Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU. Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija

Samankaltaiset tiedostot
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU

Nähdäänkö metsä puilta Pariisin jälkeen?

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Pariisin ilmastosopimus

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Varsovan kokouksen neuvottelutilanteesta. Harri Laurikka

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Pariisin ilmastosopimus. Harri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastoneuvotteluiden tavoitteet ja tilanne 2015

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Pariisin ilmastosopimus vs. elinkeinoelämän odotukset - mitä sovittiin? Mikael Ohlström (tavoitepohjat )

Suomen kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka ja tulevaisuuden näkymät. Kuntaliitto Olli-Pekka Pietiläinen, Pirkko Heikinheimo YM

Kööpenhaminan ilmastokokous ja uudet haastet päästöjen raportoinnille. Riitta Pipatti Tilastokeskuspäivä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

EU 2030 ilmasto- ja energiapaketti: Taakanjakoasetus. Maa- ja metsätalousvaliokunta Merja Turunen, ympäristöneuvos Ympäristöministeriö

Ilmastopolitiikan ajankohtaisia teemoja maailmalla, EU:ssa ja Suomessa

Suomen arvion mukaan sopimus on sekasopimus, joka sisältää sekä unionin että jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvia määräyksiä.

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Mitä Durbanin jälkeen?

Kasvihuonekaasujen inventaario ja. - yritysten tietotarpeet. Riitta Pipatti Tilastot ja indeksit energialiiketoiminnan apuna 9.5.

Ilmasto-oikeutta. Luennon rakenne 3/20/2018. Taustaa. Kansainvälinen ilmasto-oikeus. EU:n ilmastotavoitteet ja keinot

EU:n LULUCF asetus ja metsien vertailutaso Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Pariisin ilmastosopimus - yhteenvetoa ja arviointia

Matti Kahra / MMM Talousvaliokunnan asiantuntijakuuleminen

Ilmastorahoitus ja Suomen toimeenpanosuunnitelmat

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät , Robert Utter

ILMASTO-OIKEUTTA. Luennon rakenne 3/19/2019. Taustaa. Ilmasto-oikeuden tasot. Keskeiset instrumentit. Kansainvälinen EU:n Kansallinen

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Climate Action in Agenda 2030; Finland

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Kansainvälinen ja kansallinen ilmastopolitiikka

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

U 55/2016 vp Ehdotus asetukseksi sitovista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa , taakanjakoehdotus

Edessä väistämätön muutos

PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE

Suomen energiakentän innovaatioiden tulevaisuus. Osastopäällikkö Ilona Lundström

Sähkövisiointia vuoteen 2030

EU:n päästökauppadirektiivin uudistaminen tilannekatsaus Marjo Nummelin, YM

Kööpenhaminan ilmastokokous

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

U 8/2016 vp. Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta Neuvotteleva virkamies Tuomas Kuokkanen

Kansallinen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma toimeenpano

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Globaalien ympäristöuhkien tunnistamisesta kansalliseen sääntelyyn. SYKE vsn. prof. Kai Kokko Lapin yliopisto

EU:n ilmastopolitiikan lähiajan kehitysnäkymät. Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö Energiaviraston päästökauppapäivä

EU:n energia- ja ilmastopaketti 2030 ja sen toteutus Suomessa

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

ILMASTONEUVOTTELUISSA JA

Pariisin ilmastosopimus

Elämä Kööpenhaminan jälkeen Kirkot ilmastotalkoisssa Tiistai Jukka Uosukainen, YM

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Ympäristöministeriö MUISTIO YM YSO Nummelin Marjo(YM)

Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia. Petteri Kuuva Sähköseminaari

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Ympäristöministeriö PERUSMUISTIO YM YSO Oja Jenna(YM) Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Mitä Pariisin ilmastosopimus merkitsee suomalaisyrityksille?

EU:n ja Suomen ympäristöpolitiikka. Liisi Klobut / Kansainvälisten ja EU-asiain yksikkö

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Lähivuosien globaali energianäkymä Pertti Salminen. ET:n kevätseminaari Oulun kaupungin teatteri,

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Lappeenrannan tulevaisuusfoorumi

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

ProAgria Maitovalmennus

3) vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitteluun.

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Ympäristöministeriö MINVA YM Suomea kokouksessa edustaa maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 18/ (5) Kaupunginhallitus Ryj/

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Asiantuntijakuuleminen: E-jatkokirje Pariisin pöytäkirja - tilannekatsaus

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Kv. lentoliikenteen päästöjen vähentäminen. Päästöjen markkinaehtoinen hyvitysjärjestelmä, GMBM Janne Mänttäri

Ilmastonmuutos ja kehitysmaat

SULPU Lämpöpumppu seminaari Heureka EU-direktiivit ja lämpöpumput. Pentti Puhakka TEM, Energiaosasto

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Transkriptio:

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja EU Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija 9.11.2018

IPCC:n 1,5 asteen raportti

IPCC:n keskeisiä viestejä Nykymenolla 1,5 asteen raja ylittyy 2040 Lämpenemisen rajaaminen 1,5 asteeseen vaatii CO2-päästöjen kääntämistä jyrkkään laskuun: päästöt = poistot 2050 Annetut sitoumukset eivät riitä 2 asteen maailman riskit > 1,5 asteen maailman Väliaikainen > 1,5 asteen nousu aiheuttaa muutoksia (pysyviäkin) Ilmastopolitiikan ja kestävän kehityksen työ voivat tukea toisiaan

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja Pariisin sopimus

Ilmastopolitiikan tasoja Kansainvälinen taso UNFCCC YK:n ilmastosopimus Kioton pöytäkirja (KP) Pariisin sopimus EU-taso KP:n ratifiointi ja EU:n sisäinen taakanjako EU:n yhteiset ja koordinoidut politiikat Khk-päästöjen seurantajärjestelmä EU:n ilmasto- ja energiapaketti (20-20-20) EU:n 2030 ilmasto- ja energiapaketti Kansallinen taso Ilmastolaki (2015) Kansalliset ilmasto + energiastrategiat 01/05/08/13/16 tavoitteen tyyppi? tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? tavoitteen ajallinen ulottuvuus? tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (2017) Muut strategiat, ohjelmat ja ohjauskeinot

Suomi neuvottelee osana EU:ta ja EU:n sisällä tavoitteen tyyppi? tavoitteen kattavuus (sektorit, kaasut)? tavoitteen ajallinen ulottuvuus? tavoitteen arvioidut kvantitatiiviset vaikutukset (esim. MtCO2e)? tavoitteen keskeiset metodologiset lähtökohdat ja oletukset Lähtökohta kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa YM UM TEM MMM VM LVM VNK

YK:n ilmastoneuvottelut Pariisin sopimusta ei voi peruuttaa Kaikilla yhteinen tavoite < 2⁰C 1,5⁰C Kaikki sitoutuneet hillitsemään ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen säännöistä sovittava 2018 YK:n ilmastopuitesopimus 1992 Kioto 2 2013-2020 Pariisin sopimus 2015 Kioto 1 2008 2012

YK:n ilmastopuitesopimus UNFCCC (1992) Tavoitteena ilmakehän kasvihuonekaasujen (ihmistoiminnan aiheuttamien päästöjen) pitoisuuden vakauttaminen vaarattomalle tasolle (art 2) Tämä taso tulisi saavuttaa sellaisessa ajassa, että ekosysteemit ehtivät sopeutua ilmastomuutokseen luonnollisella tavalla (art 2) Samalla tulee pyrkiä elintarviketuotannon ja kestävän taloudellisen kehityksen turvaamiseen (art 2) Sisältää kaikkia osapuolia sitovia velvoitteita + erityisiä velvoitteita teollisuusmaille Kaikilla mailla tulisi olla ilmastonmuutosta hillitsevät & sopeutumista edistävät suunnitelmat Kaikkien maiden tulisi raportoida päästöt Osapuolten tulee suojella hiilivarastoja ja nieluja Ei sisällä määrällisiä päästövähennysvelvoitteita Outi Honkatukia 12

Kioton pöytäkirjan maailma Päästövähennysvelvoite Kioto 2 kaudella Ei mukana Kioto 2-kaudella; päästövähennysvelvoite Kioto 1 kaudella Kioton pöytäkirjan osapuoli ilman päästövähennysvelvoitetta Kioton pöytäkirjasta irtautunut osapuoli Kioton pöytäkirjan allekirjoittanut muttei ratifioinut osapuoli Ei ole allekirjoittanut Kioton pöytäkirjaa Outi Honkatukia /YM 13

Kioton pöytäkirja Kehitysmaat ei määrällisiä tavoitteita koska päästöt historiallisesti & per capita huomattavasti teollisuusmaita alhaisemmat edellyttää valmistautumista tuleviin päästövähennyksiin Teollisuusmaat: maat jotka olivat vuonna 1992 OECD:n jäseniä tai siirtymätalousmaita Useat vauraat maat ja/tai nopeasti kasvavat taloudet (mm. Qatar, Kuwait, Singapore, Saudi Arabia, Kiina, Brasilia) määritelty kehitysmaiksi Kioton pöytäkirjan yksityiskohdista sovittiin 2001 & 2002 (mm. joustomekanismien & nielujen rooli, sopeutuminen ja Kioton tavoitekauden jälkeisten neuvottelujen aloittaminen) Outi Honkatukia 14

Kioto 1 Kioto 2 Velvoitekausi 2008-2012 2013-2020 Voimaan 2005 38 osapuolta (18 %) Päästövähennysvelvoite 5,2 % (EU 8 %) Vähennettävät kaasut hiilidioksidi, metaani, dityppioksidi, fluorihiilivedyt, perfluorihiilivedyt ja rikkiheksafluoridi Joustomekanismit: JI, CDM, ET Ei voimassa (121/144) 34 osapuolta (RUS, JPN, NZ, CAN) 18 % (EU 20 %) Kioto 1 kaasujen lisäksi typpitrifluoridi Mekanismien käyttöä rajoitettu Outi Honkatukia 15

Outi Honkatukia 16

Lähtökohta Pariisin sopimuksen neuvotteluille: Kaikki maat saatava mukaan uuteen sopimukseen Kioton pöytäkirjan 1. velvoitekausi Kioton pöytäkirjan 2. velvoitekausi 2013-2020 Uusi sopimus 2020 -> 2008 2012 2020 Päästövähennysvelvoite KP:n teollisuusmaaosapuolilla Ei-sitovia toimia muilla osapuolilla Päästövähennyssitoumus kaikilla osapuolilla Outi Honkatukia /YM 17

Pariisin sopimuksen tavoitteet 12.12.2015 Väliarvioinnit 5 vuoden välein alkaen 2023 Vahvistaa maailmanlaajuisia toimia pitää lämpötilan nousu selvästi alle 2 C pyrkien rajaamaan nousu 1,5 vahvistaa sopeutumiskykyä ja ilmastokestävyyttä suunnata rahoitusvirrat kohti vähähiilistä kehitystä Kaikilta mailta lisääntyviä toimia päästöjen vähentämiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ilmastorahoituksen lisäämiseksi teknologian kehittämiseksi ja siirtämiseksi toimintavalmiuksien vahvistamiseksi ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi Outi Honkatukia /YM 18

Pariisin sopimuksen maailma Allekirjoittanut Pariisin sopimuksen 195 allekirjoittanut 183 ratifioinut http://climateanalytics.org/briefings/ratification-tracker.html (13.7.2018) Ratifioinut Pariisin sopimuksen Outi Honkatukia /YM 19

jossa EU:n ilmastotoimet etenevät ja EU:n osuus päästöistä pienenee. Myös muut saatava nyt samalle polulle. https://www.pik-potsdam.de/primap-live/entry-into-force/ 15.12.2017 Outi Honkatukia /YM 20

CO2-päästöt per capita; IEA New Policies Scenario IEA (2017). World Energy Outlook. [WEO 2018 julkaistaan 13.11.2018] Outi Honkatukia / YM 21

Kasvavatko päästöt kun energian kysyntä kasvaa? -200 135 480 790 485 1005 420 270 IEA (2017). Outi Honkatukia /YM 22

Maailman hiilivoimalat 2017 https://www.carbonbrief.org/mapped-worlds-coal-power-plants Outi Honkatukia / YM 23

Global energy-related CO2 emissions 2000-2017 IEA (2018). Global Energy & CO2 Status Report, March 2018 http://www.iea.org/publications/freepublications/publication/geco2017.pdf Outi Honkatukia /YM 24

IPCC:n laskema päästöbudjetti on nykymenolla nopeasti kulutettu The Carbon Brief. https://www.carbonbrief.org/analysis-only-five-years-left-before-one-point-five-c-budget-is-blown Outi Honkatukia /YM 25

Emissions, target year vs. 2010 Paljonko on paljon? Maiden päästövähennystavoitteiden vertailua 300 % 20 250 % 200 % 150 % 100 % 50 % 0 % -50 % -100 % India China Russia Mexico Indonesia Brazil Korea Japan US EU Canada Australia 0 20 40 60 80 GDP/capita in 2030 [1000 US$] Emissions/capita in target year (t CO 2 -eq) 15 10 5 0 Russia China Indonesia Brazil Mexico Australia US Canada Korea Japan EU India 0 20 40 60 80 GDP/capita in 2030 [1000 US$] Lähde: Ekholm & Lindroos, 2015: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/t239.pdf Outi Honkatukia / YM 26

Kun nykytoimet eivät ole 1,5⁰C eikä 2⁰C tavoitteen kannalta riittäviä, kenen pitää tehdä enemmän? https://climateactiontracker.org/

Luonnonkatastrofien aiheuttamat taloudelliset menetykset globaalitasolla, USD mrd. https://qz.com/1162791/2017-natural-disasters-and-climate-change-effectscost-the-world-306-billion/ Outi Honkatukia / YM 28

29

Mahdollisia seurauksia USA:n hallinnon toimet voivat hidastaa maailmanlaajuista energiamurrosta ja päästöjen vähentämistä Kansainvälisen ilmastorahoituksen pieneneminen hidastaisi energiamurrosta kehittyvissä maissa USA ei ole (vielä?) vaikeuttanut päätöksentekoa tai hajottanut kansainvälistä yhtenäisyyttä ilmastoneuvotteluissa Sopimukseen kielteisesti suhtautuville osapuolille voi tarjota tilaisuuden livetä velvoitteista Presidentti Trumpin painottama "puhdas" hiili voi heikentää EU:n yhtenäistä ilmasto- ja energiapolitiikkaa Yleisesti epävarmuustekijät kasvavat, mikä voi hidastaa investointeja Ratkaisevia tekijöitä: teknologiakehitys, uusiutuvan energian kilpailukyky, investoijien ja kuluttajien päätökset sekä markkinat Outi Honkatukia /YM 30

Esittäjän nimi alatunnisteeseen 31

COP24 ja Talanoa Mihin pyrimme? Miten sinne pääsemme? Missä olemme? Outi Honkatukia /YM 32

Ilmastoneuvottelujen keskiössä tänä vuonna Pariisin sopimuksen säännöstö valmiiksi; läpinäkyvyyskehikko (vertailtavuus; kaikille yhteinen raportointi ja seuranta); 5-vuotisarvioinnit (ambitiomekanismi) Fidžin lanseeraama Talanoa vuoropuhelu: Rakentaa luottamusta, ymmärrystä, empatiaa & vuoropuhelua mm. tarinankerronnan avulla Tekninen ja poliittinen vaihe Pohjustaa pyrkimystä nostaa Pariisin sopimuksen kunnianhimoa vuonna 2019 IPCC:n 1,5⁰C raportti Talanoan keskeiset kysymykset: missä olemme, mihin pyrimme ja miten sinne pääsemme Pariisin sopimuksen tasapainon säilyttäminen Outi Honkatukia /YM 33

Pariisin sopimuksen tasapaino Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Kehittyneet maat Kehittyvät maat (G77) Sopeutuminen Toimien läpinäkyvyys Tuen läpinäkyvyys Päästöjen vähentäminen Rahoitus (=Päästöt) (=Rahoitus) Outi Honkatukia /YM

Mitä hallitusten tulisi tehdä? Global Commission on the Economy and Climate (GCEC, 2018): Vahvistaa hiilen/päästöjen hinnoittelua Tehdä ilmastoon liittyvien riskien esiintuominen pakolliseksi Nopeuttaa kestäviä infrainvestointeja Valjastaa yksityinen sektori ja innovaatiot moottoriksi Rakentaa ihmislähtöinen lähestymistapa jossa jaetaan hyödyt ja varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä Neuvottelut ovat tärkeitä mutta ilmastotoimien eteneminen on tärkeämpää!

EU:n ilmastopolitiikka 36

https://ec.europa.eu/clima/policies/effort_en ETS: -21 % Outi Honkatukia 37

https://ec.europa.eu/clima/policies/effort_en ETS: -43 % Esittäjän nimi alatunnisteeseen 38

EU:n 2030 energia- ja ilmastopaketti: päästöt vähintään -40 % 1990-tasosta Päästökauppadirektiivi: -43 % 2005-tasosta Taakanjakoasetus: -30 % vuoteen 2005-tasosta (jakautuu kansallisiin päästövähennystavoitteisiin; Suomen tavoite -39%, mahdollisuus rajattuihin joustoihin) LULUCF-asetus: no debit rule Uusiutuvan energian direktiivi (REDII) : 32 % osuus Energiatehokkuusdirektiivi: 32,5 % tavoite Tavoitteiden riittävyyden uudelleentarkastelu 2023 ( upwards review clause ) Uudelleentarkastelu 2024 Ei kv-joustomekanismeja 39

EU:n pitkän aikavälin vähähiilistrategia Pariisi sopimus velvoittaa osapuolet toimittamaan pitkän aikavälin strategiat viimeistään vuonna 2020 Komissio julkistaa tiedonannon EU:n pitkän aikavälin strategiasta 28.11.2018 Alustavan tiedon mukaan tiedonanto sisältää erilaisia skenaarioita ja polkuja, ml. nettonollapäästöpolun v. 2050 mennessä Jäsenmaat tulevat käsittelemään strategiaa vuoden 2019 aikana (ja mahdollisesti EU:n linjauksesta päätetään Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella) Linkki EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittämiseen? 40

EU:n 2030 tavoitteen päivittäminen Pariisin sopimuksen mukaisesti osapuolet päivittävät kansalliset tavoitteensa 2020 mennessä & 5 vuoden välein YK:n pääsihteerin ilmastohuippukokous syyskuussa 2019 EU:n tavoitteen mahdollinen nosto keskusteluun 2019? Uusiutuvan energian direktiivin ja energiatehokkuusdirektiivin komission ehdotusta korkeammat 2030 tavoitteet mahdollistavat komission arvioiden mukaan n. 5% kunnianhimon noston Pohdittava miten EU pyrkii vastaamaan 1,5 asteen tavoitteeseen Pitkän aikavälin strategiassa esitetyt päästövähennyspolut/2030 tavoite? Pariisin sopimuksen mukainen kokonaisarvointi 2023 41

Keskustelussa 2019? EU:n pitkän aikavälin tavoite (2050) EU:n 2030 päästövähennystavoitteen päivittäminen Tavoite nyt 40 % vuoteen 2030 mennessä 1990-tasosta Tavoitteen kiristäminen nostanee myös Suomen kansallista 2030 tavoitetta (-39 % päästövähennys taakanjakosektorilla verrattuna vuoteen 2005) Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma kerran vaalikaudessa Linjaukset taakanjakosektorin päästövähennystoimenpiteistä 42

YK:n ilmastoneuvottelut jatkuvat Katowicessa 2.-14.12.2018 www.unfccc.int http://enb.iisd.org http://cop24.katowice.eu/ http://cop24.gov.pl/en/ www.climatechangenews.com www.carbonbrief.org https://unfccc.int/process-and-meetings/conferences/katowiceclimate-change-conference-december-2018/katowice-climatechange-conference-december-2018 https://www.theguardian.com/environment/climate-change https://ec.europa.eu/clima/events/katowice-climate-changeconference-cop-24_en Outi Honkatukia /YM 43

Kiitos! Outi.Honkatukia@ym.fi Twitter: @paaneuvottelija #ilmastocop24