PesticideLife IPM testausta viljoilla KASTEEN retki 25.9.2012 Vakolassa Sanni Junnila ja Aino-Maija Mustalahti LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan Yhteisön LIFErahoitustukea.
Kasvinsuojeluaineiden ympäristöriskien vähentäminen pohjoisissa oloissa, 2010-2013, 1m Kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön kansallinen toimintaohjelma (NAP), puitedirektiivi SUD 2009 PesticideLife 3 aluetta, 9 maatilaa -viljanviljely -ympäristö- ja terveysriskien vähentäminen -vähentää riippuvuutta ks-aineiden käytöstä -siirtyminen integroituun kasvinsuojeluun -IPM testaus yhteistyössä viljelijöiden kanssa Toimijat: MTT (92 %), NSL (4 %), Tukes(4 %) Sidosryhmät: KSS, Raisio, Berner www.mtt.fi/pesticidelife
PesticideLife Demonstraatiotilat tiedon tuottajina ja jakajina Tiedonvaihto Verkostoituminen Neuvonta Jatkuva oppimisprosessi
PESTICIDELIFE-hankkeen tavoitteet IPM-demonstraatiot viljoilla Viestintä, IPM-video ½ tuntia 2013 Asennemuokkaus; tapahtumat: pellonpiennarillat, seminaarit IPM koulutusaineiston tarvekartoitus ja tuottaminen Verkostojen luominen eri sidosryhmien kesken Laajennetut IPM tilatestit palautteineen, vähintään 30 viljelijää Ympäristöriskien ja vaikutusten kartoittaminen > riskiindikaattorin kehittäminen Nordic/Baltic yhteistyö NJF Congress 2011 NJF IPM työryhmä 2012, pj. K. Tiilikkala IPM seminaari 7-8.11.2012 Tallinnassa
Integroidun torjunnan määritelmä Integroidulla torjunnalla tarkoitetaan kasvinsuojelumenetelmien käyttöä taloudellisesti ja ympäristön kannalta perustellusti siten, että vähennetään ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä
MITÄ ON IPM IPM:n YLEISET PERIAATTEET käyttöön kasvintuotannossa 2014 alkaen: Ennaltaehkäisevät keinot: viljelykierto, siemen, lannoitus Tarpeenmukaisuus: tarkkailu, ennusteet, kynnysarvot, neuvonta Mahd. muut kuin kemialliset menetelmät: biologiset, mekaaniset Kasvinsuojeluaineet: ainevalinta, annos, kasvinsuojeluaineresistenssin estäminen Torjuntatehon seuranta: kirjanpito
Demonstraatioviljelijäin valitsemat 10 tärkeintä IPM menetelmää 25 20 15 IPM-toimenpiteiden jakauma 3 vuoden ajalta 2010-2012 1. Viljelykierto 2. Torjunta-aineresistenssin välttäminen 3. Maan muokkaus 4. Kasvitautiennusteet 10 5 2010 2011 2012 0
TARPEENMUKAINEN TORJUNTA hankkeen viljatiloilla Kasvintuhoojien tarkkailu kirvat, tähkäsääsket: kelta-ansat ja laskenta rikkakasvit ja kasvitaudit: havainnot kolmesti Kynnysarvot ja ennustemallit kirvat, tähkäsääsket, kasvitaudit Käsittelemättömät havaintoruudut muutos Seuranta: teho, sato, sadon laatu, sadon hinnoitteluanalyysi
DEMONSTRAATIOT VILJOILLA 2010 2011 2012 yhteensä 8 + 8 + 12 OHRAA 28 9 + 8 + 8 KEVÄTVEHNÄÄ 25 2 + 5 + 4 KAURAA 11 5 + 3 + 1 SYYSVEHNÄÄ 8 1 + 2 + 1 RUISTA 4 25 + 26 + 26 VILJALOHKOA 77
KASVITAUDIT 2010 14/25 fungisidiruiskutusta 2011 20/26 2012 20/26 Muutos: jaetusta käsittelystä kertaruiskutukseen ruiskutus lähellä lippulehtivaihetta resistenssinhallinta huomioitu TORJUNTAKYNNYS ylittyi 4/14 vuonna 2010; 12/20 2011 >14 lohkolla sadonlis. keskim.18 % KASVITAUTIENNUSTEMALLIA (Envisence-hanke) testattu 27 ohra- tai vehnälohkolla hankkeessa 2010-2012; tautihavainnot 5-6 x kasvukauden aikana
Kasvitautiennustemallin testaaminen ohran verkkolaikku ja vehnän rusko- ja pistelaikku WebWisu-tietokanta Viljelyhistoria + Säädata: Ilmankosteus Sademäärä Lämpötila Varoitus riskistä: Kohtalainen Suuri Erittäin suuri Muokkaus Itiönmuodostus Tartunta + Lajike Havainnointi pellolla 11
RIKKAKASVIT KAIKKI LOHKOT RUISKUTETTU n.15 % lohkoista glyfosaattia ennen kylvöä 2010 + 2011 15 + 8 pelkkää sulfonyyliureaa 7 + 11 sulfonyyliurea+ fenoksiherbisidi 1 + 1 MCPA 3 + 6 käsittelyä, jotka torjuisivat resistentin pihatähtimön Muutos: SU-resistenssin hallinnan huomioiminen Tankkiseokset 2010-2011 EPO JOK NSL HERBISIDI + KASVUNSÄÄDE 14/17 4/17 11/17 FUNGISIDI + KASVUNSÄÄDE 9/15 3/10 0/9
Rikkakasveja kpl/m2 ennen ruiskutusta 2010-2011 yht. 51 lohkolla: <50 50-100 100-200 >200 13 9 15 14 Rikkakasviteho yht. 51 lohkolla %: <50 % 50-80 % >80 % Lukumäärä 14 19 18 Paino 7 15 29 Valmisteen ja käyttömäärän sekä ajankohdan valintaan huomiota!
TUHOELÄIMET Kelta-ansaseuranta kaikilla kevätviljalohkoilla, 3-4 kpl Kirvalaskenta Tähkäsääsket 2 x; pensoessa ja korrenkasvun alussa vehnässä 1-2 X; 2-8 pv välein Neljä tarpeetonta insektisidiruiskutusta 2010 (EPO) Yksi ruiskutus 2011 ja kaksi 2012 (NSL) 2011 ohralla satovaikutus +3 % Kahukärpästä ansoissa runsaasti kauralla (NSL ja JOK) Muutos: rutiini tähkäsääskiruiskutuksesta luovuttu
SADOT Satotasot 2011 korkeampia kuin 2010, sato kevyttä 2011 Alueitten välillä satoerot pienentyivät vrt. 2010 Vilja meni yleisesti rehuksi 2011(pieni jyvä) 2011 Vaihtelu 2010 EPO 4840 kg/ha (2680-8460) 5800 NSL 5550 kg/ha (3170-8077) 4370 JOK 5410 kg/ha (2010-8356) 3730 HERBISIDI (+kasvunsääde) lisäsi satoa 35/50 lohkolla 1-34%; keskim.14 % FUNGISIDI (+kasvunsääde) lisäsi satoa 31/34 lohkolla 1-31 %; keskim.16 % Keskimääräinen herbisidin ja fungisidin satovaikutus sama molempina vuosina
2012 syksyllä e-mail kysely demonstraatioviljelijöille Taloudelliset syyt Kiinnostus (viljelijän arvot) Sadon laadun ja määrän turvaaminen Osaamisen kehittäminen ennakkoon Opittu vähentämään turhia ruiskutuksia Monia IPM menetelmiä jo käytössä Tarvitaan lisää tietoa kasvintuhoojien tunnistamisesta Tarkkailua pidetään haasteellisena Esitysten sisältö ja selkeys IPM ja integroitu kasvinsuojelu ovat tuntemattomia termejä IPM:n hyviä puolia korostettava Aktiivinen pitkäntähtäimen viestintä
TULOSSA HANKEVUOSI 2013 yhteistyötä Kasvinsuojeluaineet sopimusviljelijöitten ja ympäristöriskit kanssa viestintää, PELLOLTA PÖYTÄÄN verkostoitumista, IP-portaali raportointia: LCA elinkaarianalyysi 4 teknistä ruokaketjussa raporttia EU:lle CSR tuoteturvallisuusnäkökulma 5 tulosraporttia eri osa-alueilta yhteistyötä pohjoisella viljelyvyöhykkeellä kuluttajaviestintää Tilastoasetus EC 1185/2009, TIKE ks-aineiden käytön pilottiaineisto hankkeen käyttöön (1000 tilaa) Mallinnusta GIS osaamista hyödyntäen demonstraatiotilat>alueet>suomi USEtox, KCLECO, SimaPro jne KIITOS