Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Samankaltaiset tiedostot
Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Määrätty integraali Epäoleellinen integraali

Talousmatematiikan perusteet: Luento 16. Integraalin käsite Integraalifunktio Integrointisääntöjä

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion derivointi

Talousmatematiikan perusteet: Luento 7. Derivointisääntöjä Yhdistetyn funktion, tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 18. Kertaus luennoista 11-17

Talousmatematiikan perusteet: Luento 8. Tulon ja osamäärän derivointi Suhteellinen muutosnopeus ja jousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Matematiikan tukikurssi

5. OSITTAISINTEGROINTI

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Talousmatematiikan perusteet: Luento 6. Derivaatta ja derivaattafunktio Derivointisääntöjä Ääriarvot ja toinen derivaatta

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Diskreetti derivaatta

Talousmatematiikan perusteet: Luento 12. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta Gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Muuttujan vaihto. Viikon aiheet. Muuttujan vaihto. Muuttujan vaihto. ) pitää muistaa lausua t:n avulla. Integroimisen työkalut: Kun integraali

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikan tukikurssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Dierentiaaliyhtälöistä

Talousmatematiikan perusteet: Luento 13. Usean muuttujan funktiot Osittaisderivaatta ja gradientti Suhteellinen muutosnopeus ja osittaisjousto

Talousmatematiikan perusteet: Luento 19

Matematiikan tukikurssi

4 Integrointimenetelmiä

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Monisteessa määritellään integraalifunktio ja esitetään perusominaisuuksia. Tässä pari esimerkkiä. = x x3 + 2 x + C.

Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Matematiikan tukikurssi

Integroimistekniikkaa Integraalifunktio

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (CHEM) MS-A0207 Hakula/Vuojamo Kurssitentti, 12.2, 2018, arvosteluperusteet

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

a 1 y 1 (x) + a 2 y 2 (x) = 0 vain jos a 1 = a 2 = 0

f(x) f(y) x y f f(x) f(y) (x) = lim

Talousmatematiikan perusteet: Luento 4. Potenssifunktio Eksponenttifunktio Logaritmifunktio

Talousmatematiikan perusteet: Luento 5. Käänteisfunktio Yhdistetty funktio Raja-arvot ja jatkuvuus

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17. Integraalin sovelluksia kassavirta-analyysissa Integraalin sovelluksia todennäköisyyslaskennassa

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

Yleisiä integroimissääntöjä

Matematiikan peruskurssi 2

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

Matemaattinen Analyysi

Matematiikan tukikurssi

Funktiojonot ja funktiotermiset sarjat Funktiojono ja funktioterminen sarja Pisteittäinen ja tasainen suppeneminen

Numeerinen analyysi Harjoitus 1 / Kevät 2017

MS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 8: Newtonin iteraatio. Taso- ja avaruusintegraalit

Matematiikka B3 - Avoin yliopisto

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 6. viikolle /

k S P[ X µ kσ] 1 k 2.

Dierentiaaliyhtälöistä

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

1. Olkoon f :, Ratkaisu. Funktion f kuvaaja välillä [ 1, 3]. (b) Olkoonε>0. Valitaanδ=ε. Kun x 1 <δ, niin. = x+3 2 = x+1, 1< x<1+δ

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

Matematiikan tukikurssi: kurssikerta 10

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Luento 2: Liikkeen kuvausta

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

Matematiikan tukikurssi

KJR-C2002 Kontinuumimekaniikan perusteet

Matematiikan tukikurssi

HY, MTL / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIb, syksy 2017 Harjoitus 1 Ratkaisuehdotuksia

MAA10 HARJOITUSTEN RATKAISUJA

Talousmatematiikan perusteet: Luento 9

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet: Luento 11. Lineaarikuvaus Matriisin aste Käänteismatriisi

MS-A0202 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 4: Ketjusäännöt ja lineaarinen approksimointi

Luento 3: Liikkeen kuvausta, differentiaaliyhtälöt

Analyysi I (sivuaineopiskelijoille)

Esimerkkejä derivoinnin ketjusäännöstä

Matemaattinen Analyysi

MS-A0202 Di erentiaali- ja integraalilaskenta 2 (SCI) Luento 8: Taso- ja avaruusintegraalit

3 TOISEN KERTALUVUN LINEAARISET DY:T

MS-A0305 Differentiaali- ja integraalilaskenta 3 Luento 1: Moniulotteiset integraalit

Johdantoa INTEGRAALILASKENTA, MAA9

8 Potenssisarjoista. 8.1 Määritelmä. Olkoot a 0, a 1, a 2,... reaalisia vakioita ja c R. Määritelmä 8.1. Muotoa

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

5 Integraalilaskentaa

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Numeerinen integrointi

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

BM20A0900, Matematiikka KoTiB3

Differentiaalilaskenta 1.

Reaaliarvoisen yhden muuttujan funktion derivaatta LaMa 1U syksyllä 2011

Derivointikaavoja, interpolointi, jousto, rajatuotto, L4b

Johdatus reaalifunktioihin P, 5op

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

Transkriptio:

Talousmatematiikan perusteet: Luento 17 Osittaisintegrointi Sijoitusmenettely

Motivointi Viime luennolla käsittelimme integroinnin perussääntöjä: Vakiolla kerrotun funktion integrointi: af x dx = a f x dx Summan integrointi: f x + g(x) dx = f x dx + g x dx Potenssifunktion integrointi: x n dx = xn+1 ; erikoistapaus n+1 1 dx = ln x x Eksponenttifunktion integrointi: a x dx = ax ln a ; erityisesti ex dx = e x Tällä luennolla opettelemme monimutkaisempien funktioiden integrointia 2

Osittaisintegrointi I7: Osittaisintegrointi Tulon derivointisäännön mukaan D f x g(x) = f x g x + g(x)f x Integroimalla saadaan f x g x = න f x g x dx + න g(x)f x dx න f x g x dx = f x g x න g(x)f x dx 3

Osittaisintegrointi Esim. Määritä x ln x dx. Edellisen kalvon kaava න f x g x dx = f x g x න g x f x dx Valitaan f x = ln x ja g x = x f x = 1 x ja g(x) = x2 2 Siispä: න x ln x dx = ln x x2 2 න x2 2 1 x dx = x2 ln x x2 2 4 4

Osittaisintegrointi Esim. Määritä x 2 e x dx. Valitaan kaavaan Siispä: f x = x 2 ja g x = e x f x = 2x ja g(x) = e x න x 2 e x dx = x 2 e x න 2x e x dx Valitaan jälkimmäisen termin integroimiseksi f x = 2x ja g x = e x f x = 2 ja g(x) = e x Siispä: 2x e x dx = 2x e x 2e x dx = 2xe x 2e x න x 2 e x dx = x 2 e x න 2xe x dx = x 2 e x 2xe x + 2e x = e x (x 2 2x + 2) 5

Kuinka valita f ja g? Jos jompikumpi funktioista on sellainen, jota et voi (helposti) integroida, on sen oltava f. Esim. x ln x dx. Funktio x on helppo integroida mutta funktiota ln x ei. Mitä tapahtuu, jos valitset f = x ja g = ln x? Jos osaat integroida kummankin funktion, kannattaa f:ksi valita korkeimman asteen termi polynomitermi. Tällöin saat f:ää derivoimalla pienennettyä termin astetta ja helpotettua tulon integrointia. Esim. x 2 e x dx. Funktiot x 2 ja e x voidaan kumpikin helposti integroida. Mitä tapahtuu, jos valitset f = e x ja g = x 2? Huom! Aina voit kokeilla. 6

Presemo-kysymys Määritä xe x dx. 1. e x 2. e x (x 1) 3. e x (x + 1) 7

Presemo-kysymys Määritä ln x dx. 1. 1 2. x(ln x 1) 3. (ln x) 2 2 8

Harjoittele verkossa! http://www.wolframalpha.com/problem-generator/ Calculus Integration by parts 9

Yhdistetyn funktion derivointisäännön käänteinen käyttö I8: Yhdistetyn funktion derviointisäännön käänteinen käyttö eli sijoitusmenettely Yhdistetyn funktion derivointisäännön mukaan funktion F x = (g f)(x) derivaatta pisteessä x on F x = f x g (f x ) Siispä f x g (f x )dx = F x, missä F x = g f x = g(f x ) 3/7/2018 10

Yhdistetyn funktion derivointisäännön käänteinen käyttö Esim. Määritä x2 x2 dx Valitaan ulkofunktion derivaataksi g y = 2 y ulkofunktio g y = 2y ln 2 Sisäfunktio on tällöin f x = x 2 sisäfunktion derivaatta f x = 2x Muokataan integroitavaa funktiota sopivasti: න x2 x2 dx = 1 2 න 2x 2x2 dx = f x g f(x) 1 2 2x2 ln 2 g(f x ) = 2x2 2 ln 2 = D g f x 11

Sijoitusmenettely Käytännössä tällainen integrointi toteutetaan usein sijoitusmenettelyn avulla: 1. Sisäfunktioksi hahmotettu f(x) korvataan apumuuttujalla y 2. Tämän derivaatasta f x = dy muokataan esitys dx dx = dy f x 3. Integroitavassa funktiossa kaikki x:ää sisältävä termit korvataan vastaavilla termeillä y:n suhteen 12

Sijoitusmenettely Esim. Määritä x2 x2 dx 1. Sisäfunktio korvataan apumuuttujalla y = x 2 x = y y < 0 2. Sisäfunktion derivaatta f x = dy dy 2 y dx = 2x, josta muokataan dx = dy 2x = 3. Korvataan alkuperäisestä funktiosta kaikki x:ää sisältävä termit vastaavilla y-termeillä න x2 x2 dx = න y2 y dy 2 y = 1 2 න 2y dy = 1 2 y 2 ln 2 = 1 2 x2 2 ln 2 13

Sijoitusmenettely Esim. Määritä 3x x 2 + 1 2 dx o Hahmotetaan sisäfunktioksi f x = x 2 + 1 1. Sisäfunktio korvataan apumuuttujalla y = x 2 + 1 x = y 1 y > 1 2. Sisäfunktion derivaatta f x = dy = 2x, josta muokataan dx = dy 2x = dy 2 y1 3. Korvataan alkuperäisestä funktiosta kaikki x:ää sisältävä termit vastaavilla y-termeillä dx න 3x x 2 + 1 2 dx = න 3 y 1 y 2 = 3 y 3 2 3 = 1 2 (x2 + 1) 3. dy 2 y 1 = න 3 2 y2 dy 14

Presemo-kysymys Määritä 2x x 2 + 1dx 1. 2 3 x2 + 1 3 2 2. x x 2 + 1 1 2 3. x 2 + 1 3 2 15

Presemo-kysymys Määritä 3 2x + 1dx. 1. 2. 3. 3 2 2x + 1 4 3 3 4 2x + 1 4 3 3 8 2x + 1 4 3 16

Milloin soveltaa osittaisintegrointia, milloin sijoitusmenettelyä? Osittaisintegroinnissa integroitava funktio on kahden funktion f(x) ja g (x) tulo Sijoitusmenettelyssä integroitava funktio on myös kahden funktion f (x) ja g (f x ) tulo Sijoitusmenettelyä voidaan siis soveltaa, kun funktioista toinen on toisen sisäfunktion derivaatta tai muokattavissa sellaiseksi vakiokertoimella Esim. 2x x 2 + 1dx: Funktio 2x on funktion x 2 + 1 sisäfunktion x 2 + 1 derivaatta Esim. 3x x 2 + 1 2 dx: Funktio 3x on funktion x 2 + 1 2 sisäfunktion x 2 + 1 derivaatta, kun se kerrotaan vakiolla 2 3 Esim. x 2 e x dx : Kumpikaan funktioista ei ole yhdistetty funktio; eikä kumpikaan myöskään tällöin ole toisensa sisäfunktion derivaatta 17

Harjoittele verkossa! http://www.wolframalpha.com/problem-generator/ Calculus U-substitution 18