VSSHP:n Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikön INFEKTIOUUTISET Nro 1 / 2018 EPIDEMIOLOGINEN KATSAUS 1.1. 31.12.2017 (THL, tartuntatautirekisteri) 2017 / kk 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2017 Tuberkuloosi 2 4 5 3 1 2 1 4 2 2 5 2 33 Influenssa 711 300 112 39 23 10 2 5 41 120 1 363 Influenssa A 696 278 82 23 4 6 1 4 30 52 1 176 Influenssa B 15 22 30 16 19 4 1 1 11 68 187 RSV 14 36 90 71 30 13 2 1 2 1 6 57 323 Pertussis 1 1 3 2 1 3 3 3 5 2 3 27 C. pneumoniae 1 2 2 1 4 6 4 1 2 4 27 Keuhkotuberkuloosi 2 3 4 2 1 2 1 2 2 2 4 1 26 Muu tuberkuloosi 1 1 1 2 1 1 7 Parainfluenssavirus 8 7 13 25 14 9 3 3 7 9 23 121 Legionelloosi 1 1 1 3 M. pneumoniae 29 28 24 12 12 7 8 9 14 24 20 18 205 Pneumocystis 2 2 1 1 2 1 2 1 1 2 15 jirovecii EHEC 1 3 6 1 2 13 Salmonella Typhi Salmonella 3 3 Paratyphi Salmonella muu 18 9 14 11 12 6 10 8 8 6 6 8 116 C. difficile TOKS 47 60 56 35 49 45 45 36 44 50 36 42 545 Yersinia 3 2 2 2 1 3 3 10 26 Yersinia enterocolitica 3 1 2 2 3 3 9 23 Y. Pseudotuberculosis 1 1 1 3 Shigella 1 2 1 4 Campylobacter 32 11 25 11 16 40 45 50 23 33 26 36 348 Listeria 1 1 2 1 1 6 Norovirus 46 92 101 61 36 4 17 2 11 27 397 Rotavirus 4 2 1 1 1 3 12 Giardiaasi 2 5 3 2 1 1 3 1 1 19 Kryptosporidioosi 1 1 4 1 7 Enterovirus 3 1 2 6 5 1 4 2 6 6 7 2 45
2 (10) Entamoeba histolytica 1 1 HIV 3 1 1 2 2 9 AIDS HIV, ei AIDS 3 1 1 2 2 9 Syphilis 4 2 3 1 2 2 1 2 17 Gonorrhea 4 1 2 2 2 4 3 18 7 10 3 56 Klamydia 121 116 137 116 156 133 93 144 181 141 150 87 1 575 Hepatiitti B acuta 2 2 4 Hepatiitti B cronica Hepatiitti A 5 5 3 1 1 2 2 2 1 4 26 Hepatiitti C 11 10 8 11 4 4 10 9 14 11 7 5 104 Hepatiitti D Hepatiitti E 1 1 1 3 CPE-kantajuus, K. pneumoniae CPE-kantajuus, E. 1 1 2 coli CPE-kantajuus, E. cloacae MRSA-kantajuus 11 15 16 7 7 9 10 12 13 15 12 11 138 ESBL-kantajuus 32 33 49 25 34 51 38 52 37 48 40 37 476 E.coli ESBL-kantajuus K- 2 6 7 6 3 8 3 7 10 11 2 4 69 pneumoniae VRE-kantajuus 1 1 1 2 1 6 S. aureus, veri/likvor MRSA S. aureus, veri/likvor ei MRSA Haemophilus influenzae Neisseria meningitidis ryhmä B Neisseria meningitidis ryhmä Y Streptococcus pneumoniae B-streptokokki (S. agalactiae) A-streptokokki (S. pyogenes) ESBL veri/likv E.coli ESBL veri/likv K- pneumoniae VRE veri/likvor 1 1 1 1 1 5 28 13 14 10 13 10 15 19 15 7 7 15 166 1 1 1 1 1 1 6 1 1 9 10 2 6 2 4 3 3 5 6 11 8 69 1 1 3 3 1 2 1 2 2 16 5 2 5 4 3 2 2 3 3 29 6 2 2 4 1 2 1 2 20 1 1 1 1 1 5 Adenovirus 3 10 6 9 6 6 4 2 7 9 10 14 86
3 (10) Tuhkarokko Puumalavirus 18 8 10 5 3 1 2 3 2 2 54 TBE 1 4 10 2 3 2 22 Borrelioosi 20 15 18 13 23 26 46 76 78 57 62 23 457 Tularemia 1 1 2 Malaria Pogostan tauti 1 1 Atyyppiset 10 5 12 7 9 4 6 3 8 4 12 6 86 mykobakteerit VZV 1 1 2 1 1 5 5 2 7 6 4 35 Parvovirus 2 1 1 3 1 1 9 Zika-virus Chikungunya Dengue 1 1 1 3 Kommentit: Respiratoristen virusten löydökset runsastuivat loppuvuonna, erityisesti influenssa-b. Ks. alla. Myös muita respiratorisia viruksia löytyi runsaasti. Lymen borrelioosia on edelleen runsaasti. Invasiivisten A-streptokokkitapausten esiintyvyys on alkanut viime vuonna nousta, ks. alla. Tippuritapauksia on rekisteröity ennätysmäärä loppuvuonna. Tämä liittyy epidemiaan VSSHP:n alueella. Tyksin sukupuolitautien pkl on selvittänyt epidemiaa yhdessä perusterveydenhuollon kanssa. MRSA- ja ESBL-löydökset pysyvät runsaina, ks. alla. INFLUENSSA Talvea luonnehtii erittäin runsas B-influenssainfektioiden määrä. Alla olevassa kuvassa on esitetty influenssa A:n, B:n ja RSV:n löydösten määrät VSSHP:n alueella marraskuusta 2016 helmikuun loppuun 2018. Edellisvuosien vallitsevana ollut A-influenssa on vaihtunut B-influenssavirukseksi. A-influenssan tapausmäärät ovat tätä kirjoitettaessa vielä nousussa. Myös RSV:n esiintyvyyden huippukausi on osunut tähän talveen. Näiden virusten aiheuttama osastokuormitus on ollut erittäin suurta sekä Tyksissä että alueen terveyskeskusten vuodeosastoilla. Hengitystieinfektioista johtuvien päivystyskäyntien määrät ovat olleet suuria, ja tätä kirjoitettaessa tilanne edelleen jatkuu vilkkaana. Alla on kuva käyntimääristä viime vuoden viikolta 40 lähtien. VSSHP:n ohjeet influenssan torjunnasta ja influenssapotilaiden hoitamisesta löytyvät hoito-ohjeet.fi sivuilta Ammattilaiset-osiosta: https://hoito-ohjeet.fi/ohjepankkivsshp/influenssan%20torjunta%20ja%20hoito%20vsshp%202017-2018.pdf
4 (10) 800 600 400 200 0 Influenssa A ja B sekä RSV VSSHP:ssa 1.11.2016 28.2.2018 2016 2017 2018 InflA Infl B RSV STREPTOKOKKITAPAUKSIEN LISÄÄNTYMINEN JA STREPTOKOKKIOHJE VSSHP:n alueen veriviljelyissä todettujen A-ryhmän streptokokkien (S.pyogenes) määärät ovat lisääntyneet viime vuodesta lähtien. Alla olevassa kuvassa on veriviljelyssä todetut A- streptokokkilöydökset VSSHP:ssa ja koko maassa asukaslukuun suhteutettuna. VSSHP:ssä on viime vuonna ollut enemmän tapauksia kuin koko maassa keskimäärin. Myös muiden vakavien streptokokkitautien (nekrotisoiva faskiitti ja muut syvät infektiot) määrät ovat kasvaneet.
5 (10) VSSHP:ssä on nyt laadittu yhdessä Turun tartuntatautien valvonnan kanssa streptokokkitautien hoito ja torjunta ohje, joka on saatavilla : https://hoito-ohjeet.fi/ohjepankkivsshp/streptokokkiinfektioiden%20hoito%20ja%20ehkäisy.pdf Tärkeätä on vakavien streptokokkitautien (sepsis, nekrotisoiva faskiitti, toksinen shokkioireyhtymä) varhainen toteaminen. Vakavissa tautimuodoissa potilaan lähipiirin riski saada streptokokkitauti on voimakkaasti kohonnut. Kun normaalisti tällaisten potilaiden lähipiirissä äiti/lapsi-parille sekä perustauteja sairastaville tai iäkkäille perheenjäsenille annetaan profylaktinen penisilliinihoito, suositellaan nyt että tällainen profylaksia (Vpenisilliini 10 vrk ajan hoitoannoksella) annettaisiin kaikille potilaan lähipiiriin kuuluville perheenjäsenille. Penisilliiniallergisille annetaan klindamysiiniä 10 vrk. Nielunäytteitä ei tarvitse ottaa. Terveydenhuollon henkilöstölle muistutetaan myös, että intuboinnin yhteydessä on käytettävä kirurgista suunenäsuojusta tavanomaisten varotoimien mukaisesti estämään hengitysteiden roiskeista syntyviä tartuntoja. Päiväkodeissa on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jos päiväkodissa tai ryhmässä kuukauden sisällä yli 20 % sairastuu streptokokkitautiin. Em. ohje sisältää ohjeet myös päiväkodin epidemian selvitykseen ja hoitoon.
6 (10) MRSA ja ESBL MRSA-löydökset ovat lisääntymässä VSSHP:ssa. Selityksenä tälle on ennen kaikkea avohoidon MRSAlöydösten lisääntyminen. Avohoidon MRSA-tapauksien määrää ovat nostaneet sikatiloihin kytkeytyvät tapaukset (eläinperäinen MRSA), suonensisäisten huumeiden käyttäjien MRSA, maahanmuutto, ulkomailla tapahtunut sairaalahoito sekä perhetartunnat. Tyksissä tai lähisairaaloissa todettiin poikkeuksellisesti muutamassa eri yksikössä sairaalasyntyisiä MRSA-ryppäitä. VSSHP:n alueella oli vuoden 2017 aikana MRSA-epidemioita myös muutamassa pitkäaikaishoitolaitoksessa. Nämä ovat aiheuttaneet epidemianselvitystyötä. Alla on esitetty uusien MRSA-tapausten määrät VSSHP:ssä v. 1990 lähtien sekä MRSA-tapausten ilmaantuvuus Tyks-ervan alueella.
ESBL-tapaukset ovat lisääntyneet voimakkaasti VSSHP:n alueella. Ks. alla. 7 (10)
8 (10) KÄSIHUUHTEEN KULUTUS VSSHP:SSA Käsidesinfektioaineen kulutus on eräs sairaalahygienian laadun mittari. Käsihuuhteen litramääräinen kulutus suhteutettuna hoitopäiviin on ollut kasvutrendissä. Tyksin vuode- ja teho-osastojen kulutus oli 68 litraa per 1000 hoitopäivää (vuonna 2016 kulutus oli 61 litraa/ 1000 hp). Käsihuuhdekulutus Tyksin vuodeosastoilla oli noussut edelliseen vuoteen verrattuna. Tyksin organisaatiomuutoksista johtuen lähisairaaloista ilmoitetaan erillisenä enää Turunmaan sairaalan ja Tyks Salon sairaalan käsihuuhdekulutus. Lähisairaaloissa vuodeosastojen käsihuuhteen kulutus oli laskenut jonkin verran ollen 47,7 litraa/1000 hp (54 vuonna 2016). Vaihteluväli vuodeosastoilla alueellisessa sairaanhoidossa oli 53-47 litraa/1000hp. Käsidesinfektioaineen kulutus Tyksin toimialueiden vuodeosastoilla vuosina 2014-2017 on esitetty alla. Kulutus oli suurinta lasten teho-osastolla, TO8 lasten ja nuorten toimialueella sekä TO5 medisiinalla. Käsihuuhdekulutus vaihtelee eri toimialueiden vuodeosastoilla 34 141 litraan 1000 hoitopäivää kohden. Teho-osastoilla kulutus on 180 359 litraa tuhatta hoitopäivää kohden. Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö on asettanut käsihuuhteen kulutusmäärälle tavoitearvon, joka perustuu WHOn julkaisemaan materiaaliin ja sairaanhoitopiirissä tehtyihin käsihygieniahavainnointeihin (komplianssi 44 %, Suomen Lääkärilehti 2013; 15: 1120-1121). Tavoite vuodeosastoille on 200 litraa per 1000 hoitopäivää ja teho-osastoilla 400 litraa per 1000 hoitopäivää. Tähän tavoitteeseen on vielä matkaa. Alla on kuvattu yliopistosairaaloiden käsidesinfektioaineiden kulutusluvut kuuden viime vuoden osalta.
9 (10) TYÖNTEKIJÖIDEN ROKOTUSSUOJA JA INFLUENSSAROKOTUS Terveydenhuollon työntekijöiden rokotussuojan selvittäminen on käynnissä. Siihen liittyvä Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä käytössä oleva infektiotuvallisuuskyselylomake on saatavissa eri kieliversioilla www.hoito-ohjeet.fi- sivustolla kohdassa Ammattilaiset. Influenssarokotuskattavuus oli VSSHP:n sairaaloissa tänä kautena lääkäreillä 74 %, hoitohenkilökunnalla 79% ja muilla ammattiryhmillä 57 %. Alla on toimialuekohtaiset rokotuskattavuusluvut. VSSHP:n influenssarokotuskattavuuden tavoite on >90 %.
10 (10) INFEKTIOTIEDOTUS Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö lähettää omia infektiotiedotteitaan sekä THL:n infektiotiedotteita ns. infektiotiedotejakeluna sairaanhoitopiirin alueelle tartuntatautivastaaville henkilöille ja ylilääkäreille. VSSHP:n Sairaalahygieniayksikön ohjepankki: www.hoito-ohjeet.fi THL sivut, infektiotaudit: http://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit YHTEYSTIEDOT VSSHP Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö, PL 52, 20521 Turku P. 02 313 2431 sairaalahygienia@tyks.fi ttlaakarit@tyks.fi