Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi



Samankaltaiset tiedostot
Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Kasvitautien torjunta viljoilla

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Torjunta-aineresistenssi-riskit kasvinsuojelussa

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelmaseminaari

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

KASVITAUTIEN JA LAON TORJUNTA

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Kasvintuotanto kannattaa

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Viljan kasvinsuojelu 2013

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Integroidun kasvinsuojelun periaatteet kemialliset keinot Asko Hannukkala. Tieto - oppiminen Mittaus ja tarkkailu Toimenpiteet

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Kasvuohjelmaseminaari

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

KASVITAUTIEN TORJUNTA-AINEIDEN KÄYTTÖSELVITYS KYMENLAAKSOSSA

Lisälannoitus kasvukaudella

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki Vakolassa

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Viljelijän Avena Berner Juha-Pekka Klasila

INTEGROITU (TARPEEN MUKAINEN) TORJUNTA

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Tuhoeläimet viljalla torjunnan nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Viljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

Kauran hometoksiinit. Monipuolinen kaura -seminaari , Raisio -konserni, Raisio

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Hometoksiinit hallintaan!

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

BOREALIN LAJIKKEET 2016

SELVITYS SERTIFIOIDUN SIEMENEN LISÄARVOSTA

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan

Viljan kasvinsuojelu Arto Markkula p

Kasvitautien esiintyminen viljalajikkeilla virallisissa lajikekokeissa

Harmaahomeen ja härmän torjunnan suositukset mansikalla. Matias Rönnqvist Berner Oy

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Vilja & öljykasvit 2014

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

PesticideLIFE Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Pellavan esikasviarvo viljelykierrossa

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Modduksen vaikutus kasviin

HAVAINTOKAISTAT 2018 SAUVO

Transkriptio:

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus 31600 Jokioinen marja.jalli@mtt.fi

Kasvintuotannon tulos biologisten, teknologisten ja taloudellisten tekijöiden yhdysvaikutusten summa valinnat käytettävissä oleva teknologia käytettävissä olevat panokset markkinat lainsäädäntö ilmasto-olosuhteet Kasvinsuojeluainelakiin kirjattiin integroidun torjunnan vaatimus 05.01.2012 Vaatimus kasvinsuojeluaineiden integroidusta torjunnasta on sisällytetty vuodenvaihteessa uudistettuun kasvinsuojeluainelakiin. Integroidun torjunnan periaatteisiin kuuluu muun muassa monipuolisen viljelykierron harjoittaminen, tarpeenmukainen lannoitus, kastelu, kalkitus ja ojitus sekä mahdollisuuksien mukaan muiden kuin kemiallisten kasvinsuojeluaineiden käyttäminen. Viljelijöiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä valvotaan kirjanpidon kautta. www.mmm.fi

VILJOJEN KASVITAUDIT SUOMESSA 57 kasvitautia raportoitu: 27 aiheuttaa tyvi / tähkä / talvehtimisvioituksia(1869 2008) 7 aiheuttaa nokitauteja (1898 1915) 16 aiheuttaa lehtilaikkutauteja (1917 2010) 7 aiheuttaa härmää tai ruostetta (1898 1917) Uusimmat tulokaslajit Ramularia collo-cygni (2001), Fusarium langsethiae (2001)

RUSKOLAIKKU Stagonospora nodorum PISTELAIKKU DTR-LAIKKU Pyrenophora tritici-repentis HARMAALAIKKU Mycosphaerella graminicola

KEVÄTVEHNÄN LEHTILAIKKUTAUTIEN YLEISYYS n=84 peltoa 100 1970 2009 80 60 40 20 0 Ruskolaikku Pistelaikku Harmaalaikku 1/84 puhdasta peltoa

KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN TIETOKANTA VILJELYKIERTO WebWisu c SÄÄDATA + MUOKKAUSTAPA ITIÖINTI INFEKTIO + HÄLYTYS TAUTIRISKI LAJIKE c

VILJELYKIERTO & VEHNÄN SATO Jokioisten viljelykiertokoe 2005-2011 monokulttuuri vehnä 1/2 vuosi vehnä 1/4 vuosi Sadoissa suuria vuosittaisia vaihteluita Keskimäärin kevätvehnän sato samansuuruinen kynnettäessä ja suorakylvettäessä Suorakylvetyt kasvustot pärjäsivät paremmin kevätkuivina ja kynnetyt kosteina kasvukausina Kevätvehnän sato suurin monipuolisessa viljelykierrossa molemmilla muokkausmenetelmillä

VILJELYKIERTO & KASVINSUOJELU Viljelyn monipuolistaminen on pitkä prosessi, jossa osa hyödyistä näkyy välittömästi esikasvivaikutuksena ja osa vasta vuosien kuluttua viljelyvarmuutena. Monipuolinen viljelykierto vähentää erityisesti kasvitautien esiintymisen riskiä. Viljelykierron merkitys kasvintuhoojien hillitsijänä korostuu muokkaamattomassa viljelyssä Hyödyt voimistuvat, kun kasvinsuojelusta huolehditaan kaikkien kierrossa olevien viljelykasvien osalta. Viljelyn monimuotoisuus voi tuoda mukanaan uusia ongelmia.

Sertori Epos Wellamo Demonstrant Bombona Amaretto Puntari Zebra Marble Aallotar Quarna Bjarne Aino Picolo Kruunu Wanamo Anniina LAJIKEKESTÄVYYS VEHNÄN RUSKOLAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0

Sertori Amaretto Puntari Demosntrant Wellamo Epos Marble Bjarne Quarna Kruunu Aallotar Bombona Wanamo Zebra Anniina Aino Picolo LAJIKEKESTÄVYYS VEHNÄN PISTELAIKKU 3 Tautiluokka 1-3 2 1 0

RUSKEARUOSTEEN TORJUNTA INKOO 2011 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Fungisidikäsittely 18.7.2011 Amistar 0,4 l + Zenit 0,4 l /ha Torjumaton ruskearuoste vähensi satoa 30 %

2005 Tjalve 2005 Mahti 2006 Tjalve 2006 Anniina 2007 Tjalve 2007 Kruunu 2007 Anniina 2008 Tjalve 2008 Amaretto 2009 Tjalve 2009 Kruunu 2010 Tjalve 2010 Kruunu TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ Vehnäkokeet 2005-2010 8000 29 14 17 0 32 29 35 27 25 15 23 19 8 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Laine, Jalli MTT

TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS 2011 Vehnäkokeet 2011, lajikkeena Picolo 6000 26 24 24 16 5000 4000 3000 2000 1000 0 4079 kg/ha + 739 kg/ha 4518 kg/ha + 833 kg/ha 4591 kg/ha + 528 kg/ha 4399 kg/ha + 567 kg/ha Satotaso (käsittelemätön) Fungisideilla saatu sadonlisä keskimäärin Keskimäärin kasvitautitorjuttujen sato 16% > torjumattomien. Täydet annokset joko jaettuina tai tähkälletulon jälkeen antoivat parhaan tuloksen

VEHNÄN FUNGISIDIKOE PIIKKIÖ 2011 Acanto 0.5 l/ha + Zenit 575 EC 0.5 l/ha Comet Pro 0.6 l/ha + Juventus 0.5 l/ha Amistar 0.5 l/ha + Menara 0.25 l/ha Acanto Prima 1.25 kg/ha Stratego EC 250 1 l/ha Delaro 1 l/ha Prosaro 1 l/ha Proline 0.8 l/ha Juventus 1 l/ha Menara 0.5 l/ha Tilt 250 EC 0.5 l/ha Untreated Check 0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 Rehevästi alkuun lähteneessä, myöhemmin kuivuudesta kärsineessä kasvustossa esiintyi hyvin vähän kasvitauteja. Kasvitautien torjunta ei lisännyt Kruunu-lajikkeen satoa.

Sportak EW Tilt 250 EC Comet Plus Menara Zenit 575 EC Amistar + Menara Juventus Basso Stratego Acanto + Zenit 575 EC Stereo 312.5 EC Proline Comet + Sportak EW Amistar + Zenit 575 EC Acanto Prima Comet Plus + Juventus Prosaro Delaro Comet + Juventus TAUTITORJUNNAN SATOVAIKUTUS - VEHNÄ 2 Sadonlisäluokitus käsittelemättömään verrattuna 1 0 Kevätvehnän sato fungisidikokeissa 2005 2010. Aineet ovat vasemmalta oikealle sadon mukaisessa nousevassa järjestyksessä. Mittarina on Tilt, (5 685 kg/ha). Pylväiden pituuserot mittariin verrattuna ilmaisevat merkitsevää eroa sadossa. Sato käsitellyissä 5 630 6 166 kg /ha, käsittelemätön 5 327 kg/ha.

TAUTITORJUNNAN KANNATTAVUUS - VEHNÄ Kannattavuus, /ha (13 koetta) Prosaro (2) Delaro (4) Comet + Sportak EW (11) Comet + Juventus (2) Acanto Prima Acanto + Zenit 575 EC (6) Amistar + Zenit 575 EC (9) Proline (11) Menara (4) Amistar + Menara (4) Juventus (6) Stratego EC 250 (6) Basso (11) Zenit 575 EC (11) Tilt 250 EC Comet Plus + Juventus (2) Comet Plus (9) Stereo 312.5 EC (11) Sportak EW (11) 11 39 38 37 30 31 29 70 67 67 60 60 55 51 50 49 47 80 139 0 20 40 60 80 100 120 140 160 178 /tn 5500kg/ha Laine, Jalli MTT

FUNGISIDIRESISTENSSIN ESTÄMINEN Alttiiden lajikkeiden viljelyn välttäminen Tautiriskin vähentäminen (viljelykierto, siemen, muokkaus ym.) Tarpeenmukainen torjunta Rajoita vaikutustavaltaan samanlaisten fungisidien ruiskutuskerrat minimiin Vuorottele tai sekoita vaikutustavaltaan erilaisia fungisideja Vaikutustapa mode of action

TEHOAINERYHMÄ VAIKUTUSTAPA SIENESSÄ RYHMÄÄN KUULUVIA TEHOAINEITA DMI-aineet Estävät soluseinien difenokonatsoli (DeMethylation muodostumista metkonatsoli Inhibitors) prokloratsi propikonatsoli protiokonatsoli syprokonatsoli tebukonatsoli Strobiluriinit (QoI-aineet, Quinone outside Inhibitors) Aniliinopyrimidiinit Morfoliinit Kloronitriilit Estävät soluhengityksen Estävät raaka-aineiden saantia Estävät soluseinien muodostumista Vaikuttavat useisiin kohtiin sienessä, esim. energian muodostus atsoksistrobiini pikoksistrobiini pyraklostrobiini trifloksistrobiini syprodiniili fenpropidiini fenpropimorfi klorotaloniili RYHMÄÄN KUULUVIA VALMISTEITA Basso, Juventus, Menara, Proline, Prosaro Sportak, Tilt Toisen tehoaineen osalta: Bravo Premium, Delaro, Stereo, Stratego, Zenit Acanto, Amistar, Comet Toisen tehoaineen osalta: Acanto Prima, Comet Plus, Delaro, Stratego Toisen tehoaineen osalta: Acanto Prima, Stereo Toisen tehoaineen osalta: Comet Plus, Zenit Toisen tehoaineen osalta: Bravo Premium

FUNGISIDIEN RESISTENSSIRISKI Fungisidiryhmä (frac-koodi) Esimerkki aineista Fungisidin arvioitu riski Yhdistetty riski QoI-fungisidit (11) Atsoksi-, pikoksi-, pyraklo- ja trifloksistrobiini, Korkea = 3 3 6 9 kresoksiimi-metyyli DMI-fungisidit (3) Difeno- met-, propi-, protiosypro-, tebukonatsoli Keskitaso=2 2 4 6 prokloratsi Aniliinopyrimidiinit (9) Syprodiniili Morfoliinit (5) Fenpropidiini, fenpropimorfi Matala-keskitaso = 1-2 Multi-site (5) klorotaloniili Matala = 1 1 2 3 Patogeenista aiheutuva riski Matala = 1 Keskitaso = 2 Korkea = 3 Siemenlev. Rengaslaikku Harmaahome (Pyrenophora, Verkkolaikku Härmä Ustilago ) Harmaalaikku Maalevint. (Fusarium ) Ruskolaikku MJ mukaillut Keith J. Brent & Derek W. Hollomon, 2007 & FRAC 2011. LISÄÄ: FRAC (fungicide resistance action committee) www.frac.info, www.mtt.fi/kasvinsuojelu, www.kasvinsuojeluseura.fi

KASVITAUTIEN HALLINTA IPM-VILJELYSSÄ Puitedirektiivi (2009/128/EY) edellyttää, että kaikki ammattimaiset käyttäjät noudattavat integroidun torjunnan yleisiä periaatteita (viim. 1.1.2014) 1) Ennaltaehkäisy (suunnittelu, viljelykierto, lajikevalinta, siementen laatu ja peittaus ym.) 2) Tarkkailu ja tunnistus pellolla 3) Torjuntatarpeen määrittely 4) Varsinainen torjuntatoimenpide tilanteeseen sopivalla menetelmällä (aineen ja ajoituksen valinta)

KIITOS