Miten jatkuva kasvatus onnistuu ja kannattaa? Sauli Valkonen
Sisältö Erirakenteiskasvatus (ERK) = Jatkuva kasvatus (JK) JK:n menetelmät (lyhyt oppimäärä) Kannattaako JK Missä hyvät onnistumisen edellytykset - ja missä huonot Ekstrat puun laatu turvemaiden pelastus? JK:n nousu? Luke/Erkki Oksanen 2 17.1.2018
3 17.1.2018
Poimintahakkuu (eri-ikäismetsä) Piirros: Juha Varhi Juha Varhi 4 17.1.2018
Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi suurin osa metsistä hakattu ja raivattu tasarakenteisiksi Riikka Piispanen 5 17.1.2018
Tasaikäisen metsän muuttaminen eri-ikäiseksi erirakenteisuuttakin on Riikka Piispanen 6 17.1.2018
Pienaukkohakkuu Pienaukkohakkuu Markus Strandström Juha Varhi 7 17.1.2018
Pienaukkoja poiminnan kanssa yhdessä alikasvoksen ja taimettumisen edistäminen valopuulajien edistäminen Piirros: Juha Varhi 8 17.1.2018
Jatkuva kasvatus männiköissä Mänty on paljon kuusta huonompi menestymään alikasvoksena ei eri-ikäismetsää vaan ylispuukasvatus Metla/Erkki Oksanen Riikka Piispanen Piirros: Juha Varhi 9 17.1.2018
Ylispuukasvatus: kehitys ja käsittely uudistaminen siemen- tai suojuspuuhakkuulla Metla/Erkki Oksanen 10 17.1.2018
Ylispuukasvatus: kehitys ja käsittely korkealaatuinen ylispuusto ja pienioksainen uusi sukupolvi Satu Rantala Riikka Piispanen 11 17.1.2018
Jatkuva kasvatus seka- ja lehtipuumetsissä Sauli Valkonen 12 17.1.2018
Kannattaako JK? Tässä vain puuntuotannon talous muita tuotteita ja hyötyjä vaikea laskea rahaksi tai verrata raha-arvoon Avohakkuuseen ja tasaikäiskasvatukseen verrattuna Kuusikon eri-ikäiskasvatus esimerkkinä 13 17.1.2018
Tilavuuskasvu m 3 /ha/v Puuntuotos: eri-ikäiskuusikko vs. istutuskuusikko 8 7 Eri-ikäinen Istutus 6 5 4 Kuvat Luke/Erkki Oksanen 3 2 1 0 Eri-ikäinen: Luken ERIKA-kokeet, 20 v. seurantajakso jossa 2 poimintahakkuuta Viljely: MOTTI, Tapion suositusten mukainen kasvatus, 1 kiertoaika 14 17.1.2018
Esimerkki kannattavuudesta ja sen laskemisesta kuusikon eri-ikäiskasvatus (ERI) vs. viljelykuusikko (AVO) metsikkö, jossa on valmiiksi erirakenteisuutta kumpikin vaihtoehto toimii kasvu ERI: poimintahakkuu, kehittyy 20 vuodessa täysin eri-ikäisrakenteiseksi, sitten poimintahakkuu 15 v välein AVO: avohakkuu, kuusen istutus, perkaukset, harvennushakkuut (2), uusi avohakkuu 65 v. ERI: Luken ERIKA-kokeiden mukaan AVO: Motti-ohjelmisto, Tapion suositusten mukainen kasvatus JKssa pienempi puuntuotos (-20 %) ja alennetut kantohinnat (korjuuhankaluus) Riikka Piispanen 15 17.1.2018
Hakkuut ja hoito aikajanalla poimintahakkuu poimintahakkuu ERI poimintahakkuu poimintahakkuu poimintahakkuu 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 (avohakkuu) istutus varh. perkaus perkaus AVO harvennus harvennus avohakkuu (istutus jne.) 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 Riikka Piispanen 16 17.1.2018
Euroa Euroa Tulot ja menot aikajanalla 5000 3000 1000-1000 -3000 HUOM: Tulonmenetys avohakkuuseen verrattuna 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 ERI: nettotulo 9 500 17 000 5000 3000 1000-1000 -3000 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 AVO: nettotulo 18 300 Riikka Piispanen 17 17.1.2018
Kannattavuusvertailun avaimet Tasaikäiskasvatuksessa täytyy kuluttaa keskimäärin 2000 euroa kuusen istutusmetsän aikaan saamiseksi avohakkuun jälkeen. Tämä investointikustannus ja sitä vastaava pääoman tuottoprosentti ovat avain kannattavuuslaskelmissa ja menetelmien vertailussa. Eri-ikäiskasvatuksessa uudistamis- ja hoitotöitä ei ole, joten niiden kustannuksetkin ovat 0 euroa eivätkä ne rasita taloutta korkomenoina. Mutta ERIssäkin on investointikustannuksia, hakkaamatta jätettävän puuston muodossa. Ensimmäisessä poimintahakkuussa saadaan pienempi hakkuutulo kuin jos valittaisiin AVO. Tämä on investointi tulevaan kuten metsänviljely ja hoitotyöt, ja vaikuttaa vertailun tulokseen. 18 17.1.2018
Kannattavuusvertailu kun aika otetaan huomioon eri korkotasoilla 20000 AVO ERI Nettotulojen nykyarvo, ha -1 15000 10000 5000 0-5000 0 1 2 3 4 5 Korko, % Riikka Piispanen 19 17.1.2018
Siis onko ERI kannattavampaa vai ei? isojen puiden hakkaaminen aina kannattaa vältetään tasaikäiskasvatuksen ongelma: pitkä odotusaika uudistamis- ja hoitokustannuksista päätehakkuutuloon mutta ei tiedetä miten hyvin menetelmä toimii pitemmällä tähtäimellä kannattavuus on täysin kiinni miten se ajatellaan ja lasketaan niinpä kannattavuudesta ei voi sanoa mitään varmaa ja yksiselitteistä Riikka Piispanen 20 17.1.2018
Jatkuvan kasvatuksen onnistumisen edellytykset uudistuminen: pienaukkohakkuu uudistuminen: eri-ikäiskuusikko taimettuminen ja taimidynamiikka alikasvosreservi ja alikasvosten elpyminen puiden kasvu- ja reagointikyky tuhoherkkyys 21 17.1.2018
Pienaukkojen uudistuminen MT-kuusikko, Etelä-Suomi MONTA -koe avohakattiin pienaukkoja (läpimitta n. 50 m) muokkauksella ja ilman luontainen taimettuminen 10 vuotta Taimettumistulos 10 v hakkuusta Markus Strandström 22 17.1.2018
Kasvatuskelpoisia taimia kpl/ha Pienaukkojen uudistumistulos (MONTA) 2000 1800 1600 1400 1200 1000 koivu, mänty kuusi Pienaukkometsiköistä tavoitteessa (>1600 kpl/ha) 27% hyväksyttävä (1300-1600) 10% välttävä (1000-1300) 45% huono (< 1000) 18% 800 600 Maanmuokkaus ei oleellisesti 400 parantanut uudistamistulosta 200 Valkonen ym. (2011) 0 pienaukot pienaukot + äes säästöpuuh. avohakkuu 23 17.1.2018
Taimettuminen tosi rehevien maiden pienaukoissa: aukkojen oltava läpimitaltaan <40 m Margot Downey 24
Pienaukkojen taimien hidas pituuskehitys Pienaukkohakkuu Avohakkuu, äestys ja istutus Markus Strandström Taimettuminen vie aikaa ja reunametsä pitää kasvun hitaana. 25 17.1.2018
Uudistuminen kuusikon eri-ikäiskasvatus Taimettuminen taimettuminen aika runsasta ERIKA uusia kuusen taimia 1,950 kpl/ha/v Suurin osa uusista taimista kuolee 1. vuonna ERIKA taimimäärä (h = 3-130 cm) 5,000-25,000 ha -1 (Saksa 2004, Saksa & Valkonen 2011) Luke/Erkki Oksanen suuret vaihtelut metsän sisällä ja metsiköiden, vuosien, kasvupaikkojen välillä ERIKA tyhjiä (4 m 2 ) koealoja: ei yhtään kuusen vakiintunutta tainta (h>10 cm): 46 % (Saksa & Valkonen 2011) hakkuilla tilaa taimettumiselle ja taimien kasvulle OMT:llä heinittyminen ongelmana, MT:llä pelivaraa Sauli Valkonen 26 17.1.2018
Riittääkö siemensato eri-ikäiskuusikossa? isot vallitsevat puut tuottavat eniten ja parasta siementä juuri niitä poistetaan hakkuissa siemensato pienenee ainakin tilapäisesti pitää jättää jonkin verran isoja puita (d > 25 cm) jäljelle Riikka Piispanen 17.1.2018 27
Uudistuminen kuusikon eri-ikäiskasvatus Sekapuusto (muut kuin kuuset) valopuut eivät menesty kuusten seassa pienaukkoja poiminnan lisäksi Luke/Erkki Oksanen Juha Varhi Luke/Erkki Oksanen 28 17.1.2018
Siis: toimiiko uudistuminen eri-ikäiskuusikossa? ERIKA-tutkimusten mukaan taimia syntyy riittävästi suurin osa kuolee pian taimettuminen epätasaista pitää hakata harvaksi (elossapysyminen ja kasvu) onnistumisen mahdollisuuksia on, mutta varmuutta ei Metla/Erkki Oksanen Metsänkäsittelijän taito edesauttaa hakkuilla taimien kehitystä ja vähentää taimien tuhoutumista puunkorjuussa ovat ratkaisevia tekijöitä siinä, kuinka hyvin kuusen uudistumismahdollisuudet pystytään hyödyntämään 29 17.1.2018
Taimista puita: alikasvoksen kautta Alikasvosreservi määrä paljonko on tarpeeksi? kunto ja elpymiskyky hakkuilla tilaa elpymiselle ja kasvulle Luke/Erkki Oksanen Riikka Piispanen 30 17.1.2018
Alikasvoksen elpymiskyky ja kunto Elpymiskyky = kasvun nopeutuminen hakkuun jälkeen pituuskasvu ennen vapauttamista (>5 cm/v) latvakasvaimen pituuden suhde oksien pituuskasvuun latvuksen muoto 31 17.1.2018
Puiden kasvu- ja elpymiskyky kasvamaan jätettävien puiden kunto on ratkaisevan tärkeää metsän kehitykselle ja tuotolle hakkuun jälkeen hyvä kunto = hyvä kasvu huono kunto = huono kasvu Riikka Piispanen Hyvä eri-ikäisrakenne = hyvät pienet puut joita jättää kasvamaan hakkuun jälkeen 33 17.1.2018
Eri-ikäismetsä pitää hakata harvaksi taimet ja alikasvos menestyvät vain harvassa metsässä hyväkuntoinen puusto elpyy ja kasvaa poimintahakkuun jälkeen hyvin huonokuntoinen huonosti. pääoman tuottoprosentti riittävän korkea vain harvassa metsässä Metla/Erkki Oksanen 17.1.2018 34 Luonnonvarakeskus
Tuuli- ja lumituhot JKssa metsän sisällä normaali poimintahakkuu ja pienaukot turvallisia riski: repaleiksi hakatut kulissit aukeiden ympäröiminä riski: ränsistyneiden honteloiden puiden vapauttaminen voimakkaalla hakkuulla Metla/Erkki Oksanen Piirros: Juha Varhi 36 17.1.2018
Juurikääpä Eri-ikäiskasvatus luo erittäin suotuisat olot juurikäävän ja muiden lahottajien menestymiselle toistuvat hakkuut korjuuvauriot, paljon tuoretta kantopintaa alikasvokset infektoituvat juuriston kautta ei puulajin vaihtoa Metla/Erkki Oksanen 37 17.1.2018
Juurikääpä Jos metsikössä on jo juurikääpätartunta, se ei sovi eri-ikäiskasvatukseen säilyy kannoissa 50 v tarttuu puihin ja alikasvoksiin ainoa tehokas keino: puulajin vaihto Jos ei ole tartuntaa, se estetään hakkuu kylmänä vuodenaikana, kun itiöitä ei ole ilmassa (marras-huhtikuu) Luke/Erkki Oksanen 17.1.2018 38 Luonnonvarakeskus
Ekstra: Puun laatu. Eri-ikäiskuusikot (Riikka Piispanen) Hannes Mäntyranta/FOREST.FI 39 17.1.2018
Huippulaatua JK-männiköistä vähemmän ja pienempiä oksia vähemmän nuorpuuta laatutyvet, joiden pintaosa oksatonta Sanna Vornanen Riikka Piispanen 40 17.1.2018 Riikka Piispanen Riikka Piispanen
% of total Huippulaatua JK-männiköistä Superlaadukkaat ylispuiden pintalaudat 100 90 80 70 80% A 60 50 40 30 20 D C B A4 A3 A2 A1 10 0 Tyvitukki Välitukki Ylätukki 41 17.1.2018
Ekstra: JK ratkaisuna ojitusaluemetsien ongelmiin? ojitusaluemetsiä uudistamisikään pian >50 000 ha/v käytetään varmuuden vuoksi järeimpiä uudistamismenetelmiä avohakkuu, mätästys, istutus, kunnostusojitus kasvatus ja korjuu kalliimpaa, puumäärä pienempi, laatu huonompi kannattavuus huono vakavia haittoja vesistöille avohakkuu ja muokkaus ojituksen lisäksi paljon järeämpää kuin ensiojitus vesiensuojelumenetelmät parantuneet, mutta silti ongelmia hajoavasta turpeesta RAJUSTI KASVAVAT PÄÄSTÖT miten estetään? Luke/Erkki Oksanen 17.1.2018 42 Luonnonvarakeskus
JK ratkaisuna ojitusaluemetsien ongelmiin? ei avohakkuuta ei muokkausta eikä metsänviljelyä ei kustannuksia ei kunnostusojitusta, ei vesiensuojelutoimia (?) puustot luonnostaan erirakenteisia Luke/Erkki Oksanen Markku Saarinen 17.1.2018 43 Luonnonvarakeskus
Ekstra: JK:n osuus hakkuista metsälaki: metsän eri-ikäisrakenteisena kasvattamiseen tähtäävät hakkuut metsänkäyttöilmoituksissa ja tilastoissa: poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu, jotka ovat kasvatushakkuita kaikenlaiset kasvatushakkuut menevät sekaisin ilmoituksissa ja tilastoissa pitäisi kysyä: onko hakkuun tarkoitus tasa- vai erirakenteiskasvatus? 2014: 0,9 % hakkuista 2016: 3,6 % Lähde: Markku Remes, Suomen metsäkeskus, Metsälehti 17/2017 17.1.2018 44 Luonnonvarakeskus
45 17.1.2018
Lisätietoja Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus PL 2, FI-00791 Helsinki puh. +358-29-532 5507 Sauli.Valkonen@luke.fi Riikka Piispanen 46 17.1.2018