ASIA HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 33/11/1 Dnro PSAVI/14/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/11/1 Dnro PSAVI/14/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Ojanevan turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupa, Vihanti Vapo Oy PL JYVÄSKYLÄ

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön... 6 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Vahinkoja estävät toimenpiteet Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakijan vastine ja täydennys MERKINTÄ A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Lupamääräykset Vakuus RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Lupamääräysten perustelut Vakuuden perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 19

3 3 HAKEMUS Vapo Oy on aluehallintovirastoon saapuneella hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Ojanevan 10,0 ha:n suuruisen alueen turvetuotannon jatkamiseen Vihannin kunnassa siten, että tuotanto päättyy vuoden 2016 loppuun mennessä. Lisäksi lupaa haetaan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Kyseessä on vanha turvetuotantoalue, jolle on myönnetty ympäristölupa nro 87/07/2. Luvan mukainen tuotantopinta-ala on yhteensä 57 ha, josta 10,2 ha on tuotannosta poistuneiden lohkojen 1 3 aumaalueita ja 46,8 ha lohkon 4 alueita. Lupa on myönnetty toistaiseksi voimassa olevana lukuun ottamatta lohkoilla 1 3 sijaitsevaa 10,2 ha:n aluetta, jonka osalta lupa on määrätty olemaan voimassa saakka. Luvassa on annettu toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset lohkojen 1 3 osalta sekä määrätty lupamääräysten tarkistamishakemuksen tekemisestä lohkon 4 osalta vuoden 2016 loppuun mennessä. Hakemuksen kohteena oleva 10,0 ha:n suuruinen tuotantoalue on kokonaisuudessaan vuokrattu. Alueella on voimassa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava. Ojaneva on merkitty tuotannossa olevaksi turvesuoksi. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Ojaneva sijaitsee Vihannin kunnan (lohkot 1 3) ja Raahen kaupungin (lohko 4) alueella noin 10 km Vihannin kirkonkylästä lounaaseen. Hakemuksen kohteena oleva turvetuotantoalue muodostuu lohkojen 1 3 vanhoista auma-alueista, joiden tuotantoala on yhteensä noin 10 ha. Ojanevan ojitustyöt on toteutettu vuosina Tuotantokuntoon valmistelu suoritettiin vuosina ja tuotanto on aloitettu vuonna Alkuperäinen tuotantopinta-ala oli 162,8 ha. Alueelta tuotettu jyrsinpolttoturve toimitetaan pääasiassa Haapavedelle. Turvetuotannon päätyttyä alue siistitään ja tarpeettomat rakenteet sekä rakennelmat puretaan. Eristysojat sekä auma-alueiden reunaojat pidetään

4 toiminnassa turvetuotannon päättämisen jälkeen siirrettäessä alueet uusiin käyttömuotoihin. Vesienkäsittelyrakenteiden kuntoa ja toimintaa seurataan silmämääräisesti ja ojastot puhdistetaan tarvittaessa siihen saakka, kun tuotannosta poistetut alueet on kokonaisuudessaan otettu uuden maankäytön piiriin tai ainakin kahden vuoden ajan tuotannon lopettamisen jälkeen. Kun tuotantokentät ovat kasvittuneet riittävästi, vesienkäsittelyrakenteita ei ole tarpeen seurata tai ylläpitää. Vesien käsittely ja päästöt vesistöön Ojanevan lohkojen 1 3 auma-alueiden vedet johdetaan sarkaojien vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen vesistöön reittiä laskuoja1 Kilpuanoja Piipsanjoki Piipsjärvi Piipsanjoki Pyhäjoki. Auma-alueiden vesien käsittelyä ei ole tehostettu ympäristöluvan nro 87/07/2 mukaisesti virtaamansäädöllä, koska vesien johtaminen yhteen kokoojaojaan vaatisi suuret kaivutyöt. Lisäksi virtaamansäädön padotus vaikuttaisi haitallisesti auma-alueiden kuivumiseen sekä alapuolisten peltoalueiden kuivatukseen. Hakemuksen mukaan alueella olevat vesienkäsittelyrakenteet ovat riittävät ottaen huomioon alueen tuotantopinta-ala ja jäljellä oleva tuotantoaika. Lohkojen 1 3 tuotannosta poistuneet alueet ovat pääosin siirtyneet seuraavaan maankäyttöön, eivätkä kuulu enää turvetuotannon piiriin. Ojanevalla on mitattu lähtevän veden laatua sulan maan aikaan vuosina 1996, 1997, 2004 ja 2010 käyttö- ja kuormitustarkkailun yhteydessä. Vuonna 2010 lähtevän veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus on ollut 5 mg/l, rautapitoisuus 5 mg/l, kokonaisfosforipitoisuus 37 µg/l, kokonaistyppipitoisuus 770 µg/l ja kemiallinen hapenkulutus 35 mg/l. Lähtevän veden laatu on ollut hyvin samankaltaista kuin pintavalutuskentällisten tuotantovaiheen turvesoiden keskimääräinen vedenlaatu Pohjois-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden vuoden 2009 päästötarkkailuraportissa tuotannossa olleiden soiden päästöt on laskettu Pohjois- Pohjanmaan tarkkailusoiden keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella vesienkäsittelymenetelmän mukaisesti. Ojanevan laskennalliset vuosipäästöt ovat olleet: Tuotanto- poistunut pintaala tarkk. Bruttokuormitus Nettokuormitus kunnossa tuot. yht. CODMn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine ha ha ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v ei Vuonna 2005 tehdyssä ympäristölupahakemuksessa Ojanevan nettokuormituksen arvioitiin olevan noin 800 kg/v kiintoainetta, 830 kg/v COD Mn, 6 kg/v fosforia ja 150 kg/v typpeä. Keskimääräisten ominaispäästölukujen perusteella laskettu vuosikuormitus on arviota selvästi suurempi. Ojanevan arvioidut tulevat päästöt vesistöön ovat: BRUTTO NETTO Vuosikuormitus Ala Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N ha kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v kg/v Perustaso

5 Pintavalutuskenttä sulan maan aikana 46, Ojaneva yhteensä 56, Pöly, melu ja liikenne Pöly Turvetuotannon päästöt ilmaan ovat tuotannonaikaista pölyämistä sekä turpeen noston ja kuljetuksen aiheuttamia pakokaasupäästöjä. Turvetuotannon mahdolliset pölyhaitat liittyvät pääasiassa jyrsinturpeen tuotantoon ja ajoittuvat kesän tuotantokaudelle. Runsaammin pölyämistä aiheuttavia työvaiheita ovat turpeen keräily karheelta sekä aumaan varastointi. Pölyhaitan syntymiseen vaikuttavat tuotantoalueen sijainti suhteessa asutukseen tai vesistöihin sekä maaston muodot ja suojaavan puuston määrä. Pienillä tuotantoalueilla tai erillisillä lohkoilla pölynmuodostus jää vähäiseksi lyhyiden työskentelyaikojen vuoksi. Nostosta aiheutuva pölyn muodostus ja leviäminen ympäristöön ajoittuvat kesän poutajaksoihin. Lastauksen aiheuttama pölyäminen keskittyy lyhytjaksoisesti talvikauteen. Turvekuljetukset suojataan pölyämisen teillä estämiseksi. Tutkimustulosten sekä laskeumamittausten perusteella tuotannon pölyämisen aiheuttama viihtyvyyshaitta ulottuu avoimessa maastossa noin 500 metrin etäisyydelle. Yli metrin päässä tuotantoalueesta turvepöly ei enää sanottavasti lisää laskeumaa. Pienhiukkasten pitoisuuden on todettu putoavan voimakkaasti viimeistään noin 500 metrin etäisyydellä pölylähteestä. Turveperäinen pöly ei ole terveydelle eikä ympäristölle vaarallista, mutta tummana se on pieninäkin pitoisuuksina helposti erottuvaa ja voi siten aiheuttaa viihtyvyyshaittaa. Melu Melua syntyy työkoneista turvekentillä ja turpeen kuormauksesta. Melu ei ole jatkuvaa, koska tuotantopäiviä on vuodessa noin Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melu muistuttaa maatalouden harjoittamisesta syntyvää melua (lähinnä traktorit). Tuotantokoneiden lisäksi melua aiheuttaa raskas kuljetuskalusto. Turpeen toimitusaikana melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja vastaa siten liikennemelua. Myös toimitusaikana työmaalla voidaan työskennellä ympäri vuorokauden. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienien teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää kokonaisuuteen nähden vähäiseksi. Turvetuotannon työvaiheista jyrsintä ja turpeen nosto imuvaunulla aiheuttavat hetkellistä 55 db:n melua metrin etäisyydelle työskentelykohdasta. Palaturpeen nosto ja turvekenttien kunnostustoimet aiheuttavat laskennallisen arvioinnin perusteella 55 db:n melutasoja metrin etäisyydelle työskentelykohdasta (yöaikaan 50 db 500 m etäisyydellä). Kasvillisuuden (puuston) on todettu tehokkaasti vaimentavan äänen voimakkuutta.

6 6 Liikenne Toiminnassa käytettävät traktorit tuodaan työmaalle keväällä ja viedään pois syksyllä. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostuksessa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Lisäksi tuotantokaudella on kevyttä liikennettä ja jossakin määrin muuta raskasta liikennettä. Ojanevan turvekuljetukset ajetaan käyttökohteisiin reittiä työmaantie Rakeenperäntie valtatie nro 86. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakemuksen mukaan Ojanevan vesien käsittelyssä noudatetaan parasta käyttökelpoista tekniikkaa tuotantopinta-alan vähäisyys ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Asutus ja maankäyttö Hakemuksen kohteena oleva alue on turvetuotannossa olevaa aluetta. Lohkojen 1 3 muut kuin auma-alueet ovat poistuneet tuotannosta vuosina ja ne ovat siirtyneet peltoviljelyyn. Lohkolla 4 harjoitetaan turvetuotantoa voimassa olevan ympäristöluvan nojalla. Ojanevan tuotantoalueen lähiympäristö on pääasiassa metsäistä ojitettua turve- ja kangasmaata. Tuotannosta poistuneen osan eteläpuolella sijaitsee Leinoslampi. Turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimpiin asuttuihin taloihin on tuotantoalueelta matkaa noin 800 metriä. Lähin turvetuotantoalue on noin 5,5 kilometrin päässä sijaitseva Ahmaneva. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Vesistö Ojanevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse suojelualueita. Salmineva Piurukkajärven Natura-alue sijaitsee noin 3 kilometrin ja Pitkäsnevan Natura-alue noin 7 kilometrin päässä Ojanevalta. Tuotantoalueen lähiympäristössä ei ole muita luonnonsuojelullisesti arvokkaita alueita tai arvokkaita pienvesiä. Lähin luokiteltu pohjavesialue on 3,4 kilometrin päässä luoteessa sijaitseva luokkaan II kuuluva Viinikankaan pohjavesialue. Ojanevalta 4,1 kilometriä luoteeseen sijaitsee luokkaan III kuuluva Heteselän pohjavesialue ja 5,8 kilometriä koilliseen luokkaan I kuuluva Vihanninkankaan pohjavesialue. Yleiskuvaus vesistöstä Ojaneva sijaitsee Pyhäjoen vesistöalueen Piipsanjoen vesistöalueella (54.07) ja tarkemmin Kilpuanojan valuma-alueella (54.076). Ojanevan vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Kilpuanojan, Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen. Ojanevalta on matkaa Piipsanjokeen 9,4 km, Piipsjärveen 13 km ja Pyhäjokeen 23 km.

7 Kilpuanojan valuma-alue on 35 km 2 ja järvisyys on 1 %. Piipsanjoen valuma-alue on 557 km 2 ja sen osuus on 15 % Pyhäjoen valuma-alueesta (3 712 km 2 ). Kilpuanojan kohdalla Piipsanjoen valuma-alue on 451 km 2. Ojanevan turvetuotantoalueen (10 ha) osuus Kilpuanojan valuma-alueesta on noin 0,3 % ja Piipsanjoen valuma-alueesta noin 0,02 %. Kilpuanojan liittymästä ylävirtaan laskee Piipsanjokeen Vihanninjoki. Vihannin kirkonkylän ja Lampisaaren puhdistamoilta johdetaan jätevedet Vihanninjokeen. Kilpuanojan ja Piipsanjoen valuma-alue on voimakkaasti metsäojitettua ja Piipsanjokivarressa on runsaasti myös peltoviljelyalueita. Kilpuanojan valuma-alueen peltoviljelmät keskittyvän ojan alaosalle. Piipsjärvi on matala, noin 4,3 km 2 kokoinen järvi. Järveä ympäröi tiheähkö asutus sekä laajat peltoalueet. Aikoinaan maatalouden tarpeisiin kuivatettu Piipsjärvi on vesitetty uudelleen vuonna 1978 maisema- ja virkistyskäyttöjärveksi. 7 Vedenlaatu Kilpuanoja on perattu oja, jossa kesällä virtaava vesimäärä on vähäinen. Laadultaan ja yleiseltä käyttökelpoisuudeltaan ojan vesi on ollut yleensä välttävä huono. Kilpuanojan vesi on humuspitoista, tummaa ja sameaa. Tyypillistä Kilpuanojalle, kuten myös läheiselle Vihanninjoelle, on luontaisestikin korkea rautapitoisuus. Kokonaistypen ja -fosforin pitoisuudet ilmentävät rehevyyttä. Vuosina Kilpuanojan vedenlaadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Piipsanjoen ekologinen tila on valtaosin tyydyttävä ja osin (Piipsjärvi) välttävä. Vuoden 2009 yhteistarkkailuraportin mukaan Piipsanjoen happitilanne oli koko vuoden hyvä tai tyydyttävä, vaikka kevättalvella hapenkyllästysasteet laskivat paikoittain hieman välttävän puolelle veden viileydestä johtuen. Piipsanjoen veden väriarvot olivat tulva-aikana samaa tasoa kuin enimmillään pääuomassa, mutta muutoin vesi oli Piipsanjoessa tummempaa kuin Pyhäjoessa. Piipsanjoen veden humuspitoisuuden vaihtelut olivat pääuomaa vähäisempiä ja pitoisuustaso kevättä lukuun ottamatta jonkin verran korkeampi. Piipsanjoen typpipitoisuudet olivat pääosin Pyhäjoen keski- ja alaosan tasoa hieman suurempia. Fosforin tavoin myös kokonaistypen pitoisuudet ilmensivät kaikilla havaintopaikoilla rehevyyttä. Piipsanjoki on sekä fosfori- että typpipitoisuuksien perusteella rehevä joki. Kasvukautena sekä epäorgaanista fosforia että typpeä on yleensä saatavilla runsaasti, joten tuotantoa joessa voivat rajoittaa muut tekijät, kuten valon määrä ja/tai virtausolot. COD Mn - ja väriarvojen perusteella joki on hyvin humuspitoinen. Kesäisin happitilanne Piipsanjoessa on hyvä, mutta talvisin se voi ajoittain heiketä. Kesäajan vuosien keskimääräinen kokonaisfosforipitoisuus on ollut turvetuotannon yläpuolisessa Piipsanjoessa (pisteellä Pi33) 46 µg/l, pisteellä Pi20 63 µg/l ja pisteellä Pi9 78 µg/l. Vastaavasti keskimääräinen typpipitoisuus on ollut ylimmällä pisteellä 720 µg/l, pisteellä Pi µg/l ja pisteellä Pi9 830 µg/l. Piipsanjoen ravinnepitoisuudet kasvavat ylävirrasta alavirtaan tultaessa ja Vihanninjoen alapuolella vedenlaatu heikkenee selvästi. Kilpuanojan alapuolella Piipsanjoessa sijaitsevan pisteen Pi9 vuosien ph-arvo on ollut normaalilla pintavesien tasolla eli keskimäärin 6,7. Happamuudessa ei juuri ole eroa eri havaintopaikkojen välillä.

8 Sähkönjohtavuus on Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa selvästi suurempi (keskimäärin 11,4 ms/m) kuin ylemmillä havaintopisteillä, joilla sähkönjohtavuus on keskimäärin 5 6 ms/m. Piipsanjoen vesi on myös sameinta pisteellä Pi9. Kilpuanojan ja Vihanninjoen alapuolisessa Piipsanjoessa (Pi9) kesäaikainen typpipitoisuus on pysynyt likimäärin samalla tasolla vuosien välillä. Sen sijaan fosforipitoisuus on lievästi nousujohteinen. Myös sameus sekä humuksen määrää kuvaava COD Mn -arvo ovat olleet jonkin verran nousujohteisia. Havaitut suuntaukset voivat toisaalta johtua myös sattumasta, joka aiheutuu harvahkosta näytteenotosta ja ajoittaisista pitoisuuspiikeistä. Sameuden vaihtelu on jokivesissä tyypillisesti voimakasta riippuen vuodenajasta ja sadannasta. Talvisin Piipsjärven happitilanne on ollut huono. Maaliskuussa 2010 pohjan läheisyydessä happipitoisuus oli nolla. Kesäisin happitilanne on melko hyvä. Sähkönjohtavuus on kevättalvella lievästi koholla. COD Mn -pitoisuus on ollut mg/l ja väriarvot korkeita. Ravinnepitoisuudet ovat olleet rehevien vesien tasoa ja erityisesti fosforia on ollut runsaasti. A-Klorofylli pitoisuus on ollut rehevien vesien tasoa, vesi lievästi sameaa ja kesällä kiintoainepitoisuudet ovat olleet koholla. Piipsjärveen kohdistuu huomattavaa hajakuormitusta. Piipsanjoen alaosalla sijaitsevan tarkkailupisteen (Pi1) seuranta on ollut vuosittaista. Pisteen vedenlaatuun vaikuttaa yläpuolinen Piipsjärvi. Vuosien tarkkailutulosten perusteella vedenlaadussa ei ole havaittavissa erityistä kehityssuuntaa. Piipsjärven ajoittain huono happitilanne lisää myös alapuoliseen vesistöön kulkeutuvan fosforin määrää. 8 Vesistön käyttö Kilpuanojan vedenlaatu on heikko ja vesimäärä on kevättä lukuun ottamatta vähäinen, mikä vähentää virkistyskäyttöä oleellisesti. Kilpuanojalla kalastetaan keväällä. Piipsanjoen virkistyskäyttö on melko vähäistä ja painottuu lähinnä kotitarve- ja virkistyskalastukseen. Alaosaltaan Piipsanjoki sopii myös uimiseen. Piipsjärven alueella on varsin runsaasti asutusta, joten Piipsjärvi on paikallisesti merkittävä virkistyskäyttökohde. Piipsjärven rannalla on yleinen uimaranta. Piipsjärven pääasialliset virkistyskäyttömuodot ovat uinti, veneily ja kalastus. Vaikutukset vesistöön Kilpuanojan alaosassa Ojanevan turvetuotannon nettopäästöt kohottavat laskennallisesti veden kokonaisfosforipitoisuutta vuositasolla keskimäärin 0,3 µg/l, kokonaistyppipitoisuutta 7 µg/l ja kiintoainepitoisuutta 0,1 mg/l. Ojanevan laskennalliset kuormitusvaikutukset Kilpuanojassa ja Piipsanjoessa ovat vähäiset. Tuotannosta aiheutuvia pitoisuuslisäyksiä ei voida erottaa joen luontaisesta vaihtelusta eivätkä ne lisää joen rehevyyttä. Ojanevan turvetuotannosta ei ole aiheutunut haittaa purkuvesistön virkistyskäytölle. Ojanevan turvetuotantotoiminta ei jatkossakaan aiheuta muusta kuormituksesta ja vesistön yleisestä laadusta erotettavissa olevaa virkistyskäyttöhaittaa.

9 Ojanevan tuotantopinta-alan pienenemisen ja lohkojen 1 3 tuotannon päättymisen myötä turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat vähenemään lähivuosina. 9 Kalasto ja kalastus Pyhäjoen yhteistarkkailuun kuului vuonna 2007 sähkökoekalastus ja Piipsanjoessa koekalastusta tehtiin Autionkoskessa (piste S11) ja Tuomikoskessa (piste S12). Autionkosken koskikalasto koostui ahvenesta, särjestä ja kivisimpusta. Tuomikoskesta saatiin lisäksi kivennuoliaisia. Pyhäjoen sivu-uomien kalasto on ollut aikaisemmissa sähkökoekalastuksissa pääasiassa kivennuoliaista ja kivisimppua sekä särkeä, jonka tiheydet ovat olleet etenkin Piipsanjoessa korkeita. Ahventa on esiintynyt merkittävästi vain Piipsanjoessa ja madetta satunnaisesti Kärsämäenjoessa ja Mäyräojassa. Mäyräojasta saatiin vuonna 2005 harjuksen luonnonpoikasta. Muualta harjusta ei ole saatu. Vuoden 2007 kalastustiedustelun mukaan Piipsanjoen läheisyydessä haastatelluista 16 paikallisesta taloudesta kalasti Piipsanjoella puolet. Kalastus oli lähinnä pienimuotoista vapa- ja katiskakalastusta. Sekä katiskoilla että heittovavoilla kalasti kolmannes kalastajista. Katiskoilla kalastettiin keskimäärin 23 päivää ja heittovavoilla viisi kertaa kesän aikana. Kokonaissaalis oli noin 250 kg, josta oli haukea ja ahventa molempia 30 %. Näiden lisäksi saatiin vähän kirjolohia, mateita, lahnoja, säyneitä ja särkiä. Talouskohtainen saalis oli 30 kg. Kalastusta haittaavia tekijöitä kommentoi Piipsanjoella kuusi kalastajaa. Kalastusta eniten haittaavina tekijöinä mainittiin turvetuotannon kuormitus, veden heikko laatu ja metsäojituksen kuormitus, joita kommentoi % kalastajista. Muina haittatekijöinä mainittiin pyydysten likaantuminen, vedenkorkeuden vaihtelu, vesistön liettyminen, vesikasvien runsaus ja särkikalojen runsaus. Lisäksi kommentoitiin pusikkoisia rantoja ja rantojen vyörymistä vedenkorkeuden vaihtelun seurauksena. Yksi kalastaja oli Piipsanjoella havainnut neljä rapua katiskassa. Kalastus Piipsanjoella oli vuonna 2004 varsin samankaltaista kuin vuonna Molempina vuosina kalastavia talouksia oli kahdeksan ja kokonaissaalis sekä saaliin lajijakauma oli varsin samankaltainen. Aikaisemmissa tiedusteluissa Piipsanjoen alaosa on koettu kalavetenä välttäväksi ja yläosa hyväksi. Sen sijaan Kuuhkamonnevan turvetuotantoalueen ja hajakuormituksen kuormittamalla Piipsanjoen yläosalla vedenlaatu on tiedusteluun vastanneiden mukaan parantunut ja kalastushaitat vähentyneet. Kilpuanojalla ei ole kalataloudellista merkitystä. Myös Piipsanjoen kalataloudellinen merkitys on melko pieni ja kalasto koostuu vedenlaadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista lajeista kuten hauki, ahven ja särki, joiden kantoihin hankkeen suorat haitalliset vaikutukset ovat vähäisiä. Talvikutuinen made kärsii kuormituksesta kevätkutuisia kalalajeja herkemmin. Piipsanjoella kuormituksen vaikutukset näkyvät selvimmin kalastuksen ja kalojen käyttökelpoisuuden haittoina. Näitä haittoja on esiintynyt Piipsanjoella pitkään ja niitä olisi ilman Ojannevan kuormitusta. Ojannevan turvetuotantoalueen vaikutuksia ei voida täsmällisesti eritellä muista samaan suuntaan vaikuttavista tekijöistä, kuten maa- ja metsätalous, asutus ja muu turvetuotanto. Piipsanjoen kalastossa ja kalastuksessa ei lupakauden aikana ole tapahtunut negatiivisia muutoksia Ojanevan turvetuotantotoiminnan

10 Ympäristöriskit seurauksena eikä niitä jatkossakaan aiheudu tehostuvan vesien käsittelyn ja pienevän tuotantopinta-alan vuoksi. Ojanevan turvetuotantoalueelle laaditaan pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Ympäristöviranomaiset tarkastavat oman harkintansa mukaan työmaan ympäristönhoidon tasoa sekä vesienkäsittelyrakenteita ja antavat tarkastuksiin liittyen ohjeita ja velvoitteita. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ELY-keskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. 10 Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Ojanevan tuotantolohkon 4 tarkkailua tehdään toistaiseksi voimassa olevan ympäristöluvan nro 87/07/2 mukaisesti. Hakija on esittänyt, että hakemuksen kohteena olevalle 10 ha:n suuruiselle tuotantoalueelle ei määrätä tarkkailua ottaen huomioon tuotannon lyhyt kesto ja vähäinen tuotantopinta-ala. Ojanevan lähialueen vesistötarkkailua jatketaan Kilpuanojan pisteellä Ki2 (Kilpuanoja MTS 86) Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti. Ojanevan kalataloudellinen ja biologinen tarkkailu tehdään Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman mukaisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten hyväksymällä tavalla. Pöly- tai melutarkkailulle ei asutuksen etäisyys huomioon ottaen ole tarvetta. Vahinkoja estävät toimenpiteet Ojanevan hanke ei edellä esitetyt tiedot huomioon ottaen aiheuta korvattavaa tilakohtaista haittaa tai vahinkoa. Ojanevan vesistöpäästöt eivät merkittävästi vaikuta kalojen elinolosuhteisiin, kalakantoihin tai kalaston rakenteeseen. Myös vaikutukset kalastukseen ovat vähäisiä. Hakemuksen mukaan Ojanevan turvetuotannosta ei aiheudu korvattavaa haittaa tai vahinkoa kalastolle tai kalastukselle eikä perusteita kalatalousmaksun määräämiselle ole. Ympäristöluvassa nro 87/07/2 luvan saajan on velvoitettu maksamaan Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle 60 euron suuruista vuotuista kalatalousmaksua kalastolle ja kalastukselle sekä ravustolle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi Ojanevan vesien vaikutusalueella Kilpuanojassa,

11 Piipsanjoessa ja Piipsjärvessä. Lupapäätöksen mukainen tuotantoala on 57 ha. 11 Perusteet toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Toiminnanaloittamislupa voidaan ympäristönsuojelulain 101 :n ja sen perustelujen (HE 84/1999 vp) mukaan myöntää vain perustellusta syystä ja edellyttäen, ettei täytäntöönpano tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Hakijan on asetettava hyväksyttävä vakuus ympäristön saattamisesta ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräyksen muuttamisen varalle. Toiminnanaloittamislupahakemus koskee 10 ha:n suuruista jo tuotannossa ollutta aluetta. Koska alue on jo tuotantokäytössä, ei alueella tehdä sellaisia muutoksia ympäristöön, että muutoksenhaku niiden johdosta tulisi hyödyttömäksi. Hakemuksen mukaan toiminnan aloittamiselle ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista on perusteltu syy, koska alue on jo tuotantokäytössä ja turvevaroista on puutetta ja kysyntää talousalueella. Hakija on esittänyt euron vakuuden asettamista. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa sekä Vihannin kunnassa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Pyhäjokiseutulehdessä. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (jäljempänä ELY-keskus), Kainuun ELY-keskukselta, Vihannin kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, terveydensuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / ympäristö ja luonnonvarat ELY-keskus on todennut, että Ojanevan turvetuotanto on aloitettu lohkoilla 1 3 vuonna Alueelle on myönnetty määräaikainen lupa, joka oli voimassa vuoden 2010 loppuun asti. Lohkolla 4 on toistaiseksi voimassaoleva lupa. Kysymyksessä on uuden luvan hakeminen lohkojen 1 3 aumaalueille (10 ha) vuoden 2016 loppuun saakka. Muutoin Ojanevan lohkot 1 3 on luovutettu maanomistajille, jotka ovat ottaneet alueet viljelykäyttöön. ELY-keskus on katsonut, että hakemuksessa olisi tullut kertoa perustelut toiminnan jatkamiselle sekä pohtia syitä siihen, miksi aikaisemmat arviot tuotannon päättymisajasta eivät ole pitäneet paikkaansa. Olisi ollut hyvä esittää jäljellä olevan turpeen määrä sekä kertoa tuotantomenetelmästä. Oleellista olisi myös tietää, onko auma-alueille kehitetty nopeampaa nostotekniikkaa.

12 ELY-keskus on todennut, että aikaisemmassa luvassa ollut lohkojen 1 3 vesien käsittelyn tehostamisvaatimus virtaamansäätöpadolla on valvontaviranomaisen hyväksynnällä jätetty toteuttamatta. Tuolloin kuitenkin oli tieto, että tuotanto päättyisi vuoteen 2010 mennessä. Hakemukseen ei ole täsmällisesti merkitty veden johtamisreittiä. Kartoista ei käy ilmi, missä ovat ne sarkaojarakenteet, joiden kautta vedet johdetaan laskuojaan 1. Laskuojasta vesi menee Kilpuanojaan, josta edelleen Piipsanjoen ja Piipsjärven kautta Pyhäjokeen. ELY-keskus on katsonut, että on järkevää tuottaa nykyisten alueiden turve loppuun, mutta vesienkäsittelystä on myös huolehdittava. Ojanevan aumaalueille voidaan myöntää jatkolupa varsinkin, kun lähellä ei ole pölystä ja melusta häiriintyviä kohteita. Auma-alueilla ei yleensä ole erillisiä vesienkäsittelyrakenteita, vaan alueet on salaojitettu. Ojanevalla virtaamansäätö ei onnistu. Hakijan tulisi kuitenkin vielä esittää, onko mitään muuta vesienkäsittelyn tehostamiskeinoa käytettävissä. 2. Kainuun ELY-keskus / kalatalous ELY-keskus on todennut, että voimassa olevassa ympäristöluvassa nro 87/07/2 määrätyt tarkkailu- ja kalatalousmaksuvelvoitteet ovat riittävät kattamaan hakemuksen mukaisen tuotantoalan tarkkailu- ja kompensaatiotarpeen. 3. Ympäristöpalvelut Helmi Vihannin kunnan terveydensuojeluviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hakemuksesta. 12 Hakijan vastine ja täydennys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon vastineen lausunnoista ja täydentänyt hakemustaan selvityksellä vesien käsittelyn tehostamismahdollisuuksista ja nopeutetusta nostotekniikasta. Selvitys Vesien käsittelyn tehostamisen hankaluudet on esitetty hakemuksessa. Lisäksi auma-alueiden ympärillä harjoitettava peltoviljely vaikeuttaa turvetuotantoalueen keskitettyä vesien käsittelyn tehostamista. Hakijan mukaan Ojanevan vesien käsittelyyn ei ole käytettävissä teknis-taloudellista tehostamismenetelmää. Vanhojen, kauan käytössä olleiden auma-alueiden turpeen tuotanto on hidasta, sillä turve on tiivistynyt kovaksi patjaksi. Auma-alueiden tuotantoa voisi nopeuttaa turvekerroksen levittämisellä viereisille alueille. Ojanevan lohkojen 1 3 auma-alueiden osalta tämä ei kuitenkaan onnistu, sillä tuotantoon vuokratut alueet ovat palautuneet maanomistajille ja alueet ovat seuraavassa maankäytössä. Ojanevan auma-alueiden turve pyritään tuottamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti vuoden 2016 loppuun mennessä joko tehostetuilla tuotantotoimilla tai tarvittaessa siirtämällä turvemassaa Ojanevan lohkon 4 alueelle. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Perusteluna toiminnan jatkamiselle on tuotannossa olevien alueiden tehokas ja järkevä hyödyntäminen sekä turpeen kasvava kysyntä talousalueel-

13 la. Pitkään jatkuneesta tuotannosta johtuva auma-alueiden tiivistyminen ja siitä johtuva tuotannon hidastuminen sekä tuotantokausien vaihtelevat sääolot ovat vaikuttaneet siihen, että aikaisempi arvio tuotannon päättymisajasta ei ole pitänyt paikkansa. Nopeutetun nostotekniikan osalta hakija on viitannut edellä olevaan selvitykseen. Muilta osin hakijalla ei ole ollut huomautettavaa lausunnon johdosta. 13 MERKINTÄ Vuoteen 2015 hyväksytyn Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan pintavesien osalta vesienhoidon ympäristötavoitteena on, että vesien tilan heikkeneminen estetään ja vuoteen 2015 mennessä saavutetaan vähintään hyvä tila. Keinotekoisilla ja voimakkaasti muutetuilla vesistöillä tavoite suhteutetaan parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Erityisillä alueilla tulee ottaa huomioon lisäksi erillislainsäädännöstä johtuvat tavoitteet. Piipsanjoen ekologinen nykytila on tyydyttävä ja Piipsjärven välttävä. Toimenpideohjelman mukaan suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle ovat valtaosassa Pyhäjoen vesistön vesimuodostumia liian suuret ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä muun muassa Piipsanjoessa happamuuden aiheuttamat haitat. Lisäksi Piipsjärvessä talviaikainen happitilanne on heikko johtuen sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta. Toimenpideohjelman mukaan jatkoajan tarve hyvän ekologisen tilan saavuttamiseen on Piipsanjoella vuoteen 2021 ja Piipsjärvellä vuoteen 2027 saakka. Toimenpideohjelman mukaan Piipsanjokeen kohdistuvaa fosforin kokonaiskuormitusta tulisi saada vähennytyksi kaksi kolmannesta. Vähentämistarve koskee pääasiassa maataloutta. Rehevöityneiden järvien tilan parantamisessa ensisijaisena toimenpiteenä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Ekologisen tilan parantumista voidaan nopeuttaa kunnostustoimenpiteillä järvissä, joissa ulkoisen kuormituksen vähentäminen on aloitettu. Toimenpideohjelman mukaan toimintokohtaisena lisätoimenpiteenä uusilla turvetuotantoalueilla lisätään toimenpiteitä tuotannon ulkopuolisen ajan kuormituksen vähentämiseksi ottamalla pintavalutus tai muu tehostettu vesienkäsittelymenetelmä ympärivuotiseen käyttöön. Lisäksi uuden turvetuotantoalueen lupahakemuksessa selvitetään vesistön happamoitumisriski ja esitetään tarvittavat toimenpiteet tai rajoitukset haittojen ehkäisemiseksi. Happamilla sulfaattimailla turvetuotantoalueiden loppuvaiheen tuotantotoimenpiteet ja jälkihoitotyöt tehdään erityisen huolellisesti. Vesienhoitosuunnitelman mukaan Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen eteläisissä vesistöissä, joihon Pyhäjoen vesistö kuuluu, turvetuotannon osuus pintavesien fosforikuormituksesta on 1,6 % ja typpikuormituksesta 4 %. Turvetuotannon osalta on ehdotettu, että uusien turvetuotantoalueiden sijoittumista ohjataan jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille, tuotannossa olevien alueiden yhteyteen tai käytöstä poistuneille turvepelloille. Turvetuotantoalueita ei sijoiteta vesistön, vedenhankinnan kannalta merkittävän pohjavesialueen tai muun suojelualueen välittömään läheisyyteen. Uudet turvetuotantoalueet pyritään ohjaamaan alueille, joissa ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle.

14 14 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Ojanevan turvetuotantoon Vihannin kunnassa Piipsanjokeen laskevan Kilpuanojan vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Tuotantoalueen pinta-ala on 10,0 ha. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle luvan aloittaa toiminta ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Lupamääräykset Päästöt vesiin Päästöt ilmaan ja melu 1. Tämän päätöksen liitteestä 2 ilmenevän turvetuotantoalueen lohkojen 1 3 entisen neljän auma-alueen (yhteensä 10,0 ha) vedet on johdettava sarkaojarakenteiden jälkeen laskuojan 1 ja Kilpuanojan kautta Piipsanjokeen. Luvan saajan on mahdollisuuksien mukaan tehostettava tuotantoa esimerkiksi siirtämällä turvemassaa tuotantolohkolle Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputki. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava riittävät lietesyvennykset. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojavyöhyke, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 3. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Sarkaojat ja lietesyvennykset on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 4. Toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu tarpeetonta pölyämistä ja melua. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi.

15 Varastointi ja jätteet Tuotantotoimet suunniteltava sekä toteutettava sellaisella kalustolla ja sellaisissa tuuliolosuhteissa, ettei turvepölyä leviä tuotantoalueen viereisille viljelykäytössä oleville pelloille. 5. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Kaivannaisjätteinä syntyvät kannot ja muu puuaines on hyötykäytettävä energiana. Kivet on sijoitettava syrjään tai upotettava maahan tai hyötykäytettävä esimerkiksi teiden rungoissa. Mineraalimaat on sijoitettava siten, etteivät ne pääse valumaan vesistöön ja ne on pyrittävä hyötykäyttämään esimerkiksi taimikoiden tai pellon kasvupohjana. 6. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä ja kantavalla alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Pysyvästi paikalleen sijoitettujen polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaallisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin. Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 7. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 8. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle ja Vihannin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 9. Ojanevan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu ja tarkkailutulosten raportointi on toteutettava voimassa olevan ympäristöluvan nro 87/07/2 lupamääräyksessä 17 määrätyn mukaisesti. Erillistä päästötarkkailua ei määrätä tämän päätöksen mukaiselle 10 ha:n suuruiselle tuotantoalueelle. Kunnossapitovelvoitteet 10. Luvan saajan on osallistuttava laskuojan kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 11. Turvetuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen ELYkeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Vesien- 15

16 käsittelyrakenteiden kuntoa ja toimintaa on seurattava silmämääräisesti ja lietesyvennykset ja ojastot puhdistettava edellä sanotun ajan. Luvan saajan on esitettävä ELY-keskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätöksessä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun ELY-keskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. 16 Vakuus Luvan saajan on asetettava euron suuruinen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Vakuus on asetettava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskuksen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksi. Päätöksen saatua lainvoiman luvan saaja voi hakea vakuutta palautettavaksi ELY-keskukselta. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ojanevan turvetuotantoalue on vanha, pitkään tuotannossa ollut tuotantoalue. Tuotantoalueella tai sen päästöjen vaikutusalueella ei ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja tai luontotyyppejä. Vedet käsitellään sarkaojarakentein. Vesien käsittelyä ei ole ollut mahdollista tehostaa virtaamansäädöllä. Ojanevan tuotantoalueen olosuhteet, tuotantopinta-alan vähäisyys ja jäljellä oleva tuotantoaika huomioon ottaen vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Kun otetaan huomioon Ojanevan ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Ottaen huomioon Pyhäjoen ja Piipsanjoen vesistöjen kokonaiskuormitus Ojanevan turvetuotantoalueen vesillä ei ole merkittävää vaikutusta kokonaiskuormitukseen ja lupamääräysten mukainen toiminta on Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukaista.

17 17 Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Ojanevan turvetuotantoalue on ollut jo pitkään tuotannossa ja Ojanevan päästöistä aiheutuneet vesistövaikutukset ovat selvillä. Toiminta saadaan aloittaa ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, koska tällä ei arvioida olevan peruuttamattomia vaikutuksia vesistöön. Näin ollen lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi Ojanevan turvetuotantoalueen olosuhteissa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 3. Pöly- ja melupäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi sekä läheisten peltojen viljelymahdollisuuksien turvaamiseksi on annettu lupamääräys 4. Määräykset 5 ja 6 on annettu jätteiden vähentämiseksi sekä roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Erillistä kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa ei ole katsottu tarpeelliseksi, koska tuotanto päättyy viiden vuoden sisällä ja kaivannaisjätteiden osalta on annettu määräys lupamääräyksen 5 toisessa kappaleessa. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksessä 9 annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat riittävät toiminnan valvomiseksi ja vaikutusten seuraamiseksi. Lupamääräyksen 10 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien liettymien poistamisessa. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 11 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Vakuuden perustelut Vakuuden suuruus on arvioitu riittäväksi mahdollisten korvausten maksamiseksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupapäätöksestä ilmenevästi.

18 18 LUVAN VOIMASSAOLO Lupa on voimassa saakka. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toiminta saadaan aloittaa ennen tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Vaasan hallinto-oikeus voi kieltää päätöksen täytäntöönpanon. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 6, 41, 42 1 ja 2 momentti, 43 1 ja 3 momentti, 44, 45 1 momentti, 46 1 momentti, 50 2 momentti, 52 3 momentti, 55 1 momentti, 90 1 momentti ja momentti Jätelaki 4, 6 ja 15 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Käsittelymaksuna peritään euroa. Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alla mainitun valtioneuvoston asetuksen mukaan turvetuotantoaluetta (tuotantoala alle 30 ha) koskevan hakemusasian käsittelymaksu on euroa. Oikeusohje Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

19 19 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Mikko Keränen Anna-Maria Juntunen Päätöksen on tehnyt ympäristöneuvos Mikko Keränen. Asian on esitellyt ympäristölakimies Anna-Maria Juntunen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai A-MJ/ph Päätös tiedoksi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Kainuun ELY-keskus / Kalatalous Vihannin kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Vihannin kunta Vihannin kunta / Kaavoitusviranomainen Vihannin kunta / Terveydensuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus Liitteet Liite 1 Liite 2 Valitusosoitus Kartta

20 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Linnankatu 1 3 postiosoite: PL 293, Oulu puhelin: vaihde telekopio: sähköposti: kirjaamo.pohjois@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

21 Liite 2 1