Maltammeko kehittää matalan kynnyksen palveluita matalakynnyksisinä? Anne Puuronen, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto

Sosiaalisen vahvistamisen kehittämistoiminnan ideatyöryhmä, päätösseminaari Helsinki 27.5.2014/ TPY Maltammeko kehittää matalan kynnyksen palveluita matalakynnyksisinä? Anne Puuronen, Nuorisotutkimusseura/Nuorisotutkimusverkosto

Sosiaalisen vahvistamisen palveluita yhdistävä matalakynnyksisyys (Visoista tekoihin -työryhmän tapaaminen 3.12.2013) * Yksi yhteisistä nimittäjistä sosiaalisen vahvistamisen palveluiden välillä: MATALAKYNNYKSISYYS TAVOITE kehittää matalakynnyksisiä palveluita yksilölähtöisesti ja rakennelähtöisesti? > TUTKIMUSTERVEISIÄ KAHDESTA MATALAKYNNYKSISIÄ PALVELUITA JA NIIDEN KEHITTÄMISTÄ KÄSITTELEVÄSTÄ RAPORTISTA

Anne Puuronen: Etsivän katse Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusseura/ Nuorisotutkimusverkosto (2014) Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriön Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Etsivän katse -julkaisu on luettavissa netissä osoitteessa: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/j ulkaisuja/etsivan_katse.pdf

Anne Puuronen: Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnykset palvelut. Turun nuorisoaseman Kosketuspintakehittämisprojektin prosessiarviointi. Rahoitus: Rahaautomaattiyhdistys ry ja Nuorisotutkimusseura A-klinkkasäätiön raporttisarja nro 60. > verkkojulkaisu > julkaistaan kesäkuussa 2014

* Onnistutaanko sosiaalisen vahvistamisen palveluiden kehittämistoiminnassa ja arvioinnissa säilyttämään kyseisen palvelutyypin ominaisluonne? Mitä on se matalakynnyksisyys, joka sosiaalisen vahvistamisen palveluita yhdistää ja jonka ominaisluonnetta tulisi varjella?

MATALAKYNNYKSISYYS SOSIAALISEN VAHVISTAMISEN KEHITTÄMISTOIMINANSSA KOHTAAMISTYÖ, JALKAUTUVA TYÖOTE JA RYHMÄTOIMINTA NUORTEN KOKEMUKSIA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUISTA (KOHTAAMISTYÖSTÄ, JALKAUTUVASTA YKSILÖTYÖSTÄ JA AVOIMESTA RYHMÄTOIMINNASTA)

Miten Kosketuspinta-projekti on vaikuttanut siihen osallistuneiden nuorten elämään, mitä hyötyä siitä on heille ollut? Jalkautuva yksilötyö ja keskustelutuki: yksilöllisen otteen koetaan vastaavan tuentarvetta, joka aikaisemmissa palvelukokemuksissa on ollut vähäisempi tai puuttunut kokonaan elämänhallinnan tunne on lisääntynyt elämän eri alueilla, arjen asioiden hoitaminen helpottunut ja selkiintyneet käyttämättömyyttä kannattelevat ajatukset saaneet vahvistusta ja mielikuvat päihteettömästä elämästä lisääntyneet yritykset pysyä raittiina/käyttämättä lisääntyneet yksittäisiä tilanteita, jolloin konkreettiset valinnat kieltäytyä aineiden käytöstä ovat enentyneet repsahduksen jälkeinen käyttö jatkunut lyhyemmän aikaan kuin ennen

Jalkautuva yksilötyö ja keskustelutuki = INTENSIIVINEN YKSILÖTYÖ Onnistuneisuuden keskeisimmät taustatekijät: TUEN OIKEA-AIKAISUUS PALVELUN MITOUTTUMINEN TARVELÄHTÖISESTI (irti vastaanottoaika- ja paikka-ajattelusta) PALVELUN LÖYTÄMISEN HELPPOUS - mahdollisuudet nopeaan tuensaantiin - mahdollisuudet tuentarpeen pituisiin asiakaspuheluihin - mahdollisuudet tuentarpeen pituisiin ja joustavasti rakentuviin asiakastapaamisiin - mahdollisuus supportiiviseen keskustelutukeen netin keskustelufoorumissa

Miten Kosketuspinta-projekti on vaikuttanut siihen osallistuneiden nuorten elämään, mitä hyötyä siitä on heille ollut? Avoin ryhmätoiminta ja vertaistuki: vertaisten näkemisen ja elämäntilanteiden yhteisen jakamisen ryhmässä koetaan antavan realistisen kuvan riippuvuudesta eroon pyrkimisen ja toipumisen eri vaiheista vertaistuen koetaan vastaavan tuentarvetta jakaa ja peilata omaa tilannetta ja kokemuksia muiden vastaaviin vertaisryhmään osallistuminen on luonut päivärytmiä omaan arkeen vertaisryhmään osallistumisen koettiin lisäävän itsen hyväksymistä ja itsetuntemusta sekä lisäävän luottamusta tosiin ihmisiin ryhmään osallistumisen ja yhdessä toimimisen on koettu ylläpitävän omaa muutos- ja hoitomotivaatiota ryhmään osallistuminen on luonut yksilöllisiä matalan kynnyksen onnistumisen tunteita, esimerkiksi onnistumisen tavoitteessa herätä ajoissa niin, että ehtii tulla ajoissa paikalle ryhmään osallistumisen kautta itsestä on löydetty sosiaalisia voimavaroja ja taitoja, joiden käytön aikainen tunnistaminen on ollut vaikeaa, esimerkiksi rohkeus osallistua ryhmään ylipäätään ja/tai rohkaistua ryhmässä mukaan sen toimintaan

MALTAMMEKO KEHITTÄÄ MATALAN KYNNYKSEN PALVELUITA MATALAKYNNYKSISINÄ, MATALAN KYNNYKSEN PALVELUAJATTELUN MUKAISESTI? Matalan kynnyksen palveluiden ominaisluonteen säilyttäminen! Kehitetäänkö palvelutyyppiä nuoren matalakynnyksisten tuentarpeiden mukaisesti?

NUORTEN KEHITTÄMISTERVEISIÄ PALVELUTYYPPIÄ KOSKIEN

Minkälaisia olivat palvelutyyppiä koskevat nuorten esille tuomat kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Jalkautuvaa kotityötä koskien: Jalkautuva kotityö nähdään erittäin tarpeelliseksi nuorten päihdehuollon kehittämiskohteeksi. Nuoret katsovat, että silloin kun omat voimavarat hakea hoitoa tai hakeutua hoitoon ovat vähäisimmät, on hoidon tarve usein suurin. Nuori 25 29/M(1): Ku miettii sitä et ku tän niinku addiktiosairauden luonne on tosi vahvasti, yks sen niinku isoimpii oireit on just se eristäytyminen. Et niinku vaikka tietää et siit olis hyötyy et mä tuun tänne ni ei silti ei lähe. Ei lähe niinku et sillon niinku jos se on noin voimakkaasti aktiivinen se sairaus niinku se usein on, ei ihminen pysty sillon ite tekee sitä niinku alotetta et lähtee johonkin keskusteluun tai jotain. Kyl sillon pitäs niinku työntekijän soittaa ja kysyy et oisko se niinku parempi et mä nyt tulisin käymään. > PALVELUN JOUSTAVUUS JA MUUNTAUTUMISKYKY

Minkälaisia olivat palvelutyyppiä koskevat nuorten esille tuomat kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? / Jalkautuvaa kotityötä koskien: Arviointitutkimuksen mukaan jalkautuvan kotityön jatkokehittäminen tulisi kohdistua erilaisien työparityömallien mallintamiseen. Parhaiten tuentarpeitaan vastaavana haastatellut nuoret pitivät lääkäri-päihdehuollon ohjaaja -työparityömallia. Palataan sen verran vielä niihin yksilökäynteihin takas että kuin paljon niinku kotikäynnit ois esim. toiminu sulla? Nuori 25 29/M(1): Siis ne ois varmaan ollu tosi hyvä vaihtoehto, toiminu tosi paljon paremmin. Just niinku kotilääkäri. Et kyl toi niinku kuulostaa tosi hyvältä jos kaikki ei pääse välttämättä tulemaan et saattaa olla niin ahdistunu tai sillee ettei pysty lähtee tai jotain ni sillon pitäs mennä asiakkaan luo. [---] Tai just se et niitä vois pitää iha jossai kahvilois, näkis kahvilas, et se madaltais sitä kynnyst taas niinku puhuu.

Minkälaisia olivat palvelutyyppiä koskevat nuorten esille tuomat kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Avointa ryhmätoimintaa koskien: Tarjotun päivätoiminnan rinnalle toivotaan mahdollisuuksien mukaan iltatoimintaa ja viikonlopputoimintaa. Toiminnan järjestämistä muulloin kuin virka-aikana perustellaan myös ehkäisevän päihdehuollon näkökulmasta. Nuoret toivovat vaihtoehtoista tekemistä esimerkiksi viikonlopun juhlimiskulttuurissa tai toisaalta yksin olemisessa usein vahvistuvalle käytölle. > IRTI VIRKA-AIKASIDONNAISUUDESTA Avoimen ryhmän toimintamallin toivotaan huomioivan paremmin eri riippuvuuksilla oirehtivat. > Yksilöllisen hoito-otteen toivotaan näin ollen olevan osa myös toiminnallisten ryhmien ohjausta, ei määrittelevän vain yksilötyötä.

Minkälaisia olivat palvelutyyppiä koskevat nuorten esille tuomat kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Perhetyötä koskien: Nuoret toivat esille, että päihteiden ja/tai huumeiden käytöstä kertominen omille vanhemmille koetaan vaikeaksi, usein mahdottomaksi. Käytön salaamisen vanhemmilta ei myöskään katsota vievän omaa tilannetta eteenpäin. Nuoret kantavat syyllisyyttä ja häpeää käytöstään sekä huolta siitä, miten vanhemmat ottavat asian vastaan > MATALAKYNNYKSISTEN PALVELUIDEN RUOHONJUURITASON TARPEIDEN YMMÄRTÄMINEN

Minkälaisia olivat palvelutyyppiä koskevat nuorten esille tuomat kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? / Perhetyötä koskien: Niin. Saako kysyä että sun isä tai äiti, mitä ne tietää sun tilanteesta? Nuori 25 29/N(1): Ne tietää et mul on mielenterveyshäiriöitä ja ne tietää et mä käytän alkoholii sillon tällön lääkkeiden kans väärin. Mut ei sen enempää. Mun veli sit taas tietää et mä käytän kannabista. Mut et sen enempää mä en oo lähteny avautumaan mun perheenjäsenille ihan sen takii, koska mä pelkään niitä reaktioita ja sitä mä en pysty itte selittämään sitä asiaa että missä mennään. Joo, ajatteletko siis niin, että sun olis helpompi lähteä purkamaan tätä juttua, jos siinä ois hiukan sitä muutakin tukea ympärillä, minkälaista lähtötilannetta sä ajattelit? Nuori 25 29/N(1): Ihan millasel kokoonpanol vaan. Mut silleen et siin ois se kolmas osapuoli mukana, semmonen puolueeton joka kattois et mua ei jyrätä. Viimeeks nyt ku [tapasin] isäni, ni kokoajan mun teki mieli sanoa, et hei, mä käytän suonensisäsii. Mut miten sä meet ja kerrot isälle semmosen.

Minkälaisia olivat palvelutyyppiä koskevat nuorten esille tuomat kehittämisideat, -toiveet, - odotukset ja kriittiset kehittämisehdotukset? Perhetyötä koskien: Nuoret katsovat, että heidän yksilöllistä hoitotukikontaktia tukee perhetyön muoto, jossa on mukana nuori, nuoren oma työntekijä, vanhempi ja vanhemman oma työntekijä. Tällainen hoidollinen asetelma luo nuoren mukaan raamit asian käsittelylle tilanteessa, jonka nuori kokee turvalliseksi ja jossa ammatillista tukea on saatavilla niin nuorelle kuin vanhemmalle. Arviointitutkimuksen mukaan jatkokehittäminen tulisi kohdistaa perhetyön kohdalla sellaisten toimintamallien etsintään, joissa perhetyötä voidaan tehdä sekä polikliinisesti että jalkautuvasti > RAKENTEIDEN MUUTTAMINEN TARVELÄHTÖSESTI

Matalan kynnyksen palveluiden ominaisluonteen säilyttäminen! MALTAMMEKO KEHITTÄÄ MATALAN KYNNYKSEN PALVELUITA MATALAKYNNYKSISINÄ, MATALAN KYNNYKSEN PALVELUAJATTELUN MUKAISESTI? Mitä on palveluiden matalakynnyksisyys sosiaalisen vahvistamisen palveluissa = nuoren ruohonjuuritason tuentarpeiden oikea-aikaista tunnistamista ja niihin vastaamista (?) Matalan kynnyksen palveluiden asiakaslähtöinen kehittämistyö - asiakaspalaute MATALAN KYNNYKSEN PALVELUIHIN SISÄÄNRAKENTUNEEN OSAAMISEN JA TOIMIJUUDEN HYÖDYNTÄMINEN KEHITTÄMISTYÖSSÄ!!! -asiakasosaajat, kokemusasiantuntijat

OSAAMMEKO ARVIOIDA SOSIAALISTA VAHVISTUMISTA TUOTTAVIA MATALAN KYNNYKSEN PALVELUITA MATALAKYNNYKSISINÄ? Tuntuu et mä saan ihan törkeesti voimaa siitä, että saa puhua. Jos siin tehtäs kotikäynti tai ehdotettais jotain matalan kynnyksen tapaamist jossain kahvilas tai jotain ni, se tunne mikä siitä tulee, on se et hei, noi välittää must. Matalakynnyksisten palveluiden tuotosten ja vaikuttavuuden arviointi matalakynnyksisinä tuloksina! - Tulevaisuuden suunta: arviointia nykyistä enemmän asiakkaiden ja alan käytännön toimijoiden YHDESSÄ TUOTTAMASTA näkökulmasta käsin? > deliberatiivisten kehittämis- ja arviointimallien lisääminen

Kiitos Lisätietoja Anne Puuronen Nuorisotutkimusseura anne.puuronen@nuorisotutkimus.fi Gsm. 044-340 3683

Lähdemateriaali Puuronen, Anne (2014). Etsivän katse Etsivä nuorisotyö ammattina ja ammattialan kehittäminen näkökulmia käytännön työstä. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/ Nuorisotutkimusseura, verkkojulkaisuja 70, julkaisuja 144. Puuronen, Anne (2014). Hoitoon heikosti kiinnittyneet nuoret ja matalan kynnykset palvelut Turun Nuorisoaseman Kosketuspintakehittämisprojektissa Prosessiarviointitutkimus. Helsinki: A- klinikkasäätiön raporttisarja. [ julkaistaan kesäkuussa 2014] Lähteinä käytetty myös: Kunnallisen henkilöjohtamisen käsikirja. Strategian toimeenpano mahdollistuu johdon ja henkilöstön välisellä kaksisuuntaisella viestinnällä. Kuntaliitto 2002. Männikkö, Jaana: Etsivän nuorisotyön ja työotteen pika-analyysi. Tulokset 2011. Kaupunki-innovaatiot hanke. Pohjola Anneli (1995) Asiakkaasta kansalaiseksi? Teoksessa (toim.) Reijo Väärälä: Asiakkaat verkossa? Hyvinvointipalveluprojektin osaraportti 6. Rovaniemi: Lapin yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen julkaisuja no: 44, 89-106.