnostuksen kohteet Lähtökohtana toiminnallisuus ja leikki Yksi asia kerrallaan Kysyvä vuorovaikutus (ei anneta valmiita vastauksia) Opetus arkitilanteiden ja leikin kautta; tilanteiden sanoittaminen, esineiden ja asioiden nimeäminen Laulut, lorut, tarinat: lue paljon Kuvista ja esineistä kertominen Pienryhmätoiminta Pelit Liikunta Tietotekniikan opetusohjelmat Aihealueita S2-opetukseen liitteen lopussa Kuvien ja piirtämisen käyttö puheen tukena Materiaalia esimerkiksi www.papunet.net sivustolta Aikuisen tulee kiinnittää huomiota puheen määrään, nopeuteen ja selkeyteen Päivittäisissä tilanteissa (ruokailu, pukeminen, wc, päivälepo, ulkoilu) on hyvä muistaa, että ne voivat olla lapselle täysin uusia asioita ja vaativat aikuiselta toistuvaa aktiivista ohjaamista, kärsivällistä kädestä pitäen opettamista Päivittäisten tilanteiden jäsentämistä ja vuorovaikutusta helpottaa kuvien käyttäminen, koska kuva on konkreettisempi ja usein selkeämpi kuin puhe. Kuvitettu päiväjärjestys ja yksittäisten kuvien käyttäminen arjen selkiyttämisessä helpottavat ymmärtämistä. Kuvien lisäksi kommunikaation välineenä voi käyttää myös piirtämistä. Opetellaan sanomaan lapsen nimi oikein. Toistetaan myös ryhmän lasten ja aikuisten nimiä, niin että lapsi oppii ne.
Annetaan lapselle jakamatonta aikuisen aikaa. Aikuisella on aktiivinen rooli siinä, että lapsi pääsee mukaan toimintaan ja leikkiin toisten lasten kanssa. Järjestetään sellaisia leikkitilanteita ja leikkiä, jotka eivät vaadi kielitaitoa tai kulttuurista taitamista. Ohjatuissa sääntöleikeissä (esim. liikuntaleikit) tuetaan ryhmätoimintaa ja lapset saavat luontevalla tavalla kontaktia toisiinsa. Kiusaamiseen puututaan heti, jos lasta nimitellään, ei oteta mukaan leikkeihin, kieltäydytään pitämästä kädestä tai istumasta vieressä tai jos lasta kohtaan käyttäydytään aggressiivisesti Toiminnassa otetaan huomioon kulttuurien moninaisuus ja vastavuoroisuus. 2.5. Suomen kielen arviointi ja seuranta Kielen kehitystä arvioidaan ja seurataan jatkuvasti varhaiskasvatuksen ja kodin arjessa, sekä vuosittain vanhempien kanssa vasukeskustelussa tai esiopetuksen oppimissuunnitelmakeskustelussa. Muistioon kirjataan taidot kielen eri osa-alueilla: arjen toimivuus, suomen kielen ymmärtäminen, suomen kielen tuottaminen, sanavarasto ja käsitteet. Lapsen suomen kieltä arvioidaan tämän ohjeistuksen lopussa olevalle lomakkeelle. Arvioinnin apuna voidaan käyttää esimerkiksi Kettu-kielenarviointimenetelmää ja Repun takanassa -maahanmuuttajalasten kielitason kartoitusta. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen erityisopettajalta voi pyytää apua arviointiin sekä lainata arviointimateriaalia. 2.6. Oman kielen opetus/ tukeminen Tärkeää on kannustaa vanhempia myönteiseen ylpeyteen ja iloon omasta, ainutlaatuisesta äidinkielestään. Ohjataan vanhempia puhumaan omaa äidinkieltään lapsen kanssa johdonmukaisesti joka tilanteessa, vaikka lapsi puhuisikin suomea. Sekakieltä on vältettävä. Oma vahva äidinkieli edistää toisen kielen oppimista. Muista myös, että lapsen oma äidinkieli on lapsen tunnekieli. Lapsen äidinkielen osaaminen voidaan tarvittaessa kartoittaa ja se sovitaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Kartoittaminen voidaan toteuttaa yhteistyössä lapsen omaa äidinkieltä osaavan työntekijän tai tulkin kanssa. 3. TULKIN KÄYTTÖ Tulkkia käytetään tarvittaessa molemminpuolisen ymmärryksen varmistamiseksi. Tulkin mukaan ottaminen on tärkeää erityisesti varhaiskasvatuksen aloittamisen yhteydessä käytävässä aloituskeskustelussa, jossa täytetään tarvittavat kaavakkeet. Tulkin käyttö varmistaa sen, että vanhemmat ja henkilöstö ymmärtävät toisiaan ja jakavat tietoa lapsen asioista. Tulkki voidaan tilata, vaikka asiakas ei näkisi sitä tarpeellisena. 3.1. Tulkin tilaaminen Sovi tulkin tilaamisesta esimiehesi kanssa; tarkista, mistä tulkin tilaat. Ilmoita tilauspaikkaan laskutusosoite. Lisäksi laskussa tulee näkyä tilaajan nimi ja yksikkö. Tilaa tulkki ajoissa (viimeistään kuukautta ennen keskustelua) peru tarvittaessa. Käytä aina ammattitulkkia, älä asiakkaan sukulaisia, tuttavia tai lasta Tulkin tilaa varhaiskasvatuksen työntekijä. Mieti valmiiksi tulkkauksen ajankohta ja tapa (paikan päällä / puhelimessa / video)
Tulkkia tilattaessa kerro asiakkaan äidinkieli (ja mahdollinen murre), ajankohta (alkamis- ja päättymisaika) ja osoite, tulkkauksen aihe (lähetä mahdollisesti etukäteismateriaali), tarvitaanko mies vai nainen, tilaajan nimi ja yhteystiedot, laskutusosoite, tulkattavan nimi, maahantulopäivä ja status (ovat tarpeen joissakin tapauksissa laskutussyistä) Varaa keskusteluun, jossa tulkki on mukana, riittävästi aikaa. Keskustelun päättyessä allekirjoitetaan tilaus. Tulkin voi tilata esim. Pirkanmaan tulkkikeskuksesta. puhelin: 03-5657 7314 (ma-to klo 8 15.45 ja pe 8-15.15) 3.2. Näin toimit tulkin kanssa Suunnittele etukäteen tulkattavat sisällöt Huomaa, että tulkki tulkkaa viranomaisen ja asiakkaan välisen keskustelun sellaisenaan, eikä osallistu siihen itse. Tulkki pyytää selvennystä, jos sitä tarvitsee. Jaksota puheesi sopivasti ja anna tulkin tulkata rauhassa loppuun asti. Vältä ammattislangia. Puhu aina asiakkaalle, ei tulkille. Pidemmissä tulkkaamisissa on syytä pitää noin 10 min tauko tunnissa. Muista pitää kiinni sovituista aikatauluista.