1 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Terveyskampus -hanke
Sisällys Osapuolet... 3 Tiivistelmä... 4 1. Tausta... 7 1.1. keittiöselvitys... 7 1.2. Sisäilmaongelmat... 7 1.3. Maankäyttö... 7 2. Hankkeen lähtökohta... 9 2.1. Palvelusopimukseen perustuva tilasuunnittelu... 9 3. Hankkeen tavoitteet... 10 3.1. Palvelutuotannon vastaavuus valtakunnallisiin linjauksiin... 10 3.1.1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio... 10 3.1.2. Psykiatrisen osastotoiminnan sijoittaminen somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen... 11 3.1.3. Asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate... 12 3.2. Toimintatehokkuus... 12 3.2.2. Tarkoituksenmukaisuus... 15 3.2.3. Synergian vaikutus toimintatehokkuuteen... 15 3.3. Tilatehokkuus... 16 3.3.1. Tilahallinta... 17 3.4. Kustannustehokkuus... 18 3.4.1. Hankkeen venymisen vaikutus kustannustehokkuuteen... 18 3.4.2. Rakennusten elinkaarisuunnitelma... 19 3.4.3. Koljonvirran sairaalarakennuksen käytettävyys... 20 3.5. Turvallinen toimintaympäristö... 20 3.5.1. Meijerinkatu 1... 21 3.5.2. Sisäilmaselvitykset... 21 4. Terveyskampus... 23 4.1. Kankaan alue... 25 5. Tilatarveselvitys... 27 5.1. Koljonvirta... 28 5.2. Terveyskeskus... 28 5.3. Iisalmen sairaala... 28 5.4. Rakennusten kunnostettavuus ja muuntojoustavuus... 29 5.5. Iisalmen sairaala... 29 5.5.1. Sairaalan -56 rakennettu osa... 29 5.5.2. -72 rakennettu osa... 30 5.5.3. 90 95 tehty laajennus... 30 5.5.4. Välirakennukset... 31 5.6. Iisalmen terveyskeskus... 31 6. Hankevaihtoehdot... 33 6.1. Vaihtoehto A... 33 6.2. Vaihtoehto B... 36 6.3. Vaihtoehto C... 39 7. Johtopäätökset... 41 7.1. Toimintojen sijoittuminen eri vaihtoehdoissa... 41 7.2. Hankkeelle asetettujen tavoitteiden toteutuminen... 43 7.3. Kustannukset ja rahoitus... 44 2
3 7.3.1. Pinta-alojen esitystapa ja tarkkuus... 44 7.4. Aikataulu... 44 Osapuolet Iisalmen sairaala: Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, kiinteistön omistaja ja toimija Insinööritoimisto Savolainen Oy Iisalmen terveyskeskus: Iisalmen kaupunki, kiinteistön omistaja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä, vuokralainen ja toimija Insinööritoimisto Savolainen Oy Yhteyshenkilöt: Iisalmen kaupunki: Juhani Räisänen, tekninen johtaja 0400 578 753 juhani.raisanen@iisalmi.fi Kari Nissinen, tilapalvelujohtaja 040 669 1005 kari.nissinen@iisalmi.fi Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä: Leila Pekkanen, toimitusjohtaja 040 830 2789 leila.pekkanen@ylasavonsote.fi Anne-Mari Lappalainen 040 159 8235 anne-mari.lappalainen@ylasavonsote.fi Insinööritoimisto Savolainen Oy: Arkkitehti Katja Lintunen 044 7627 140 katja.lintunen@inststo-savolainen.fi Rakennusinsinööri Esa Rissanen 044 5910 040 esa.rissanen@inststo-savolainen.fi
4 Tiivistelmä Varsinainen Terveyskampus hanke käynnistettiin 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä. Hankkeen taustalla on kuitenkin useampi erillinen projekti ja kaikkinensa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän toiminnallista mallia ja siihen liittyvää investointiohjelmaa on valmisteltu tiiviisti useamman vuoden ajan. Tarkastelunäkökulma on laajentunut yksittäisen toiminnan, rakennuksen osan tai kiinteistön tarkastelusta kattamaan kokonaisuutta, jossa on tutkittu mitä palvelua on, miten se olisi järkevin järjestää ja millaiset tilat järjestämistä varten tarvitaan. Hankesuunnitelman ensimmäinen versio esiteltiin kuntakokouksessa toukokuussa 2015, jolloin esittely keskittyi tilallisiin ratkaisuvaihtoehtoihin perusteluineen. Päävaihtoehtoja oli kolme, joista A perustui nykyisten tilojen käyttöön, B säilytti osan ja korvasi osaa uudisrakentamisella ja C vaihtoehto perustui toimintojen siirtoon uusiin tiloihin vaiheittain. Toukokuun kuntakokouksessa nousi esiin myös vaihtoehto, tulisiko investointipäätöksiä siirtää, kunnes valtakunnallinen SOTE - ratkaisu on tehty. Hankesuunnitelman keväällä esitetty aineisto on laadittu yhteistyössä Iisalmen kaupungin kanssa. Syksyn työskentelyssä Iisalmen kaupungin osuus on eriytetty omaksi hankesuunnitelmakseen ja menee valtuustokäsittelyyn syyskuussa 2015. Iisalmen kaupungin investointiohjelmassa on varaukset Iisalmen terveyskeskuksen peruskorjaus- ja tilamuutoshankkeelle 2016-2017. Iisalmen terveyskeskuksen osalta Terveyskampus hanketta on jo toteutettu 1.kerroksen osalta siten, että suurin osa erikoissairaanhoidon poliklinikoista on siirtynyt perusterveydenhuollon yhteyteen lokakuussa 2015. Elokuussa tehty Terveyskampus -hankesuunnitelman jatkotyö perustuu keväällä esiteltyyn aineistoon, mutta painotusta on siirretty enemmän asetettujen tavoitteiden vertailuun eri vaihtoehdoissa. Lisäksi hankesuunnitelmaa on avattu suhteessa palvelusopimukseen sekä tilaohjelmien taustalla oleviin suunnitteluperiaatteisiin. Samoin hankesuunnitelmaa on peilattu valtakunnalliseen päätöksentekoon, jonka aikataulu tarkentui elokuussa 2015. Taloudellisessa osassa on puhtaiden investointikustannuksien lisäksi selvitetty laajemmin investointien vaikutusta palvelun hintaan, rahoitusvaihtoehtoja sekä laadittu riskiarvioita. Talouden laskentamalleja on työstetty yhdessä kaikkien jäsenkuntien talousvastaavien kanssa. Kesän 2015 aikana on myös tarkennettu Iisalmen sairaalan sisäilmaselvityksen riskiarvioinneissa esiin nousseita riskikohteita sekä tutkittu tiloja, joista on tehty sisäilmailmoituksia. Tavoitteena oli selvittää, mitkä syyt ovat taustalla sisäilmailmoitusten kohteina olevissa tiloissa ja antaa jo lähtötietoa, miten varmentaa tilojen turvallisuus hankesuunnitelman toteutusaikana. Jatkotutkimuksissa ei ole käyty kaikkia tiloja läpi, tähän tarkkuuteen mennään vasta, kun toteutettava hankevaihtoehto on valittu. Sisäilmaselvityksen lisätutkimuksissa selvisi, ettei sairaalarakennuksessa ole mitään hälyttävää, välitöntä toimenpidettä vaativa ongelmaa lukuun ottamatta ns. -95 osan vesivuotoja. Kuitenkin selvitykset vahvistivat sen käsityksen, että koko rakennus on korjattava perusteellisesti. Jo terveyskampus hankkeen käynnistysvaiheessa sitouduttiin periaatteeseen, että sisäilma-asiantuntijat ovat koko hankkeen ajan mukana suunnittelusta rakentamisen kautta tilojen käyttöönottoon sekä peruskorjaus- että uudisrakentamishankkeissa. Tilojen terveellisyydellä on suuri painoarvo, koska sisäilmaongelmat ja niistä johtuvat väistöratkaisut vaikuttavat talousvaikutusten lisäksi merkittävästi fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin, palvelun laatuun ja tehokkuuteen. Hankevaihtoehtoja on verrattu Terveys-kampus hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin, jotka ovat: Palvelusopimus ja valtakunnalliset linjaukset Toimintatehokkuus Tilatehokkuus Kustannustehokkuus
5 Turvallinen toimintaympäristö Näillä perusteilla hanketyöryhmä nostaa keväällä esitetyistä vaihtoehdoista parhaimmaksi vaihtoehto C:n, joka perustuu vaiheittaiseen uudisrakentamiseen. Toiseksi parhaimpana / kannattavimpana vaihtoehtona on sairaalarakennuksen osittainen peruskorjaus ja osittainen uudisrakentaminen (vaihtoehto B). Tämän vaihtoehdon riskin muodostaa rakennuksen saattaminen terveeksi peruskorjauskohteiden osalta eli riski on sama kuin kokonaan kiinteistöä peruskorjattaessa. C vaihtoehdon edut: Ensimmäisessä vaiheessa toteutettaisiin perusterveydenhuoltoon liittyvien palveluiden tilaratkaisuja. Niiden palveluiden investoinnit, joiden toteutusmalli on riippuvainen valtakunnallisesta SOTE-ratkaisusta, voidaan tehdä kun toimintamalli on selvillä. Asiakaslähtöisyys toteutuu parhaiten, kun kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut sitoudutaan tuomaan yhteiseen terveyskampukseen. Lisäksi tilasuunnittelussa voidaan parhaiten huomioida asiakkaan tarpeet ja asiakasvirtojen ohjaus. MT-palveluiden uudisrakennuksen investointihanke voidaan käynnistää välittömästi, jolloin voidaan antaa AVI:lle sitova aikataulu Koljonvirran toimintojen siirrosta sekä avovastaanottojen hajasijoitus mm. kontteihin jää mahdollisimman lyhyeksi Vaihtoehdossa voidaan optimoida tilojen ylläpitokustannukset (esim. energia, siivous) sekä tilojen käyttötehokkuus ja muuntojoustavuus. Eri rakennusvaiheissa voidaan käyttää rakennuksittain soveltuvimpia rahoitusvaihtoehtoja Esteettömyysvaatimukset voidaan parhaiten huomioida uusirakentamisessa. Sisäilman kannalta uudisrakennus on lähtökohtaisesti paras vaihtoehto, koska uudisrakentamisessa voidaan huomioida paremmin sisäilmaan liittyvä tekniikka. Myös uudisrakentamisessa voidaan epäonnistua, mutta korjaushankkeissa varmuus kaikkien ongelmakohtien havaitsemisesta ja onnistuneesta korjaustavasta on heikompi. Vaihtoehto B:ssä on tarkasteltu eri vaihtoehtoja sairaalarakennuksen osittaiselle purkamiselle ja säilyvän osan peruskorjaukselle. Kunnostettavuus- ja muuntojoustavuusselvityksen perusteella selkeimmäksi vaihtoehdoksi nousi vaihtoehto, jossa puretaan 70-luvulla rakennettu suuri laajennus puretaan 80-luvulla rakennettu ruokasali ja ensiavun ja vanhan sairaalan väliosa kunnostetaan vanhin sairaalaosa uuteen, kevennettyyn käyttötarkoitukseen muutetaan vanhan osan kellaritila puhtaasti tekniikkatilaksi peruskorjataan 90-luvulla rakennettu osa siten, että vaipparakenteet ja tilarakenne uusitaan siirretään osa toiminnoista uudisrakennukseen dialyysi siirtyy Vetrean 2.kerrokseen Keväällä 2015 tehdyssä vaihtoehdossa vanhimpaan osaan sijoittuisi mielenterveyden avo- ja osastopalvelut, toimintahallinto, SAKUPE kuntoutus ja lääkehuolto. -95 osaan keskitettäisiin leikkausosasto, välinehuolto ja laboratorioanalytiikka. Tällöin uudisosa sijoittuisi laajennuksena terveyskeskuksen yhteyteen ja sinne sijoittuisi päivystys, kuvantaminen, laboratorion näytteenotto ja kotisairaala. Kuntayhtymän hallinto sijoittuisi edelleen hajautettuna Kankaan alueelle ja Pohjolanporttiin.
Valtakunnallisen SOTE -uudistuksen aikataulun (STM 14.8.2015) mukaan vuoden 2016 alussa tehdään päälinjaukset erityisosaamista edellyttävä erikoissairaanhoito /erikoissairaanhoito/perusterveydenhuolto toimintojen järjestämisvastuista ja vuonna 2019 käynnistetään itsehallintoalueiden siirtymä- ja muutoshallinnot. Tavoitteena on saada Ylä-Savon SOTE:n päätös hankevaihtoehdosta syys-lokakuun vaihteessa 2015 siten, että ensimmäinen hankevaihe voitaisiin käynnistää jo vuoden 2016 aikana. SOTE -linjauksista riippuvaisten toimintojen tarkemmat hankesuunnitelmista tulisivat päätöksentekoon 2017-2018 ja koko hanke olisi toteutettu noin vuoteen 2022 mennessä. Takaraja muodostuu Kankaan alueella olevien kiinteistöjen toiminnallisesta käyttöiästä, joka on arvioitu olevan 7-10 vuotta. 6
7 1. Tausta Hankesuunnitelma on osa Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän käynnistämää Terveyskampus-projektia. Projektin tavoitteena on sijoittaa hajallaan olevat palvelut selkeiksi kokonaisuuksiksi, parantaa tilatehokkuutta ja laatia toteutusohjelma, johon sisältyy hankkeen vaiheistus kustannusarvioineen ja tehtävine toimenpiteineen. Ylä-Savon SOTE:n tilastrategiaa on laadittu useamman vuoden ajan. Vuosina 2011 ja 2012 tehty kokonaistilatarkastelu osoitti, että tilatehokkuutta voidaan nostaa, osa käytössä olevista tiloista on epäkäytännöllistä ja samalla esiin on noussut myös useita sisäilmaongelmakohteita. Osaan kohteista on myös aluehallintoviranomaisen lausunnot tilojen korjauskehotuksista. Vuonna 2014 laadittiin Ylä-Savon SOTE:ssa tarveselvitys, jossa selvitettiin vaihtoehtoja Iisalmen alueella olevien terveys-, hoito- ja hyvinvointipalvelujen sijoittamisesta toiminnallisesti ja taloudellisesti parhaimmalla tavalla. Selvityksen tavoitteena oli mahdollistaa mielenterveyspalveluiden siirtäminen somaattisten palveluiden yhteen sekä ajanvarausvastaanottojen sekä vuodeosastotoiminnan keskittäminen. Tämä selvitys on pohjana vaihtoehdolle, joka tässä hankesuunnitelmassa on nimetty vaihtoehto A:ksi. Vaihtoehto perustuu lähtökohtaan, että vuodeosastoja lukuun ottamatta Iisalmen sairaalassa olevat palvelut säilyisivät nykyisellään, samoin Kankaan alueen toiminnot. Kuitenkin jo 2014 tarveselvityksessä nousi esiin myös Iisalmen sairaalassa jo olevien palveluiden toiminnallisia ja tilallisia kehitystarpeita, joiden perusteella nähtiin tarpeeksi hankesuunnitelman laajentaminen. Samoin Iisalmen kaupungin linjaus Kankaan alueen kiinteistöjen elinkaaresta edellytti tarkastelun laajentamista. Tammikuussa 2015 käynnistetty Terveyskampus hanke päätettiin toteuttaa yhteistyössä Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän ja Iisalmen kaupungin kanssa. Taustana tähän on tavoitteet tilahallinnon kehittämiseksi. 1.1. keittiöselvitys Tammikuussa 2015 käynnistettiin yhdessä Iisalmen kaupungin kanssa valmistuskeittiöselvitys, jonka lopputuloksena esitettiin Iisalmen sairaalan kiinteistössä olevan valmistuskeittiön siirtoa Luma-keskus Majakkaan. Tämän hankesuunnitelman lähtökohtana on, että investointi toteutetaan hankesuunnitelman mukaisena. 1.2. Sisäilmaongelmat Vuoden 2015 aikana Iisalmen kaupungin omistama kiinteistö, ns. Meijerinkatu 1, jouduttiin sulkemaan uudelleen sisäilmaongelmien takia. Rakennuksessa toimi kehitysvammaisten päivätoimintakeskus Purje ja mielenterveyspuolen avopalveluilta. Ylä-Savon SOTE ja Iisalmen kaupunki ovat sopineet yhteistyömallista Purjeen tilojen toteuttamiseksi uudisrakennuksena ja Purjeen toimintakausi on aloitettu väistötiloissa elokuussa 2015. Mielenterveyspuolen avopalveluista aikuispalvelut siirtyvät ns. konttitoimistoon marraskuun alussa 2015 siten, että tiloihin siirtyy Meijerinkatu 1:n lisäksi terveyskeskuksen siipi 1:ssä olleet työntekijät. Iisalmen sairaalan kiinteistöissä on tehty myös uusia sisäilmailmoituksia 2015 aikana, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet hankesuunnitelman sisältöön. 1.3. Maankäyttö Iisalmen kaupungin kaavoitus on laatinut hankesuunnitelman tausta-aineistoksi selvityksen, jossa on tutkittu Terveyskampus-alueelta mm.
8 - auto-, jalankulku ja huoltoliikennereitit - viheralueet - pysäköintialueet - rakennusoikeudet ja rakennuspaikat Selvitystyölle asetettu yksi tavoite oli selvittää mahdollisuudet katualueiden muutoksiin Terveyskampus -alueella. Iisalmen kaupungin tekemässä selvityksessä kuitenkin todettiin parhaimmaksi vaihtoehdoksi, että Riistakatu ja Meijerinkatu säilyy julkisina katualueina, mutta Salmenkatu voidaan sulkea. Kuva 1 Iisalmen kaupungin kaavoitusosaston tutkielma viher- ja pysäköintialueista sekä kulkuväylistä. Luonnoksessa ei ole huomioitu mahdollisia uudisrakennuksia tai rakennusten purkuja. Tutkielmassa on kuitenkin osoitettu, että mielenterveyspuolen osastojen siirtyessä keskustaan, voidaan lisääntynyt autopaikkatarve hoitaa nykyisillä paikoitusalueilla kohtuullisin järjestelyin.
9 2. Hankkeen lähtökohta Hankkeen lähtökohtana on laatia Ylä-Savon SOTEn yhdessä jäsenkuntien kanssa solmiman palvelusopimuksen ja sen perusteella laadittujen toiminnallisten prosessien vaatima kiinteistöihin kohdistuva investointisuunnitelma vuosille 2016-2020. Investointisuunnitelman laatiminen on kiireellistä, koska: - toiminnat sijaitsevat nykyisellään hajallaan, tiloja on tyhjänä eikä tilankäyttö ole tehokasta - psykiatrinen osastotoiminta ei vastaa valtakunnallista suositusta - kiinteistöhallinta on kustannustehotonta - kiinteistöissä on sisäilmaongelmia 2.1. Palvelusopimukseen perustuva tilasuunnittelu Hankkeen tilasuunnittelun lähtökohtana suunnitteluprosessi, joka perustuu palvelujärjestelmään. Suunnitteluprosessi voidaan yksinkertaistaa kysymyssarjaksi: mitä palvelua tarjotaan mitä se pitää sisällään miten tämän tekeminen organisoidaan millainen organisaatiorakenne ja millaiset tilat tukevat toimintaa Kahteen ensimmäiseen kysymykseen vastataan kuntien kanssa tehtävässä palvelusopimuksessa, jossa ylätasolla määritellään halutut palvelut ja palveluille asetetut vaatimukset. Tämän perusteella Ylä-Savon SOTE:n johto tekee päätöksen, millä yleisillä periaatteilla palvelut tullaan toteuttamaan. Tällaisia periaatteita voivat olla esimerkiksi kaikkien poliklinikoiden sijoittaminen yhdeksi kokonaisuudeksi tai erikoisalattomat vuodeosastot. Seuraavassa vaiheessa eli toiminnallisessa suunnittelussa konkretisoidaan tarkemmin se, miten toiminta ja prosessit toteutetaan ja organisoidaan yksityiskohtaisesti sekä millainen organisaatiorakenteen tulisi olla. Tämän hankesuunnitelman lähtökohtana on Ylä-Savon SOTE:n toiminnallinen suunnittelu. Hankesuunnitelmassa on keskitytty siihen, miten halutut toiminnot ja toimintoja palvelevat tilat sijoitetaan Terveyskampusalueella. Vaihtoehdoissa on tutkittu päälinjoina, miten olevaa kiinteistömassaa voida hyödyntää, mistä voidaan luopua, mitä tarvitaan uudisrakentamisena ja mitä tulee huomioida ympäristön, logistiikan ja liikenneyhteyksien suunnittelussa. Konsepti- ja toiminnallisen suunnittelun aikana ovat sekä arkkitehti että tekniset suunnittelijat olleet jakamassa osaamistaan ja sisäistämässä palvelutuotannon suunnittelun perusajatukset.
10 3. Hankkeen tavoitteet Hankkeen käynnistys vaiheessa asetettiin seuraavat tavoitteet: Palvelusopimus ja valtakunnalliset linjaukset - asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate - psykiatrinen osastotoiminta saadaan valtakunnalliset suositusten mukaisesti sijoitettua somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen Toimintatehokkuus Tilatehokkuus - vuodeosastotoiminnat yhdistetään akuuttivuodeosastoiksi - tilojen käyttöastetta nostetaan Kustannustehokkuus Turvallinen toimintaympäristö - Terveelliset tilat (sisäilmaongelmat) - ergonomia - potilas- ja henkilökuntaturvallisuus 3.1. Palvelutuotannon vastaavuus valtakunnallisiin linjauksiin Valtakunnallisen SOTE-uudistuksen taustalla on tarve sosiaali- ja terveyspalveluiden tehostamiselle, integraatiolle sekä järjestäjien kantokyvyn varmistamiselle (hallitusohjelma, STM 05.06.2015 1 ). Tavoitteena on ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeän palveluketjujen saumaton kokonaisuus. jonka saavuttamiseksi keskeisiä toimenpiteitä on terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta. Palvelutuotannossa erotellaan - perusterveydenhuolto - erikoissairaanhoito - vaativa erikoissairaanhoito Uudistuksessa on tavoitteena puuttua erityisesti vaativan erikoissairaanhoidon kantokyvyn varmistamiseen mm. keskittämällä hoitoa erityisvastuualueille. Perustason palveluita halutaan vahvistaa ja turvata ihmisten nopea hoitoon pääsy. Palvelutason tasavertaisuuden varmistamiseksi tavoitteena on taloudellisen ohjauksen lisäksi sekä kehittää mittareita että kannustinjärjestelmiä, joilla voidaan tukea ja palkita kuntia, jotka ovat kyenneet parantamaan tai ylläpitämään asukkaidensa terveyttä. 2 Tästä näkökulmasta katsoen alueellisesti kustannustehokkaasti järjestetty perus- ja erikoissairaanhoito on sekä kannattavaa että kannustettavaa palvelua. 3.1.1. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio Valtakunnallisessa linjauksessa korostuu horisontaalinen ja vertikaalinen palveluiden integraatio. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja yhdistetään perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yhteyteen, jolloin asiakas saa palvelun samalta luukulta. Tätä kautta 1 http://stm.fi/sote-uudistus 2 Selvitystyöryhmän ehdotukset 14.8.2015, STM, http://www.slideshare.net/stmslide/selvityshenkiliden-ehdotuksetesitys
11 voidaan luopua suurelta osin turhista lähetekäytännöistä ja palveluketju on joustava. Esimerkkinä tästä on lasten neuvolapalvelujen, lastenlääkäri- ja naistentautien erikoislääkärin palvelujen yhdistäminen. Nämä ovat lähipalveluja riippumatta valtakunnallisista ratkaisuista. 3.1.2. Psykiatrisen osastotoiminnan sijoittaminen somaattisen sairaanhoidon ja muun peruspalvelutoiminnan yhteyteen Ylä-Savon SOTE:n mielenterveys- ja päihdepalvelujen osastotoiminta on tällä hetkellä Koljonvirran sairaalakiinteistössä. Kiinteistön käyttö on muuttunut merkittävästi 2000-luvulla, mm. sairaalapaikat ovat vähentyneet merkittävästi ja 5000 m2:n tiloista varsinaisessa käytössä on vain noin 1500m2. Tiloissa on todettu merkittäviä sisäilmaongelmia ja toimintaa on voitu jatkaa toistaiseksi vain poikkeusluvin, jo vuosia kestäneiden selvitystöiden ajan. Valtakunnallisten suositusten mukaisesti mielenterveyspalvelut tulisi sijoittaa välittömään yhteyteen somaattisen hoidon kanssa. Tarvittava tila on mahdollista järjestää Iisalmen sairaalan ja terveyskeskuksen ympärille muodostuvalle terveyskampus-alueelle, mutta tämä edellyttää koko hankkeen toteutumista yhteistyössä Iisalmen kaupungin ja Ylä-Savon SOTE:n kanssa. Erityispiirteenä on huomioitava mm. selviämisaseman sijoittaminen ja toiminnan muut erityisvaatimukset.
12 3.1.3. Asiakaslähtöisyys ja yhden luukun periaate Mitä lähempänä työnkuva on asiakasta, sitä lähempänä työntekijä on asiakasta Mitä enemmän työnkuvissa on yhteistä, sitä enemmän voidaan käyttää yhteisiä tiloja Kuva 2 Kampusalueen palveluiden sijoittumisen periaatekaavio. Toimintojen sijoittamisessa keskeisenä on asiakkaan palveltavuus ja palvelun tavoitettavuus. Esim. valtaosa erikoislääkäreiden poliklinikkatoimintaa on luontaisessa yhteydessä perusterveydenhuollon toimintaan ja näin ollen on toiminnallisesti järkevää yhdistää ko. toiminnat myös samoihin tiloihin. Tämä nopeuttaa erityisesti palvelujen saatavuutta asiakkaan kannalta. Toisaalta saman alan henkilöstön sijoittaminen lähekkäin parantaa vuorovaikutusta ja tiedonsiirtoa sekä vähentää henkilökohtaisiin kohtaamisiin kulutettavaa siirtymisaikaa. Tavoitteena on keskittää asiakkaaseen suoraan kontaktissa olevat henkilöt lähelle asiakasta ja sijoittaa täydentävät tukipalvelut omiksi soluikseen, tarvittaessa hyödyntäen tietojärjestelmien mahdollisuuksia etätyöhön ja yhteydenpitoon (esim. Lync-kokoukset). 3.2. Toimintatehokkuus Tehokkuudessa on kyse siitä, miten taloudelliset tulokset ja vaikutukset saadaan aikaan. Tehokkuus on riippuvainen siitä, kuinka tuotokset (output) saadaan aikaan mahdollisimman vähäisillä panoksilla (input) tai miten tuotokset voidaan maksimoida tietyillä panoksilla. Terveydenedistämisessä tehokkuuteen ovat yhteydessä asiakkaan motivoituminen ja oikeaan aikaan toteutettu ohjaus, joiden avulla terveysvalintojen muutokseen päästään vaikuttamaan.
13 Tällöin voidaan tarkastella toiminnan taloudellista tehokkuutta eli kulujen ja saavutettujen terveysvalintojen muutosten suhdetta. (Seppälä, 2006) 2000-luvulla toiminnanohjaukseen ja työn tuottavuuden mittaamiseen alettiin soveltaa Leanmenettelyä. Terveydenhuollon puolelle Lean-ajattelu tuli voimakkaasti. 2010-luvulla ja on esilllä valtakunnallisesti terveydenhuollon kehittämishankkeissa. Tutkijat Toussaint ja Berryt tiivistävät Lean-ajattelun ytimen kuuteen periaatteeseen: (Mäkijärvi, 2013) jatkuvan parantamisen asenne arvontuotto yhteinen päämäärä käytännön toimijoiden kunnioittaminen visuaalinen ohjaus joustava standardoitu prosessi Erityisesti Lean-menetelmien sisällyttäminen toiminnan suunnitteluun ja toimintatehokkuuden mittaamiseen on vaikuttanut siihen, että terveydenhuollon suuremmissa ratkaisuissa on siirrytty uudisrakentamiseen peruskorjaamisen kustannuksella. Mäkijärvi viittaa mm. Holdenin selvitykseen terveydenhuoltoalaan toteutetuista Lean-projekteista. Useat yksiköt raportoivat parannuksia potilashoitoon: lyhyempi sairaalassaoloaika ja odotusaika, pienempi hoidotta poistuneiden potilaiden osuus. Negatiivisia vaikutuksia ei juurikaan raportoitu, ei myöskään hoidon laatua tai potilasturvallisuutta kuvaavia mittareita lukuun ottamatta potilastyytyväisyyttä. Huolimatta menetelmän haasteista katsauksessa arvioitiin Leanin tarjoavan mahdollisuuden merkittävään toiminnan kehittämiseen.
14 Kuva 3 Lean terveydenhuollossa. Lean vaikuttaa potilaan hoitoon ja työntekijöihin epäsuorasti muuttamalla työvaiheita ja toimintamallia ja suoraan työntekijöiden kautta. Lisäksi vaikutukset potilaan hoitoon ja työntekijöihin voivat vaikuttaa toisiinsa. Lopullinen vaikutus riippuu työympäristöstä ja sen tekijöistä. (Mäkijärvi, 2013) Sairaalatekniikan päivillä 2014 Malkamäki esitti luennossaan seitsemän kohtaa, joissa hukataan terveydenhuollon resursseja. 1) Viive Odotus/jonot, vastausviive Asiakkaan aika ei ole ilmaista 2) Toisto Saman datan syöttäminen uudelleen Vastaukset turhiin kysymyksiin 3) Tarpeeton liike / kuljetus 4) Epäselvä kommunikaatio 5) Varastotasojen virheet liian vähän tarvikkeita työpisteessä liikaa potilaita/suoritteita odottamassa seuraavaa työvaihetta 6) Potentiaalisten asiakkaiden menetykset - viivästynyt diagnoosi / hoito -> komplikaatio 7) Palveluvirheet väärät/virheelliset suoritteet Kuva 4 Seitsemän palvelutuotannon hukkaa terveydenhuollossa (Malkamäki 2014) 3.2.1.1. Lean- mallin soveltaminen terveyskeskuksen hankesuunnittelussa Esimerkkinä Lean-ajattelun soveltamisesta toiminnallisessa suunnittelussa voidaan käyttää somaattisen avovastaanottopalveluiden integroimista. Lisäksi lean näkyy vastaanottojen
15 ryhmittelyssä Iisalmen terveyskeskuksessa, siten että asiakkaan ohjattavuus hoitoprosessissa ja ammatillinen yhteistyö paranisi. Tilasuunnittelun osalta lean-ajattelu on ohjannut standardivastaanottohuoneen kehittämistä. Vastaanottohuoneiden osalta on haettu huonetilamallia, joka mahdollisimman monipuolisesti soveltuu eri toimintojen vastaanottokäyttöön ja on myös käytettävissä toimistotilana. Tämä tukee sekä integraatiota, että muuntojoustavuutta. Avovastaanottojen sijoittelussa Iisalmen terveyskeskuksen kerroksiin on myös pyritty siihen, että vastaanotoille jää ns. puskurihuoneita, joilla voidaan varmistaa tilojen riittävyys henkilöresurssien muutoksista huolimatta mahdollisimman asiakasystävällisesti. Monikäyttöisyyden edellytyksenä on: - käsienpesupiste (allas, peilikaappi annostelijoilla ja käsipaperiteline, roska-astia) - pako-ovi viereiseen huoneeseen - äänieristetyt seinä- ja ovirakenteet - atk-valmiudet - toimenpidevalaisin - oviverho - hälytysjärjestelmä - pimennysverhot Varustelun osalta kiinteitä kaappeja on mahdollisimman vähän, jolloin huoneisiin ei kerry ylimääräistä tavaraa. Vastaanottohuoneisiin määritellään tutkimuskäyttöön perusvarustus, jonka pysyvä säilytyspaikka on huoneessa. Erikoisvarusteet sijoitetaan siirrettäville tutkimusvaunuille. Toimistopiste muodostuu sähkösäätöisestä pöydästä, tuolista ja tarvikevaunusta, jolloin huone on ergonomisesti soveltuva eri käyttäjille. Kaikkien vastaanottohuoneiden sähköturvallisuus muutetaan siten, että huoneet täyttävät luokan 1. 3.2.2. Tarkoituksenmukaisuus Tarkoituksenmukaisuudella tarkoitetaan sitä, että tilojen tuleva käyttötarkoitus valitaan tiloihin parhaiten soveltuvuuden perusteella ja palvelujen saavutettavuus asiakkaan näkökulmasta menee ohi työntekijän tarpeesta. Iisalmen terveyskeskuksen toisen kerroksen tilat on suunniteltu kauttaaltaan vuodeosastotoimintaan, mutta vuodeosastojen käytössä tiloista on vain noin 50 % ja loput tiloista toimii toimisto- ja varastotiloina. Terveyskeskuksen siivistä 2 ja 3 on peruskorjattu 2000-luvulla ja peruskorjaamaton 1-siipi on jo lähtökohtaisesti toimivampi vuodeosastokäyttöön kuin nykyiset sairaalan vuodeosastot. Tilasuunnittelussa on painotettu tilojen jo olevaa toimivuutta suhteessa tulevaan käyttötarkoitukseen. Kuitenkin suunterveydenhuollon osalta sosiaalitilat on esitetty muutettavaksi KNK-(kurkku, nenä, korva)poliklinikan käyttöön. Tähän on perusteena se, että asiakkaan näkökulmasta helposti saavutettavat tilat tulee olla asiakaskäytössä ja toimintaa toissijaisesti palvelevat tilat, kuten sosiaalitilat, voivat sijaita toisaalla rakennuksessa. Terveyskeskuksen pohjakerroksessa on riittävästi sosiaalitiloja osoitettavaksi myös suunterveydenhuollon käyttöön. 3.2.3. Synergian vaikutus toimintatehokkuuteen Iisalmen terveyskeskuksessa on toiminut työterveyshuolto, neuvolat sekä perusterveydenhuollon ajanvarausvastaanotot ja akuuttivastaanotto. Erikoissairaanhoidon vastaanotot (poliklinikat) sijaitsevat hajallaan Iisalmen sairaalan tiloissa. Erikoissairaanhoidon poliklinikkapalveluja yhdistetään perusterveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen yhteyteen, jolloin asiakas saa palvelun samalta luukulta. Tätä kautta voidaan luopua suurelta osin turhista lähetekäytännöistä ja
16 palveluketju on joustava. Esimerkkinä tästä on lasten neuvolapalvelujen, lastenlääkäri- ja naistentautien erikoislääkärin palvelujen yhdistäminen. Nämä ovat lähipalveluja riippumatta valtakunnallisista ratkaisuista ja SOTE-lainsäädännön mukaista integraatiota paikallistasolla. Osana tätä hanketta on jo lasten-, äitiys- ja gynekologisen poliklinikat yhdistetty neuvolatoimintaan. Muutaman kuukauden yhteistoiminnan jälkeen lähetteiden määrä viikkotasolla on laskenut merkittävästi ja sitä kautta jonotusajat jatkotutkimuksiin lyhentyneet. 3.3. Tilatehokkuus Hankesuunnitelmassa tarkastellaan kaikkien Iisalmen alueella toimivien yksiköiden nykyiset ja tulevat tilatarpeet. Tavoitteena on vähentää mm. korvamerkittyjä kokoontumistiloja sekä nostaa työskentelytilojen yhteiskäyttöä. Tämän mahdollistamiseksi erotellaan erikoisvarustellut tilat (esim. ultraäänihuone) yleisvastaanottotiloista ja huomioidaan muuntojoustavuus tilaratkaisuissa. Iisalmen terveyskeskuksen 1. kerroksessa oli ajanvarausvastaanottotiloja vuonna 2014 n. 1200 m2 ja lisäksi sairaalan puolella n. 1400 m2, eli yhteensä noin 2600 m2. Hankkeen myötä on tavoitteena saada ajanvarausvastaanottotiloista vähennettyä 20-30 %. Säästö saadaan lisäämällä tilojen yhteiskäyttöä, yhdistämällä toimistopalveluja ja vähentämällä poliklinikoiden omassa käytössä olevia kokous- ja odotustiloja. Iisalmen sairaalan, terveyskeskuksen ja Koljonvirran sairaalan osalta palvelutoimintojen tilankäyttö on tehotonta. Keväällä 2015 tehdyn tilatarvekartoituksen perusteella tilojen ylikapasiteettia on jopa 29 %. Tästä merkittävä osa on Koljonvirta, mutta ilman Koljonvirran vaikutusta ylikapasiteetti on edelleen 12 %. Iisalmen kaupunki päättää terveyskeskuksen ja Luma-keskus Majakan hankesuunnitelmien toteuttamisesta syyskuussa 2015. Mikäli hankesuunnitelma hyväksytään, siirtyy 2016-2017 aikana Iisalmen sairaalarakennuksen toiminnoista neliöinä laskettuna noin 6% Luma-keskus Majakkaan ja 29% terveyskeskukseen. Terveyskeskuksesta siirtyy mielenterveyden avopalvelut väistötiloihin, mutta pääosa muutoksesta perustuu tilatehokkuuden nostoon. Tilatehokkuuden noston mahdollisuus on jo todennettu Iisalmen terveyskeskuksen 1. kerroksen somaattisten vastaanottojen integraatiossa, jossa viimeinen osa tapahtuu lokakuussa 2015.
17 Taulukko 1 Nykyinen tilankäyttö suhteessa tilaohjelman mukaiseen tarpeeseen. Tilat 2014 Tuleva tarve Yhteispäivystys 576 486 kotisairaala 10 47 Avovastaanottopalvelut 3228 2500 Dialyysipoliklinikka 367 274 Lääkinnällinen kuntoutus 481 340 Apuvälinelainaamo+hoitotarvike 123 205 Psykiatrinen kuntoutus ja uusi 318 304 kuntoutuskeskus Leikkaustoiminta 1387 784 Kuvantamispalvelut 635 514 Laboratorio (ulkop. vuokralainen) 435 438 Sakupe (ulkop. vuokralainen) 200 Lääkekeskus 190 195 Välinehuolto 268 181 Suun terveydenhuolto 867 770 Vuodeosastot 3351 2756 MT- avopalvelut * 1591 2136 MT-osastopalvelut 5685 1796 Yhteensä 19512 13926 ylitarve 29 % * toimii 2014 osin väistötiloissa, toiminta hajautettuna 3.3.1. Tilahallinta Nykykäytäntö perustuu siihen, että vuokralaskelma on jaettu suoraan laskutettaviin ja jyvitettäviin kustannuksiin. Suoraan laskutettavat huoneet ovat selkeästi yhden toimijan käytössä (kuten toimistotila) ja suoraan laskutettaviin kuuluu myös selkeästi yhden toimijan käytössä oleva sisäinen käytävä tai aula. Muut tilat ovat yhteisiä, jotka jyvitetään suhteessa suoraan laskutettaviin. Käytäntö ei ole kuitenkaan tällä hetkellä yhtenevä kaikissa toimipaikoissa ja osin työyhteisöt käyttävät ominaan yhteisiä tiloja, toisaalta tiloja varataan omaan käyttöön varmuuden vuoksi. Hankkeen aikana yhtenäistetään vuokraperusteet. Ylä-Savon SOTE:n osalta toimijoiden itsemääräämisoikeus omien tilojen osalta on myös vaikeuttanut kiinteistön elinkaarihallintaa ja ylläpitoa. Tämä on osasyynä siihen, että sairaalarakennuksessa on elinkaareltaan hyvin vaihtelevakuntoisia tiloja, toisena syynä ovat rakennuksen useat rakennusvaiheet. Myös jatkuva organisaatiomuutos ja suuret muutokset palvelurakenteessa ovat jarruttaneet rakennuksen elinkaaren hallintaan liittyviä investointeja.
18 3.4. Kustannustehokkuus Kiinteistökohtaisen kustannustehokkuuden perusperiaatteena on varmistaa olemassa olevan kiinteistöomaisuuden arvon säilyminen ja kustannustehokas käyttö. Kustannustehokkuuden mahdollistaa kiinteistökohtainen strategia, joka pitää sisällään mm. aikataulutetut peruskorjaustoimenpiteet, joiden sisältö ja laajuus riippuvat kiinteistön iästä, tilojen käyttötarkoituksesta sekä palveltutarjontaan liittyvästä tulevaisuuden tavoitetilasta. Terveydenhuoltorakennusten, erityisesti sairaaloiden rakentaminen, peruskorjaus ja laajentaminen on mahdollisuus uudistaa sairaaloiden toimintamalleja ja prosesseja merkittävästi. Usein rakentamisbudjettia käsiteltäessä unohdetaan, että koko investointi on yleensä vain kyseisen yksikön yhden tai kahden vuoden toimintamenojen suuruinen. Toisesta näkökulmasta laskettuna tilojen kokonaiskustannus (ml. rahoitus ja kunnossapitokustannukset) on vain noin 6 9 prosenttia sairaalan vuosibudjetista. 3 Sairaalan uudistamisessa ensisijainen huomio tulee kiinnittää palvelutuotantoon sekä sen laatuun, saatavuuteen, tuottavuuteen ja kustannuksiin. Uusien toimintamallien myötä palvelutuotannossa saavutettavissa oleva tuottavuuslisä ja kustannusten hallinta voivat kattaa koko kiinteistöinvestoinnin sairaalan elinkaaren aikana. Hankesuunnitelman liitteenä on esitetty laskelmat eri hankevaihtoehdoista, huomioiden toiminnalliset säästöt. Laskelmavaihtoehdoissa on huomioitu riskeinä sekä toimintasäästöjen onnistuminen että investoinnin kustannustason nousuriski erityisesti korjausvaihtoehdoissa. Taulukko 2 Vaihtoehto C:n mukaisten toimintakokonaisuuksien investoinnit (suuruusluokkana) ja toimintakokonaisuuden keskimääräinen vuosibudjetti. Palvelu Kustannusarvio (vaihtoehto C) Kiinteistöissä tuotettavan palvelun vuosibudjetti MT-avo- ja osastopalvelut, 9 mijl n. 6 milj päidehuolto Somaattinen hoito 13 milj n. 1 milj. Hallinto 3 milj n. 12 milj SOSPA 3 milj n 6 milj 3.4.1. Hankkeen venymisen vaikutus kustannustehokkuuteen Terveyskampus hanke käynnistettiin varsinaisesti talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä, mutta hanke pohjautuu aiempiin selvityksiin, joissa on tarkasteltu mm. vuodeosastotoimintojen ja mielenterveyspuolen osastotoiminnan sijoitusvaihtoehtoja. Tarkastelua on tehty jo ennen Ylä- Savon SOTE kuntayhtymän perustamissopimuksen laatimista ja ensimmäiset luonnokset on tehty 2010-luvun alussa. Hankepäätösten venymiseen on vaikuttanut sekä valtakunnalliset SOTElinjaukset ja niiden vaikutukset palvelutuotantoon että 2000-luvulla tapahtuneet paikalliset järjestäjäorganisaatiomuutokset. Erityisesti sairaalarakennuksen osalta on siirretty investointeja eteenpäin odottaen niiden toteuttamista laajemman peruskorjauksen yhteydessä, mutta osa investoinneista on kuitenkin jouduttu toteuttamaan rakennuksen käytettävyyden varmistamiseksi. Sairaalarakennuksen osalta merkittävin investointi on ollut viime vuosina ilmanvaihdon perusparantaminen ja lämmöntalteenottojärjestelmän hankinta. 3 Lähde: http://www.nhg.fi/doc/nhg_sairaalasuunnittelu_whitepaper.pdf, ladattu 25.08.2015
19 Taulukko 3 Hankeaikana tehdyt investoinnit Koljonvirran ja Iisalmen sairaalan kiinteistöihin, sekä tyhjänä olevien tilojen saamaton sisäinen vuokra, joka jää jäsenkuntien maksettavaksi. 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2017 Tyhjät tilat Tehottomuus Investoinnit 52 000 52 000 52 000 52 000 52 000 330 500 627 000 11 220 11 220 11 220 toteuma toteuma toteuma toteuma budjetti budjetti arvio *2 *1 1 470 000 180 000 259 000 98 500 137 000 800 000 300 000 YHT. 2 992 000 412 000 570 000 249 000 200 220 1 141 72 938 220 *1) mikäli hankesuunnitelman toteutus on varmistettu, ovat rakennusinvestoinnit n.250.000 *2) Kustannusvarauksessa on huomioitu lähinnä normaalit ylläpitokulut ilman merkittäviä elinkaari-investointeja. Taulukko 3 on kerätty yhteen Ylä-Savon SOTE:n omistamiin kiinteistöihin kohdistetut investoinnit, sekä rakennusten tyhjistä tiloista johtuvat vuokramenetykset. Hankesuunnittelun tilaselvityksessä nousi esiin, että erityisesti Iisalmen sairaalan osalta useat toiminnot sopisivat huomattavasti nykyistä pienempiin tiloihin. Näiden tilojen sisäiset vuokrat on laskettu tehottomuus - kustannuksena tuleville vuosille. Johtuen päätöksenteon siirtymisestä voidaan taulukosta laskea, että valmistelukautena 2010-2015 on sekä Koljonvirran että Iisalmen sairaalan kiinteistöihin käytetty n. 5 miljoonaa euroa. Tämä sisältää n. 1,4 miljoonan euron investoinnin Iisalmen sairaalan ilmanvaihtoon. Ilmanvaihtoprojektista on toteuttamatta vielä osa kellaritiloihin liittyvistä toimenpiteistä, johtuen hankesuunnitelmien keskeneräisyydestä. Sisäilmatutkimuksissa on havaittu, että ilmanvaihtojärjestelmän hallittavuuteen liittyvät puutteet on yksi syy rakennuksen sisäilmaongelmiin. Vuoden 2016 budjettiin joudutaan varaamaan n. 600.000 investointi- ja ylläpitokuluja, joita ei voida kohdistaa tiettyyn palvelutuotantoon. Summa syntyy sekä tyhjistä tiloista, että välttämättömistä Iisalmen sairaalan kohdistuvista ylläpitokuluista ja investoinneista. Mikäli kiinteistöön tehdään nykyisen kiinteistöstrategian mukaisia investointeja, on varaus 1,15 milj. euroa. Kahden vuoden aikana kustannus on 2,1 miljoonaa, joka vastaisi esim. uuden MT-puolen uudisrakennuksen 2,5 vuoden käyttö- ja rahoituskuluja. 3.4.2. Rakennusten elinkaarisuunnitelma Rakennusten pitämisestä aiheutuu kustannuksia koko sen elinkaaren ajan. Näitä kustannuksia ovat mm. rakennuskustannukset, ylläpitokustannukset (hoito ja kunnossapito), muutoskorjauskustannukset, ajanmukaistamiskustannukset ja purkukustannukset. Kunnossapitokustannukset aiheutuvat sykleittäin toistuvista kunnostus- tai uusimistoimenpiteistä, joilla pidetään rakennus ja sen osat toimintakunnossa. Rakennukset ovat aina
20 rakentamisajankohtansa tuotteita. Rakennukset on suunniteltu täyttämään tiettyjen toimintojen tai käyttäjäryhmien tarpeet, esim. vuodeosasto. Tilojen käyttävien odotukset ja tiloihin kohdistuvat vaatimukset kuitenkin muuttuvat ajan myötä. Muutokseen vaikuttaa mm. kasvavat vaatimukset sisäilman laadusta, ergonomia ja viranomaisvaatimukset mitoituksesta tai hygieniasta. Elinkaarikustannusten osalta on valittava tarkasteluaika, jona yleensä käytetään taloudellisesta pitoaikaa. Rakennusten taloudellinen pitoaika on aikaväli rakennuksen valmistumisesta ensimmäiseen peruskorjaukseen tai kahden peräkkäisen peruskorjauksen väli. Terveydenhuoltoja toimistorakennuksilla taloudellisena pitoaikana voidaan pitää n. 15-20 vuotta. 3.4.3. Koljonvirran sairaalarakennuksen käytettävyys Instaro Oy on laatinut Koljonvirran kuntotutkimuksen pohjalta kustannusarvion ja korjausastearvion Koljovirran sairaalasta. Kustannusarvio on laskettu vuoden 2013 rahanarvossa. Kiinteistön bruttopinta-alana on käytetty 6278 neliötä. Huoneistoala on n.5000 m2 PHK Oy:n tilaselvityksen perusteella. Kiinteistön peruskorjauskustannukset (rakennus- ja tekniikkaosat) ovat yhteensä n. 7,1milj. euroa (alv 0 %). Neliöhinnaksi on laskettu 1136 /m2. Lisäksi tulevat rakennuttajan suunnittelu- ja projektinjohtokustannukset (= hanketehtävät) n. 0,9 milj.. Kustannuksiin ei sisälly toiminnallisia tilamuutoksia. Toisena vaihtoehtona on laskettu kustannusarvio hoitolaitostyyppiseksi rakennukseksi tilamuutoksineen, jolloin kokonaiskustannukset olisivat n.10,9 milj. (alv 0 %). Kustannuksiin sisältyy rakennus- ja tekniikkaosat, tilamuutokset, hanketehtävät sekä lisä- ja muutostyövaraus. Neliöhinnaksi muodostuu laskelmassa 1743 /m2. Korjausasteeksi on laskettu 63 %. Ylä-Savon SOTE:lla ei ole jatkossa käyttöä Koljonvirran kiinteistölle. Koljonvirran sairaalasta on tehty ELY-keskuksen tukemana erillinen hankeselvitys, mihin käyttöön Koljonvirran tilat soveltuisivat. Selvitykseen liittyvien rahoituslaskelmien perusteella rakennuksen muuttaminen hyvinvointipalveluille tai palveluasumiseen edellyttää julkista rahoitusta vuokratason saamiseksi kannattavalle tasolle. Hankkeessa selvitettiin eri rahoitusmahdollisuudet, joista keskeisimmäksi nousi ARA. ARA:n edustajat ottivat kannan alueeseen tutustuessaan, että rakennusta ei ole mahdollista muuttaa rahoitusehdot täyttäväksi tukikohteeksi rakennuksen ominaispiirteiden perusteella eikä sijainti tue ARA:n linjauksia tuettavista uudisrakennuskohteista. ARA on tehnyt linjauksen, että palveluasumisen muuntojoustavuuden kannalta uudet avustettavat kohteet tulee sijaita kiinteästi osana olevaa asuin- ja palveluympäristöä ja laitosmaiset rakennukset eivät sovellu palveluasumiskäyttöön. 3.5. Turvallinen toimintaympäristö Homeesta aiheutuneiden sairauksien kustannukset ovat huomattavat. Yksin homeongelmien aiheuttamien ammattitautien kustannukset ovat 17 miljoonaa /vuosi. Tavallisimmin sisäilmaston vaikutus kohdistuu ihmiseen ihon, limakalvojen ja hengityselinten kautta, koska iho ja limakalvot ovat rajapintaa ihmisen ja ympäristön välillä. Sisäilman laadulla on suoraa vaikutusta työtehoon. Kuntien koulutus-, sosiaali- ja terveyssektorin rakennuksia tulisi ROTI-raportin (Rakennetun omaisuuden tila) mukaan korjata n. 4,65 miljardilla eurolla, jotta rakennukset
21 olisivat asianmukaisessa kunnossa. Korjausvelan poistamiseksi esimerkiksi 10 vuoden aikajänteellä, tarvittaisiin siten noin 465 miljoonan euron korjausinvestointi vuositasolla. Kun tähän lisätään näiden rakennusten jatkuva vanhenemisen aiheuttama noin 250 miljoonan euron vuosittainen investointitarve, päädytään noin 715 miljoonan euron vuosittaisiin investointeihin kuntien koulu-, sosiaali- ja terveyssektorin kiinteistöihin. Nämä investoinnit on tehtävä kosteus- ja homevaurioista ja muista sisäilmaongelmista eroon pääsemiseksi. Julkisen sektorin kiinteän omaisuuden korjausvelka on arvioitu ylivoimaisesti suurimmaksi opetustoimen rakennuksissa (2,9 mrd. ) ja toiseksi suurimmaksi sosiaali- ja terveystoimen rakennuksissa (1,75 mrd. ; ROTI 2007). Hankesuunnitelman laatimisen aikana Iisalmen kaupungin omistaman kiinteistön, ns. Meijerinkadun kiinteistön tiloissa havaittiin sisäilmaongelmia, joiden seurauksena koko toiminta jouduttiin siirtämään työterveyshuollon suosituksesta väistötiloihin. Kiinteistöissä oli jo aiemmin tehty sisäilmakorjauksia, viimeisin laaja peruskorjaus oli valmistunut vain vuosi ennen viimeisintä sisäilmailmoitusta. Myös Iisalmen sairaalan tiloissa on tehty sisäilmailmoituksia, ja mm. ns. tietohallinnon tilat, potilastoimisto ja suurin osa entisen synnytysosaston tiloista on otettu pois käytöstä vuoden 2015 aikana. 3.5.1. Meijerinkatu 1 Meijerinkadun kiinteistön sisäilmaongelmat osoittavat konkreettisesti sen, miten vaativaa sisäilmaongelmaisen rakennuksen korjaaminen on. Rakennus muodostuu erilaisista rakenteista ja teknisistä järjestelmistä, joihin kohdistuvien muutosten yhteensopivuutta on aina tarkasteltava osana kokonaisuutta. Hankkeen yhteydessä ei riitä, että selvitetään, mikä on syynä havaittuihin ongelmiin, vaan on myös varmistettava kunnossa olevaksi oletettujen rakennusosien todellinen kunto. Toinen keskeinen havainto on, että rakenteissa olevien ongelmien rajaaminen esim. tiivistämällä sisätilasta erilleen on erittäin vaikeasti toteutettavissa ja turvallisempi ratkaisu on aina purkaa vaurioitunut rakenne. Kun Meijerinkadun kiinteistössä viimeisimmässä hankkeessa saatiin rakennuksen seinärakenteet kuntoon ja tiiviiksi, nousi esiin rakennuksen alla olevien rakenteiden epäpuhtaus ja epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan ilmanvaihdon epätasapainotilanteiden aikana. Ts. alapuoliset rakenteet aiheuttivat ongelmia vasta, kun muut osat vaipasta oli tiivistetty ja tästä syystä niihin ei aiemmin oltu puututtu. Rakennus on edelleen kunnostettavissa ja aiempia korjauksia ei ole tarvetta purkaa. Rakennuksessa on kuitenkin korjattava vielä uusimatta olevat osat. 3.5.2. Sisäilmaselvitykset Riskiarvio on sisäilmatutkimuksen ensimmäinen osa, joka ohjaa päätöksentekoa, soveltuuko tilat ajateltuun käyttöön ja missä laajuudessa tiloihin on tehtävä sisäilmaan ja rakenteisiin liittyviä korjaustoimenpiteitä. Lisäksi riskiarvion perusteella voidaan päättää tarvittavista lisäselvityksistä kuten sisäilmaston kuntotutkimus ja kosteustekninen tutkimus. Sisäilmaselvityksen riskiarvioinnin tehtäväsisällössä on noudatettu Opetushallituksen julkaisua "Kiinteistön omistajan opas sisäilmaongelmaisten koulurakennusten kunnon tutkimiseen ja korjaushankkeisiin" osaa 3, rakennuksessa tehtävät tutkimukset. Riskiarvioon kuuluu lähtötietoselvitys, kosteusvauriokartoitus, ilmanvaihdon toimintatarkastus ja sisäilman laadunarviointi, raportointi ja suositukset lisäselvityksistä. Lähtötietoselvityksen laadinnassa asiantuntija-apua on antanut kiinteistöhuolto sekä Iisalmen sairaalan rakentamishistorian tunteva Insinööritoimisto Savolainen Oy. Lähtötietojen osalta ei
22 suoriteta käyttäjäkyselyä, mutta käytettävissä on aiemmat selvitykset, työterveyshuollon asiantuntemus ja Ylä-Savon SOTE:n sisäilmatyöryhmän aineisto. Kosteustekninen kuntotutkimus ja sisäilmaston kuntotutkimus tehdään erikseen tilattuna riskiarvioon perusteella rajatuilta alueilta. Kosteusteknisen tutkimuksen tavoitteena on piilovaurion löytäminen ja vauriomekanismin määrittäminen, jotta korjaustapaehdotus voitaisiin laatia. Tätä varten tehdään porareikämittauksia, avataan rakenteita sekä otetaan materiaali- ja pintanäytteitä, joista määritetään mikrobipitoisuutta ja-lajistoa. Sisäilmaston kuntotutkimus tehdään kussakin kohteessa erikseen riskiarvion perusteella laadittavan suunnitelman mukaan. Suunnitelma laaditaan ilmanvaihdon toimintatarkastuksen, sisäilman laadun aistinvaraisen arvioinnin ja kosteusvauriokartoituksen perusteella. Hankesuunnitelman yhteydessä on tehty sisäilman riskiarviointi Iisalmen sairaalaan ja terveyskeskukseen. Riskiarviota on täydennetty tarkentavilla tutkimuksilla kesän 2015 aikana ja tutkimuksia jatketaan valitun hankesuunnitelmavaihtoehdon mukaisesti 2015-2016.
23 4. Terveyskampus Terveyskampuksen alue rajautuu etelästä Kuutolankatuun ja pohjoisesta Salmenkatuun. Itäisenä rajana on Pohjolankatu ja läntisenä Ilvolankatu. Kuva 5 Terveys-kampuksen aluerajaus Terveyskampus muodostuu Iisalmen sairaalan ja terveyskeskuksen alueesta, johon liittyy julkisten palveluiden lisäksi myös yksityistä palvelutarjontaa. Ylä-Savon SOTE Ky:n Iisalmen alueella olevat toimipisteet on lueteltu alla. Ylä-Savon SOTE:n lisäksi kampus- alueella toimii Ilvola -säätiön omistama Ilvolanpirtti, Vetreaterveys Oy toimii Kiinteistö Oy Petterinkulman kiinteistössä ja Iisalmen Validia palvelut toimii kiinteistöyhtiönsä omistamassa kiinteistössä. YLÄ-SAVON SOTE kuntayhtymä Koljonvirran sairaala mielenterveys- ja päihdeosasto ja selviämisasema Iisalmen sairaala 2 vuodeosastoa, ajanvarausvastaanotot, EA, osa MT:n avopalveluita, röntgen, laboratoriopalvelut ja tukipalvelut (mm. ruokapalvelut) Rivitalo R2 ei käyttöä Ylä-Savon eläinklinikka Haukisaarentie 4 YLÄ-SAVON SAIRAANHOIDON TUKISÄÄTIÖ Monitoimitalo työterveys, mielenterveyskuntoutus, osa MT:n avopalveluita IISALMEN KAUPUNKI Palvelukeskus Kirkonsalmi Ylä-Savo talo ja vihreä talo Terveyskeskus Meijerikatu 1 vanhusten asumispalvelut SOSPA, asumispalvelujen hallinto, kotihoito ajanvarausvastaanotot, 2 vajaata osastoa, osa MT:n avopalveluita Purje ja osa MT:n avopalveluita (toiminnot siirtyvät väistötiloihin kesällä ja syksyllä 2015)
24 Kotirinne (Sarvikatu 1) ohjatun asumisen yksikkö Taskukello (Brofeltintie 1) lastenkoti Kangaslammin pienkotikeskus vanhusten palveluasuminen (Paloispirtti) Palveluasuminen, toiminta päättynyt keväällä 2015) IISALMEN TEOLLISUUSKYLÄ OY Tietotalo ympäristöpalvelut MUUT KIINTEISTÖN OMISTAJAT VetreaTerveys Oy kuntoutuspalveluita (ostettu palvelu) Kiinteistö Oy Iisalmen Pohjolanportti hallinto Kiinteistö Oy Iisalmen Lumakeskus osa perheneuvolapalveluista, nuoren päihdepalvelupiste STOPPI
25 Kuva 6 Terveyskampus ja rakennuksista käytettävät nimitykset sekä rakennusten omistus. 4.1. Kankaan alue Terveyskampuksen hankesuunnitelman kokonaistarkastelussa huomioidaan myös ns. Kankaan aluetta, joka käsittää entisen Iisalmen maalaiskunnan kunnantalon tontin. Alueella sijaitsee Ylä- Savo talon lisäksi vanha virastotalo (vihreä talo), monistamo ja Kunnankatu 4- rakennus. Iisalmen kaupungin toimitilastrategia 2013-2017 mukaisesti koko Ylä-Savo talo on vuokrattu Sotelle, joka on jälleen vuokrannut osan tiloista ulkopuolisille käyttäjille (mm. TE-keskus). Iisalmen keskustaseudun osayleiskaavassa Ylä-Savo talon alue on määritelty uudeksi asuntoalueeksi. Iisalmen kaupungin tilapalvelu on linjannut, että Ylä-Savo taloon ei kohdisteta enää peruskorjausluonteisia toimenpiteitä, jolloin rakennuksen käyttöikä on n. 7-10 vuotta. Rakennukseen tehdään kuitenkin vuosittain normaaleja kunnossapitotoimenpiteitä kunnossapitoja huoltosuunnitelman mukaisesti. Ns, vihreä talo, jossa sijaitsee Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän taloushallinnon tiloja, on suojeltu. Toiminnallisesti kuitenkin taloushallinto tulisi siirtää muiden hallintotilojen yhteyteen.
5. 26
27 5. Tilatarveselvitys Hankesuunnitelman yhteydessä on käyty läpi Ylä-Savon SOTE:n Terveyskampuksen alueella olevat toiminnot sekä nykytila-analyysina, että peilaten palvelusopimukseen. Tarkasteluun on sisällytetty myös Koljonvirran ja Kankaan alueella olevat toiminnot. Tarkemmin tilatarveselvitykset on esitetty erillisenä liitteenä. Terveyskampuksen osalta Iisalmen sairaala-kiinteistön puolelle kaavailuista toiminnoista liki puolet muodostuu mielenterveyspalveluiden avo- ja osastotoiminnoista. Noin 25 % muodostuu sekä terveyskeskuksessa että tällä hetkellä Iisalmen sairaalan puolella toimivista osastoista. Mm. SAKUPE:n hoitamasta pyykkihuollosta sekä lääkekeskuksen toiminnasta merkittävä osa palvelee vuodeosastojen hoitotyötä. SAKUPE ja laboratorio Islab ovat tiloissa vuokralla. SAKUPE:n tilatarve tulee pienenemään toiminnallisten muutosten seurauksena. Valtakunnallisen SOTE-uudistuksen toteuttaminen voi vaikuttaa laboratorion analytiikan palvelumuotoon. On huomioitava myös se, että huonetilaohjelman lisäksi merkittävän huoneistoalan muodostaa jakava liikenne, jonka osuus on terveydenhuoltorakennuksissa 20-25 %. Iisalmen sairaalassa nykytilanne on 23,6 % ja on käsittää 2815 huoneisto-m2 ilman aula- ja odotustiloja.
28 5.1. Koljonvirta Koljonvirran tilojen ylikapasiteetin taustalla on mielenterveyspuolen hoitokäytäntöjen muutokset avopainoitteiseen suuntaan, sekä rakennuksen sisäilmaongelmat, jotka ovat estäneet korvaavien toimintojen siirtämisen rakennukseen. Koljonvirran osalta on tehty erillinen hankeselvitys, jonka perusteella on todettu, että rakennuksen investointikustannukset tekevät uusiokäytöstä taloudellisesti kannattamatonta ja lisäksi mahdolliseen uusiokäyttöön ei ole mahdollista saada julkista rahoitusta. Tästä syystä paras vaihtoehto on siirtää jäljellä olevat toiminnot keskustaan, jolloin voidaan vastata myös MT-osastotoiminnolle asetettuihin laatuvaatimuksiin mm. somaattisen hoidon saavutettavuuden osalta. 5.2. Terveyskeskus Terveyskeskuksen osalta tiloissa ei ole ollut merkittävää ylikapasiteettia, mutta osaa tiloista on käytetty vastoin tarkoituksenmukaisinta käyttötarkoitusta. Tämä koskee erityisesti vuodeosaston käyttöä toimistotiloina. Samoin henkilökunnan sosiaalitilojen sijainti asiakaspalvelutilojen välissä ei ole tehokasta. Hankesuunnitelmaan sisältyvän toiminnallisen muutoksen seurauksena tilojen käyttötehokkuus nousee, mikä näkyy erityisesti avovastaanottojen tilankäytössä. 5.3. Iisalmen sairaala Sairaalarakennuksen tilojen ylikapasiteettitilanteeseen vaikuttaa rakennuksen perusominaisuudet sekä muuntojoustamattomuus, joka on estänyt vapautuvien tilojen muuttamista toisiin käyttötarkoituksiin. Rakennuksen perusratkaisu on, että jakavat käytäväalueet rajaavat erikoistuneita toimintasaarekkeita, kuten röntgen, laboratorio, ensiapu ja välinehuolto. Lisäksi toimintasaarekkeiden sisällä on muuntojoustamaton hierarkkinen tilarakenne, jossa varsinaiset operatiiviset tilat sijoittuva ns. julkisten (asiakas)tilojen ja suljettujen henkilöstötilojen väliin ja eri toiminnot on eriytetty käytäväalueilla toisistaan. Käytävälinjat on yleensä rajattu kantavilla rakenteilla ja näin ollen niitä on vaikea yhdistää esim. vastaanottohuoneisiin.