RAJATON TULEVAISUUS STRATEGIAN PÄIVITYS VUOSILLE 2015 2017
1 LÄHTÖTILANNE Kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa 2013 valtuustokaudelleen strategian Rajaton tulevaisuus. Hyväksytyn strategian mukaan sen ajantasaisuutta tarkastellaan valtuustokauden puolivälissä. Kaupungin johtoryhmä kokoontui helmikuussa 2015 strategiaseminaariin valmistelemaan kaupunginvaltuuston strategiaseminaaria. Valtuuston strategiaseminaari pidettiin 26. - 27.3.2015. Sekä johtoryhmän seminaaria että valtuustoseminaaria varten tehtiin sähköinen kysely mm. niistä asioista, joiden toteuttamista pidettiin tärkeimpinä valtuustokauden loppupuoliskolla. Päivityksen taustaksi laadittiin toimintaympäristökuvaus ja toteutettiin strategian toteutumisen arviointi. Molemmat on jaettu valtuutetuille ennen valtuustoseminaaria. Päivitys perustuu valtuustoseminaarissa tehtyyn työryhmätyöskentelyyn ja töistä laadittuun yhteenvetoon. Tavoitteena on nostaa teemoittain esiin ne linjaukset ja toimenpiteet, joiden toteuttamista pidetään tärkeimpinä vuosina 2015 2017. Päivityksessä ei toisteta hyväksytyssä strategiassa olevia ja jo toteutuneita tai meneillään olevia toimenpiteitä. Näin päivitys täsmentää ja täydentää aiemmin hyväksyttyä strategiaa. Toimintaympäristö on edelleenkin epävarma monien asioiden suhteen. Ennaltaarvaamattomuus on lisääntynyt. Varmaa on kuitenkin se, että talouskasvu lähimmän kahden vuoden aikana on poikkeuksellisen hidasta ja että julkisen sektorin taloutta on edelleen tasapainotettava. Rakenteellisia muutoksia valmistellaan kaikilla sektoreilla ja digitalisaatio ja robotiikka etenevät niin teollisuudessa kuin palveluissakin. Väestön keskittyminen kasvukeskuksiin jatkuu. Strategian hyväksymisen jälkeen sekä kuntarakennemuutokset että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiskysymykset ovat asettuneet eri asentoon. Joensuu nimettiin INKA-ohjelmassa kansalliseksi biotalouden veturiksi ja Joensuun seutu ja Suomen valtio solmivat kasvusopimuksen. Kaupungin talouden hallinnassa on onnistuttu tyydyttävästi vaikeana aikana ottaen huomioon, että valtionosuuksia on leikattu noin 2 vero - %:n verran. Kunnallisveroa korotettiin vuoden 2014 alusta 1 % - yksiköllä. Väestön kasvun oletetaan jatkuvan viime vuosien tahtiin ja asuntorakentaminen laskenee jonkin verran. Rakentamisen määrä on ollut poikkeuksellisen suuri. Strategia on toteutunut yllättävänkin hyvin. Sote-ratkaisun odottelu on eräin osin jarruttanut edistymistä. Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät strategian toteutumisen arvioinnista.
2. STRATEGISET LINJAUKSET JA TOI- MENPITEET TEEMOITTAIN 2.1. Strategiakartta Hyväksytyssä strategiassa on 16 strategista päämäärää, joista neljä on kriittisiä. Kriittisiä päämääriä ovat yritysystävällisyys ja työllisyys, vetovoima, hyvinvointia edistävä ympäristö sekä toimintatapojen ja tuotannon uusiminen. Päämääriä yhdistää neljä teemaa: - elinvoima ja kestävä kasvu - kaupunkirakenne ja ympäristö - toimivat ja uusiutuvat palvelut - konsernijohtaminen ja talous 2.2. Elinvoima ja kestävä kasvu Yritysystävällisyys Tavoitteena on ollut, että Joensuun seutu on yritysystävällisin omassa kokoluokassaan. - vahvistetaan alueelle sijoittuvien uusien yritysten joustavaa ja viiveetöntä palvelua - kaupungin alueella toimivien yritysten toimintaedellytyksistä huolehditaan kaikin kaupungin käytössä olevin toimenpitein Edunvalvonta Valtion suuntaan tapahtuvassa edunvalvonnassa huomioidaan rakenteellinen muutos vaalipiirijaossa. - Savo-Karjalan vaalipiiristä valitut 16 kansanedustajaa pidetään jatkuvasti tietoisena Joensuun kaupungin näkemyksistä ja tarpeista - yhteistyötä Joensuun ja Kuopion kaupunkien kanssa jatketaan hyväksytyllä toimintatavalla - maakuntaliitot ja em. kaupungit toimivat tiiviissä yhteistyössä - edunvalvonnan tehostamista ja resurssointia selvitetään mahdollisen organisaatio-muutoksen yhteydessä Kasvustrategia ja INKA Biotalous Kaupunkiseudulle valmisteltiin vuonna 2012 keskeisten toimijoiden yhteistyöllä seudun kasvustrategia. Kasvustrategiaa hyödyntäen kaupunki solmi valtion kanssa kasvusopimuksen ja Joensuun kaupunki nimettiin Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa kansalliseksi biotalouden veturiksi. - seuraavan kahden vuoden aikana on löydettävä konkreettisia ja aluetta taloudellisesti hyödyttäviä INKA -ohjelman toimenpiteitä - puurakentamisen edistäminen - bioenergiaratkaisut - Green Park -yrityspuiston edelleen kehittäminen Kaupungin hankinnat Joensuun kaupungin vuosittain yksityiseltä sektorilta ostamien tavaroiden ja palvelujen arvo on noin 100 milj.. Kaupungin strategisen hankintatoimen toimenpiteillä - vahvistetaan paikallisten ja alueellisten yrittäjien edellytyksiä palvelujen ja tavaroiden toimittajina - edistetään kaupungin strategisten linjausten toteuttamista hankinnoissa ja kaupungin investoinneissa - edistetään innovatiivisia hankintoja sekä ympäristö- ja sosiaalisten kriteereiden käyttö hankinnoissa - avataan kaupungin ostot vuosittain
Tapahtumakaupunki Tapahtumien merkitys kaupunkien vetovoimatekijänä on kasvanut. Kehittyvä jokiympäristö tarjoaa uusia elämyksiä ja houkuttelee tapahtumia. - rekrytoidaan tapahtumapäällikkö - verkostoidutaan tiiviimmin paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti - päivitetään tapahtumatoiminnan taksajärjestelmä 2.3. Kaupunkirakenne ja ympäristö Symmetrinen kaupunki Symmetrisen kaupungin toteuttaminen on miljardihanke vuoteen 2030 mennessä. Toteutus luo kasvua, lisää vetovoimaa ja mahdollistaa kaupunkirakenteen käytön kehitysalustana. - asemanseudun kaavahankkeen käynnistäminen - haetaan valtiotoimijoiden kanssa etenemistietä maanomistusjärjestelyissä - ratapihahankkeen toteuttaminen - Mehtimäen alueen, yliopistokampuksen ja siihen läheisesti liittyvien alueiden kehittämisvalmiuksien ylläpitäminen - Ilosaaren kunnostaminen Maaseutupoliittinen ohjelma Kuluvan vuoden aikana valmistellaan maaseutupoliittinen ohjelma. Ohjelman yhtenä lähtökohtana on tarkastella tiheästi asutun kaupunkialueen ja harvemmin asutun maaseudun vuorovaikutusta. Pyöräily ja liikunta Joensuu on jo nyt hyvä pyöräilykaupunki, jolla on kattava kevyen liikenteen verkosto. - kunnossapidossa huolehditaan erityisesti vilkkaimmin liikennöidyistä väylistä - kussakin kaavahankkeessa kiinnitetään huomiota väylästön eheyteen, turvallisuuteen, välityskykyyn ja pyöräparkkeihin Ilmasto-ohjelma Kaupunki on kattavasti sitoutunut eri toimenpitein ja yhteistyömallein edistämään mm. päästöjen vähentämistä, energiakulutuksen pienentämistä ja jätteiden vähentämistä. - ilmastotori - ilmasto-ohjelman huomioiminen mm. kaupungin toimitilojen suunnittelussa, maankäytön suunnittelussa ja hankinnoissa 2.4. Toimivat ja uusiutuvat palvelut Sote- ratkaisu Kunnat valmistelevat sote-palvelujen järjestämistä maakunnallisena yksikkönä. Päätökset tehtäneen alkusyksystä. - huolehditaan siitä, että ratkaisu edistää myös Joensuun kaupungin etua
Toimitilat ja palveluverkko Toimitiloihin kohdistuvat ongelmat ja investointitarpeet ovat poikkeuksellisen mittavat. Muutoksia on paljon, mutta kovin haaste aiheutuu taloudelle. - luodaan toimitilojen kokonaisohjelmassa linjanvedot keskipitkällä aikavälillä toteutettavista hankkeista, tilojen vähentämisestä ja ainakin osittain myös palveluverkosta - luovutaan pääosin siirtotiloista - tutkitaan olemassa olevien kuljetusten monipuolista hyödyntämistä ja muita liikkuvan palvelun ratkaisuja. Tuotannon kehittäminen Talouden paine ja asiakkaiden odotukset pakottavat kehittämään tuotantoa ja tuottavuutta. Palvelutuotannossa on toteutettu muutamia LEAN-pilotteja hyvin lopputuloksin. LEAN-ajattelu keskittyy hukan poistamiseen. Samalla parannetaan asiakastyytyväisyyttä, laatua sekä pienennetään toiminnan kustannuksia ja läpimenoaikoja. - terveyskeskusten vastaanoton toimivuuden parantaminen - jatketaan LEAN-tyyppistä tuotannon kehittämistä uusissa kohteissa - lisätään ja priorisoidaan sähköisiä palveluja - vuonna 2015 vuonna mm. etälääkäripalvelu, sähköinen maa-aineslupa - päivähoidossa on tavoitteena siirtyä tuntiperusteiseen päivähoitomaksuun - lisätään palveluohjausta ja palveluviestintää - nuorten palvelukeskuksen toimintamallia pilotoidaan ja palvelukeskus on valmis vuonna 2017 - valmistellaan hyvinvointiaseman konseptia pilottina Rantakylä - ikäihmisten kotona asumista tukevat palvelut Osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukeminen Palveluiden järjestämisessä annetaan asukkaille mahdollisuuksia osallistua niiden kehittämiseen. - palvelujen järjestäminen kumppanuusperiaatteella esim. järjestöjen tai yhteiskunnallisten yritysten kanssa - eri ikäpolvien yhteiset palvelut ja toiminnot 2.5. Konsernijohtaminen ja talous Kuntalain muutoksen myötä kaupunkia tarkastellaan yhä useammin konsernina. Konserninäkökulma koskee erityisesti johtamisjärjestelmää, taloutta ja palveluiden tuotantoa. - konserniohje uusitaan - päätöksentekoa omistajaohjauksessa vahvistetaan vuonna 2015 - konserniyhtiöitä ja osakkuusyhtiöitä koskevaa asioiden valmisteluun lisätään resursseja - vuosien 2016 ja 2017 talousarvioissa erityisenä huomion kohteena on käyttötalousmenojen kasvu - organisaatio tarkistetaan ja sopeutetaan uuteen tilanteeseen, mikäli maakunnallisen sote syntyy