SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalveluiden tulosalueena ovat varhaiskasvatus perusopetus kirjastopalvelut kulttuuripalvelut kansalais- ja musiikkiopisto liikuntapalvelut vapaa-aikapalvelut ja raittiustyö. Sivistyslautakunta Jäsenet 2017 Nahkala Jarmo Sipilä Hanne Autio Helinä Autio Jaana Heikkilä Vesa Isokääntä Marja Isomaa Matti Murto Jari puheenjohtaja varapuheenjohtaja Valtuustokausi vaihtui 1.6.2017 Jutila Maarit Laitala Ville Isokääntä Risto Kivimaa Eveliina Krook Kari Mäkineste Katja Ojala Reeta Salopuro Sakari puheenjohtaja varapuheenjohtaja Sivistyslautakunta kokoontui 7 kertaa, pöytäkirjapykäliä kertyi 81. Kehitetään henkilöstöjohtamista ja Yleissivistävän koulutuksen esimiestyötä johtamiskoulutuksen henkilöstökoulutusta esim. OPH:n ja avulla PS AVI:n koulutusten kautta. Tuetaan henkilöstön osaamista ja VESO- ja täydennyskoulutukset. uudistumista sekä muutoksen Perusopetuksen laadunarviointia läpiviemistä henkilöstökoulutuksella. toteutettu. Työhyvinvoinnin ja laadun Oltu mukana seudullisessa kehittäminen. opetussuunnitelman ja oppilashuollon kehittämistyössä. Uudet opetussuunnitelmat otettu käyttöön portaittain 1.8.2016 alkaen. Kuntakohtainen
Varhaiskasvatuspalvelut siirtyivät Peruspalvelukuntayhtymä Kalliosta osaksi kuntien sivistystointa 1.1.2016 lähtien. varhaiskasvatussuunnitelma on hyväksytty ja otettu käyttöön. Varhaiskasvatus ja perusopetus ovat mukana maakunnallisessa LAPEtyössä. Selvitys, henkilöstön ja toiminnan siirtoon liittyvät päätökset ja sopimukset tehtiin vuoden 2015 aikana. Varhaiskasvatus on ollut osa kunnan sivistyspalveluja 1.1.2016 alkaen. Varhaiskasvatus Menot 64,4 65,6 55,9-9,7 Tulot Netto 64,4 65,6 55,9-9,7 Sisäiset erät 7,0 6,8 7,3 0,5 Varhaiskasvatuspalveluiden tavoitteena on tukea lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia, kehitystä ja oppimista kasvatuskumppanuuteen perustuvassa yhteistyössä lapsen vanhempien kanssa. Varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus sisältää - varhaiskasvatuksen hallinnon - perhepäivähoidon - päiväkotihoidon ml esioppilaiden iltapäivähoito - palvelusetelit yksityisessä hoidossa - varhaiserityiskasvatuksen - lastenhoidon tuet : kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, joustava ja osittainen hoitoraha Varhaiskasvatuslain mukaan Varhaiskasvatuspalveluja on tarjottu lain kunnassa järjestetään mukaisesti ja kysyntää vastaavasti varhaiskasvatusta tarvetta päiväkodeissa, perhepäivähoidossa, vastaavasti eri toiminta-muodoissa. varhaiskasvatusryhmässä (enint. 20 Perhepäivähoidon tarjontaa viikkotuntia) ja yksityisissä palveluissa. pyritään lisäämään. Perhepäivähoitajien rekrytointi ei tuota tulosta. Hoitoaikaperustainen asiakasmaksu otettiin käyttöön 1.3.2017. Päiväkodeissa toimii 5 eri ryhmää, Peukaloisen päiväkoti on tarjonnut ja lisäksi yksi yksityinen vuorohoitoa, erityisesti iltahoitoa sitä ryhmäperhepäiväkoti. tarvitseville. Satunnaisiin viikonloppuhoidon tarpeisiin on vastattu
Peukaloisen päiväkoti tarjoaa vuorohoitoa maanantaista perjantaihin, ja viikonloppuhoidon kysyntään vastataan ostamalla paikat joko yksityiseltä tai Ylivieskan kaupungilta Toimintaa ohjaavat valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman linjaukset, joiden perusteella työstetään kunnan omaa varhaiskasvatussuunnitelmaa. Vasu-pohjainen toiminnan suunnittelu, toteutus ja arviointi juurtuu henkilöstölle käytännöksi. Erityisenä painopisteenä huomioidaan vuonna 2017 liikuntasuositusten mukaisen monipuolisen liikunnan lisääminen lasten kaikissa toimintaympäristöissä. Lasten ja perheiden osallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Varhaiserityiskasvatukseen ostetaan Ylivieskan kaupungilta konsultoivan erityislastentarhanopettajan palveluita 3pv /kk ja turvataan riittävä asiantuntemus lapsen kolmiportaiseen tukeen varhaiskasvatuksessa. Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä vanhempien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, ja siihen tarvittaessa sisältyy tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma. Tanhualan ryhmäperhepäiväkodista ostetulla palvelulla. Kuntamme oma varhaiskasvatussuunnitelma valmistui kesäkuussa, ja sen käyttöönotto ja toimintakulttuurin muutokset ovat juurtumassa varhaiskasvatuksen arkeen. Perheille tehtiin kysely mistä lapsen hyvä päivä koostuu ja arvopohjasta, joka antoi eväitä varhaiskasvatussuunnitelman periaatteisiin. Liikunnallista toimintaa on lisätty, ja uudet kokeilut esim. pyöräilytapahtuma onnistui hyvin, ja sai hyvää palautetta perheiltä. Perheille pidettiin yhteinen vanhempainilta lokakuussa. Syyskaudella 2017 erityislastentarhanopettajan palvelut piti ostaa Sievin kunnalta, mutta se ei toteutunut. Jokaiselle lapselle on laadittu yhteistyössä huoltajien kanssa yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma. Se on tehty verkkoympäristössä ns. Muksunetissä ensimmäistä kertaa. Henkilöstön täydennyskoulutukseen varataan riittävästi tilaisuuksia, ja koulutusta järjestetään yhteistyössä lähikuntien kanssa. Myös yhteistoimintaa yhtenäiskoulun kanssa tehostetaan sekä henkilöstöresursseissa että toiminnoissa, esim.iltapäivätoiminta 0-2 luokkalaisille. Täydennyskoulutusta on tarjottu henkilöstölle 2-3 päivää vuoden aikana, ensisijaisesti vasupohjaisesta työskentelystä
Menot 1 088,6 1 123,6 1 055,6-68,0 Tulot 165,0 164,0 159,2-4,8 Netto 923,6 959,6 896,4-63,2 Sisäiset erät 275,3 249,0 255,3 6,3 Poistot 30,8 33,4 33,4 0 IP-toiminta, esi- ja perusopetus Perusopetusta ohjaavat perusopetuslaki ja asetus, opetussuunnitelmat ja Alavieskan yhtenäiskoulun johtokunnan hyväksymä vuosisuunnitelma. Vuoden 2017 aikana Alavieskassa on esi- ja perusopetusta annettu Alavieskan yhtenäiskoulussa (0 9 lk). Koululaisten iltapäivätoimintaa järjestetään yhtenäiskoululla. Vuoden 2017 aikana toimintaan ovat voineet osallistua 1.-2.-luokkien oppilaat. Perusopetuksen laadun ja tuloksellisuuden kehittäminen yhtenäiskouluajatuksen perusteella Uusien opetussuunnitelmien käyttöönotto vuosiluokilla 0-6. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä oppilaiden kanssa. Laajaalaisten osaamisalueiden huomioiminen läpäisyperiaatteella eri oppilaineissa. Wilmaasiakirjojen päivitys uuden opetussuunnitelman mukaisiksi. Uuden opetussuunnitelman tarkistaminen ja mahdollinen täydentäminen vuosiluokilla 7-9. Liikkuva koulu hankkeen aloitus ja toiminnan käynnistäminen koulupäivän liikunnallisuuden lisäämiseksi sekä koulupäivän rytmittäminen oppimista tukevaksi Toimintakulttuuri vakiintunut ja sen myötä myös tuloksellisuus parantunut, vaikka osaa oppilaita kuormittavatkin myös monet koulun ulkopuoliset tekijät ja pahoinvointi näkyy koulussa erilaisina oireiluina. Uudet opetussuunnitelmat on otettu käyttöön vuosiluokilla 0-7. Sisältöjä ja tavoitteita tarkistetaan jatkuvasti sekä päivitetään tarvittaessa. Monialaiset Suomi 100 messut toteutettiin marraskuussa luokilla 0-9. Laaja-alaisuudet pyritään huomioimaan luontevasti eri oppiaineissa. Vuosiluokkien 7-9 opetussuunnitelma hyväksyttiin kesällä 2017. Päivitetään tarvittaessa. Liikkuva Koulu hanketta on toteutettu erilaisilla koulutuksilla henkilökunnan keskuudessa ja toimenpiteillä oppilaiden kanssa. Rohkaistu opettajia ottamaan käyttöön enemmän toiminnallista opetusta. Yläkoulun piha-aluetta on kehitetty virikkeellisemmäksi välituntiliikuntaan.
KiVa-koulu toiminnan tehostaminen ja toiminnan painopisteen suuntaaminen ennaltaehkäisevään työhön. Koulupsykologipalveluiden järjestäminen ostopalveluna säännöllisesti lukukausittain. Koulussa toteutetaan uuden oppilashuoltolain mukaista toimintaa. Pyritään verkostoitumaan lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien toimijoiden kanssa. Koulun järjestyssääntöjen tarkistaminen yhdessä oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan kanssa. Oppilaiden ohjaaminen uusien järjestyssääntöjen sekä yleisten hyvien tapojen noudattamiseen. Jatko-opintoihin sijoittumisessa tavoitteena jatkokoulutuspaikka jokaiselle yläasteen päättävälle oppilaalle. Seurannassa yhteistyö toisen asteen oppilaitosten sekä etsivän nuorisotyön kanssa. Henkilöstön täydennyskoulutus. Mahdollinen alueellinen yhteistyö koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Jatketaan ICT-hanketta yhdessä Sievin koulutoimen kanssa vielä kevätlukukausi 2017. Koulun 9. luokkalaiset ovat mukana myös Centriaammattikorkeakoulun hallinnoimassa OSAVAhankkeessa. Kunta on saanut OKM:n avustusta opetusryhmäkoon pienentämiseen 7. luokkalaisille lv. 2016-2017. KiVa-koulu toiminut ohjelman mukaisesti kiusaamistapausten selvittelyssä. Koulupsykologin testaukset oppilaille lukukausittain ostopalveluna. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän kokoontumiset kolmen viikon välein. Osallistuminen LAPE-ryhmän kokouksiin ja HYTE-työhön. Uudet järjestyssäännöt valmistuivat loppuvuodesta 2017. Säännöt esitelty johtokunnassa ennen joulua. Hyväksytty sivistyslautakunnassa tammikuussa 2018. Jokainen peruskoulun päättävä nuori sai jatkokoulutuspaikan. Jelppiverkon säännöllinen kouluvierailu kuukausittain yhtenäiskoululla. Opettajien täydennyskoulutuksiin pääsy toteutui hyvin. ICT-hanke valmistui loppuvuodesta 2017. Esitelty johtokunnalle ennen joulua. ICTstrategia hyväksytty sivistyslautakunnassa tammikuussa 2018. 9-luokkalaiset mukana Suomi 100 messuilla yhdessä OSAVA hankkeen kanssa. Oppilasedustus OSAVA hankkeen johtoryhmässä lukuvuonna 17-18. Nykyiset 8. -luokkalaiset on jaettu avustuksen turvin kolmeen ryhmään kahden ryhmän sijasta. Toiminnalliset tunnusluvut Perusopetuksen oppilasmäärä 332 327 326-1 Esiopetuksen oppilasmäärä 35 35 35 0
Henkilöstö lkm 39 39 39 Kokonaisviikkotuntien määrä 699 715 717 2 Jatko-opintoihin päässeet/ päästötodistuksen 41/41 38/38 38/38 0 saaneet Opetustoiminnan välittömät kustannukset 5340 5774 5547-197 /oppilas Kuljetuskustannukset /oppilas 612 628 601-27 Ruokailun kustannukset /oppilas 616 616 621 5 Muun oppilashuollon kustannukset /opp. 465 450 570 120 Hallintokustannukset /oppilas 283 330 100-230 Kiinteistökustannukset /oppilas 1234 1178 1199 21 Yhteensä /oppilas 8550 8976 8638-338 (* Yhtenäiskoulun ulkoiset nettomenot/perusopetuksen oppilasmäärä, poislukien kuljetus, muut kulut ja kotikuntakorvaukset ** Sivistystoimenhallinto ja Yhtenäiskoulun sisäinen hallinto) Kustannukset yhteensä vs. laskennallinen yksikköhinta Kustannukset /oppilas Lask.yksikköhinta /oppilas Erotus /oppilas Pohj.-Suomi maaseutukunnat /opp. 2005 5 843 5 216 627 6 225 2006 5 915 5 137 778 6 509 2007 6 036 5 304 732 6 734 2008 6 375 6 146 229 7 228 2009 6 378 6 481-103 7 466 2010 6 820 6 603 217 7 763 2011 7 134 6 710 424 8 641 2012 8 035 7 300 735 8 924 2013 8 686 7 520 1 166 9 055 2014 8 732 7 658 1 074 9 222* 2015 8 335 6 226** 2 109 9 316* 2016 8 550 6 694** 1 856 9 543* 2017 8 638 6 574** 2 064 (* Käyttömenot yhteensä e/opp (veroton). Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa maaseutukunnat ** Kotikuntakorvauksen perusosa. Valtionosuusjärjestelmän muutoksesta v. 2015 johtuen kuntakohtaista yksikköhintaa ei enää saada.) Lisäksi yleissivistävässä koulutuksessa on toteutettu ulkopuolisella rahoituksella hankkeita seuraavasti:
Hanke Tulot Menot Netto Opetuksen tasa-arvo 13 564 26 139 12 574 Opetuksen tasa-arvo 2 (jatkuu) 5 663 5 663 0 Liikkuva koulu 9 909 7 061 2 848 Liikkuva koulu 2 (jatkuu) 1 266 1 266 0 Opetustoimen ICT-strategia 0 1 701 1 701 Kerhotoiminnan kehittäminen 2017 5 000 7 171 2 171 Kerhotoiminnan kehittäminen 2018 (jatk.) 3 995 3 995 0 Englannin kielen varhentaminen (jatkuu) 3 918 3 918 0 Tutor-opettajien koulutus 2 400 3 562 1 158 Tutor-opettajien toiminta (jatkuu) 3 926 3 926 0 Osa hankkeista jatkuu. Tällöin avustusta on siirretty vuodelle 2018. Kansalaisopisto Menot 2 304,9 2 357,4 2 330, 9-26,5 Tulot 108,1 63,9 109,2 45,3 Netto 2 196,8 2 293,5 2 221,7-71,8 Sisäiset erät 711,0 699,8 709,5 9,7 Poistot 139,9 131,3 130,2-1,1 Kansalaisopiston toiminnan järjestämisestä Alavieskan kunnalla, Sievin kunnalla ja Ylivieskan kaupungilla on yhteistoimintasopimus, jonka mukaan kustannukset jaetaan kunnassa toteutuneiden opetustuntien suhteessa. Päiväopetuksen ja sivukylien opetuksen varmistaminen Kurssimaksujen säilyttäminen entisellä tasolla Opetustilojen puute haittaa sivukylien opetuksen järjestämistä. Maksuja on nostettu maltillisesti Toiminnalliset tunnusluvut Kansalaisopiston tuntimäärä 1517 1500 1 234-266 Alavieskassa Opiskelijamäärä 424 650 381-269 Menot /h 17,79 18,33 19,68 1,35 Menot 27,0 27,5 24,3-3,2 Tulot Netto 27,0 27,5 24,3-3,2
Musiikkiopisto Musiikkiopiston toiminta järjestetään yhteistyössä Ylivieskan kaupungin, Kalajoen, Pyhäjoen, Reisjärven ja Sievin kuntien kanssa. Kustannukset jaetaan pidettyjen opetustuntien suhteessa. Syksyllä 2017 alavieskalaisia oppilaita xx Musiikkileikkikoulutoiminta jatkuu Alavieskassa Vuonna 2017 opiskeli yhteensä xx oppilasta, josta perus- ja opistotason oppilaita xx ja musiikin varhaiskasvatuksen oppilaita xx. Toteutui, 3h/vko. Toiminnalliset tunnusluvut Tuntimäärä Alavieskassa 770,7 1 155 (22,02h/vk, 35 viikkoa) Oppilasmäärä 35 25 Menot /h 26,09 29,35 Menot 20,1 29,4 25,9-3,5 Tulot Netto 20,1 29,4 25,9-3,5 Kirjastopalvelut Yleistavoite/tarkoitus Kirjaston toiminta perustuu kirjastolakiin ja -asetukseen ja se luetaan kunnan peruspalveluihin. Kirjastopalveluiden tulee edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia perinteisten sivistykseen liitettyjen asioiden, kuten kirjallisuuden ja taiteen harrastuksen ja jatkuvan tietojen ja taitojen kehittämisen lisäksi tietoyhteiskunnan edellyttämien kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi laki edellyttää virtuaalisten ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen sisällöllistä kehittämistä. Toimintoja tulee jatkuvasti ja systemaattisesti arvioida laadun ja tuloksellisuuden pohjalta. Kunnassa on kirjasto ja lainauspiste yhtenäiskoululla. Painopistealueet vuonna 2017
Kirjasto on palvelualtis ja laadukas lähipalvelu. Kirjastossa on riittävästi ammattitaitoista ja pätevää henkilökuntaa. Yhteistyö kirjastoalan ja muiden alojen toimijoiden kanssa. Asiakkailta saatu palaute kiitettävää. Lainaluvut nousivat 0,09 %, Henkilöstöresurssi on niin tiukka, että vuosilomat, sairauslomat, koulutuspvt kuormittavat työssä olevia ja rajoittaa palvelujen kehittämistä. Henkilöstöllä on kirjastoalan koulutus. Kirjasto jatkaa Tiekkö-yhteistyössä ja Oulun eteläisten kirjastojen Oksien kanssa. Tiekkö- ja Oksat-strategioiden tavoitteiden mukainen toiminta. Pyritään terveyttä edistävien asioiden toteuttamiseen HYTE:n tavoitteiden mukaisesti. Ktj on YKN:n jäsen.kirjasto on tehnyt yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa kuten mm. seurakunnan, yhtenäiskoulun, eläkeliiton, MLL:n, varhaiskasvatuksen, neuvolan ja poliisin kanssa. Syntynyt lukemaan-hanke on strategioiden mukaista toimintaa lukutaidon edistämistyönä. Kirjasto osallistui HYTE-viikon tapahtumiin järjestämällä tilaisuuksia kirjastossa ja Omavieskassa. Lukemisharrastuksen edistäminen. Syntynyt lukemaan hanke monine tapahtumineen mm. kirjavinkkausta, perheiden lukudiplomi, satutunnit, satukerho jne. Hankkeessa järjestettin koulutustilaisuus lukemismerkityksestä. Myös muissa kirjaston järjestämissä tilaisuuksissa on innostettu lukemaan. Medianäkyvyys muistuttaa kirjaston ja kirjallisuuden merkityksestä. Kirjastopalvelujen kehittäminen. Haettiin uutta hankerahaa AVI.lta, kohderyhmänä nuoret kirjaston käyttäjinä (päätös tulee 4/18). Pää sisältöön- hankkeen kautta koko kirjaston henkilöstö teki vierailupäivän toisessa kirjastossa ja sai vieraita toisista kirjastoista. Hyvien käytänteiden kierrättäminen.parantaa kirjastopalveluja. Celia-palveluja kehitettin. Järjestettiin paljon erilaisia tapahtumia Käyttösääntöjen uudistaminen kirjastolain mukaisesti Kirjastohenkilöstön täydennyskoulutus. Kirjastolain mukaisesti varausmaksut poistettiin. Uudet Tiekkö-kirjastojen yhteiset käyttösäännöt voimaan 1.6.2017 Kirjastohenkilöstö osallistui täydennyskoulutuksiin 19 kertaa.
AVI:n rahoittaman Syntynyt lukemaan-hankkeen toteutus Suomi100-juhlavuosi Hankkeessa laadittu vuosikello testattiin. Järjestettiin 44 lastentapahtumaa, joihin osallistui 2249 kävijää. Hanke esillä Puolassa Ifla-konferessissa. Lasten lainaluvut kasvoivat. Kirjasto oli mukana järjestämässä useita Suomi100-tapahtumia mm.paras juttu sattaan vuoteen- kirjoituskilpailu, itsenäisyyspäivän etkot kirjastossa 5.12.2017. Toiminnalliset tunnusluvut Lainojen lukumäärä 59 227 60 000 59 293-707 Lainat/asukas 22,05 21,9 22,69 0,79 Lainat/aukiolotunti 33,13 34,5 33,80-0,7 Kustannukset /laina 3,99 2,94 3,86 0,92 Henkilöstö lkm 3 3 3 0 Toimintamenot ja -tulot 1000 euroa Menot 183,7 192,0 178,4-13,6 Tulot 12,5 2,5 2,8 0,3 Netto 171,2 189,5 175,6-13,9 Sisäiset erät 57,4 60,0 49,0-11,0 Poistot 3,9 4,0 3,9-0,1 Nuorisotyö Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Lautakunta jakoi nuorisotoimen avustuksia yhteensä 2 700 euroa. Suunnittelukauden tavoitteet/painopisteet Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden HYTE-painopisteenä olleet osallisuuden edistämisen suunnitelman ja hyvinvoinnin tukeminen ovat toteuttaminen nuorisotoimen osalta. toteutuneet nuorisovaltuuston perustamisessa, Nuopparin toimintaa koskevissa kyselyissä nuorille, sekä
Koulunuorisotyön kehittäminen yhdessä yhtenäiskoulun ja Centriaammattikorkeakoulun Osavahankkeen kanssa. Nuorisovaltuuston perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen kuntien välinen yhteistyö mm. nuorisotiedotuksen ja etsivän nuorisotyön puitteissa Nuorisotyön suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden lisääminen nuoppari- ja koulunuorisotyön kehittämisessä Kehittäminen on jatkunut yhtenäiskoulun ja Osava-hankkeen kanssa Suomi100- juhlavuoden hengessä mm. erilaisin tapahtumin. Nuorisovaltuusto on asetettu kunnanhallituksen päätöksellä 1.8.2017. Toimintasääntö on hyväksytty 2.10.2017 ja järjestäytymiskokous pidetty 30.10.2017. Yhteistyö Jelppiverkon ja Settinetin kanssa. Seudullisia yhteistapaamisia muiden nuorisotyöntekijöiden kanssa. Nuorisotyötä tehdään kunnan omana toimena noudattaen nuorisolain vaatimuksia. Nuoppari-iltoja suunnitellaan nuorisoohjaajan ja iltaohjaajan toimesta Yhteistyön tiivistäminen eri toimijoiden kanssa niin Alavieskassa kuin seutukunnallisestikin tapahtumien muodossa Nuorisotyön suuntaaminen myös täysi-ikäisille nuorille Koulunuorisotyössä edetään ennakkoon suunnitellun vuosikellon mukaisesti huomioiden koulun tavoitteet ja tapahtumat. Yhteistyötä 4H:n, Virin, seurakunnan ja eri yhdistysten kanssa eri tapahtumien, retkien ja leirien muodossa. Esim. lasten kesäleirit, graffitikurssi. Jelppiverkon ylläpitämä Jelppikahvila tavoittaa täysi-ikäisiä nuoria, jotka eivät ole opiskelemassa tai työssä. Nuoppari-illoissa ei ikärajaa, vaan tervetulleita ovat myös yli 18v. nuoret. Menot 84,8 83,4 87,1 3,7 Tulot 0,2 1,7 0,5-1,2 Netto 84,6 81,7 86,6 4,9 Sisäiset erät 5,2 5,5 6,8 1,3 Poistot 3,6 3,6 3,6 0,0 Museo
Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museotoiminnan keskittäminen Hannulan kotiseutumuseolle yhteistyössä Hannulan kotiseutumuseoyhdistyksen kanssa Vanhan museon esineiden asianmukainen sijoittaminen Vuoden 2017 aikana alkoi Leaderrahoitteinen museotoiminnan kehittäminen, jossa perusparannetaan kotiseutumuseon ja Hannulan talon kiinteistöjä vuonna 2016 tehdyn museoselvityksen pohjalta. Toteutuu Leader-hankkeen myötä. Menot 11,3 17,5 6,2-11,3 Tulot 11,0 10,0-10,0 Netto 0,3 7,5 6,2-1,3 Sisäiset erät 0,2 1,8 0,3-1,5 Muu kulttuuritoiminta Kulttuuritoimen tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Sivistyslautakunta jakoi kulttuuritoimintaan avustuksia yhteensä 16 450. Erityisesti lapsille, nuorille ja vanhuksille tarkoitettujen kulttuuritilaisuuksien järjestäminen Nuorten huomioiminen kulttuuristipendein Alavieska-viikon järjestäminen yhteistyössä yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa Suomi 100 juhlavuoden tapahtumat Yläkouluikäisille suunnattu Suomi100- vuoden juhla/konsertti Nuopparilla 5.12. Suomi100-graffitikisan voittajalle stipendi Toteutui Toteutui. Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa. Menot 4,3 28,6 21,7-6,9 Tulot 0 Netto 4,3 28,6 21,7-6,9 Sisäiset erät 0,4 0,4 1,0 0,6
Liikuntapalvelut Liikuntatoimi luo edellytykset yleiseen liikunnan omaehtoiseen tai kansalaisjärjestöjen ohjaamaan harrastamiseen huolehtimalla liikuntaalueiden kunnostamisesta ja hoidosta sekä tukemalla seuratoimintaa, joka mahdollistaa monipuolisen nuorisoliikunnan järjestämisen. Liikuntatoimen palveluiden tuottamisessa korostuu yhteistyön periaate eri järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Liikuntapalvelut Alavieskan kunnassa on tuottanut Alavieskan Viri vuodesta 1993 alkaen. Sivistyslautakunta jakoi stipendit SM-mitalisteille. Vuoden 2017 stipendin sai 7 urheilijaa. Alavieskan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman toteuttamiseen osallistuminen liikuntatoimen osalta tavoitteena, että asukkaat liikkuvat/kuntoilevat aktiivisemmin: liikuntalajien esittely nuorille kerhotoiminnan avulla, kuntosalitoiminta Erityisryhmien liikunnan järjestäminen yhteistyössä Alavieskassa toimivien yhdistysten ja Peruspalvelukuntayhtymä Kallion kanssa Lisätään kuntalaisten tietoisuutta paikkakunnan liikuntamahdollisuuksista. Erityishuomio nuorten liikuttamisessa ikähaitarissa 15-29 - vuotiaat. Liikuntapalveluiden suunnitelmallisuuden lisääminen yhteistyössä sivistyspalveluiden kanssa. Liikuntasopimus kunnan ja Virin välillä on toteutunut. Lapsille ja nuorille suunnattua kerhotoimintaa, aikuisväestölle kampanjoita. Syksyllä 2017 alkoi ohjattu terveysliikuntaryhmä, Raparyhmä. Kuntosalin käyttö ollut aktiivista. Vuoden 2018 alussa noin 200 rekisteröitynyttä kuntosalin käyttäjää sekä lisäksi rekisteröimättömät päiväkävijät. HYTE-toimintaan osallistuttu. Alavieskan Viri ry jäsenenä myös LAPEjohtoryhmässä. Yhteistyötä ollut mm. yhtenäiskoulun, seurakunnan, 4H:n ja eläkejärjestöjen kanssa. Erityisryhmien toiminta on vakiintunut. HYTE-viikolla tehostetusti liikuntaa ikääntyville. Liikuntakampanjoilla ja esim. kuntosalin avoimilla ovilla / ohjatuilla kuntosaliin tutustumisilla pyritty lisäämään kuntalaisten tietoisuutta kunnan liikuntamahdollisuuksista. Yhteistyötä mm. yhtenäiskoulun ja kunnan nuorisotoimen kanssa. Nuoppari-iltoina Virin liikuntasalin käyttö salivuorojen puitteissa. Nuorten aikuisten tavoittaminen haastavampaa. Yhteistyö sivistyslautakunnan kanssa: yhteiset palaverit, joissa seurataan mm. liikuntasopimuksen toteutumaa sekä palautekeskustelut vuosittain, joissa painopisteiden laadinta seuraavalle vuodelle.
Kartoitetaan kylien liikuntaolosuhteet ja niiden tulevaisuudennäkymät. Liikuntapalvelusopimus uusittu 3.6.2016. Liikuntapalvelusopimuksen hinta tarkistettu vuodelle 2017. Yhteydenpitoa lisätty sivukylien kanssa, esim. latujen ja jäiden suhteen. Myönnetty avustusta kylille liikuntapaikkojen parantamiseen (kaukalot). Toteutunut Toteutunut Raittiustyö Menot 91,7 109,7 105,7-4,0 Tulot Netto 91,7 109,7 105,7-4,0 Sisäiset erät 0,8 1,0 0,3 0,7 Poistot 11,7 9,0 9,5 0,5 Raittiustyön tarkoituksena on totuttaa kansalaiset terveisiin elämäntapoihin ohjaamalla heitä välttämään päihteiden käyttöä. Lapsiin ja nuoriin kohdistuva ehkäisevä päihdetyö Alueellinen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Yläkouluikäisille suunnattu Suomi100- vuoden juhla/konsertti Nuopparilla 5.12.2017. Seudullinen yhteistyö etsivän nuorisotyön, nuorisotiimin ja HyTe-työn kautta. Menot 0,0 2,0 0,6-1,4 Tulot Netto 0,0 2,0 0,6-1,4 Sisäiset erät 0,0 0,1 0,0 0,0 SIVISTYSPALVELUT YHTEENSÄ Menot 3 880,7 4 036,9 3 898,2-138,6 Tulot 296,9 242,1 277,5 35,4 Netto 3 583,8 3 794,8 3 620,7-174,0 Netto /asukas 1 357 1 423 1 387-36
Sisäiset erät 1 056,2 1 024,9 1 029,5 4,6 Poistot 190,0 181,3 181,0-0,3 Kustannukset /as 1 469 1 514 1 850 336,8 Väestö 2610 (käytetty tunnuslukuna /asukas)