Talousarvioesitys Kuntien tukeminen
|
|
|
- Jere Mikkonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 90. Kuntien tukeminen S e l v i t y s o s a : Kunnan peruspalvelujen valtionosuudella ja verotuloihin perustuvalla valtionosuuden tasauksella pyritään turvaamaan kuntien mahdollisuudet pitää yllä riittävät peruspalvelut eri osissa maata ja tasapainottamaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä ja niiden kokonaisrahoitusta alueittain ja kuntaryhmittäin. Valtionosuuden perusteena olevat laskennalliset kustannukset perustuvat keskeisesti ikäryhmittäisiin kustannuksiin ja sairastavuuteen. Sairastavuuskertoimen osatekijöitä ovat terveyden-, vanhusten- ja sosiaalihuolto. Muita laskennallisten kustannusten määräytymistekijöitä ovat työttömyyskerroin, vieraskielisyyskerroin, kaksikielisyys, saaristoisuus, asukastiheyskerroin ja koulutustaustakerroin. Kriteerien toinen osa muodostuu lisäosista, jotka ovat saamelaisten kotiseutualueen kunnan, syrjäisyyden ja työpaikkaomavaraisuuden lisäosat. Kuntien yhdistymisavustuksilla edistetään vapaaehtoiselta pohjalta kuntien yhdistymisiä sekä muita sellaisia kuntaja seuturakenteen muutoksia, jotka edesauttavat laadukkaiden ja tasavertaisten kunnallisten peruspalvelujen tuottamista taloudellisemmin. Keskeiset uudistukset Hallitusohjelman mukaisesti omais- ja perhehoidon kehittämiseen osoitetaan lisärahoitusta. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tarkistetaan tavoitteena kuntien kustannusten vähentäminen. Vanhuspalvelulaista poistetaan eräitä osatehtäviä. Iäkkäiden kotihoidon palveluvalikoimaa laajennetaan. Erikoissairaanhoidon järjestämistä tehostetaan muun muassa uudistamalla terveydenhuollon päivystystoimintaa, keskittämällä perustason kiireellistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa, vähentämällä erikoissairaanhoidon vuodeosastohoitoa ja uudistamalla ensihoitoa. Vuonna 2017 perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitokselle. Maakuntien perustamisen valmistelu käynnistetään. Vaikuttavuustavoitteet Ehkäisevän toiminnan tavoitteena on terveyttä, sosiaalista turvallisuutta, elämänhallintaa ja itsenäistä selviytymistä tukevien olosuhteiden ja ympäristön luominen, ihmisten työ- ja toimintakyvyn edistäminen, elämänlaadun parantaminen, sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien ennaltaehkäisy, väestöryhmien välisten terveyserojen vähentäminen sekä ympäristöterveydenhuollon toimintaedellytysten parantaminen. Tavoitteisiin pyritään johtamista ja rakenteita kehittämällä sekä tuottamalla ja levittämällä työvälineitä ja hyvän toiminnan malleja kuntien käyttöön. Vaikuttavuustavoitteita kuvataan tarkemmin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan pääluokkaan kuuluvassa luvussa Sosiaali- ja terveyspalvelujen tavoitteena on julkisen vallan järjestämisvastuulla olevien, pääosin verovaroin kustannettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen toimivuuden, saatavuuden ja kattavuuden sekä perustoimeentulon turvaaminen koko maassa. Peruspalveluja vahvistetaan ja uudistetaan, ikäihmisille turvataan ihmisarvoinen vanhuus sekä panostetaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin. Kuntien järjestämän esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjastojen ja kulttuuritoimen lähtökohtana on koulutuksen perusturvan sekä kirjasto- ja kulttuuripalvelujen takaaminen ja vahvistaminen kaikille asuinpaikasta, kielestä ja taloudellisesta asemasta riippumatta koko maan kattavasti. Kunnille myönnettävän rahoituksen keskeisiä tavoitteita ovat sivistyksellisten perusoikeuksien turvaaminen jokaiselle oppilaalle ja opiskelijalle hänen kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaan sekä osana kansalaisten sivistyksellisiä oikeuksia turvata jokaiselle mahdollisuus kehittää itseään koko maan kattavilla kirjasto-, tieto- ja kulttuuripalveluilla sekä varmistaa väestön tasavertainen tiedon ja kulttuurin saatavuus. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
2 Taiteen perusopetuksen tavoitteena on tarjota kunnan asukkaille mahdollisuus osallistua taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Laskennallisten kustannusten laskennassa käytettäviä tietoja 2016 arvio 2017 arvio Laskennalliset kustannukset 0 5-vuotiaat euroa/asukas 8 675, ,32 6-vuotiaat euroa/asukas 9 196, , vuotiaat euroa/asukas 7 543, , vuotiaat euroa/asukas , , vuotiaat euroa/asukas 4 129, , vuotiaat euroa/asukas 1 063, , vuotiaat euroa/asukas 2 183, , vuotiaat euroa/asukas 5 905, ,22 85-vuotiaat ja vanhemmat euroa/asukas , ,73 Sairastavuuden mukaan 1 167, ,94 Työttömyysasteen mukaan euroa/asukas 90,73 91,53 Kaksikielisyyden mukaan euroa/asukas 279,77 282,23 Vieraskielisyyden mukaan euroa/asukas 1 965, ,39 Asukastiheyden mukaan euroa/asukas 39,54 39,88 Saaristoisuuden mukaan euroa/asukas 385,06 388,44 Koulutustaustan mukaan euroa/asukas 425,26 428,99 Lisäosat Syrjäisyys euroa/asukas 208,16 210,03 Saamelaisten kotiseutualueen kunnat euroa/asukas 2 643, ,63 Työpaikkaomavaraisuus euroa/asukas 63,17 63, Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kuntien informaatioteknologiaan kohdennettuihin, kuntien tietovarantojen hyväksikäytön edellytyksiä parantaviin kehittämishankkeisiin sekä tietoteknisten palvelujen järjestämiseen ja jo toteutettujen ratkaisuiden käyttöönoton tukemiseen 2) harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä EU:n hyväksymien ja rahoittamien hankkeiden maksamiseen 3) muuhun yhteiseen julkisen tietohallinnon kehittämiseen 4) enintään viittä henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittämisohjelmaan, kuntien tehtävien digitalisoinnin edistämiseen sekä maakuntahallinnon ja hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin 5) maakuntahallinnon perustamisen valmistelun aiheuttamiin hallinto- ja palvelurakenteiden tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvään kehittämiseen ja kehittämishankkeisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
3 6) käyttöönottoihin ja palvelujen kehittämisen aikaiseen ylläpitoon. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan maakuntahallinnon perustamisen valmistelua ja väliaikaishallinnon ICT-muutostuen valmistelua sekä tuetaan ja nopeutetaan kuntien tietohallintokehitystä tavoitteena parantaa tuottavuutta sekä edistää kuntien ja julkishallinnon yhteisiä informaatioteknologian kehittämishankkeita sekä sähköisten toimintatapojen käyttöönottoa. Määrärahaa käytetään Julkisen hallinnon suositusten ja lakiin julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011) perustuvien standardien laadintaan sekä muuhun yhteiseen julkisen hallinnon tietohallinnon kehittämistoimintaan. Määrärahalla voidaan tukea ja edistää julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta annetun lain mukaisen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityön käynnistystä, arkkitehtuurikuvausten toteutusta, työvälineiden käyttöönottoa sekä toteutettujen tulosten julkaisua arkkitehtuurityölle asetettujen tavoitteiden ja hyötyjen aikaansaamiseksi. Hankkeiden erittely ja määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kuntien informaatioteknologian kehittämishankkeet Maakuntien perustamisen ICT-muutostuki Muu julkisen hallinnon tietohallintoyhteistyö Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Valtakunnallinen ICT-muutosohjelma Väliaikaishallinnon resurssit ICT-muutoksen valmisteluun Yhteensä talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen ja tukeminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) maakuntauudistuksen valmistelusta ja toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen, harkinnanvaraisiin valtionavustuksiin sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämiseen ja niihin liittyviin hankkeisiin 2) enintään yhdeksää henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen maakuntauudistuksen toimeenpanoon ja muiden hallinto- ja palvelurakennemuutosten ohjaus-, asiantuntija- ja hanketehtäviin. Nämä voidaan toteuttaa henkilötyövuositavoitteiden ulkopuolella. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla toteutetaan hallitusohjelman perusteella valmisteltavien uusien maakuntien sekä hallinto- ja palvelurakenteiden kehittämistyötä. Määrärahaa voidaan käyttää myös kunnille jäävien tehtävien osalta hallinnon ja talouden uudistamiseen liittyviin hankkeisiin. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
4 Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Palvelukeskusten perustamisen valmistelu Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve Muutostuki- ja kehittämishankkeet 400 Viestintä ja kenttätyö alueilla 100 Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Muutostuki- ja kehittämishankkeet 100 Palvelukeskusten perustamisen valmistelu Uusien maakuntien perustamisen esivalmistelu Väliaikaisten valmisteluelinten määrärahantarve Yhteensä Momentin nimike on muutettu talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) mukaisen valtionosuuden maksamiseen 2) verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen maksamiseen 3) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 oppilaitosten perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen 4) enintään euroa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettujen lakien (635/1998 ja 1705/2009) mukaisten ennen vuotta 2017 yleisten kirjastojen perustamishankkeisiin myönnettyjen valtionosuuksien ja -avustusten maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Laskennalliset kustannukset ikärakenne sairastavuus työttömyys kaksikielisyys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
5 vieraskielisyys asukastiheys saaristoisuus koulutustausta Kuntien rahoitusosuus Valtionosuus Lisäosat Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus V järjestelmämuutoksen tasaus Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvausten siirtymäjärjestely 382 Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset (valtio korvaa) Yksityisten opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero Valtionosuuteen tehtävät lisäykset ja vähennykset Yhteensä Kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti on 25,24. Valtionosuuksien määräytymisen perusteena oleva vuodenvaihteen 2015/2016 asukasluku on Määrärahan mitoitukseen liittyvät hallituksen esitykset ja muut toimenpiteet Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) muuttamisesta siten, että kuntien peruspalvelujen valtionosuusprosentti muuttuu 25,61 prosentista 25,24 prosenttiin vuonna Valtionosuusprosentin muutoksessa on otettu huomioon vähennyksenä 0,46 prosenttiyksikköä liittyen valtionosuuden euron leikkaukseen ja indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvään euron leikkaukseen sekä 0,06 prosenttiyksikköä liittyen kuntien hallintomenojen vähenemiseen kun perustoimeentulotuen laskenta ja maksatus siirretään Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi. Muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä 0,13 prosenttiyksikköä liittyen hallitusohjelman mukaiseen lisäykseen omais- ja perhehoidon kehittämiseen sekä vanhuspalvelujen ja veteraanien kotiin vietävien palvelujen kehittämiseen siten, että valtionosuusprosentti on 100, sekä 0,02 prosenttiyksikköä liittyen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjaon tarkistukseen. Kustannustenjaon tarkistus vuoden 2014 toteutuneiden tietojen perusteella lisää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta eurolla. Omaishoidon tuesta annettua lakia ja sosiaalihuoltolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan alkaen. Muutoksella turvataan omaishoitajien oikeus kolmeen vapaapäivään kalenterikuukautta kohti ja velvoitetaan kunta järjestämään tarvittaessa omaishoitajille valmennusta sekä hyvinvointi- ja terveystarkastuksia. Kunnan tulisi järjestää omaishoitajan vapaan aikainen sijaishoito. Perhehoitolakia koskevat muutokset ovat tulleet voimaan alkaen. Muutoksella toimeksiantosuhteisten perhehoitajien vähimmäispalkkiota korotetaan 775 euroon kuukaudessa ja perhehoitajien oikeutta vapaaseen lisätään. Omais- ja perhehoidon kehittämistä varten valtionosuuksiin lisätään euroa vuonna Toisaalta toimenpiteet aiheuttavat kunnille säästöjä kalliimman laitoshoidon tarpeen vähenemisen kautta. Määrärahan mitoituksessa on huomioitu nettolisäyksenä euroa muutosten johdosta. Vanhusten kotihoitoon ja sotaveteraanien kotiin vietäviin palveluihin osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti yhteensä euron lisäys, josta tämän määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä huomioitu euroa. Lisäys Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
6 kohdennetaan kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen vanhusten kotihoitoon. Määrärahalla kehitetään iäkkäiden ihmisten kotihoidon palveluvalikoimaa kunnissa sosiaali- ja terveysministeriön tuella. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) muuttamisesta siten, että laista poistetaan eräitä osatehtäviä. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa lain muutoksen johdosta. Hallitus antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain sekä niihin liittyvien asetusten muuttamisesta siten, että terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään viiteen yliopistolliseen sairaalaan ja seitsemään muuhun päivystyspalvelun sairaalaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa muutoksen johdosta. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi tarkistetaan alkaen. Hoitotyöntekijöiden vähimmäismäärä hoidettavaa kohti olisi jatkossa 0,40 0,50 aiemman 0,50:n sijasta vanhainkotihoidossa ja tehostetussa palveluasumisessa. Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon euroa muutoksen johdosta. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen, laskentaperusteet (1 000 euroa) Perushinta Laskennallinen kustannus Ikärakenteen mukaan 0 5-vuotiaat (8 516,30 euroa/as) vuotiaat (9 028,68 euroa/as) vuotiaat (7 565,50 euroa/as) vuotiaat (12 988,38 euroa/as) vuotiaat (4 141,13 euroa/as) vuotiaat (1 065,26 euroa/as) vuotiaat (2 153,77 euroa/as) vuotiaat (5 829,35 euroa/as) vuotiaat ja vanhemmat (19 617,84 euroa/as) Sairastavuuden mukaan (1 177,94 euroa/as) Työttömyyden mukaan (91,53 euroa/as) Kaksikielisyyden mukaan (282,23 euroa/as) Vieraskielisyyden mukaan (1 982,39 euroa/as) Asukastiheyden mukaan (39,88 euroa/as) Saaristoisuuden mukaan (388,44 euroa/as) Koulutustaustan mukaan (428,99 euroa/as) Yhteensä Kuntien rahoitusosuus Asukasluku Rahoitusosuus, euroa/as 3 674,34 Rahoitusosuus, euroa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
7 Syrjäisyyden, työpaikkaomavaraisuuden sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat (1 000 euroa) Perushinta Syrjäisyyden mukaan (210,03 euroa/as) Työpaikkaomavaraisuuden mukaan (63,74 euroa/as) Saamelaisten kotiseutualueen kunnan mukaan (2 667,63 euroa/as) Yhteensä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto V järjestelmämuutoksen tasaus (1 000 euroa) Lisäykset Vähennykset Netto Valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen liittyvä kotikuntakorvauksen siirtymäjärjestely 382 Muut valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset (1 000 euroa) Valtionosuuden vähennykset vakiomuotoisten tietoluovutusten hinnoittelumuutos verotulotasauksen muutoksen neutralisointi valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden rahoitus -569 siirto momentille järjestelmämuutoksen kustannusneutraalisuuteen liittyvä vähennys indeksikorotuksen jäädytys, vuosi indeksikorotuksen jäädytys, vuosi kuntien rahoitusosuus perustoimeentulotuesta valtionosuusuudistukseen liittyvä yksityisten opetuksenjärjestäjien kotikuntakorvausten tasausjärjestelmän rahoitus -382 kilpailukykysopimukseen liittyvä vähennys Vähennykset yhteensä Valtionosuuden lisäykset työmarkkinatukeen liittyvä korjauserä v järjestelmämuutoksen tasaus 497 v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio v verotulomenetysten kompensaatio Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
8 v verotulomenetysten kompensaatio maakuntien liittojen tehtäviin liittyvä lisäys 488 oppilaitosten perustamiskustannusten valtionavustusten siirto kirjastojen perustamiskustannusten valtionavustusten siirto Lisäykset yhteensä Muu rahoitus (1 000 euroa) Kotikuntaa vailla olevien 6 15 v. kotikuntakorvaukset Yksityisen opetuksen järjestäjien ja yliopistojen arvonlisävero Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aikuisten hammashuollon säästö Alueellisen erikoissairaanhoidon järjestämisen tehostaminen Asukasluvun ja laskentatekijöiden muutos Edellisellä hallituskaudella päätetty valtionosuuden leikkaus Indeksisidonnaisten menojen säästöön liittyvä leikkaus Kilpailukykysopimuksen vaikutus valtionosuuteen (Kiky) Kuluttajaturvallisuusvalvonta (siirto momentille ) -433 Kuntien maksuosuus perustoimeentulotukimenoista Lääkärihelikopteritoiminnan rahoitus Muut muutokset Omaishoidon kehittäminen Opiskelijavalintapalvelut (siirron palautus momentilta ) 174 Oppilaitosten perustamishankkeet Perhehoidon kehittäminen Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen Kela-siirtoon liittyvä kuntien hallintomenojen vähennys Päivystysjärjestelmän uudistaminen SADe-rahoituksen palautus Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutokseen liittyvä yksityisen hoidon tuen muutos -147 Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden muutos Säästö omais- ja perhehoidon kehittämisen johdosta Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus Vanhuspalvelujen henkilöstömitoituksen tarkistaminen Vanhuspalvelulain eräiden tehtävien poistaminen Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut Veroperustemuutosten kompensaatio Verotulotasauksen muutos Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien määrän suhteen muutos Yhteensä Määräraha on osittain kehyksen ulkopuolinen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
9 2017 talousarvio II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kuntarakennelain (1698/2009) 43 :n mukaisiin laskennallisiin yhdistymisavustuksiin 2) lain 44 :n mukaisten valtionosuuksien vähenemisen korvaamiseen 3) enintään euroa kuntarakennelain 16 :n mukaisten erityisiin selvityksiin. S e l v i t y s o s a : Kunnille maksetaan kuntarakennelain (1698/2009) 42 :ssä säädettyä yhdistymisavustusta sekä lain 44 :ssä säädettyä yhdistymisen aiheuttamaa valtionosuuden vähenemisen kompensaatiota. Yhdistymisavustus tulee käyttää välttämättömiin kuntien yhdistymisen kustannuksiin, uuden kunnan palvelujärjestelmän kehittämiseen ja palvelujen tuottavuuden parantamiseen tai uuden kunnan talouden vahvistamiseen. Valtionosuuden vähenemisen korvaamisen avulla pyritään puolestaan kompensoimaan yhdistymishankkeessa mukana olevien erilaisten kuntien valtionosuusmenetyksiä, joten kyse ei ole luonteeltaan ylimääräisestä kuntien avustamisesta, vaan vastaava summa tulee valtion hyväksi pienenevinä valtionosuuksina. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Yhdistymisavustus vuoden 2017 kuntien yhdistymiset, 2 liitosta vuoden 2016 kuntien yhdistymiset, 4 liitosta vuoden 2015 kuntien yhdistymiset, 3 liitosta Yhteensä, 9 liitosta Valtionosuusmenetysten kompensaatio vuoden 2017 yhdistymiset vuoden 2016 yhdistymiset - vuoden 2015 yhdistymiset 839 vuoden 2014 yhdistymiset - vuoden 2013 yhdistymiset Yhteensä Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset ja yhdistymisiin liittyviin esiselvityksiin myönnettävä avustus (enintään) 400 Kaikki yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
10 2015 toteutuma 2016 toteutuma 2017 arvio Kuntien yhdistymisiä Kuntien määrän vähennys Määräraha, milj. 34,2 25,6 27,1 josta ko. vuoden yhdistymisten osuus, milj. 5,7 5,2 3,0 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Kuntarakennelain mukaiset selvityskustannukset -600 Valtionosuusmuutosten kompensaatio Yhdistymisavustuksen muutos Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös (34.) Paikallisten kuntakokeilujen rahoitus (siirtomääräraha 3 v) S e l v i t y s o s a : Momentti ja sen määräraha ehdotetaan poistettavaksi talousarviosta talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Talousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
Talousarvioesitys 2016
30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 028 453 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)
Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Finlands framgång skapas lokalt Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto 18.9.2018, Kuntaliitto / Sanna Lehtonen KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS
KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015
14.11.2014, Kuntaliitto / SL KUNNAN VALTIONOSUUSRAHOITUS 2015 YHTEENVETO Taulukon tayttoohje: Valitse, sydta tai tarkista sinisten ken ttien tiedot Tiedot siirtyvat automaattisesti tyokirjan muista taulukoista
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta
Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)
Asiakirjayhdistelmä 2014
30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:
Kuntien valtionosuudet v. 2016
Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,
Valtionosuudet Ennakolliset valtionosuuslaskelmat FCG Talous- ja veroennustepäivät Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma
HE 140/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
Vuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 9.11.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen [email protected] p. 050-575 9090 valtionosuus osana kuntien valtionosuusjärjestelmää Kuntien valtionavut ovat 10,3 mrd.
Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO
Talousarvioesitys 2018 Kuntatalous BO 18.9.2017 Kuntien valtionavut (mom. 28.90.30) Valtionavut kunnille ja kuntayhtymille ovat yhteensä 10,59 mrd. euroa v. 2018, ja ne lisääntyvät edellisestä vuodesta
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Laskelmapäivitys 14.9.2018 Sanna Lehtonen, Suomen Kuntaliitto Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta:
Vuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen [email protected] p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton
Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus
1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 25.9.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous ja peruspalvelujen valtionosuus Kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä
Vuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 30.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen [email protected] p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 30.9.2016: Kuntaliiton
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt. Valtionosuus Taloustorstai Sanna Lehtonen
Finlands framgång skapas lokalt Valtionosuus 2018 Taloustorstai 14.6.2018 Sanna Lehtonen 2018 I lisätalousarvio 29.5.2018 Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång skapas lokalt Finlands framgång
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. (29.01, osa) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille
Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden 2018 talousarvioksi julkaistu (http://budjetti.vm.
Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 - Päivitetty 19.9.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Esitys valtion vuoden
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015
Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen
Vuoden 2017 valtionosuudet
Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen [email protected] p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin
Kilpailukykysopimuksen ja budjettiriihen vaikutukset kunnan tuloihin ja budjetointiin 2017 20.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen [email protected] p. 050-575 9090 Valtion talousarvioesitys
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA
Pääluokka 29 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot 01. Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään
Kehyspäätös Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33
Kehyspäätös 2018-2021 Sosiaali- ja terveysministeriö, PL 33 Hallintovaliokunta (HaV) VNS 4/2017 vp Julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2018 2021 - Maakunta- ja soteuudistuksen toimeenpano, kuntatalous
Asiakirjayhdistelmä 2014
64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 565
Valtionosuudet Kuntamarkkinat Sanna
Valtionosuudet 2020 Kuntamarkkinat 2019 Sanna Lehtonen @lehtonenkl 11.-12.9.2019 1 Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki määräaikaan mennessä 88 kuntaa vuonna 2019 Hakijoita 88 kpl (30 %) Hakijakunnissa
Talouden reunaehdot ja vuoden 2018 talousarvion laadinta. Lautakuntaseminaari
Talouden reunaehdot ja vuoden 2018 talousarvion laadinta Lautakuntaseminaari Talousarviovalmistelun aikataulu syksy 2017 2 Talousarviovalmistelussa esiin nousseita asioita Menojen kasvua on viime vuosina
Valtionosuudet v Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki
Valtionosuudet v. 2010-2014 Kaupunginjohtaja Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunki Pohjois-Savon kuntien valtionosuudet yhteensä vuosina 2010-2014 (=peruspalvelujen valtionosuus (ml. valtionosuuden tasaus)
3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet
3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista
Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista
M Muistio Lehtonen Sanna 4.1.2013 Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät lopulliset päätökset vuoden 2013 valtionosuuksista 28.12.2012. Valtionosuudet 2013 Kuntaliitto julkaisi
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen
Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten
Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus
Kuntien valtionosuusuudistus: VATT:n tutkijaryhmän ehdotus Antti Moisio GOVERNMENT INSTITUTE FOR ECONOMIC RESEARCH (VATT) VM:n työryhmä Tausta: valtionosuusuudistus 2010 Esitys uudesta valtionosuusjärjestelmästä
OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS TALOUDEN NÄKÖKULMASTA
Salon kaupungin lasten ja nuorten palvelut OPPIMISYMPÄRISTÖUUDISTUS TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Heli Antikainen-Pauna 5.3.2018 Kuntatalous keskellä epätietoisuutta Kuntatalouden tila Talouden lyhyen aikavälin
Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta
Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 ja asetus 1732/2009 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 ja asetus 1766/2009
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto
32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto S e l v i t y s o s a : Luvun momentit 30, 31 ja 36 kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992,
Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus Paasitorni
Yleiskatteisen rahoituksen määräytyminen ja sisältö Maakuntatalouden simuloinnin aloitustilaisuus 7.9.2017 Paasitorni Budjettineuvos Valtiovarainministeriö/budjettiosasto 1 8.9.2017 - Maakuntien rahoitus
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023
Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset
Omaishoidon ja perhehoidon lakimuutokset
Omaishoidon ja perhehoidon lakimuutokset Koulutustilaisuus / Turku, hallitussihteeri STM/STO Kehittämisen tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien, vastaavien vapaaehtoishoitajien
Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta
Ote hallituksen esityksestä 22.12.2016/tummennukset sank 250117. Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Soveltamisala LUONNOS
Sairausvakuutuksen rahoitus on jaettu sairaanhoitovakuutukseen ja työtulovakuutukseen toteutunut
30. Sairausvakuutus S e l v i t y s o s a : Sairausvakuutus täydentää julkista terveydenhuoltoa korvaamalla väestölle osan avohoidon lääkeja matkakustannuksista sekä turvaamalla väestölle mahdollisuuden
HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina
HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja
Talousarvioesitys Nuorisotyö
91. Nuorisotyö S e l v i t y s o s a : Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on nuorisolain mukaan vastuu nuorisotyön ja -politiikan yleisestä kehittämisestä. Tavoitteena on edistää nuorisolain kohderyhmään
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 12.12.2013 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta
