AULANGONTIE 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 5.12.2013 Muutos A 10.2.2015: Omistajat, selvitykset, aikataulu, laatijat ja yhteystiedot tarkennettu Muutos B 23.4.2015 Lisätty Hämeen liitto osallisiin, Maakuntakaavatilannetta tarkennettu, lisätty Suomen kasvukäytävä
2 Sisällysluettelo... 1 1. TEHTÄVÄ... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 3. ALOITE... 4 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 4.1 Maakuntakaava... 4 4.2 Yleiskaava... 5 4.3 Asemakaava... 5 4.4 Rakennettu kulttuuriympäristö... 6 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 6 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 7 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu... 7 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen... 8 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen... 8 5.5 Tehtävät selvitykset... 8 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET... 8 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 8 8. AIKATAULU... 9 9. LAATIJAT... 9 10. YHTEYSTIEDOT... 9
3 Työnro: 2498 Dnro: 158/2013 YHLA 109 Hämeenlinna 15. kaupunginosa Hätilä Asemakaavamuutos koskee kiinteistöjä 109-15-57-2 ja 109-15-57-3 1. TEHTÄVÄ Kaavoitettava kohde sijaitsee Hämeenlinnan asemanseudun tuntumassa, sen koillispuolella. Viipurintie siltoineen rajaa aluetta kaakossa, Aulangontie koillisessa. Tontilla 2 on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava, jossa korttelialue on merkinnällä TV osoitettu varastorakennusten korttelialueeksi. Tontilla 3 on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava, jossa korttelialue on osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on e=0.74 eli yhteensä 2 932 k-m 2. Olemassa olevan makasiinirakennuksen pinta-ala on arviolta n. 2 920 k-m 2. Kiinteistön omistaa Kattomestarit Oy Rakennusyhtymä. Asemakaavan muutoksella tontille 2 mahdollistetaan asemakaavamerkintä AL (asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue) sallien myös varastotoimintoja sekä ympäristöä häiritsemättömän teollisuuden. Museovirasto on antanut lausunnon tontilla sijaitsevasta entisestä varusvarastosta (23.3.2009, DNRO 003/602/2009). Olemassa oleva rakennus säilytetään. Tontilla 3 on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava, jossa korttelialue on merkinnällä TVL-2 osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on e=0.74 eli yhteensä 10 475 k-m 2. Rakennusoikeudesta on tällä hetkellä käytetty 9 395 k-m 2. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Aulangontie 1. Asemakaavan muutoksella tontti 3 kaavoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi sallien myös päivittäistavaroiden liiketilan varastotoimintoja sekä ympäristöä häiritsemättömän teollisuuden. Tontilla oleva entinen Valtion Pukutehdas on lopettanut toimintansa ja maanomistajan on tarkoitus purkaa kiinteistö lukuun ottamatta punatiilistä sivurakennusta, jossa sekä supermarketin toiminta että alakerran työpajatoiminta säilyvät. Tontin rakennusoikeuteen asemakaavamuutos ei vaikuta sanottavasti, mutta kaavanmuutoksessa tutkitaan tontin käytön tehostamismahdollisuudet keskeinen sijainti huomioiden Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan keskustan välittömässä läheisyydessä pääradan varrella, sen koillispuolella, asemanseudun tuntumassa. Lähistöllä sijaitsee kulttuurikäyttöön kunnostettu Verkatehdas sekä maakunta-arkiston edustava uudisrakennus. Keskustan vaikutusalue laajenee kohti suunnittelualuetta. Lähialuetta on leimaa antavasti hallinnut monimuotoinen asutus radan varren pienmittakaavaisesta puurakentamisesta 50 -luvun asuinkerrostaloihin. Vuosien saatossa yleisilme on muotoutunut vehreäksi ja viihtyisäksi sekä ilmeisen vetovoimaiseksi. Lisäksi sitä rajaa kaakossa Viipurintie ja koillisessa Aulangontie. Sijainti hyvien kulkuyhteyksien tuntumassa tekee kohteesta erittäin vetovoimaisen mm. asuinrakennusten korttelialueena.
4 Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi päivittäistavarakauppaa, joista toinen tontilla 3. Lähistöllä on myös Hätilän ja Tuomelan yhteiskoulut sekä Ortelan koulu. Kaiken kaikkiaan alue on sijainnista johtuen lyhyen säteen sisällä kunnallisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavissa. Monipuoliset ulkoilualueet ovat myös lähellä. Liikenteellisesti alue on solmukohdassa Aulangontien ja Viipurintien risteyksessä. Lyhyt matka junaasemalle lisää vetovoimaisuutta ajatellen laajempaakin työssäkäyntialuetta. Tämä tukee osaltaan 1. maakuntakaavan selostuksessa mainittua verkostoitumista pääkaupunkiseudun toimintaympäristön kanssa. Suunnittelualue on ympyröity. 3. ALOITE Asemakaavamuutos laaditaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta. Yhdyskuntalautakunta on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen aloittamisesta 14.5.2013 81. Kiinteistöjen omistajat maksavat kaavoituksesta ja mahdollisesta arvonnoususta koituvat kulut (maankäyttösopimus). 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti 28.6.2006 voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti 2.4.2014 1. vaihemaakuntakaavan. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa, mutta siinä ole asemakaavahankkeen aluetta koskevia merkintöjä. Kaavojen yhdistelmässä alue sijaitsee Cs merkinnällä varustetulla keskustatoimintojen alueella, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Hankealueen länsiosan makasiini kuuluu lisäksi 1. vaihemaakuntakaavaan merkittyyn Hämeenlinnan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön RKY. Alueen pohjoisrajalta alkaa As- merkinnällä varustettu, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään.
5 Lisäksi alue rajautuu lännessä merkittävästi parannettavaan päärata-alueeseen. Sen länsipuolella sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston alue. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.2 Yleiskaava Asemakaavoitusta alueella ovat ohjanneet oikeusvaikutuksettomat Hämeenlinnan yleis- ja osayleiskaavat, joista ohessa yhdistelmä vuodelta 2008. Kaavayhdistelmässä alue on esitetty teollisuusalueeksi. /s- merkintä määrittelee sen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen luoteisosasta alkaa pientalovaltaiseksi merkitty asuinalue, joka rajautuu pääradan varteen. Aulangontien ja Harvialantien koillispuoleinen osa on kerros- ja pientalovaltaista aluetta. Lounaassa suunnittelukohdetta rajaa rautatieliikenteen alue. Ote Hämeenlinnan yleiskaavayhdistelmästä 2008 4.3 Asemakaava Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 1995.
6 Ote ajantasakaavasta. 4.4 Rakennettu kulttuuriympäristö Tontti 2 kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rekisteriin osana Hämeenlinnan rautatieasemaa ja sen ympäristöä. Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset Ote www.rky.fi -sivustolta
Museoviraston lausunto entisestä varusvarastosta 23.3.2009, DNRO 003/602/2009 Arkkitehtitoimisto Schulman Oy (Markus Manninen ja Sari Schulman): Valtion Pukutehdas. Rakennushistoriaselvitys 2013. Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan kulttuurihistoriallinen selvitys. 2003. Liikennevirasto/FCG Oy: EU- meluselvitykset 2012 - Rautateiden meluselvitys. 2012. http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ymparisto_turvallisuus/vaylanpito_ymparisto/melu/meluselvityk set Pöyry Oyj: Hämeen seudun lisäraiteet tilantarvetarkastelu. Esiselvitys. 18.3.2010. Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan pysäköintiratkaisut, Raportti 2013 Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma, Raportti 2013 Hämeen ELY-keskus: Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristösuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen ilmoituksen johdosta, 6.11.2014 Tie- ja raideliikenteen meluselvitys, Promethor Oy / Jani Kankare, 23.1.2015 Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, Promethor Oy / Jani Kankare 21.1.2015 7 4.6 Suomen kasvukäytävä Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuu Suomen kasvukäytävä, koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Väestön keskittyminen kasvukäytävälle näyttää tilastojen perusteella jatkuvan. Suomen kasvukäytävä kuuluu ylikansalliseen Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen. Kaava-alue sijoittuu Hämeenlinnan rautatieaseman välittömään läheisyyteen, minkä vuoksi alueen kehittäminen on osa Suomen kasvukäytävän kehittymistä. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen meluun yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta- ja pohjavesiin liikenteeseen työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys
8 olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, pysäköinnin sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, kevyen liikenteen yleistarkastelu 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. Asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen. 5.5 Tehtävät selvitykset Uusia asemakaavamuutoksen laadinnassa tarvittavia selvityksiä ovat ainakin seuraavat: Rautatien aiheuttama runkomelu- ja tärinäselvitys Rautatiemeluselvitys. Selvitys kaavamuutoksen vaikutuksesta lähialueen liikenteeseen. 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot: Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Kanta- Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta, ympäristö, Museovirasto ja Liikennevirasto. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy. Maanomistajat ja haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.10.2013 Hämeen ELY- keskuksen ja Museoviraston kanssa. Neuvotteluissa tarkistettiin osalliset ja aikatauluarvio. Painotettiin eri vaihtoehtojen selvittämistä, lähialueen asukkaiden informoimista, sekä avointa ja läpinäkyvää prosessia. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY- keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun.
Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. 9 Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 5.12.2013 alkaen. Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta maaliskuussa 2015. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta kesäkuussa 2015. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta syksyllä 2015. 9. LAATIJAT Asemakaavamuutos laaditaan konsulttityönä Sito Oy:ssä. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Jenni Lautso. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaa yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki niklas.lahteenmaki(at)hameenlinna.fi (03) 621 5584 Asiakaspalvelu: (03) 621 2310, mypalvelupiste(at)hameenlinna.fi Raatihuoneenkatu 9, 4.krs. Hämeenlinna Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 80, 13101 Hämeenlinna Konsultti: Sito Oy, arkkitehti Jenni Lautso, jenni.lautso(at)sito.fi