1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 87/07/2 Dnro Psy-2005-y-184 Annettu julkipanon jälkeen 20.9.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Ojanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistaminen, Vihanti, Raahe ja Oulainen Vapo Oy PL 318 90101 OULU
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUS- TILANNE... 4 TOIMINTA... 6 Yleiskuvaus toiminnasta... 6 Tuotteet ja tuotantomäärä... 6 Tuotantomenetelmät ja -vaiheet... 6 Vesien käsittely... 7 Poltto- ja voiteluaineet... 9 Liikenne... 9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 9 Ympäristöhallintajärjestelmä... 9 YMPÄRISTÖKUORMITUS... 10 Päästöt pintavesiin...10 Veden laatu ja määrä... 10 Päästöt... 11 Arvio tulevasta kuormituksesta... 12 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 13 Päästöt ilmaan... 13 Melu... 14 Jätteet... 14 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 14 Alueen hydrologia...14 Alueen luonto ja suojelukohteet... 15 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 15 Vesistön tila ja käyttö... 15 Vedenlaatu... 15 Kalatalous... 18 Muu vesistön käyttö... 19 Pohjavesiolot... 19 Muut kuormittavat toiminnat... 20 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 20 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 20 Vaikutus pintavesiin... 20 Vaikutus vedenlaatuun... 20 Vaikutus virkistyskäyttöön... 22 Vaikutus kalastoon ja kalastukseen... 22 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 22 Pölyn vaikutus... 22 Melun vaikutus... 22 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 23 Käyttötarkkailu... 23 Päästötarkkailu... 23 Vaikutustarkkailu... 24 Vesistötarkkailu... 24 Kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu... 24 Pöly- ja melutarkkailu... 24 Raportointi... 24 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 24 Työmaan paloturvallisuus... 24 Muut riskit ja häiriötilanteet... 25 Ympäristövahinkovakuutus... 25 VAHINKOJA ESTÄVÄT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 25
Kalataloudelliset velvoitteet... 25 Korvaukset... 26 TURVETUOTANTOTOIMINNAN LOPETTAMINEN... 26 Pinta-alat... 26 Jälkihoito... 26 Turvetuotannon ympäristönsuojelurakenteet... 27 Vuokra-alueiden takaisinluovutus... 27 Tarkkailu... 27 Uudet maankäyttömuodot... 27 Korvaukset... 28 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 28 Lupahakemuksen täydennykset... 28 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 28 Lausunnot... 28 Muistutus... 31 Hakijan kuuleminen ja vastine... 32 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 34 KÄSITTELYRATKAISU... U 34 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 34 LUPAMÄÄRÄYKSET... 35 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 35 Päästöt pintavesiin... 35 Päästöt ilmaan... 36 Melu... 37 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 37 Varastointi... 37 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 37 Toiminnan lopettaminen lohkoilla 1 3... 37 Toiminnan lopettaminen lohkolla 4... 38 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 38 Kalatalousmaksu... 39 OHJAUS ENNAKOIMATTOMAN VAHINGON VARALTA... 39 RATKAISUN PERUSTELUT... 39 Käsittelyratkaisun perustelut... 39 Ympäristöluvan harkinnan perusteet... 39 Luvan myöntämisen edellytykset... 39 Lupamääräysten perustelut... 40 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 40 Määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista... 40 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 41 Kalatalousmaksu... 41 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 42 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 43 Päätöksen voimassaolo... 43 Lupamääräysten tarkistaminen... 43 Korvattavat päätökset... 44 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 44 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 44 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 44 KÄSITTELYMAKSU... 44 U Ratkaisu... 44 Perustelut... 44 Oikeusohje... 44 MUUTOKSENHAKU... 45 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Vapo Oy on 29.12.2005 hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa Ojanevan tuotantoalueelle ja turvetuotannon lopettamiseen liittyvien ympäristönsuojelutoimien vahvistamista. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Ojanevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien 57 hehtaarin alalla. Tähän mennessä tuotannosta on poistunut noin 104,3 ha. Tuotannon arvioidaan jatkuvan jäljellä olevalla tuotantopinta-alalla vielä 10 15 vuotta. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta reittiä Kilpuanoja Piipsanjoki Piipsjärvi Piipsanjoki Pyhäjoki Perämeri. Ojanevan turvetuotantoalue sijaitsee Vihannin kunnan Korven kylässä ja Raahen kaupungin Pattijoen kylässä noin 10 kilometriä Vihannin kirkonkylästä lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotannolla ja siihen liittyvällä ojituksella on oltava ympäristölupa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan ympäristölupaa on haettava koko toimintaan, jos aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Vesioikeuden 16.12.1999 antaman Ojanevan turvetuotantoaluetta koskevan päätöksen nro 66/99/2 lupamääräyksessä 8 Vapo Oy on velvoitettu lupamääräysten tarkistamishakemuksen tekemiseen 31.12.2005 mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5 c) kohdan mukaan ympäristölupavirasto ratkaisee turvetuotantoa ja siihen liittyvää ojitusta koskevan ympäristölupa-asian, jos tuotantoalue on yli 10 ha. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, LAUSUNNOT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Pohjois-Suomen vesioikeus on 14.12.1994 antamallaan päätöksellä nro 72/94/2 myöntänyt Vapo Oy:lle luvan Ojanevan noin 163 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen vesien johtamiseen Leinoslammen, Kilpuanojan, Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen Vihannin, Pattijoen ja Pyhäjoen kunnissa sekä Oulaisten kaupungissa. Lisäksi vesioikeus siirsi hakemuksen käsiteltäväksi vesilain 18 luvun mukaisessa katselmustoimitukses-
sa hankkeesta kalastolle ja kalastukselle, rannan käytölle ja vesistön virkistyskäytölle yleensä, talousveden otolle ja vettymisenä maa-alueille aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja edunmenetysten korvaamista koskevilta osin. Pohjois-Suomen vesioikeus on 16.12.1999 antamallaan päätöksellä nro 66/99/2 määrännyt Piipsanjoen vesistöalueella Pyhäjoen vesistössä sijaitsevien Kuuhkamonnevan, Tavaskannevan ja Ojanevan turvetuotantoalueiden vesien johtamisesta aiheutuneiden ja aiheutuvien vahinkojen, haittojen ja muiden edunmenetysten korvaamisesta. Vesioikeus määräsi muun muassa, että luvan saajan oli Ojanevalla tehostettava kiintoaineen talteenottoa myös tulva-aikoja ja rankkasateita silmällä pitäen järjestämällä haihdutus-imeytyskentän uomiin sopivin välein ojakatkoja ja rakentamalla tuotantoalueen valumavesiä varten virtaamien säätömahdollisuus. Lisäksi haihdutus-imeytyskentän penkereitä oli vahvistettava ja korotettava. Yksityiskohtainen suunnitelma oli 31.10.2000 mennessä toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja työt oli tehtävä 30.4.2002 mennessä. Mikäli luvan saaja aikoi jatkaa vesien johtamista vesistöön vuoden 2005 jälkeen, luvan saajan oli mainitun vuoden loppuun mennessä tehtävä vesioikeudelle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Vaasan hallinto-oikeus on 10.11.2000 antamallaan päätöksellä muuttanut Pohjois-Suomen vesioikeuden 16.12.1999 antaman päätöksen nro 66/99/2 kalatalousmaksua koskevaa määräystä ja pidentänyt yksityiskohtaisen suunnitelman toimittamiselle asetettua määräaikaa 31.5.2001 saakka. Korkein hallinto-oikeus on 12.5.2003 antamallaan päätöksellä myöntänyt Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle luvan valittaa päätöksestä ja kumonnut hallinto-oikeuden päätöksen siltä osin kuin siinä on määrätty liikaa maksetut kalatalousmaksut palautettaviksi. Vesioikeuden päätös on saatettu sanotulta osalta voimaan. Vapo Oy on 30.5.2001 pyytänyt Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskusta hyväksymään Ojanevan vesiensuojelumenetelmien tehostamissuunnitelman. Suunnitelman mukaan haihdutus-imeytyskentälle ei tehdä muutoksia, vaan huolehditaan siitä, että sitä ympäröivät penkereet pysyvät kunnossa. Lisäksi lohkojen 4 5 vesiensuojelun tehostamiseksi rakennetaan virtaamansäätöpato. Hakija on esittänyt, että lohkojen 1 3 jäädessä pois käytöstä nykyinen pumppaamo siirrettäisiin lohkolle 4 ja rakennettaisiin uusi pintavalutuskenttä vanhan haihdutus-imeytyskentän jäädessä pois käytöstä. Ympäristökeskus on 4.10.2001 hyväksynyt Vapo Oy:n esityksen. Ympäristökeskus on ehdottanut, että Vapo Oy tutkii kaikki mahdollisuudet uuden pintavalutuskentän aikataulua nopeammasta käyttöönotosta siten, että suunnitelmat on esitettävä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle viimeistään Ojanevan lupamääräysten tarkistamisen yhteydessä. Hakijalla on Ojanevan turvetuotantoalueella hallussa maata yhteensä 184,41 ha, josta 159,56 ha on hakijan omistuksessa ja 24,85 ha vuokraalueita. Vuokrasopimukset ovat voimassa vuosiin 2010, 2025 ja 2037 saakka. Tuotannosta poistuneita alueita on luovutettu takaisin niiden omistajille. Ympäristöministeriön 17.2.2005 vahvistamassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa Ojanevan nykyinen tuotantoalue on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Alueella ei ole voimassa yksityiskohtaisempaa kaavaa. 5
6 TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Ojanevan ojitustyöt on toteutettu vuosina 1975 1977 ja alue on valmisteltu tuotantokuntoon vuosina 1978 1979. Tuotanto on aloitettu vuonna 1980. Tuotantopinta-ala on alunperin ollut 162,8 ha. Hankkeen tarkoituksena on jatkaa Ojanevan turvetuotantoa auma-alueet mukaan lukien enimmillään 57 hehtaarin alalla. Tuotannon arvioidaan päättyvän 10 15 vuoden kuluessa. Tuotteet ja tuotantomäärä Ojanevan alueella tuotetaan noin 25 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta vuodessa. Turve toimitetaan turvetta käyttäville asiakkaille lähinnä Haapavedelle, Ouluun ja Pietarsaareen. Tuotantomenetelmät ja -vaiheet Turpeen tuotantokausi on vuosittain toukokuusta syyskuun alkuun, millä ajalla aktiivisia tuotantotöitä on noin 30 50 vuorokautta keskittyen alku- ja keskikesän poutajaksoihin. Tuotantoa saatetaan harjoittaa myös muina aikoina. Tuotantokaudella töitä tehdään sääolojen salliessa keskeytyksittä ympärivuorokautisesti. Tuotantoon kuuluu turpeen irrottaminen suon pinnasta, tuotteen kuivatus, keräily ja varastointi aumoihin. Tuotantomenetelmänä käytetään ns. mekaanista kokoojavaunua. Tuotantokenttien vuosittaiset kunnostustyöt keskittyvät syksyyn ennen vesien jäätymistä, joskin kunnostus- ja huoltotöitä voidaan tarpeen mukaan tehdä kaikkina vuodenaikoina. Kunnostustöihin kuuluu mm. tuotantokenttien muotoilua sekä ojien puhdistamista ja kunnostamista, tarvittaessa myös syventämistä. Kunnostusten yhteydessä turvekerroksen alapuolisen kivennäismaan kaivamista pyritään välttämään ja erityisesti sarkaojat kaivetaan vain turvekerrokseen, mikäli se on riittävä syvyys tuotantokenttien kuivattamiseen. Pitkään tuotannossa olleilla kentillä turvekerros on ohut ja sen loppuun hyödyntäminen vaatii usein ojien vesienjohtokyvyn parantamista ulottamalla ojat tai osa ojista alapuoliseen kivennäismaahan saakka (ns. matalakenttäojitukset). Poistetut kivennäismaamassat joudutaan yleensä kuljettamaan tuotantokenttien ulkopuolelle, koska mahdollinen kivennäismaan sekoittuminen tuotettavaan turpeeseen heikentää tuotteiden laatua. Läjitysalueina voidaan hyödyntää myös työmaalla mahdollisesti olevia massansiirtoaloja. Mikäli tuotantoalueelle jatkossa suunnitellaan laajoja matalakenttäojituksia, esitetään ojitusten määrää ja sijaintia koskevat tiedot sekä niihin mahdollisesti liittyviä vesienkäsittelyn muutoksia koskevat suunnitelmat ennakolta ympäristökeskukselle. Tuotantoalueen turvekerroksen mataloituessa voidaan tuotantomahdollisuuksia tehostaa turvemassan siirroilla. Yleisimmin tämä toteutetaan siten, että joka toiselta saralta turvemassa nostetaan kaivinkoneella tai vastaavalla viereiselle saralle, jossa siirretyt massat muotoillaan tuotantokoneille sopiviksi kentiksi ja tuotetaan normaalisti. Turvemassan siirtojen tarkoituksena on edistää turpeen loppuun hyödyntämistä alueilla, joissa turveker-
roksen alla olevan pohjamaan kivisyys tai muu epätasaisuus haittaa turvetuotantokoneiden toimintaa. Massansiirroilla myös estetään kivisestä pohjamaasta johtuvaa tulipaloriskiä. Turvemassan tarkempi poistaminen vähentää lisäksi maan muokkaustarvetta, jos alueella siirrytään metsänkasvatukseen tai muuhun viljelyyn turvetuotannon päätyttyä. Massansiirtoalueet eli ne alueet, joilta turvemassa on poistettu, toimivat yleensä tuotannon tukialueina mm. tuotantokentiltä poistettujen kivien keräysalueina. Massansiirtoalueita ei yleensä eroteta tuotantoalueen vesien johtamisesta eikä massansiirtoihin muutoinkaan liity erityisiä vesienkäsittelyn muutoksia. Massansiirtoalueet jätetään yleensä, mahdollisen maanpinnan tasoittamisen jälkeen, kasvittumaan luontaisesti, kunnes ne yhdessä muutoin tuotannosta poistettujen alojen kanssa muodostavat suurempia yhtenäisiä kokonaisuuksia, joilla voidaan siirtyä aktiivisiin jälkihoitotoimiin tai uuteen maankäyttömuotoon. Toteutetut massansiirrot merkitään työmaan päiväkirjaan ja massansiirtoalueet ilmoitetaan tuotannosta poistetuiksi aloiksi. Mikäli massansiirtoihin poikkeuksellisesti liittyy vesienkäsittelyn muutoksia, esimerkiksi ns. matalakenttäojituksia, esitetään ne etukäteen ympäristökeskuksen tarkastettavaksi. 7 Vesien käsittely Koko tuotantoalue on erotettu ympäröivistä alueista eristysojilla, jolloin tuotantoalueen ulkopuoliset vedet eivät kuormita tuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteita. Tuotantoalueella erityisesti kiintoainetta pidätetään sarkaojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennetuilla lietteenpidättimillä (sarkaojarakenteet). Järjestely tasaa myös huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Allassyvennykset kaivetaan niihin ojiin, joissa ne voidaan kaivaa turpeeseen ja missä pohjamaalaji on sellaista, että allassyvennysten luiskat pysyvät koossa. Tuotantoalueen kokooja- ja laskuojien liete- ja pumppausaltaat sekä sarkaojien allassyvennykset puhdistetaan aina lietetilan täytyttyä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden jälkeen. Vesiensuojelurakenteiden nykytila Lohkojen 1 3 vedet on johdettu sulan maan aikana pumppaamoaltaaseen, josta vedet on pumpattu haihdutus-imeytysaltaalle. Altaalta vedet on johdettu mittapatojen kautta Leinosjärveen. Silloin kun pumppausta ei ole voitu veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet on johdettu pumppaamon ohitusojaa pitkin laskuojaan 1 ja edelleen Leinosjärven länsipuolitse Kilpuanojaan. Lohkon 4 vedet on johdettu ympärivuotisesti laskuojaa 2 pitkin virtaamansäätöpadolle ja edelleen haihdutus-imeytysaltaan kautta Leinosjärveen ja Kilpuanojaan. Kilpuanojasta vedet johtuvat Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen ja edelleen Perämereen.
8 Vesiensuojelurakenteiden muutokset Lohkojen 1 3 turvetuotanto on päättynyt ja ne on otettu pääosin viljelykäyttöön. Vain vanhoilla auma-alueilla, yhteensä 10,2 ha:n alalla on jäljellä tuotantokelpoista turvetta, joka sekin loppuu noin viiden vuoden kuluessa. Tämän vuoksi vesien käsittelyn tehostamistoimet on suunniteltu lohkolle 4, jonka turvetuotanto tulee jatkumaan vielä 10 15 vuotta. Lohkojen 1 3 vesien käsittelyyn rakennettu pumppaamo siirretään lohkolle 4. Lohkojen 1 3 vedet tullaan johtamaan ympärivuotisesti laskuojaan 1 ja edelleen reittiä Kilpuanoja Piipsanjoki Piipsjärvi Piipsanjoki Pyhäjoki Perämeri. Lohkolle 4, jonka tuotantoala auma-alueineen on yhteensä 46,8 ha, rakennetaan uusi pintavalutuskenttä 1. Vedet johdetaan pintavalutukseen pumppausaltaan ja pumppaamon kautta. Pintavalutuskentän 1 mitoitustiedot ovat seuraavat: Valuma-alue F = 54 ha Pinta-ala 3,2 ha (5,9 %) Valuntamatka 260 300 m Kaltevuus noin 0,3 % Suunnitelman mukaan pintavalutuskentältä 1 vedet johdetaan mittapadon kautta laskuojaan 2 ja edelleen virtaamansäätöpadon kautta laskuojaan 1. Silloin kun pumppausta ei voida veden jäätymisen vuoksi suorittaa, vedet johdetaan pumppaamon ohitusrummun kautta laskuojaan 2 ja virtaamansäätöpadolle. Haihdutus-imeytysallasta käytetään lohkon 4 vesien käsittelyssä, kunnes uusi suunnitelman mukainen vesienjohtamisreitti saa ympäristölupapäätöksen kautta lainvoiman. Tämän jälkeen haihdutus-imeytysaltaan käyttö ja vesien johtaminen Leinosjärveen päättyvät ja alue kunnostetaan joko metsänkasvatukseen tai peltoviljelyyn sopivaksi. Kunnostustöiden aikana allasalueen kuivatusta tehostetaan perkaamalla ojia ja poistamalla pengerja patorakenteita. Hakija on esittänyt, että vesienjohtamisreitin muututtua myös Leinosjärven penkereiden kunnossapitovelvoite päättyisi. Hakija on ympäristölupavirastoon 27.4.2006 toimittamassaan vastineessa muuttanut Ojanevan vesienkäsittelysuunnitelmaa siten, että lohkon 4 talviaikaista vesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla laskeutusallas 1 ja siirtämällä laskuojassa 2 oleva virtaamansäätöpato laskeutusaltaan 1 alapäähän. Näin ollen lohkon 4 vedet johdetaan jäätyneen maan aikana pumppaamon ohitusrummun kautta laskeutusaltaaseen 1 ja edelleen virtaamansäätöpadon kautta laskuojaan 2. Laskeutusaltaan 1 mitoitustiedot ovat: Valuma-alue (F) 54 ha Mitoitusvirtaama 0,162 m 3 /s Altaan syvyys 2,68 m Altaan pituus 61,71 m Altaan leveys 12,50 m Altaan tilavuus 1 637 m 3 Lietetila 216 m 3 Virtausnopeus 1,0 cm/s Viipymä 1,71 h Pintakuorma 0,82 m/h
9 Poltto- ja voiteluaineet Tuotannon aikana koneissa käytetään joko diesel- tai polttoöljyä. Koneiden voiteluun tarvitaan lisäksi moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineiden vuosittainen kulutus on noin 25 000 litraa ja voiteluaineita kuluu vastaavasti noin 150 litraa tuotantokaudessa. Poltto- ja voiteluaineet varastoidaan paloviranomaisten hyväksymissä säiliössä ja paikoissa. Palavien nesteiden varastointipaikat merkitään vuosittain päivitettäviin turvallisuussuunnitelmiin. Tuotantokoneiden polttoainehuolto on järjestetty urakoitsijan 3 000 litran siirrettävillä polttoainesäiliöillä, jotka säilytetään yllä mainituissa paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa, pääasiassa työmaan tukikohta-alueella. Alueella ei turvetuotantotoiminnassa tai muutoin käytetä muita ympäristölle tai terveydelle vaarallisia aineita. Liikenne Ojanevan turvekuljetusten liikennöinti suuntautuu työmaantieltä Rakeenperäntielle ja valtatielle nro 86. Kuljetukset suuntautuvat Haapavedelle, Ouluun ja Pietarsaaren suuntaan. Turvekuljetusten lisäksi tuotantotoiminta aiheuttaa lähinnä vähäistä henkilöautoliikennettä. Tuotantoon käytettäviä koneita siirretään tuotantoalueen ulkopuolisilla teillä vain joitakin kertoja vuoden aikana. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Ojanevan vesien käsittely perustuu sarkaojarakenteisiin, pumppausaltaaseen, virtaamansäätöön sekä uuteen rakennettavaan pintavalutuskenttään. Hakija on katsonut, että vesienkäsittelymenetelmät vastaavat tämän päivän tietämyksen mukaan Ojanevan olosuhteissa parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT). Ojanevan jätehuolto on järjestetty jätelainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jätteiden määrä on vähäinen. Jätteet säilytetään asianmukaisesti ennen niiden kaatopaikalle tai jatkokäsittelyyn toimittamista ja jätemääristä pidetään kirjaa. Polttoöljyjen ja jäteöljyjen varastointi pyritään järjestämään niin, että minimoidaan riskit öljyn joutumisesta maaperään ja vesistöön. Tuotantoalueella työskenteleville annetaan säännöllisesti koulutusta ja opastusta ympäristönsuojelurakenteiden hoidosta, ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavista työtavoista sekä toiminnasta poikkeustilanteissa. Hakijan arvion mukaan Ojanevan toiminnassa sovelletaan kaikilta osiltaan vesien käsittely, pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikenne huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä (BEP). Ympäristöhallintajärjestelmä Vapo Oy:n energiatoimialalla on yhdistetty laatu- ja ympäristöjärjestelmä. Järjestelmää sovelletaan mm. varmistamaan, että prosessien toteuttami-
nen ja ympäristöasioiden hoito on tehokasta ja jatkuvasti kehittyvää. Laatuja ympäristökäsikirja ja työohjeet ovat vuodesta 2002 lähtien olleet yhteiset koko toimialalla. Järjestelmä on rakennettu standardien SFS-ISO 14001 ja SFS-ISO 9001:2000 mukaisesti. Järjestelmälle on myönnetty laatusertifikaatti vuonna 1997 ja ympäristösertifikaatti vuonna 2001. Sertifioinnista vastannut ulkoinen arvioija tekee järjestelmän määräaikaistarkastuksen puolen vuoden välein. Järjestelmässä olevia laatu- ja ympäristökäsikirjaa sekä työohjeita täydentävät muut erillisohjeet, tietojärjestelmät ja rekisterit. 10 YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt pintavesiin Veden laatu ja määrä Ojanevalla on mitattu lähtevän veden laatua vuosina 1996 1997 ja 2004 Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen (PPO) alueen turvetuotantosoiden käyttö- ja kuormitustarkkailun yhteydessä. Tarkkailussa on ollut Ojanevan haihdutus-imeytysallas. Vuosina 1995 1996 lohko 4 oli kuntoonpanovaiheessa. Ojanevalla on tarkkailtu vedenlaatua vain sulan maan aikana. Ojanevan haihdutus-imeytysaltaalta lähtevän veden kiintoainepitoisuus on ollut melko korkea, noin 14 mg/l, ja myös rautaa vedessä on ollut melko paljon. Kokonaistyppipitoisuus (1 386 µg/l) on ollut lähellä pintavalutuskenttien keskimääräistä tasoa, tosin vuonna 2004 typpipitoisuus oli selvästi keskimääräistä alhaisempi. Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tuotantovaiheen pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla vuosina 1991 2004 mitatut tuotantokauden keskimääräiset pitoisuudet ovat olleet: kiintoainepitoisuus 7 mg/l, COD Mn 48 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 68 µg/l ja kokonaistyppipitoisuus 1 565 µg/l (n=124). Tarkkailutulosten perusteella Ojanevan imeytyshaihdutuskentän toiminta on ollut keskimääräistä parempi kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) ja typen osalta, mutta hieman huonompi fosforin ja kiintoaineen osalta. Ojanevalta lähtevän veden keskimääräinen laatu tuotantokaudella eri vuosina Vuosi n ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l 2004 10 6,1 20 53 26 647 57 183 4933 16 1997 10 25 114 64 2037 177 983 7744 15 1996 11 24 88 47 1475 150 498 5789 10 Keskiarvo 6,1 23 85 137 1 386 128 555 6 155 14 Turvetuotantoalueelta lumien sulaminen keväällä tapahtuu yleensä aikaisemmin kuin muulta valuma-alueelta, jolloin tuotantoalueelta tuleva huippuvalunta on ehtinyt tapahtua ennen kuin vesistön muun valuma-alueen huippuvalunta. Näin ollen turvetuotantoalueilla ei ole vesistöjen kevättulvaa
suurentavaa vaikutusta. Ojanevalla virtaamia on mitattu vuosina 1996 1997 ja 2004. Ojanevan tuotantokauden aikaiset valuma-arvot ovat yleensä olleet hieman korkeampia kuin PPO:n toimialueen turvetuotantoalueiden keskiarvot. Vuonna 2004 PPO:n toimialueen tarkkailusoiden keskivaluma oli 12,7 l/s km 2. Ojanevan keskivirtaamat ja -valumat vuosina 1996 1997 ja 2004 tuotantokaudella sekä Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen tarkkailusoiden keskiarvot vuosina 1999 2004. MQ = keskivirtaama, Mq = keskivaluma, Hq = suurin valuma ja Nq = pienin valuma 11 Vuosi MQ Mq Hq Nq l/s l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 Ojaneva 2004 35,8 19,7 77,6 3,8 1997 27,5 15,8 76,7 3,46 1996 13,4 7,7 60,9 0 PPO 1999 2004 14,0 10,4 111,7 1,8 Päästöt Turvetuotantosuon kokonaisainevirtaama (bruttokuormitus) muodostuu luonnonhuuhtoumasta ja tuotannon aiheuttamasta kuormituksesta (nettokuormitus). Ojanevan vuosien 1996 1999 ja 2004 kuormitus on mitattu, mutta muiden vuosien kuormitus on arvioitu muiden pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden perusteella. Ojanevan mitatut keskimääräiset ominaiskuormitukset olivat keskimäärin suurempia kuin muilla pintavalutuskentällisillä tarkkailusoilla samoina vuosina. Nettokuormitus on arvioitu vähentämällä bruttokuormituksesta luonnonhuuhtouma-arvot. Luonnonhuuhtouman arviointiin on vuosina 1999 2003 käytetty Vitmaojan luonnontilaisella valuma-alueella mitattujen virtaamien ja vedenlaatutietojen perusteella laskettuja huuhtouma-arvoja. Vuonna 2004 luonnonhuuhtouman arviointiin on käytetty sovittuja taustapitoisuuksia: kiintoaine 2 mg/l, kokonaisfosfori 20 µg/l ja kokonaistyppi 500 µg/l. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) nettokuormitusta ei ole tarkkailuraportissa arvioitu.
12 Ojanevan tuotantovaiheen päästöt vuosina 1996 2004 Vuosi T COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk BRUTTO NETTO 2004* 58 20 0,05 0,66 21,0 0,032 0,17 19 2003 68 34,0 0,14 2,5 8,5 0,0 0,008 0,8 0,0 2002 73 7,5 0,01 0,3 1,5 0,1 0,002 0,24 0,10 2001 90 30,1 0,19 1,5 49,1 17,9 0,173 1,24 46,7 2000 92 60 0,23 4,1 27,7 5,2 0,160 2,94 9,9 1999* 92 20 0,038 2,6 18,1 0 0,01 2,17 10,9 1998** 98 41,5 0,097 7,19 99,9 1997* 134 43,3 0,207 4,02 26,6 1996* 150 15,3 0,076 1,64 4,8 Keskiarvo 28,6 0,11 1,9 21,0 15,4 0,085 2,27 24,2 *kuormitus mitattu **virtaama mitattu, kuormitus laskettu vuosien 1996 1997 vedenlaatutietojen perusteella Arvio tulevasta kuormituksesta Ojanevan turvetuotantoalueen kuormitus on arvioitu 57 ha:n pinta-alalle. Kesän kuormituksen laskennassa on käytetty Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormitusarvoja. Ojanevan omia kuormitusarvoja ei ole käytetty, koska uuden rakennettavan pintavalutuskentän oletetaan toimivan paremmin kuin vanhan kentän. Myös syksyn, talven ja kevään kuormituksen laskentaan on käytetty muiden tarkkailusoiden keskimääräisiä ominaiskuormitusarvoja. Tuotantokauden aikainen keskimääräinen nettokuormitus Ojanevalta on arvion mukaan 1,1 kg/vrk kiintoainetta, 4,8 kg/vrk COD Mn, 0,01 kg/vrk fosforia ja 0,3 kg/vrk typpeä. Turvesuon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntaoloista. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Ojanevan vuosikuormituksesta voi suuri osa ajoittua kevään huippuvirtaamien aikaan. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä selvästi alhaisemmaksi ja saattaa kesän kuivana kautena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Vuositasolla Ojanevan nettokuormituksen on arvioitu olevan noin 805 kg/v kiintoainetta, 832 kg/v COD Mn, 6 kg/v fosforia ja 150 kg/v typpeä.
Arvio Ojanevan turvetuotantoalueen brutto- ja nettovesistökuormituksesta (kg/vrk) eri vuodenaikoina 13 Tuleva kuormitus BRUTTO Ala ha Kiintoaine kg/vrk COD Mn kg/vrk Kok.P kg/vrk Kok.N kg/vrk Talvi (vrk = 157) 57 1,2 3,0 0,01 0,3 Kevät (vrk = 25) 57 18,8 43 0,11 2,0 Kesä (vrk = 135) 57 2,4 14,8 0,02 0,5 Syksy (vrk = 49) 57 2,42 19,5 0,04 1,3 Rankkasade 57 15,6 83,7 0,1 3,3 Vuosi kg/v 1 103 4 499 9,3 228 Tuleva kuormitus Ala Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N NETTO ha kg/vrk kg/vrk kg/vrk kg/vrk Talvi (vrk = 157) 57 1,0 0,0 0,01 0,3 Kevät (vrk = 25) 57 17,1 0,0 0,09 1,2 Kesä (vrk = 135) 57 1,1 4,8 0,01 0,3 Syksy (vrk = 49) 57 1,4 3,4 0,02 1,0 Vuosi kg/v 805 832 6 150 Päästöt maaperään ja pohjaveteen Turvetuotantotoiminta ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä maaperään. Poltto- ja voiteluaineiden käyttö sekä jätteiden keräys- ja lyhytaikainen säilytys työmaa-alueella voivat aiheuttaa poikkeustapauksissa, lähinnä säilytysastioiden rikkoontumisen vuoksi vuotoja maaperään. Päästöjä pyritään ehkäisemään aineiden ja astioiden huolellisella käsittelyllä ja sijoittamalla astiat/säiliöt paikkoihin, joissa mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Myös paloviranomaiset valvovat polttoaineiden säilytystä turvetuotantotyömailla. Ojanevan turvetuotanto ei normaalitilanteessa aiheuta päästöjä pohjavesiin. Ojanevan turvetuotanto ei aiheuta myöskään poikkeustilanteissa erityistä vaaraa päästöistä pohjaveteen, koska tuotantoalueella kerrallaan säilytettävät polttoainemäärät ovat pieniä ja turveperäinen maa johtaa huonosti nesteitä, jolloin mahdolliset vuodotkin rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Päästöt ilmaan Turvetuotannon mahdolliset päästöt ilmaan liittyvät pääasiassa energiakäyttöön tarkoitetun jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat tuotantokaudelle. Tuotetun turpeen laatu vaikuttaa pölyävyyteen: mitä maatuneempaa turve on, sitä enemmän se pölyää. Myös sääolosuhteet, etenkin tuulen voimakkuus ja suunta vaikuttavat pölyämiseen ja pölyn leviämiseen. Tuulen nopeuden ylittäessä 10 m/s tuotanto keskeytetään lisääntyneen tulipaloriskin vuoksi. Aumaus ja lastaus ovat pölyäviä työvaiheita. Pölyhaitan esiintymiseen vaikuttaa myös asutuksen tai vesistön läheisyys, maaston muodot sekä suojaavan puuston esiintyminen. Liikenne voi aiheuttaa satunnaisesti pölyämistä. Rekkojen ulkopuolelle lastauksen yhteydessä jäänyt turve karisee yleensä lähes kokonaan pois jo ennen yleiselle tielle tuloa. Turvekuormat peitetään pölyämisen estämiseksi.
Tutkimustulosten sekä vuosia useilla tuotantoalueilla jatkuneiden laskeumamittausten perusteella voidaan todeta, että turvetuotannon aiheuttaman pölyämisen viihtyvyyshaitan rajana on avoimessa maastossa noin 500 metriä ja tuotannon aiheuttama pölyn lisäys voidaan erottaa taustalaskeumasta pölyämiselle suotuisissa oloissa noin kilometrin etäisyydelle toimintakohdasta. Myös pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Kasvillisuuden, erityisesti puuston, on todettu tehokkaasti vähentävän pölyn kulkeutumista tuotantoalueen ympäristöön. 14 Melu Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua 100 200 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melua 300 400 metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Mittaukset on tehty todellisissa työskentelytilanteissa avoimessa maastossa. Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta Jätteet Tuotantoalueella syntyy vuosittain sekajätettä, jäteöljyä ja muita öljyisiä jätteitä. Työmaan tukikohta-alueella sijaitsee jätekatos, jossa on keräysastiat erilaatuisille jätteille. Työmaalla toimivat urakoitsijat lajittelevat jätteet ja toimittavat ne keräilypisteeseen. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan työmaalta Ekokem Oy:lle. Työmaalle on laadittu jätehuoltosuunnitelma, jota päivitetään tarpeen mukaan vuosittain. Suunnitelmasta käyvät ilmi mm. jätteiden poiskuljettamisesta vastaavat tahot sekä keräysastioiden tyhjennysvälit. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Alueen hydrologia Ojaneva sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen (54) Piipsanjoen vesistöalueella (54.07) ja tarkemmin Kilpuanojan valuma-alueella (54.076). Ojanevan turvetuotantoalueen vedet johdetaan nykyisin vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Leinoslammen kautta Kilpuanojaan ja edelleen Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen. Jatkossa Ojanevan vesiä ei enää johdeta Leinoslampeen, vaan lammen ohitse Kilpuanojaan. Kilpuanojan valuma-alue on 34,91 km 2 ja järvisyys on 1 %. Piipsanjoen valuma-alue on 557 km 2 ja sen osuus on 15 % Pyhäjoen valuma-alueesta (3 712 km 2 ). Piipsanjoki yhtyy Pyhäjokeen Oulaisten kaupungin alueella. Piipsanjoki on Kärsämäenjoen ohella Pyhäjoen suurin sivujoki. Ojanevalta on matkaa Piipsanjokeen 9,4 km, Piipsjärveen, 13 km ja Pyhäjokeen 23 km. Kilpuanojan kohdalla Piipsanjoen valuma-alue on 451,24 km 2. Ojanevan turvetuotantoalueen (57 ha) osuus Kilpuanojan va-
luma-alueesta on noin 1,6 % ja Piipsanjoen valuma-alueesta noin 0,1 %. Kilpuanojan yläpuolella Piipsanjokeen laskee Vihanninjoki. Säännöstelty Piipsjärvi on matala, noin 4,3 km 2 :n suuruinen järvi. Järveä ympäröi tiheähkö asutus sekä laajat peltoalueet. Aikoinaan maatalouden tarpeisiin kuivatettu Piipsjärvi on vesitetty uudelleen vuonna 1978 maisema- ja virkistyskäyttöjärveksi. Kilpuanojan ja Piipsanjoen arvioidut virtaamat joen alaosalla ja Kilpuanojan alapuolella sekä käytetyt valuma-arvot. (Mq = keskivaluma, Hq = maksimivaluma ja Nq = minimivaluma) 15 Piipsanjoki Piipsanjoki Kilpuanojan ap. 451 km 2 l/s Kilpuanoja 557 km 2 34,9 km 2 l/s km 2 l/s l/s Mq (kesä syys) 6,9 MQ 3 843 3 112 241 Hq (kesä syys) 60 HQ 33 420 27 060 2 094 Nq (kesä syys) 2 NQ 1 114 902 69,8 Mq (joulu maalis) 4 MQ 2 228 1 804 140 Alueen luonto ja suojelukohteet Ojanevan tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Lähimmät viljelysalueet sijaitsevat noin 260 metrin päässä Ojanevalta pohjoiseen. Lähin turvetuotantoalue on noin 5,5 kilometrin päässä sijaitseva Ahmaneva. Ojanevan jo tuotannosta poistuneen osan eteläpuolella sijaitsee Leinoslampi. Lähin luonnonsuojelualue on Salmineva Piurukkajärven Natura-alue, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 3 km. Toinen luonnonsuojelualue on Pitkäsnevan Natura-alue, jonne tuotantoalueelta on matkaa noin 7 km. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita tai arvokkaita pienvesiä. Asutus ja muu rakennettu ympäristö Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimpiin asuttuihin taloihin on tuotantoalueelta matkaa 750 metriä. Vesistön tila ja käyttö Vedenlaatu Purkuvesistön vedenlaadusta ja sen kehityksestä on tehty yhteenveto Pyhäjoen yhteistarkkailuraporttien ja ympäristöhallinnon Hertta-tietokannan vedenlaatutulosten perusteella. Kilpuanojan vedenlaatua on tarkkailtu Kilpuanojan alaosalla (Ki2). Piipsjärven yläpuolisen Piipsanjoen vedenlaatua on tarkkailtu kaiken kaikkiaan kolmella pisteellä, joista piste Pi33 sijaitsee valuma-alueen turvetuotantoalueiden yläpuolella ja piste Pi20 sijaitsee noin 3 km Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen alapuolella. Tarkkailupiste Pi9 sijaitsee Vihanninjoen ja Kilpuanojan alapuolella noin 3,4 km Kilpuanojan suulta. Lisäksi Piipsjärven vedenlaatua seurataan pisteellä Pij.
Edellä mainituilla pisteillä vedenlaatua on seurattu kolmen vuoden välein. Piipsanjoen alaosalla pisteellä Pi1 vedenlaadun seuranta on vuosittaista. Kilpuanoja Kilpuanojan vedenlaatua on tässä yhteydessä tarkastelu vuosien 1998 2004 tarkkailutulosten perusteella. Näiden vuosien vedenlaatua on lisäksi verrattu vuosien 1987 1996 tarkkailutuloksiin. Kilpuanoja on perattu oja, jossa kesällä virtaava vesimäärä on vähäinen. Laadultaan ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan ojan vesi on ollut yleensä tasolla välttävä huono. Kilpuanojan vesi on humuspitoista, tummaa ja sameaa. Tyypillistä Kilpuanojalle, kuten myös läheiselle Vihanninjoelle on luontaisestikin korkea rautapitoisuus. Kokonaistypen ja kokonaisfosforin pitoisuudet ilmentävät rehevyyttä. Kesällä 1998 vesistöjen vedenlaatuun vaikuttivat yleisesti kesän voimakkaat sateet ja niiden aiheuttamat suuret huuhtoumat valuma-alueelta vesistöön, mikä oli havaittavissa etenkin kohonneina COD Mn -arvoina sekä typpi- ja kiintoainepitoisuuksina. Vedenlaatu vaihteli paljon. Suuret huuhtoumat kuitenkin sekoittuivat vesistössä suuriin vesimassoihin, jolloin pitoisuustasot eivät välttämättä nousseet kovin suuriksi. Poikkeuksen tästä muodostavat kuitenkin kemiallinen hapenkulutus (COD Mn ) ja typpi. Kesällä 1998 sivujokien näytteenotot eivät kuitenkaan yleensä ajoittuneet voimakkaimpien valumien ajankohtaan. Vuonna 2001 Pyhäjoen sivujokien vedenlaatu poikkesi yleisesti huomattavasti kesän 1998 vedenlaadusta. Sama ilmiö oli havaittavissa myös Kilpuanojassa. COD Mn sekä typpipitoisuus olivat aiempaa matalampia, mutta sähkönjohtavuus, väriluku, fosfori- ja rautapitoisuudet sekä sameus olivat korkeampia kuin kesällä 1998. Myös veden ph oli korkeampi. Kesä 2001 oli juhannuksesta lähtien hyvin kuiva, mutta lämmin, joten erityisesti pienissä sivujoissa vettä oli ajoittain hyvin vähän. Vedenlaatu oli heikko, mikä johtui vähäisestä veden määrästä. Haihdunta oli puolestaan voimakasta, jolloin myös konsentroitumisen seurauksena vedenlaatu heikkeni. Fosforipitoisuudet yleensä nousevat tällaisessa tilanteessa, kun taas typpipitoisuudet laskevat. Kesällä 2004 runsaat sateet heikensivät yleisesti Pyhäjoen sivujokien vedenlaatua. Piipsanjoessa ja Kilpuanojassa ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin alhaisempia kuin keskimäärin muissa Pyhäjoen sivujoissa. Kilpuanojan vedenlaadussa ei ollut havaittavissa poikkeavaa edellisvuosiin nähden. Kilpuanojan vedenlaatu vaihtelee voimakkaasti valumien mukaan, mikä on tyypillistä pienille ojavesille. 16
Vuosien 1998 2004 kesäajan keskiarvojen perusteella Kilpuanojan vedenlaatu on hieman kohentunut vuosien 1987 1996 kesäaikaisesta vedenlaadusta. Erityisesti rautapitoisuus, sameus- ja väriarvot ovat olleet viime vuosina alhaisemmalla tasolla 17 Pvm Ka mg/l Kok.N µg/l NO 2+3 -N µg/l NH 4 -N µg/l Kok.P µg/l PO 4 -P µg/l COD Mn mg/l ph Fe µg/l Sameus FNU 26.2.1998 4,5 826 107 241 65 57 20 6,5 6 620 16 240 15.7.1998 8,2 1 550 84 16 54 24 55 6 4 440 5,6 150 19.8.1998 9,4 1 290 78 20 53 28 56 5,9 5 090 7 250 27.2.2001 9,4 1 300 58 380 71 58 19 6,5 8 500 32 250 19.7.2001 5,5 780 220 65 72 39 27 7,2 6 900 26 325 9.8.2001 8,7 950 110 27 65 26 31 6,9 4 800 15 250 15.3.2004 12 720 38 420 72 66 15 6,6 9 200 40 250 19.7.2004 12 540 36 35 56 29 30 6,7 5 400 22 250 12.8.2004 7,2 770 54 31 63 28 38 6,8 6 000 20 225 Väri mg Pt/l Kesä 1998 2004 Kesä 1987 1996 Keskiarvo 8,5 980 97 32 61 29 39 6,6 5 438 15,9 242 min 5,5 540 36 16 53 24 27 5,9 4 440 5,6 150 maks 12 1 550 220 65 72 39 56 7,2 6 900 26 325 keskihaj. 2,2 374 65 17 7 5 13 0,5 892 8,3 56 n 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 6 Keskiarvo 9,2 1 075 156 90 76 54 33 6,9 9 038 27,9 453 min 1,8 744 34 15 33 13 19 5,1 3 400 2,4 259 maks 22,0 1 570 250 336 208 144 50 7,7 13 800 41,0 750 keskihaj. 5,0 251 110 104 40 32 9 0,7 2 704 10,2 126 n 23 23 4 23 23 23 23 23 12 10 23 Piipsanjoki Pintavesien yleisen vuosien 2000 2003 käyttökelpoisuusluokituksen perusteella Piipsanjoki kuuluu luokkaan välttävä. Vuoden 2004 yhteistarkkailuraportin mukaan Piipsanjoen ravinnepitoisuudet ovat yleensä ottaen kuitenkin alhaisempia kuin muissa Pyhäjoen sivujoissa keskimäärin. Piipsanjoen vesi on ollut selvästi ravinteikkaampaa ja tummempaa kuin Pyhäjoen pääuoman vesi. Vedenlaadun vaihtelut vuodenaikojen välillä ovat olleet Piipsanjoessa vähäisempiä kuin Pyhäjoen pääuomassa. Loppukesän ja syksyn 2004 runsaat sateet eivät heikentäneet Piipsanjoen vedenlaatua yhtä selvästi kuin mitä Pyhäjoen pääuomassa tapahtui. Monilta osin Piipsanjoen vedenlaatu oli loppukesällä 2004 Pyhäjoen pääuoman tasoa. Piipsanjoki on sekä fosfori- että typpipitoisuuksien perusteella rehevä joki. Kasvukautena sekä epäorgaanista fosforia että typpeä on yleensä saatavilla runsaasti, joten tuotantoa joessa voivat rajoittaa muut tekijät, kuten valon määrä ja/tai virtausolot. COD Mn - ja väriarvojen perusteella joki on hyvin humuspitoinen. Kesäisin happitilanne Piipsanjoessa on hyvä, mutta talvisin happitilanne voi ajoittain heiketä. Kesäajan vuosien 1990 2004 keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut turvetuotannon yläpuolisessa Piipsanjoessa (pisteellä Pi33) 44 µg/l, pisteellä Pi20 63 µg/l ja pisteellä Pi9 81 µg/l. Vastaavasti keskimääräinen typpipitoisuus on ollut ylimmällä pisteellä 740 µg/l, pisteellä Pi20 791 µg/l ja pisteellä Pi9 883 µg/l. Piipsanjoen ravinnepitoisuudet kasvavat ylävirrasta alavirtaan tultaessa ja Vihanninjoen alapuolella vedenlaatu heikkenee selvästi.
Piipsanjoen ph-arvo on ollut normaalilla pintavesien tasolla eli keskimäärin 6,5. Happamuudessa ei juuri ole eroa eri havaintopaikkojen välillä. Alkaliteetti eli hapon sietokyky on Piipsanjoessa hyvä, keskimäärin 0,4 mmol/l (vuosien1990 2004 keskiarvo pisteellä Pi9). Sähkönjohtavuus on Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa selvästi suurempi (keskimäärin 14,6 ms/m) kuin ylemmillä havainto-pisteillä, joilla sähkönjohtavuus on keskimäärin tasolla 5 6 ms/m. Piipsanjoen vesi on myös sameinta pisteellä Pi9 kesäajan keskiarvon ollessa 10,5 FTU. Ylempänä joessa sameus on vähäisempää ollen tasolla 4 8 FTU. Kilpuanojan ja Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa (Pi9) typpipitoisuuksissa on havaittavissa lievä laskeva suuntaus 1990-luvun alusta vuoteen 2004. Sen sijaan fosforipitoisuus on nousujohteinen. Myös sameus sekä humuksen määrää kuvaava COD Mn on ollut nousujohteinen. Havaitut trendit voivat toisaalta johtua myös sattumasta, joka aiheutuu harvahkosta näytteenotosta ja ajoittaisista pitoisuuspiikeistä. Sameuden vaihtelu on jokivesissä tyypillisesti voimakasta riippuen vuodenajasta ja sadannasta. Piipsanjoen alaosalla sijaitsevan tarkkailupisteen (Pi1) seuranta on ollut vuosittaista. Pisteen vedenlaatuun vaikuttaa yläpuolinen Piipsjärvi. Vuosien 1990 2004 tarkkailutulosten perusteella vedenlaadussa ei ole havaittavissa mitään erityistä kehityssuuntaa, vaan esimerkiksi kokonaisravinteet, COD Mn ja kiintoainepitoisuudet ovat pysyneet keskimäärin samalla tasolla. Kokonaisfosforipitoisuudessa on kuitenkin havaittavissa lievä nouseva trendi ja kiintoainepitoisuudessa lievä laskeva trendi. Piipsjärven ajoittain huono happitilanne lisää myös alapuoliseen vesistöön kulkeutuvan fosforin määrää. 18 Piipsjärvi Piipsjärven vedenlaatua on tarkasteltu vuoden 2004 tarkkailun perusteella. Vuonna 2004 Piipsjärven happitilanne oli talvella huono, mutta kesällä melko hyvä. Veden ph vaihteli neutraalin molemmin puolin. Sähkönjohtavuus oli kevättalvella lievästi koholla (14,5 ms/m). COD Mn oli 18 25 mg/l ja väriarvot olivat korkeita, >200 mg/l Pt. Myös rautaa Piipsjärvessä oli runsaasti (3 000 4 600 µg/l). Ravinnepitoisuudet olivat rehevien vesien tasoa ja erityisesti fosforia (noin 82 mg/l) oli runsaasti. A-klorofyllin pitoisuus oli rehevien vesien tasoa. Vesi oli lievästi sameaa ja kesällä kiintoainepitoisuudet olivat koholla. Fekaalisia kolibakteereita havaittiin vain elokuussa, jolloin niitä oli 12 kpl/100 ml. Piipsjärveen kohdistuu huomattavaa hajakuormitusta. Kalatalous Piipsanjoen kalastoa ja kalastusta on Pyhäjoen yhteistarkkailussa selvitetty kalastustiedusteluin ja sähkökoekalastuksin. Vuoden 2004 kalataloustiedustelun mukaan Piipsanjoen läheisyydessä haastatelluista 16 taloudesta kalasti Piipsanjoella puolet. Kalastukseen osallistui keskimäärin 2,3 henkilöä taloutta kohti. Kalastus oli lähinnä pienimuotoista vapa- ja katiskakalastusta. Kokonaissaalis oli 200 kg, josta ahventa oli puolet ja haukea neljännes. Lisäksi saatiin vähän madetta, lahnaa, säynettä ja särkeä. Talouskohtainen saalis oli 25 kg. Yhdellä kalastajalla oli havainto kahdesta ravusta kesäkuussa.
Pyydysten likaantumisen vaikutusta kalastukseen kommentoi 5 kalastajaa. Kaikki pitivät likaantumishaittaa vähäisenä. Jonkin asteista likaantumista aiheuttivat lähinnä limoittuminen ja virran mukana kulkevat risut ja puut. Kalojen makuvirheitä kommentoi 5 kalastajaa, joista 4 ilmoitti, ettei makuvirheitä esiinny. Makuvirheistä ilmoittaneen mukaan virheet eivät kuitenkaan vähennä kalojen käyttökelpoisuutta. Muina kalastusta haittaavina tekijöinä mainittiin veden tummuus/likaisuus, veden vähyys ja rantojen risukkoisuus. Vuonna 1999 Piipsanjoella kalastaneiden kokonaissaalis oli hiukan vähemmän kuin vuonna 2004 eli 162 kg, josta haukea oli lähes puolet (73 kg), särkeä vajaa kolmannes (49 kg) ja ahventa viidennes (34 kg). Lisäksi saatiin vähän säynettä (5 kg), kirjolohta (1 kg) ja lahnaa (0,5 kg). Kalastus oli myös silloin pääasiassa pienimuotoista katiska- ja vapakalastusta. Vuoden 1999 tiedustelussa Piipsanjoen alaosa koettiin kalavetenä välttäväksi ja yläosa hyväksi. Yleisesti kommenteista näkyivät Vihanninjoen veden heikko laatu. Sen sijaan Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen ja hajakuormituksen kuormittamalla Piipsanjoen yläosalla vedenlaatu oli tiedusteluun vastanneiden mukaan parantunut ja kalastushaitat vähentyneet. Piipsanjoen kalastoa selvitetty sähkökoekalastuksin Autionkoskessa ja Tuomikoskessa, jotka sijaitsevat Kilpuanojan ja Vihanninjoen alapuolella. Piipsanjoki on ollut vuosien 1999 2001 tutkimuksissa sähkökoekalastuksen tulosten perusteella kalastoltaan vähäarvoinen, kuten myös muut Pyhäjoen sivu-uomat. Särkien osuus koekalastussaaliista on ollut suuri ja arvokkaampien virtakutuisten lajien poikasia ei saaliissa ole ollut. Vuonna 1999 kivisimppuja saatiin Tuomikoskesta enemmän kuin miltään muulta Pyhäjoen sivujoen koealalta (111,4 kpl/aari). Kivennuoliaisten tiheys oli pieni ja ne olivat suurikokoisia. 19 Muu vesistön käyttö Kilpuanoja on vedenlaadultaan heikko ja vesimäärä on yleensä kevättä lukuun ottamatta vähäinen, mikä vähentää virkistyskäyttöarvoa ja käyttöä oleellisesti. Kilpuanojalla kalastusta, pääasiassa hauen kutupyyntiä, harjoitetaan kevätaikaan, kun vesi on korkealla. Aikaisempien tiedustelujen perusteella Piipsanjoen virkistyskäyttö on melko vähäistä ja painottuu lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Alaosaltaan Piipsanjoki sopii myös uimiseen. Piipsjärven alueella on varsin runsaasti asutusta, joten Piipsjärvi on paikallisesti merkittävä virkistyskäyttökohde ja maisematekijä. Piipsjärven rannalla on myös yleinen uimaranta. Piipsjärven pääasialliset virkistyskäyttömuodot ovat uinti, veneily ja kalastus. Pohjavesiolot Lähin luokiteltu pohjavesialue on 3,4 kilometrin päässä luoteessa sijaitseva luokkaan II kuuluva Viinikankaan pohjavesialue. Ojanevalta 4,1 kilometriä luoteessa sijaitsee luokkaan III kuuluva Heteselän pohjavesialue ja 5,8 kilometrin päässä koillisessa sijaitsee luokkaan I kuuluva Vihanninkankaan pohjavesialue.
20 Muut kuormittavat toiminnat Vihannin Vesi Oy:n Vihannin kirkonkylän ja Lampisaaren puhdistamolta johdetaan jätevedet Vihanninjokeen. Vihanninjokeen johdetaan lisäksi Tavaskannevan turvetuotantoalueen (10 ha) vedet. Kilpuanojan ja Piipsanjoen valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua aluetta. Piipsanjokivarressa on runsaasti peltoviljelyalueita. Kilpuanojan valuma-alueen peltoviljelmät keskittyvät ojan alaosalle. Vuoden 2004 yhteistarkkailuraportin mukaan Piipsanjoella maatalouden ja metsätalouden osuus fosforin ainevirtaamasta oli yhtä suuri (16 %), mutta maatalouden osuus (25 %) typen ainevirtaamasta oli metsätaloutta (16 %) suurempi. Turvetuotannon kuormituksen osuus ravinteiden ainevirtaamista oli alle 2 %. Euroopan komissiolle toimitetussa vesipuitedirektiivin mukaisessa alkutarkasteluraportissa Pyhäjoen pääuoma on luokiteltu humuspitoiseksi ja joen yläosa on tunnistettu alustavasti voimakkaasti muutetuksi. Koko Pyhäjoen pääuomaan kohdistuu huomattavia ihmistoiminnan aiheuttamia vaikutuksia. Pyhäjoen vesistöön aiheuttavat jätevesikuormitusta 7 taajaman ja 3 pienemmän puhdistamon jätevedet, elintarvike- ja kaivosteollisuus, 19 turvetuotantoaluetta ja Haapaveden voimalaitos. Lisäksi Pyhäjoen vesistöalueella aiheuttavat kuormitusta haja-asutus, loma-asutus sekä maa- ja metsätalous. Pyhäjokeen vaikuttavat myös yläosalla sijaitsevat kolme vesivoimalaitosta ja Haapajärven alapuolella Haapakosken voimalaitos. Vesiensuojelun tavoiteohjelmassa on esitetty toimialakohtaiset kuormituksen vähennystavoitteet vuoteen 2005 mennessä. Hajakuormituksen (maatalous, metsätalous sekä haja- ja loma-asutus) osalta asetettuihin tavoitteisiin ei ole päästy ja metsätalouden kuormituksen osalta kuormituksen arvioidaan jopa lisääntyneen 1990-luvun alun tasosta. Turvetuotannon osalta vertailuvuodeksi on asetettu vuosi 1993 ja ravinnekuormituksen vähentämistavoite on 30 %. Jos verrataan vuosien 2002 2004 keskimääräistä kuormitusta vuoteen 1993, oli turvetuotannon aiheuttama fosforikuormitus 57 % ja typpikuormitus 58 % pienempää Pyhäjoen vesistöalueella, joten vesiensuojelun tavoiteohjelma toteutui turvetuotannon osalta Pyhäjoen vesistöalueella selvästi. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Ojanevan turvetuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemaan. Tuotannosta poistettujen alueiden seuraava maankäyttömuoto muuttaa maisemaa jonkin verran maankäyttömuodosta riippuen. Vaikutus pintavesiin Vaikutus vedenlaatuun Turvetuotannon kuormitus voi aiheuttaa vesistön madaltumista ja liettymistä, veden tummumista, happipitoisuuden heikentymistä, vesistön rehevöi-
tymistä ja bioaktiivisuuden kasvua. Veden ja pohjan laadussa tapahtuvat muutokset heijastuvat eliöyhteisöön laji- ja biomassamuutoksina. Turvetuotannon kuormitus on voimakkaasti riippuvaista valuntatilanteesta. Ojanevan turvetuotantoalueen kuormituksen vesistövaikutuksia on arvioitu laimentumissuhteen perusteella Kilpuanojan alaosalla ja Piipsanjoessa Kilpuanojan alapuolella. Kuormituksena vesistövaikutusarviossa on käytetty edellä esitettyjä tuotantovaiheen kuormitusarvioita. Laskennan virtaamatietoina on käytetty kesä syyskuun valumia vastaavaa virtaamaa. Pitoisuuslisäykset ovat teoreettisia ja ne on laskettu siirtämällä kuormitus sellaisenaan laskentakohtaan huomioon ottamatta sedimentaatiota ja ravinteiden sitoutumista ja muita vesistössä tapahtuvia prosesseja. Myöskään turvetuotannon vaikutusta virtaamiin ei ole otettu huomioon. Pitoisuuslaskelma ei myöskään ota huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Arvio Ojanevan tuotantovaiheen kuormituksen aiheuttamista pitoisuuslisäyksistä Kilpuanojan ja Piipsanjoen vedenlaatuun kesän keskimääräisessä virtaama- ja kuormitustilanteessa sekä rankkasateen aikana 21 Laskentapiste Valuma l/s km 2 Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l Kilpuanojan alaosa F = 34,9 km 2 Kesän keskiarvo (brutto) 6,9 0,1 0,7 1,0 22 Kesän keskiarvo (netto) 6,9 0,1 0,2 0,4 12 Kesän ylivaluma 60,0 0,1 0,5 0,5 18 Kok.N µg/l Piipsanjoki Kilpuanojan F = 451 km 2 alapuolella Kesän keskiarvo (brutto) 6,9 0,01 0,1 0,08 1,7 Kesän keskiarvo (netto) 6,9 0,004 0,02 0,03 0,9 Kesän ylivaluma 60,0 0,01 0,04 0,04 1,4 Ojanevan turvetuotantoalueen laskennalliset vaikutukset voivat näkyvä Kilpuanojassa lähinnä typpipitoisuuden kohoamisena. Ojanevan vaikutuksesta kokonaistyppipitoisuus voi laskennallisesti nousta 12 22 µg/l. Fosforipitoisuus nousee vain vähän eli noin 1 µg/l. Myös kiintoaineen ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta vaikutukset Kilpuanojan vedenlaatuun ovat vähäiset: kiintoainelisä on 0,1 mg/l ja COD Mn -lisä on 0,2 0,7 mg/l. Ojanevan turvetuotantotoiminnan jatkuminen ei huononna ennestään rehevän Kilpuanojan tilaa. Perkausten ja valuma-alueen ojitusten muuttaman Kilpuanojan vedenlaadussa ei pitkällä aikavälillä ole tapahtunut merkittäviä muutoksia huonompaan tai parempaan suuntaan, vaan ojavesille tyypilliseen tapaan vedenlaatu vaihtelee vuosittain virtaamatilanteen mukaan paljon. Kilpuanojan vesi olisi laadultaan heikkoa ilman Ojanevalta tulevaa kuormitustakin. Piipsanjoessa Ojanevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei enää käytännössä voi juurikaan havaita parempien laimenemisolosuhteiden vuoksi. Kaiken turvetuotannon yhteisvaikutuksia Piipsanjokeen voidaan arvioida Pyhäjoen yhteistarkkailuraportin perusteella. Raportin mukaan turvetuotantoalueiden bruttokuormituksen laskennallinen osuus Piipsanjoen ainevirtaamasta on fosforin osalta vain 0,7 % ja typen osalta 1,5 %, joten kaiken kaikkiaan koko turvetuotannon osuus Piipsanjoen kuormituksesta on pieni. Turvetuotantoalueiden bruttokuormitus nosti Piipsanjoen fosforipitoisuutta 0 μg/l ja typpipitoisuutta 11 μg/l. Vastaavasti nettokuormituksella laskettuna pitoisuuslisä oli typen osalta 6 µg/l.