Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi. Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

Samankaltaiset tiedostot
Potentiaalisten kunnostusmenetelmien esittely. Milja Vepsäläinen, MMT Vahanen Environment Oy

Saaristomeren ja Selkämeren tila. Merialuesuunnitteluseminaari Meremme tähden, Rauma Janne Suomela, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Tuumasta toimenpideohjelmaan Mistä merenhoidon suunnittelussa oikein on kysymys?

Tausta ja tavoitteet

Merenhoito ja toimenpideohjelma meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi

Merenhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Ekologiset kompensaatiot Suomen rannikolla ja merialueilla. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Merenhoidon suunnittelu 2014

Kalastuksen ja kalanviljelyn mahdollisuudet Itämeren ravinteiden vähentäjinä

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

Meriluonnon monimuotoisuus ja merenhoitosuunnitelman tietotarpeet. Juha-Markku Leppänen SYKE Merikeskus

Hintalappu vesiensuojelutoimenpiteille ja hyödyt virkistyskäytölle. Turo Hjerppe Suomen ympäristökeskus Mitä nyt Paimionjoki? -seminaari

EUROOPAN KOMISSIO YMPÄRISTÖASIOIDEN PÄÄOSASTO

Merenhoidon tilannekatsaus. Annukka Puro-Tahvanainen Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän kokous

Johdanto Itämeren ja valumaalueen. taloustieteellinen näkökulma. Kari Hyytiäinen

Ruoppauksen ja läjityksen ympäristövaikutukset. Aarno Kotilainen, Geologian tutkimuskeskus

Merenhoidon toimenpideohjelma ja toimenpiteiden tarve Pohjanmaan merialueilla Havsvårdens åtgärdsprogram och behovet av åtgärder i Österbotten

Merenhoidon kuulemispalaute 2018

Vesien- ja merenhoidon suunnittelu kaudella

Merenhoitosuunnitelman ensimmäisen osan valmistelu -tilannekatsaus. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmän kokous

Kiertotalouden liiketoimintapotentiaali; BSAG:n näkökulma ja toimintamalli

Kuva: Jukka Nurmien, Abyss Art Oy YHTEINEN ITÄMEREMME. Miina Mäki John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke

LIITE 1 8B 12. YVA-menettelyssä tarkasteltavat vaihtoehdot Alternativen som granskas i MKB-förfarandet

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Tausta-asiakirja 3 Meren hyvän tilan saavuttamisen taloudelliset hyödyt

Lapinlahden Savonjärvi

Meristrategiadirektiivi ja VELMU

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Painolastivesiyleissopimus Yleissopimuksen keskeinen sisältö

Helsingin kaupunki Esityslista 5/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Investointien rahoitusvaihtoehdot Kuntarahoitus, Jukka Leppänen

Suomen Itämeren alueen strategia

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Pyhäjärven hoitokalastus

Karjaanjoen vesistöalueen lähiruokakonseptit keinona Itämeren puhdistamisessa

Kompensaatiot merellä. Kirsi Kostamo SYKE/Merikeskus Ekologiset kompensaatiot merellä seminaari

IHMISTOIMINNAN JA SUOJELUN VAIKUTUKSET SUOMEN JA RUOTSIN VÄLISEEN SAARISTOON

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Puruvesi-seminaari Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Tekes on innovaatiorahoittaja

Meren tilan parantaminen

MIKKELI RISKIPERUSTAINEN MAAPERÄN KUNNOSTUS

Vesiekosysteemien kestävä kunnostus. ReEFFECT ja AQUADIGM

HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY

Vesiensuojelun tehostamisohjelma suunnitelmista toimintaan

Puruvesi-seminaari Vesienhoitosuunnitelmien toteuttaminen. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Suomen meriympäristön tila Erityisasiantuntija Jan Ekebom, Ympäristöministeriö, Luontoympäristöosasto, Vesien ja mertensuojeluyksikkö

Maaperän biologinen monimuotoisuus Tuhannet tuntemattomat jalkojemme alla

Metsähallitus Luontopalvelut

hyödyntäminen ilmastonmuutoksen t seurannassa

Käyttö- ja hoitosuunnitelmat sekä yhteistyöryhmien roolit

Valtioneuvoston asetus

Projektin suunnittelu A71A00300

Itämeren nimeäminen typenoksidipäästöjen erityisalueeksi (NECA); tiekartan hyväksyminen. Eeva-Liisa Poutanen Ympäristöneuvos YmV ja LiV 8.3.

/ Miina Mäki

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030

40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus

Rahoittajan puheenvuoro. REPA- loppuseminaari Tuomas Lehtinen

Ulkoinen ravinnekuormitus peräisin useasta lähteestä

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK

Rakennekalkki Ratkaisu savimaiden rakenneongelmiin VYR viljelijäseminaari 2018 Kjell Weppling ja Anne-Mari Aurola / Nordkalk Oy Ab

RoskatPois! Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman toimenpidettä ROSKAT I tukeva hanke

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Humuksen vaikutukset järvien hiilenkiertoon ja ravintoverkostoihin. Paula Kankaala FT, dos. Itä Suomen yliopisto Biologian laitos

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

Vesiensuojelua edistämässä Itämeren kunnissa. Satu Viitasalo-Frösen

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

11 20 % % %

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

LIITE. asiakirjaan. Komission direktiivi

Miten media vaikuttaa Itämeren suojelupolitiikkaan? Mia Pihlajamäki, Suomen ympäristökeskus, Itämeri-foorumi, 7.6.

Lestijärven tila (-arvio)

PortNetin vaikuttavuuden arviointi

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Laskentamalli sisäilman puhdistusratkaisujen kustannusten vertailemiseksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

- Committed to Excellence

CSC Suomalainen tutkimuksen, koulutuksen, kulttuurin ja julkishallinnon ICT-osaamiskeskus

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Ympäristöneuvos Maria Laamanen

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset

HUMUSVESIEN PUHDISTUSTEKNOLOGIA

Houhajärvi ry VUOSIKERTOMUS 2014

Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Projektin suunnittelu A71A00300

Mihin geologia(a) tarvitaan meriluonnon monimuotoisuuden tutkimuksessa? Anu Kaskela ja kollegat, GTK VELMU seminaari

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi , Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

SATAMAT JA MERIYMPÄRISTÖ VEDENALAISEN LUONNON HUOMIOINTI SATAMATOIMINNOISSA

Transkriptio:

Kunnostusmenetelmien hyödyt, riskit ja kustannukset sekä ehdotus tiekartaksi Esa Salminen, DI, FT Vahanen Environment Oy

SELVITYKSEN SISÄLTÖ Tekninen, ekologinen ja sosio-ekonominen arvio toimenpiteistä ja ehdotus tiekartaksi Toimenpiteinä alusveden hapettaminen kemiallinen sitominen sedimentin poisto (ruoppaus) Biologiset toimenpiteet, kuten simpukan kasvatus tai hoitokalastus, eivät sisältyneet selvitykseen 2

Ekholm, 2017 Teknikmarknad Stigebrandt et al 2014 Rydin et al 2017 US Army Corps of Engineers 2017 OMENAT JA APPELSIINIT Ideasta toteutukseen Idea, tiedonkeruu Tutkimus ja laboratoriotestaus Pilotointi Investointi / Täysi mittakaava Demonstrointi / tuotteistaminen ja kaupallistaminen Myynti Liiketoiminta Vrt. autojen kehitys 3

ALUSVEDEN HAPETTAMINEN Hyötyjä Vähentää fosforin vapautumista sedimentistä Happikato helpottaa ja elämä palaa aiemmin vähähappisille alueille Melko paljon kokemusta (meriympäristössä esim. BOX ja Proppen hankkeet Itämerellä 2009-2011 sekä Chesapeake Bay Yhdisvalloissa) Riskejä Hapettaminen ei välttämättä sido fosforia pohjaan, riippuu mm. raudasta Vaikutus voi olla vain väliaikainen Kaapeleiden ja laitteiden kestävyys meriympäristössä Haitta-aineiden vapautuminen sedimentistä Riskit hallittavissa pienessä mittakaavassa (paikalliset hankkeet rannikkovesillä). Riskejä isossa mittakaavassa (esim. Bornholmin syvänne) ei tunneta riittävästi. 4 Hyvän tilan Pohjan hapettaminen laadulliset kuvaajat Riskejä Hyötyjä 1. Luonnon Ei toivottua vaikutusta Olosuhteet paranevat monimuotoisuus 2. Vieraslajit - - 3. Kaupalliset kalat Häiritsee lisääntymistä Kalakannat lisääntyvät 4. Ravintoverkot Ei toivottua vaikutusta Olosuhteet paranevat 5. Rehevöityminen Ei toivottua vaikutusta P sitoutuu sedimenttiin 6. Merenpohjan koskemattomuus 7. Hydrografiset muutokset 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset 9. Epäpuhtaudet ruokakalassa Ei toivottua vaikutusta Olosuhteet paranevat Hydrografisia muutoksia Vapauttaa haittaaineita sedimentistä Vapautuvat haittaaineet ravintoketjuun 10. Roskaantuminen - - 11. Energia ja vedenalainen melu Meluhaittaa Olosuhteet paranevat Hajottaa haitta-aineita Hajottaa haitta-aineita Ei vaikutusta

Stigebrandt et al 2014 US Army Corps of Engineers 2017 ALUSVEDEN HAPETTAMINEN Kustannukset Kustannus kohtuullinen, mutta riippuu mm. käsittelyn mittakaavasta ja käsittelyajasta 2-4 EUR/kg P (Stigebrandt 2014), 30-32 EUR/kg P (Pitkänen et al. 2012) Käsittely suunniteltava huolella mm. hapetusteho, paikan valinta ja käsittelyn kesto 5

KEMIALLINEN SITOMINEN - ALUMIINIYHDISTEET Hyötyjä Sitoo fosforin sedimenttiin tehokkaasti myös hapettomissa olosuhteissa Melko paljon kokemusta (esim. Björnöfjärdenissä Ruotsissa käsittely 2012-13, seuranta jatkuu) Riskejä Ei suoraan paranna pohjan happitilannetta Huono puskurointikyky voi aiheuttaa ph:n lasku Vaikutus voi olla vain väliaikainen Hyvän tilan laadulliset Kemiallinen sitominen - alumiiniyhdisteet kuvaajat Riskejä Hyötyjä 1. Luonnon monimuotoisuus Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä Olosuhteet paranevat 2. Vieraslajit - - 3. Kaupalliset kalat Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä (Al liukenee jos ph laskee tai nousee liikaa) 4. Ravintoverkot Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä 5. Rehevöityminen Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä 6. Merenpohjan Ei toivottua vaikutusta pitkällä koskemattomuus aikavälillä 7. Hydrografiset Ei vaikutusta muutokset 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset Ei toivottua vaikutusta pitkällä aikavälillä (Al liukenee jos ph laskee tai nousee liikaa) Kalakannat lisääntyvät Olosuhteet paranevat P sitoutuu sedimenttiin Ei vaikutusta Ei vaikutusta Ei vaikutusta 9. Epäpuhtaudet Ei toivottua vaikutusta pitkällä Ei vaikutusta ruokakalassa aikavälillä (Al liukenee jos ph laskee tai nousee liikaa) 10. Roskaantuminen - - 11. Energia ja Ei vaikutusta Ei vaikutusta 6 vedenalainen melu

Balticsea 2020 KEMIALLINEN SITOMINEN - ALUMIINIYHDISTEET Kustannukset Kallis (kemikaalikustannukset määräävät, riippuu käsittelyn mittakaavasta) 58-318 EUR/kg P (Rydin & Kumblad 2014) Käsittely suunniteltava huolella mm. annostus, ph ja paikan valinta 7

SEDIMENTIN POISTO (RUOPPAUS) Hyötyjä Voi parantaa oloja paikallisesti Poistaa merestä ravinteita Riskejä Ruoppauksen aikaiset vaikutukset Vaikutus voi olla vain väliaikainen Ei suoraan paranna pohjan happitilannetta Ruoppausmassojen läjitys Hyvän tilan laadulliset kuvaajat Sedimentin poisto (ruoppaus) Riskejä Hyötyjä 1. Luonnon monimuotoisuus Tuhoaa paikallisesti pohjaa Olosuhteet voivat parantua 2. Vieraslajit Vieraslajeja alusten mukana Ei vaikutusta 3. Kaupalliset kalat Voi häiritä lisääntymistä Olosuhteet voivat parantua 4. Ravintoverkot Voi häiritä Olosuhteet voivat parantua 5. Rehevöityminen Ei merkittävää vaikutusta Olosuhteet voivat parantua, poistaa ravinteita 6. Merenpohjan koskemattomuus Tuhoaa paikallisesti pohjaa Ei merkittävää vaikutusta 7. Hydrografiset muutokset Ei vaikutusta Ei vaikutusta 8. Epäpuhtauksien pitoisuudet ja vaikutukset Vapauttaa haitta-aineita sedimentistä 9. Epäpuhtaudet ruokakalassa Vapautuvat haitta-aineet ravintoketjuun Poistaa haitta-aineita Poistaa haitta-aineita 10. Roskaantuminen - - 11. Energia 8 ja vedenalainen melu Meluhaittaa Ei vaikutusta

Teknikmarknad SEDIMENTIN POISTO (RUOPPAUS) Kustannukset Kustannus kohtuullinen (riippuu mm. siitä mitä poistetulle sedimentille voidaan tehdä) 32 EUR/kg P (kokonaiskustannus 120 EUR/kg P, tulovirta 88 EUR/kg) (Simonsson 2014) Käsittely kohdennettava oikein ja suunniteltava huolella mm. poistosyvyys ja paikan valinta 9

MUUT MENETELMÄT Muista fysikaalisista ja kemiallisista toimenpiteistä toistaiseksi lähinnä tutkimustietoa laboratoriomittakaavassa, esim. fosforin sitominen sedimenttiin merkelillä tai savipommitus ruoppausmassoilla Blomqvist & Björkman 2014 10

SOSIOEKONOMINEN ANALYYSI Kustannuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja eri arviot vaihtelevat suuresti (muutamista euroista satoihin euroihin / kg P) Itämeren tilan parantamisen hyöty nykytilasta hyvään tilaan kansalaista kohden 104 euroa vuodessa vuoteen 2040 saakka. Kun tämä kerrotaan koko Suomen aikuisväestön määrällä, saadaan vuosittaiseksi kokonaishyödyksi Itämeren tilan parantamisesta 432 miljoonaa euroa (Suomen meriympäristön tila 2018). Multikriteerityöpajan tavoitteena monipuolinen arvio ja eri tahojen näkemykset eri menetelmien toimivuudesta, vaikuttavuudesta ja riskeistä. Alusveden hapettaminen tunnetaan melko hyvin ja hyöty arvioitiin suurimmaksi Sedimentin poiston sekä riskit että hyödyt arvioitiin alhaisiksi Kemiallinen sitominen esim. ruoppausmassoilla savipommitus kiinnostava, mutta lisää tietoa tarvitaan hyödyistä ja riskeistä Alumiinikäsittelyn riskit arvioitiin suuriksi 11

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Hapetuksesta, sedimentin poistosta ja alumiinikäsittelystä rannikkovesien pienialaisempien syvänteiden ja suojaisten lahtien tilan parantamiseksi kohtuullisesti tietoa olemassa ja käsittelyn riskit ovat hallittavissa Muista fysikaalisista ja kemiallisista toimenpiteistä toistaiseksi lähinnä tutkimustietoa laboratoriomittakaavassa. Parhaiten ravinnevaraston hallinnassa onnistutaan, kun kohteen olosuhteet, kuten pohja- ja virtausolot sekä ravinteiden kemiallinen pidätyskapasiteetti ovat suosiolliset ja otetaan huomioon erot murtovesien ja makean veden kunnostustekniikoiden välillä Tekniikoiden pitkän aikavälin tehoa ei vielä tunneta riittävän hyvin. Kustannuksista on toistaiseksi vähän tietoa ja eri arviot vaihtelevat suuresti (muutamista euroista satoihin euroihin / kg P) 12

HYVÄN YMPÄRISTÖN TILAN SAAVUTTAMINEN KOKO ITÄMEREN ALUEELLA SEDIMENTISTÄ VAPAUTUVIEN RAVINTEIDEN VÄHENTÄMISEEN TÄHTÄÄVIEN TOIMENPITEIDEN TIEKARTTA Tutkimus- ja kehitystoiminta Institutionaaliset ja lainsäädännölliset toimintaraamit Tutkimuksen ja kehitystoiminnan huippuyksikkö Kansallisia ja kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja Otetaan opiksi aikaisemmista kokeiluhankkeista ja jaetaan tietoa säännöllinen ja riippumaton arvio hankkeista ja kehityksestä Rannikkoalueiden osille tarkemmat aluekohtaiset taustatutkimukset sekä suunnitelmat/suositukset Paikalliset hankkeet rannikkovesillä Valtioiden rajat ylittävät hankkeet Työ HELCOM:issa, EU:ssa ja kansallisessa hallinnossa Paikalliset kokeiluhankkeet Demonstrointi / tuotteistaminen ja kaupallistaminen Uutta liiketoimintaa Kansalllinen ja kansainvälinen tutkimus- ja Paikalliset kunnostushankkeet kehitysrahoitus, Interreg, Bonus, Business Finland jne. Ympäristövaikutusten arviointi ja luvitus Valtioiden rajat ylittävät kokeiluhankkeet Valtioiden rajat ylittävät kunnostushankkeet Uudet rahoitustyökalut, kuten vaikuttavuusinvestoinnit Projektirahoitus 2018 2020 2021 2025 2030 Rahoittajat Tutkijat Yksityinen sektori ja säätiöt Hallinto

SAAKO MERTA MUOKATA? 14

KIITOS! Esa Salminen, DI, FT 044 768 8392 esa.salminen@vahanen.com Vahanen Environment Oy