Kunnanjohtajatapaamiseen Keski-Suomen kuntien rahoituspohjasta 2019 Matti Mäkisen koontia 17.9.2018 valtionosuuksista ja verotuksesta kollegoille ajatuksia herättämään
Valtionosuuksien euromuutokset selkeät tässä koontia kuntaliiton sivuilta muutamin omin kommentein tai täsmennyksin (ne punaisella) Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. ) Toisaalta valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. ) tämä ei kuitenkaan lisätuloa, vaan vähintään sama summa kadonnut verotuloista Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. (-91 /as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jää peruspalvelujen valtionosuutta saamatta 91 milj. euroa vuonna 2019. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ilman päätöstä indeksikorotusten jäädyttämisestä. Valtionosuusprosentti nousee 0,03 prosenttiyksikköä ja on 25,37 vuonna 2019 (25,34 vuonna 2018).
Ja jatkoa vielä Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostamiseen liittyvä valtionosuusvähennys kohoaa -85 miljoonaan euroon vuonna 2019 Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään 30 miljoonaa euroa kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmän rahoitusta varten. Tarkempaa tietoa siitä, miten digitalisaation kannustinrahoitus kunnille myönnetään, ei vielä ole. Valtionosuuksissa kuntien välille tulee eroja sitten ennen kaikkea väestökehityksen mutta myös esimerkiksi verotulotasauksen kehityksen ja sairastavuuden muutosten yms. seikkojen kautta https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/valtionosuudet/valtion osuudet-vuonna-2019
Valtionosuuksien muutoksessa siis paljon eroa Keski-Suomessa kuntien välillä ja tässä vertailussa verotulotasaus mukana
Tuttu kaavio muistin virkistämiseksi
Ikäryhmäjaosta muodostuu pääosa valtionosuusrahoituksesta Laskennalliset kustannukset ikäryhmittäin Ikäryhmähinnat: 8 333,600 8 842,700 7 410,990 12 728,200 4 077,090 1 026,130 2 063,770 5 656,610 19 223,190 Ikä 0-5 Ikä 6 Ikä 7-12 Ikä 13-15 Ikä 16-18 Ikä 19-64 Ikä 65-74 Ikä 75-84 Ikä 85+
7 (22.8.2014/676) Sairastavuuskerroin Sairastavuuskerroin lasketaan terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalihuollon osatekijöiden perusteella. Osatekijöiden painot ovat: Terveydenhuolto 59,67 Vanhustenhuolto 27,44 Sosiaalihuolto 12,89
Terveydenhuollon kerroin 59,67 syntyy seuraavista Diabetes 0,56 Epilepsia 0,98 Psykoosit 6,63 Reuma 0,84 Keuhkoastma 0,47 Verenpainetaudit 0,38 Sepelvaltimotauti 0,72 Crohnin tauti 0,79 Dementia 0,71 Syövät 2,89 Neurologiset taudit 1,10 Sydämen rytmihäiriöt 1,12 Työkyvytön, alle 55-vuotias 3,59
Vanhustenhuolto (27,44) jakautuu seuraaviin kustannustekijöihin, joiden painokertoimet ovat: Diabetes 0,25 Epilepsia 1,24 Psykoosit 2,50 Dementia 4,49 Neurologiset taudit 1,62 Sydämen rytmihäiriöt 0,46
Sosiaalihuollon kustannustekijän painokerroin on: Työkyvytön, alle 55-vuotias 12,03
Sairastavuuden arvioiduissa kustannuksissa myös paljon eroa Keski-Suomessa tässä siis sen kautta tulevat kustannukset valtionosuuslaskennan pohjaksi
Muut laskennalliset kriteerit Työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheys ja koulutustausta. Ne eivät niin merkitseviä euromääriltään aiheuttavat kyllä eroa Keski- Suomen kuntienkin välillä muttei suurta vuotuista muutosta Lisää luettavissa vaikkapa suoraan laista https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2009/20091704#l3p7 Ja vaikutukset kunnittain euromääriin kaiken osalta löytyvät täältä: Ja lisäosia vielä syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus, saamelaisten kotikuntaalue https://vm.fi/vuosien-2015-2018-valtionosuuspaatokset-ja-niihin-liittyvatlaskentatiedot
Tasauksesta Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 29 :n mukaan kunnalle myönnetään verotuloihin perustuvaa valtionosuuden lisäystä, jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden on pienempi kuin euromäärä, joka saadaan jakamalla kaikkien kuntien yhteenlasketut laskennalliset verotulot kuntien yhteenlasketulla asukasmäärällä (tasausraja). Kunta saa tasauslisää 80 prosenttia tasausrajan ja kunnan asukasta kohden lasketun laskennallisen verotulon erotuksesta Jos kunnan laskennallinen verotulo asukasta kohden ylittää tasausrajan, tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys. Tasausvähennys on 30 prosenttia tasausrajan ylittävästä asukaskohtaisesta euromäärästä lisättynä mainitun ylityksen luonnollisella logaritmilla. Luonnollinen logaritmi muunnetaan prosenttiyksiköiksi. Kiinteistövero (pl ydinvoima osin) ei ole mukana tasauksessa yhteisövero on
Verotulotasausta saavat kaikki kunnat Keski-Suomessa! (yht. yli 100 miljoonaa) siinäkin paljon eroa ja suurimmilla saajilla eniten vaihtelua vuosittain
Valtionosuudet sinällään perusteltuja, mutta Väkimäärän vähenemisen suhteessa ei useinkaan pystytä suoraan leikkaamaan menoja (etenkään omassa palvelutuotannossa) mutta se vaikuttaa huomattavasti tuloihin Verotulojen kasvu ei useilla (etenkään pienillä) kunnilla kompensoi valtionosuuksien vähenemää Toisaalta kunnissa toimintakatetta pitäisi ehdottomasti kyetä enemmän toteuttamaan teemalla /kuntalainen
Eli asukasluvun muutos
Ei kovin nopeasti heijastu toimintakatteeseen
Vuosittainen muutos voi olla suuri etenkin jos tasaus ja sairastavuus suurta - kuten meillä Hankasalmella 1000 euroa 2014 17886 2015 18516 2016 19893 (valtionosuusjärj.muutos) 2017 19126 2018 18827 2019 18140 (koko kuntakentällä laskee ja samaan syssyyn suuri väestömuutos ja kuolleiden määrällä vaikutus sairastavuuteen)
VEROT Yllätysten kesän 2018 vuoksi verojen ennustaminen nyt mietittävä tarkasti vuotta 2019 ajatellen Samoin joustavaan verotukseen siirtymisen vuoksi Kuntien välillä verotulojen kehityksessä suuria eroja mutta verokertymä ylipäätään kyllä kunnissa kasvaa
Verotuloennuste elokuu
Syyskuu yhteisöveroa tarkastettu alaspäin vuonna 2019 nousuun vaikuttaa osin myös joustava verotus
Kuntaliiton Rainion koontia
Eli kaaviona kuvattavissa
Olennaista on mikä on palautusten taso vuonna 2019??? nyt ennustekehikoissa arvioitu vuoden 2017 tasolle!
Ennuste Hsalmi huhtikuu
Ennuste Hsalmi elokuu
Ensi vuonna edessä myös iso muutos
Kassanhallinnan ja verotulojen arvioinnin kannalta aluksi haastavaakin
Esimerkkikalvoja kuvaamaan kokonaisuutta
Luhangan veroprosentin syy kiinteistövero ei ole verotulotasauksessa
Muuta ajankohtaista Kiinteistöverouudistus muuten lausunnolla!!! Taloustorstai taas tällä viikolla Vinkkaa kaverillesi Taloustorstaitilaisuuksista ilmoitamme taloussähköpostilistoilla. Vinkkaa tästä kaverillesi. Listoille voi liittyä netissä osoitteessa: https://bit.ly/2hpeiuq