2/2010 Suuri Suomalainen Kirjakerho VAHVASTI SUOMALAISTEN SYDÄMISSÄ PANDURO käsillä tekemisen iloa Pohjoismaissa Verkko mahdollistaa kepeät IMPULSSIOSTOT HANSAPRINTIN ASIAKASLEHTI
hansapress 2/2010 pääkirjoitus VAIKUTA JA VAIKUTU Vietämme suurimman osan elämästämme markkinointiviestinnän parissa kotona, töissä, junassa, metrossa, lähikaupassa, viihteellä, verkossa Olisi mielenkiintoista saada tietää minkälaista elämämme olisi ilman tätä jatkuvaa viestinnän virtaa? Esimerkiksi: jos kaikki markkinointi poistettaisiin yhtäkkiä ympäriltämme, miten ajatuksemme ja mielipiteemme muodostuisivat? Tekisimmekö kaikki päätöksemme intuitiomme pohjalta vai ohjaisiko kohtalon sormi meitä tiettyyn suuntaan? Tuskin. Todennäköisesti meihin vaikuttaisivat hyvinkin paljon toisten ihmisten mielipiteet ja kokemukset. Ideoiden, ajatusten, ilojen ja surujen jakaminen halu vaikuttaa ja olla vaikutettavana, suositella ja olla suositeltavana kuuluu elämään. Sosiaalinen mediahan on juuri tätä. Siksi on aika merkillistä, että se on aiheuttanut niin paljon melua. Eihän siinä ole kyse kuin kiinnostuksesta ihmisiä, ilmiöitä ja tapahtumia kohtaan, ja halusta kommunikoida toisten kanssa! Mutta nyt kun sitä tehdään verkossa, siitä on tullut oikein the BIG thing. Iso tuttu juttu, joka on luonteva osa miljoonien ihmisen arkea. Iso vieras juttu, joka askarruttaa kerta toisensa jälkeen markkinoijan mieltä. Vuorovaikutuksen, suosituksien ja mielipiteiden merkitys tulee esille useammassakin tämän lehden jutussa. Sivuilla 4-8 tutkija Nina Mesiranta kertoo kuluttajan käyttäytymisestä verkkokaupan näkökulmasta sekä impulssiostoista, jotka voivat syntyä kaverisuositusten ja verkossa tapahtuvan keskustelun kautta. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jutusta sivuilla 16-20 puolestaan selviää etteivät kerhon jäsenet pidä verkkoa lainkaan ainoana ratkaisuna, vaan heillä on yhä halua myös kasvokkain tapahtuville kohtaamisille. Suositusten, elämysten ja kokemusten jakamisella on aina valtava vaikutus mielipiteisiimme ja käyttäytymiseemme kanavasta tai käyttöliittymästä riippumatta. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Antoisia lukuhetkiä! Kerttu Louho päätoimittaja Julkaisija Hansaprint Oy, päätoimittaja Kerttu Louho Kustantaja Sanoma Magazines Finland Oy, Yritysjulkaisut, toimituspäällikkö Sirkka Järvenpää, tuottaja Susanna Marklund, graafinen suunnittelija Arijukka Turtiainen Painopaikka Hansaprint Oy, Hansapress ilmestyy vuonna 2010 kaksi kertaa vuodessa Lehden jakelua koskeva palaute: hansapress@hansaprint.fi
21 10 4 16 10 Mika Myllyaho ja Mia Hyvärinen avaavat esiripun Kansallis teatterin arkeen. 21 Panduro on monelle käsi töitä harrastavalle luotettu tarvikehankkija ja ideoiden lähde Pohjoismaissa. 4 Verkossa tehdään herkästi heräte ostoksia, mikäli tilaaminen on kätevää, tietää Nina Mesiranta. 16 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon konsepti pysyy ja paranee, uskoo Sirpa Mikkonen. sisältö Intohimot siivittävät verkkokauppaa 4 Kolme mielipidettä 9 Uutta, parasta, riskaabelia 10 Vauhtia venäläisittäin: Klaxon 14 Kirjakerho koukuttaa yhä 16 Panduro: naisten suosikki 21 Kohti uusia kauppoja 26 Nitron täyskymppi 30 Uutisia 31 Kansikuva Juha Salminen 26 Hansaprintin uudet palvelut tuottavat tulosta. 26
Teksti Pirjo Kupila Kuvat Ari Korkala (Valoisa Nauris) Kuluttajien intohimot siivittävät verkkokauppaa Verkkokaupan lähtökohtana pitäisi olla kuluttajien erityistarpeet. Kuluttajan käyttäytymistä verkossa ohjaavat enimmäkseen hänen omat intressinsä ja siksi mikään ei ole liian spesifiä verkossa kaupattavaksi. Verkon informaatiotulvassa kuluttaja kiinnittää todennäköisimmin huomiota asioihin, jotka liittyvät hänen omiin intresseihinsä ja mielenkiinnon kohteisiinsa. Sen vuoksi kuluttajien intohimot johonkin tiettyyn asiaan on hyvä lähtökohta verkkobisnekselle ja siitä näkökulmasta mikään ei ole myöskään liian erikoista verkossa myytäväksi, sanoo tutkija Nina Mesiranta ja kertoo esimerkin. On ihmisiä, jotka saavat toimeentulonsa siitä, että he kiertävät ympäri maailmaa kouluttamassa kehittämäänsä agilityn ohjaustekniikkaa tai jopa vain yhden esteen suoritustapaa. Sen ohessa he myyvät verkkosivuillaan ja blogeissaan itse tekemiään ja kustantamiaan oppaita ja videoita sekä muuta oheismateriaalia. Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuvaa liikuntaa ja kilpaurheilua, jossa ihminen ohjaa koiraa esteradan suorittamisessa. Radalla on 15 20 estettä. Alan harrastajia on Suomessa arviolta vajaat 15 000 ja koko maailmassa satojatuhansia. Mesiranta elää niin kuin saarnaa. Hän perusti vuonna 2005 miehensä kanssa suomalaisille agility-harrastajille tarkoitetun verkkosivuston ja -yhteisön. Pari vuotta sitten Mesirannat havahtuivat siihen, että sivusto tavoitti lähes kaikki alan harrastajat Suomessa ja päättivät perustaa sen yhteyteen verkkokaupan. Harrastajat valittivat, että kaikki oheismateriaali piti tilata ulkomailta, minkä takia ne jäivät osalta myös hankkimatta, hän kertoo. HERÄTEOSTAMINEN ON VIIHDETTÄ Tutkijana Mesirantaa kiehtoo verkossa erityisesti kuluttajien ostokäyttäytyminen. Hän väitteli Tampereen yliopistossa vuonna 2009 aiheenaan kuluttajien impulssiostot verkossa. Vieläkin kuulee väitettävän, että» Nina Mesiranta harrastaa agilitya koiriensa Witzin ja Silin kanssa. 4
5
kuluttajat tekevät verkossa rationaalisia ostopäätöksiä vertailemalla ahkerasti tuotteita ja hintoja. Kivijalkakaupassa impulssiostoja on kuitenkin tutkittu jo vuosikymmeniä ja huomattu, että kuluttajat toimivat välillä hyvinkin epärationaalisesti ja hetken mielijohteesta. Arviolta jopa puolet perinteisen vähittäiskaupan ostoista tehdään impulssiostoina, Mesiranta kertoo. Impulssiostoja tehdään verkossakin mielialan kohottamiseksi ja itsensä palkitsemiseksi. Mielenkiinnon kohteet ohjaavat myös kuluttajan impulssiostajia tiettyihin tuoteryhmiin ja heräteostosten paikaksi valikoituu usein ennestään tuttu verkkokauppa. Verkkokauppoihin tullaan ostoaikeissa tai vain huvin vuoksi selailemaan. Halu impulssiostoihin voi syntyä myös verkkokaupan ulkopuolisessa verkkomaailmassa, kuten mainosbannerin, kaverisuosituksen tai verkkoyhteisökeskustelun perusteella. Impulssiostaminen ilmenee tilauksen kasvattamisena joko yhtä tuotetyyppiä lisäämällä, sitä täydentävien tuotteiden ostoina tai aivan muiden tuotteiden ostoina, sanoo Mesiranta. Verkkokaupalla on lukuisia ominaisuuksia, jotka ruokkivat impulssiostamista. Verkkokauppa on aina lähellä ja helposti saavutettavissa. Se on siellä, missä ihmiset ovat jo muutenkin viihtymässä. Tuotevalikoima on laajempi kuin kivijalkakaupassa. Ostaminen verkosta on helppoa ja vaivatonta. Hyvä verkkokauppa myös ehdottaa tuotteita kuluttajan omien intressien mukaan, luettelee Mesiranta. Hänen väitöskirjaansa haastattelemat kuluttajat kertoivat, että ostoksiin joskus liittyvä katumus hälveni usein tuotetta odotellessa. Sen lisäksi verkko-ostoksiin liittyi eräänlainen tuplatyydytys: ostamista täydensi tuotteen odotus, joka muistutti lapsenomaista joulun odotusta lahjoineen. Tyydytykseen liittyi myös se, ettei tuotteen noutamista postista pidetty vaivana, mutta sen palauttaminen saatettiin kokea vastenmielisenä, Mesiranta huomauttaa. Verkko-ostoksiin liittyvä tuplatyydytys muodostuu ostamisen jälkeisestä tuotteen odotuksesta. Pitkän hännän täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tuotteen digitaalista jakelua. 6
Impulssiostoja tehdään verkossakin mielialan kohottamiseksi ja itsensä palkitsemiseksi. Nina Mesiranta PITKÄ HÄNTÄ RAHOIKSI Kodinkonekauppa pysyttelee verkossa logistiikkansa ja varastointinsa takia long tailin kukkulan harjalla, jossa harvat tuotteet myyvät paljon. Sen sijaan kirjat ja musiikki soveltuvat tuotteina erinomaisesti myös long tailin kapeaan häntään, jossa suurilukuinen joukko yksittäisiä tuotteita saattaa myydä yhdessä jopa enemmän kuin harvalukuinen joukko hittituotteita. Pitkän hännän täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää tuotteen digitaalista jakelua, jossa ei vaadita fyysistä varastoa. Täydellisimmillään idea toteutuu esimerkiksi Habbo-hotellissa, jossa voi ostaa digitaalisia tavaroita omaan virtuaalihuoneistoonsa. Digitaalisuuden ansiosta myynnissä voidaan pitää ilman eri kustannuksia myös tuotteita, joita vain harvat ostavat. Nina Mesiranta perusti vuonna 2005 miehensä kanssa suomalaisille agility-harrastajille tarkoitetun verkkosivuston ja -yhteisön. GOOGLE JA AMAZON OSAAVAT Toinen hyvä esimerkki long tailin tehokkaasta hyödyntämisestä on Googlen hakusanamainonta. Google kerää ison kasan rahaa pieninä puroina valtavalta määrältä pk-yrityksiä, jotka mainostavat sen palvelussa. Samalla pienet yritykset pääsevät kohtuulliseen hintaan esille verkossa kuluttajien intressien mukaan. Amazon-verkkokaupan vahvuutena Mesiranta pitää sitä, että se tarjoaa kuluttajalle todella monipuolisen kanavan tuotteiden etsimiseen. Amazon hyödyntää niche-markkinoita muun muassa tekemällä yhteistyötä useiden antikvariaattien kanssa, joilta voi tilata myös käytetyn kirjan. Esimerkiksi jonkin vanhan harvinaisuuden, jonka painos on jo loppunut.» Kirja taipuu verkossa moneksi Digitaalisuus ei uhkaa painettua kirjaa vaan täydentää sitä. Tiedekustantaminen siirtyy verkkoon. Painetun kirjan asema säilyy vahvana kaunokirjallisuudessa ja perinteisenä lahjana. Verkko ei ole vain kirjan digitaalinen levityskanava. Kirjallisuutta pitää tarjoilla netin ehdoilla (peli- ja elämysversiot) ja kirjoja on versioitava: verkkokirja, e-kirja ja äänikirja sekä sähköiset ääni- ja tekstitiivistelmät johtajille ja muille kiireisille. E-kirjaa voidaan paloitella ja myydä luku kerrallaan tietokirjallisuudessa ja tiedejulkaisuissa jopa sivu kerrallaan. Keittokirjasta pitää saada vaikka vain yksi resepti. Sisällön maksuttomuutta ei pidä pelätä. Sen sijaan olisi mietittävä, minkälaisia palveluja kuluttajille voidaan myydä sisällön ohessa. Palveluista, kuten tiivistelmistä ja e-kirjan palastelusta ollaan valmiita maksamaan enemmän kuin pelkästä sisällöstä. Tarvepainatus (Print-on-Demand) ja e-kirjat tukevat pitkän hännän eli myyntilistoilta jo poistuneiden kirjojen ja niche-markkinoiden hyödyntämistä verkkokaupassa. 7
Verkkokauppaa pitää kehittää ja markkinoida siinä missä kivijalkakauppaakin. Nina Mesiranta DIGITAALINEN KIRJA OSISSA Mesirannan mielestä digitaalinen kirja sopii kaikentyyppisiin kirjoihin sekä isoihin nimikkeisiin että niche-tuotteisiin, jotka soveltuvat erinomaisesti myös tarvepainatukseen. Long tailin vauhdittamiseksi digitaalisia kirjoja pitäisi kuitenkin voida myös osittaa ja versioida verkossa. Heräteostoon voi kannustaa keittokirjan sisällysluettelo, mutta miksi ostaa koko kirja, jos on kiinnostunut vain yhdestä ruokalajista. Tutkija kaipaa vain yhtä lukua kirjasta, jota ei saa kirjastosta. Pomo ei ehdi millään lukea uutta johtamisen käsikirjaa, mutta maksaisi mielellään sen tiivistelmästä... Digitaalisen kirjan palastelua ja versiointia hidastavat kuitenkin tekijänoikeudet, joiden Verkkokauppa kiehtoo kuluttajatutkijaa KTT Nina Mesiranta on 32-vuotias tutkija Tampereen yliopiston kauppakorkeakoulussa. Asiantuntemusalat: verkkokauppa, kuluttajakäyttäytyminen ja heräteostaminen. Teki gradun verkkopankkipalveluista vuonna 2001. Väitteli vuonna 2009 kuluttajien heräteostoksista verkossa. Tutkii parhaillaan tulevaisuuden erikoiskauppaa verkossa kolmen korkeakoulun yhteishankkeessa. Hanketta rahoittavat Tekes, Erikoiskaupan liitto ja kymmenkunta suomalaista erikoiskaupan yritystä. Perhe: puoliso ja kolme koiraa. Harrastaa agilityä. Agility on ihmisen ja koiran yhteistyöhön perustuvaa liikuntaa ja kilpaurheilua, jossa ihminen ohjaa koiraa esteradan suorittamisessa. Verkkoyhteisön kehittäjä ja verkkokauppias agilityyn keskittyneessä agi.fipalvelussa. Nina Mesiranta sanoo, että kulut - tajilla olisi haluja ostaa enemmänkin long tailin hännässä olevia tuotteita, mutta niitä ei ole riittävästi tarjolla Suomessa toimivissa verkkokaupoissa. 8
soveltamista uudessa tilanteessa ei ole vielä kokonaan ratkaistu, hän sanoo. Mobiilit lukulaitteet sopivat Mesirannan mielestä parhaiten tietokirjallisuuden käyttöön, koska niissä on mahdollisuus alleviivata, tehdä muistiinpanoja ja etsiä asioita hakusanoilla. Sen sijaan kaunokirjallisuudessa pyritään tiettyyn tilaan, lukukokemukseen, joka sietää huonosti keskeytyksiä. VERKKOKAUPPA VAATIVA LAJI Mesiranta varoittaa, että käsitys verkkokaupasta vain yhtenä myyntikanavana muiden joukossa rajoittaa tehokkaasti kaupankäynnin kehittymistä verkossa. Verkkokauppaa pitää kehittää ja markkinoida siinä missä kivijalkakauppaakin. Millaiseen toimintaan verkkokauppa kannustaa: onko siellä hakumahdollisuus ja voiko tuotteita myös selata vapaasti, tarjoaako kauppa asiakassuosituksia sekä tuote-ehdotuksia? Kuinka luotettava verkkokauppa on: millaisia maksutoimintoja ja palautusoikeuksia se tarjoaa? Miten laadukkaasti tuotteet on esitelty?, Mesiranta luettelee. Markkinoinnissa hän kehottaa hyödyntämään perinteisen Internet-markkinoinnin lisäksi myös kuluttajien tuottamaa sisältöä verkkokaupan ulkopuolisesta verkkomaailmasta, kuten blogeista, yhteisömediasta, keskustelupalstoilta ja faniyhteisöistä. 3 MIELIPIDETTÄ HANNU HARJU KUSTANNUSPÄÄLLIKKÖ, KOTIMAINEN KAUNOKIRJALLISUUS, TAMMI JOHANNA ILMAKUNNAS KUSTANNUSTOIMITTAJA, SUOMALAI- SEN KIRJALLISUUDEN SEURA REETTA-LIISA PIKKOLA MARKKINOINTIPÄÄLLIKKÖ KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ OTAVA Joko perinteisen kirjan kuoppajaiset" ovat pian käsillä? Kirjankustantaminen elää jännittävää murrosaikaa, josta selviytyy voittajana hyvä kirja, luetaan sitä sitten miltä julkaisualustalta tahansa. Sisältö ratkaisee tulevaisuudessakin! Yhdysvalloissa, jossa on sähköisiä kirjoja luettu jo toistakymmentä vuotta, ebookin osuus kirjamarkkinasta on alle kymmenen prosenttia. Kun sähkökirja hiljalleen luo markkinaa Suomessakin, se tulee jonkin aikaa piristämään kirjamyyntiä ja luomaan pörinää alalle samalla tavalla kuin pokkarimarkkinan luominen piristi aikanaan monessa maassa kovakantisten kirjojen myyntiä. Mitkä nähdäksesi ovat Print on Demandin (POD) vahvuudet? Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran näkökulmasta POD sopii parhaiten tieteellisissä sarjoissa julkaistaviin teoksiin, joissa on vain vähän mustavalkokuvia sekä kirjallisuuden klassikoihin. Kummankaan menekkiä ei ole helppo arvioida, sillä niitä myydään vuosien, jopa vuosikymmenien ajan. Humanistinen tutkimus ei vanhene kovin helposti, ja haluamme pitää tutkimuksia saatavilla pitkän aikaa. Tähän POD on tuonut aivan uusia mahdollisuuksia, kun painosmääriä ja varastointia ei tarvitse enää miettiä niin tarkkaan. Minkälaisena näet kirjamarkkinoiden tulevaisuuden? Kirjamarkkinoilla tuotetarjonta laajenee: tulee uusia kirjan formaatteja (digitaalinen kustantaminen), monimediaalisuus lisääntyy ja jakelukanavat muuttuvat. Uskon, että kirjojen saatavuus paranee ja että uusiakin lukijoita löytyy. Myös kustantamoiden pitää muuttua vastaamaan kuluttajien tarpeisiin. Tämä tapahtuu tuottamalla laadukasta sisältöä yhteistyössä kirjailijoiden kanssa ja varmistamalla, että sisältö on formaatista riippumatta helposti kuluttajien saatavilla. 9
Teksti Marianna Salin Kuvat Ari Ojala ja Kansallisteatteri Uutta, parasta, Kansallisteatterin pääjohtaja aikoo ottaa riskejä talon suurimmallakin näyttämöllä. Hänen tavoitteenaan on tarjota parasta uutta suomalaista draamaa. Jugendlinnan marmoriportaita noustessa on helppo uskoa, että Suomen Kansallisteatterissa esitetään klassikoita ja on esitetty jo vuodesta 1872 alkaen. Samalla saattaa unohtua, että yksikään klassikko ei ollut sitä tuoreeltaan. Kun esimerkiksi Strindberg, Ibsen ja Tsehov kirjoittivat tulevia klassikoitaan naapurimaissa, Minna Canth ravisteli aikansa yhteiskuntaa Suomessa Kansallisteatterin näyttämöltä käsin. Uutta suomalaista draamaa lupaa myös teatterin kuudes pääjohtaja: Olemme rakentamassa parasta teatteria ja ehkä aivan uutta aikaakin, elokuussa aloittanut Mika Myllyaho sanoo. Hänen mukaansa paras esitys alkaa parhaasta käsikirjoituksesta. TILAUSTYÖTÄ VAPAUKSIN Ohjaaja ottaa käteensä nuhjuisen paperinipun ja alkaa selailla sitä puolihuolimattomasti. Yhtäkkiä hänen veltto rankansa suoristuu ja kahvikuppi kaatuu. Tämän haluan tehdä! Tiedämme elokuvista, miten parhaat käsikirjoitukset löytyvät. Sellainen aika alkaa kyllä olla ohi, että ihmiset kirjoittelisivat kotona vähän näytelmiä ja tarjoaisivat niitä teatterille. Ei kukaan voi viettää puolta vuotta kirjoittamalla pöytälaatikkoon. Nykypäivänä näytelmä tilataan yleensä ammattilaiselta ja toivotaan, että siitä tulee hyvä, Myllyaho kertoo. Hän on sopinut lähivuosien tuotannosta jo viiden kirjailijan kanssa, joukossa ovat muassa Juha Jokela ja Sofi Oksanen. Kansallisteatterin johtaja pitää tärkeänä, että näytelmien aiheet kiinnostavat suomalaisia kautta maan. Täytyy kuitenkin muistaa, että teatteri on samalla hirveän paikallista ja siinä on sen voimakin. Tehdään mieluummin vaikka kymmenen Helsinki-nimistä näytelmää sen sijaan, että karataan Eurooppaan. Myllyaho huomauttaa, että maamme metropoli tarjoaa run- 10
saasti aiheita alkaen sen ongelmista, kuten huumeista, köyhyydestä ja nuorten syrjäytymisestä. TEKIJÄT BRÄNDEJÄ Myllyaho itse maalailee suomalaisuuden kuvaa ensi vuonna esitettävään näytelmään, jonka hän ohjaa yhdessä Saana Lavasteen kanssa. Näytelmä perustuu Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogiaan. Vahvistuu, että Myllyaho ei vierasta klassikoita, vaan ainoastaan huonoja esityksiä. Niissä on hänen mukaansa paljon värivaloja ja hidasta seisoskelua. Seisoskelusta ei voi syyttää ainakaan Tuntematonta sotilasta, jolla Kristian Smeds sävähdytti vuonna 2007. Hänen ohjauksiaan nähdään Kansallisteatterissa myös tulevaisuudessa. Myllyriskaabelia aho pitää Smedsiä hyvänä esimerkkinä brändistä, joka myy esitystä jo nimellään. Nykyään seurataan paljon tekijöitä. Se on ehkä viime vuosien iso muutos. Teatterin maineen kannalta kiinnostavaa lienee se, lunastavatko brändit lupauksensa. Myllyaho haluaa rakentaa Kansallisteatterin mainetta ensisijaisesti tarjoamalla oivallisia esityksiä, mieluiten parhaita. Yksittäinen esitys ei kuitenkaan hänen mukaansa voi kirkastaa tai tahrata koko talon mainetta. Teatteri on katoavaa taidetta. Ihmiset unohtavat pian. HALVEKSUNNASTA RAKKAUTEEN Lyhyestä muistista huolimatta ennakkoluuloja piisaa. Tai ehkä juuri siksi. Moni osaa kertoa jähmeästä ja pölyisestä lai-» Kansallisteatteri-lehti on ilmestynyt vuodesta 2002 alkaen kaksi kertaa vuodessa lähetetään 310000 eteläsuomalaiseen kotiin ja Itellan kautta 33 000 osoitteeseen painetaan Hansaprintissä karkeahkolle, luontoystävälliselle paperille 11
tosteatterista, vaikka olisi hiljattain kokenut siellä huikeita elämyksiä. Myllyaho arvioi, että 60 70-luvun rakenteet jäykistivät Kansallisteatteria osin vielä 90-luvullakin, jolloin hänen edeltäjänsä Maria-Liisa Nevalan urakka alkoi. Me 90-luvun alun Teatterikorkeakoulussa tietenkin halveksimme Kansallisteatteria. Aika nopeasti mieli sitten muuttui, ja siitä tuli hirveän rakas työpaikka, Myllyaho kertoo. Hän ohjasi Kansallisteatterille useampaankin otteeseen 90-luvun lopulta alkaen. Samalla hän työskenteli Ryhmäteatterissa taiteellisena johtajana, käsikirjoittajana ja ohjaajana, yhteensä 12 vuotta. Nyt Myllyahon käsissä on ainakin muhkeampi budjetti. Hän voi sitoa kirjoittajia ja ohjaajia vuosiksi eteenpäin ja työskennellä yli 40 oman talon näyttelijän kanssa. Voihan sitä silti tehdä huonon esityksen 20 näyttelijällä tai hyvän kahdella. Mutta kyllä tämä tuo turvallisuutta tekemiseen. TILAA KOKEILUILLE Kansallisteatterin tulevaisuutta voisi luonnehtia kokeilevaksi, jollei sitä olisi jo kyllästymiseen asti tehty. 1950-luvulla Kansallisteatterissa haluttiin uudistaa teatteri-ilmaisua ja suomalaista näytelmäkirjallisuutta sekä kokeilla uusinta avantgardistista ulkomaista draamaa. Rakennettiin Pieni näyttämö. KOLMEN PESTIN MIES Suomen Kansallisteatterin pääjohtaja Mika Myllyaho myös kirjoittaa ja ohjaa näytelmiä. Hän kaipaa rankkaankin palautetta kollegoiltaan, mutta kuka uskaltaa arvostella pääjohtajaa, muiden työllistäjää? Välillä saa semmoista kritiikkiä, että tulee oikein riitaa. Intohimoiset tekijät haluavat tehdä hyviä esityksiä, ja silloin on uskallettava osallistua keskusteluun, Myllyaho sanoo. Hän huomauttaa, että jokainen teatterintekijä haluaa yleisön ymmärtävän tätä. Teatteri on aika selväpäisten ihmisten taidetta. Olin monta vuotta lehtorina Teatterikorkeakoulussa, ja pääsykokeissa näki, että joku hirveän lahjakas hakija ei ollut ihan tontilla. Valittiin mieluummin se perusihminen, koska teatteri vaatii yhteistyökykyä ja samalla luovuutta. 12
Lehti myy lippua Elokuussa eteläsuomalaisten postiluukusta kolahti vuoden toinen Kansallisteatteri-lehti. Sivulla 10 kerrotaan Dostojevskin Idiootista. Se tuttu tarina 1800-luvulta. Viereisellä sivulla poseeraa The Idiots -bändi. Valkoiset pörröperuukit ja kiiltonahkasaappaat keikauttavat tarinan uuteen asentoon. Kuvan tunnelma siirtyi Pienelle näyttämölle syyskuussa, kun näytelmän esitykset alkoivat. Lehtijuttu siis onnistui, mikä ei ole aina itsestään selvää. Nimittäin Idiootin tuotannosta päätettiin vasta keväällä, jolloin lehden deadline oli käsillä. Hansaprintiin lehti lähti jo juhannuksena. On hirveän tärkeää jutella kirjoittajien ja ohjaajien kanssa, jotta saamme lehden sisällön vastaamaan sitä, mitä he työstävät. Heillä on monesti vain visio siitä, mitä on tulossa, kertoo Kansallisteatterin tiedottaja Mia Hyvärinen. Kun lehti ilmestyy, lipunmyynnissä näkyy piikki. Se on kuitenkin pienempi kuin kymmenen vuotta sitten. Sähköisellä medialla on varmasti ollut vaikutuksensa tähän, Hyvärinen sanoo. Hänen mukaansa myös ensi-illan jälkeen ilmestyvät lehtiarvostelut vaikuttavat myyntiin aikaisempaa vähemmän, koska ennakkomyynti on tehnyt tehtävänsä. Hyväriselle on selvää, että Kansallisteatteri-lehti on ensisijaisesti väline esitysten markkinointiin. Luvassa on kuitenkin uudistuksia. Kehitämme teatterille uutta visuaalista maailmaa, ja lehteä sen mukaisesti. Johtaja Mika Myllyaho ja tiedottaja Mia Hyvärinen kertovat Kansallisteatterin värikkäästä ja työntäyteisestä arjesta. 1986 avantgardelle avattiin uusi intiimimpi tila, Willensauna. Ja seuraavana vuonna valmistui yhä kokeilevampi Omapohja, johon mahtuu vain 78 katsojaa. Herää kysymys, löytääkö Myllyaho riittävän pienen siivouskomeron, jossa hän voisi kokeilla tulevaisuuden teatteria. Tärkeintä on, että Suurella näyttämöllä olisi ne kiinnostavimmat uudet jutut. Tätä Myllyaho pitää selvänä murroksena Suomen Kansallisteatterin historiassa ja koko suomalaisessa teatterissa. Jos suosituimpia tekijöitä ei sattuisi houkuttelemaan tekemisen vapaus eikä kohtuullinen palkkio, niin ehkä kuitenkin Suuri näyttämö, johon mahtuu 885 katsojaa. Harva suomalainen teatteri uskaltaa antaa isoimman fooruminsa uuden teatterin käyttöön. Se on riski ja haaste. NÄYTELMÄ AUTTAA Mika Myllyaho haluaa muuttaa näyttämötaiteen lisäksi ihmisten suhdetta teatteriin ja Kansallisteatteriin. Avataan siis ovia ulospäin: järjestetään työpajoja sekä tekijätapaamisia, kutsutaan ihmisiä Lava-klubille. Eli jos kansa ei tule kivilinnaan, teatteri menee kansan luo. Kansallisteatterin kiertueilla tehtiin Teatterin huima voima on sen paikallisuudessa. alkuaikoina rahaa, nyt hyvää. Teatteri lähtee tilauksesta hoitolaitoksiin, vastaanottokeskuksiin ja vankiloihin, Myllyaho kertoo. Toistaiseksi mukana on pari näytelmää ja joitakin tekijöitä, mutta tulevaisuudessa ehkä kokonainen teatteriryhmä omine budjetteineen ja avustuksineen voisi näytellä mielenterveyden hyväksi. Suuret suunnitelmat vaativat rahaa. Suomen Kansallisteatteri saa 70 prosenttia budjetistaan valtiolta veikkausvoittovarojen ylijäämästä, vajaan kaksi prosenttia Helsingin kaupungilta ja loput lipputuloista. Lipputuloista lähes puolet tulee ryhmiltä. Kansallisteatteria siis rahoittaa osaltaan työporukka, joka rakentaa baari-illalleen kulttuurialibin. Joukossa on varmasti niitäkin, jotka eivät tykkää. Eikä kaikkien tarvitse tykätä, Myllyaho myöntää. Hän toivoo silti, että aina joku ensikertalainen jäisi koukkuun. Tiettyjen kohderyhmien houkuttelu ei kuitenkaan kiinnosta häntä. Näytelmä valitsee kohderyhmänsä. 13
Teksti Marja Berisa Kuva Juha Salminen Vauhtia venäläisittäin Venäläinen autolehti Klaxon on ollut Hansaprintin asiakas jo toistakymmentä vuotta. Huolellisesti hiottu painoprosessi takaa, että värikäs tabloidjulkaisu saapuu Venäjälle sovitussa aikataulussa. Kun Klaxonin ensimmäinen numero vuonna 1990 ilmestyi, se oli 16-sivuinen neljän hengen toimituksen aikaansaannos. Mustavalkoinen A4-formaatti oli painoteknisesti toteutettavissa paikallisin voimin, mutta idean isällä Sergei Snegirevillä oli kunnianhimoisempia suunnitelmia. Tavoitteena oli tehdä Venäjän suurinta ja kauneinta autolehteä. Alku oli kivinen, mutta Snegirevin pitkäpinnaisuus kannatti. Klaxon muuttui vuonna 1995 yksivärisestä moniväriseksi ja samalla painatus siirtyi Suomeen. Värillinen julkaisu alkoi kiinnostaa sekä lukijoita että ilmoittajia. KESTÄVÄ KUMPPANUUS Klaxonia alettiin painaa vuonna 1997 silloisessa Helsinki Media Painossa, josta sittemmin tuli Hansaprintin Vantaan paino. Myyntipäällikkö Minna Tarvola on ollut Klaxonin teossa mukana vuodesta 2009. Venäjällä painotekniikka oli 90-luvun lopussa vasta kehittymässä, ja jatkuvasti sivumäärältään kasvava värijulkaisu oli haastava tuote. Tämän takia painotyöhön haluttiin pitkän linjan ammattilainen, kertoo Tarvola. Yhdessä asiakasfaktoreiden Margit Pöldemaan ja Riitta Kokkosen kanssa hän vastaa siitä, että Klaxon ilmestyy aikataulussa ja asiakkaan toiveiden mukaisena. Klaxon on halunnut jatkaa Hansaprintin kanssa, vaikka painotekninen osaaminen Venäjälläkin on kehittynyt. Olemme todella ylpeitä siitä, että asiakassuhde on jatkunut näin pitkään. Meillä on hyvä tuntuma asiakkuuteen ja meihin luotetaan. Lisäksi palvelu pelaa venäjäksi, mikä on sekin iso plussa, Tarvola pohtii. PAINOLLE KOVAT VAATIMUKSET Venäläiset asiakkaat vaativat yhteistyökumppanin tuottamalta laadulta paljon. Tiukat laatuvaatimukset kohdistuvat niin painolaatuun kuin pienempiinkin yksityiskohtiin, kuten siihen onko liimatippaliite varmasti suorassa. Myös venäläiset ovat äärimmäisen vaativia lukijoita ja he toivovat paljon luovia ratkaisuja, mikä tekee työstämme vauhdikasta ja kiinnostavaa! Meille on kunnia-asia, että sekä asiakkaan että kuluttajan ääntä kuunnellaan tarkasti, sanoo Tarvola. VAUHDILLA TULLISTA LÄPI Klaxonin materiaalit tulevat Hansaprintiin digitaalisesti PDF:inä. Jakelu myyntipisteisiin on luonnollisesti Venäjän puolella. Ennen kuin julkaisu on kuluttajilla, on tiedossa monta työvaihetta. Vienti Venäjälle hoituu niin sanotun Vihreän linjan kautta. Pöldemaa ja 14
Kokkonen vastaavat siitä, että valmiin lehden toimitus rajan yli sujuu vaikeuksitta. Osana vientitoimintoja yritys lähettää xml-muotoisen sanomailmoituksen Suomen tulliin, joka puolestaan toimittaa tiedot edelleen Venäjän tulliin. Prosessi nopeutuu, kun tiedot ovat jo etukäteen rajalla, jolloin lastin saapuessa raja-asemalle tiedot tarkistetaan vertailemalla sanomailmoituksen tietoja lastin vientiasiakirjoihin. Teemme tuotannolle valmiiksi kaikki ohjeet Klaxonin pakkausta, lavausta ja lavalappuja myöten. Myös laskut tehdään etukäteen valmiiksi. Lastausvaiheessa on tärkeää, että papereihin merkityt tiedot ovat auton rekisterinumeroa myöten yhtäpitävät. Virheitä tai poikkeamia ei saa olla, kertoo Pöldemaa. Klaxon lähtee Hansaprintistä perjantaina, ja sen on oltava Moskovassa maanantaiaamuna kello 8.00. Kerran kun olin jo vapaalla ja istuin teatterissa, puhelimeni alkoi piipata: rekka piti vaihtaa toiseen. Siltä istumalta lähdin tekemään paperityöt uusiksi. Hieman jännitti, mutta saimme dokumentit ojennukseen, Pöldemaa muistelee. NOPEA TULLAUS AUTTAA Pöldemaa on ollut mukana Klaxon-tiimissä Hansaprintissä Venäläiset ovat äärimmäisen vaativia lukijoita ja he toivovat lehteen paljon luovia ratkaisuja. painamisen alusta alkaen. Riitta Kokkonen tuli mukaan tiimiin 2000-luvulla. Aivan viime vuosiin asti Klaxon lähetti edustajansa joka painostarttiin, jolloin myös Hansaprintin asiakaspalvelija oli paikalla apuna ja tulkkaamassa. Niinpä matkustin joka toinen viikko Turusta Vantaalle painostarttiin. Oli tärkeää, että painojälki vastasi asiakkaan toiveita täysin, Pöldemaa sanoo. Tekeminen on muuttunut teknisesti helpommaksi, vaikka hurjimpien ideoiden toteutus vaatiikin rutkasti luovaa ajattelutyötä. Aiemmin asiakas toi aineistot mukanaan varmuuskopioineen. Nyt aineistot lähetetään linjasiirtona Klaxonin toimituksesta InSite-yhteyttä käyttäen suoraan Hansaprintiin. Asiakas myös tarkistaa ja hyväksyy sivut Moskovasta käsin. Teknisen osaamisen lisäksi valttimme on ollut se, että olemme osanneet kuunnella asiakkaan laatutoiveita tarkoin korvin. Toimimme nopeasti ja joustavasti. Asiakas tuntee meidät ja me heidät, Tarvola toteaa. Näin se käy 20 vuotta täyttänyt näyttävä ja värikäs venäläinen autolehti Klaxon painetaan Hansaprintissä Suomessa. Klaxon painetaan Hansaprintin heatset-rotaatiossa. Vuonna 2003 Hansaprintin konekanta uusittiin, ja tämän ansiosta myös Klaxonin koko pystyttiin muuttamaan tuotannollisesti tehokkaammaksi tabloidiksi. Nykyinen koko on 290 mm x 370 mm. Klaxon ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa keskimäärin 64-sivuisena. Sen kohderyhmä on vaurastuva venäläinen keskiluokka ja levikki 188 000 kpl. Julkaisija on Klaxon Media. Toimitusjohtaja Sergei Snegirev on ollut aktiivisesti mukana Klaxonin teossa koko sen 20-vuotisen ilmestymisajan. Klaxonin toimituskunta koostuu autoalan erikoistuntijoista, jotka testaavat vuosittain noin 80-100 automallia ympäri maailman. Klaxon tarkoittaa tsaarinaikaista autontorvea. Nikolai ll:n virka-autossa tällainen torvi teki äänekkäästi selväksi alamaisille, että hallitsija on liikkeellä. 15
Teksti Matti Remes Kuvat Juha Salminen KIRJAKERHO KOUKUTTAA YHÄ Miljoonia kirjoja olisi jäänyt lukematta ilman Suurta Suomalaista Kirjakerhoa. Ja jäisi edelleenkin, sillä hyväksi havaittu konsepti ei lakkaa toimimasta, vaikka ajat muuttuvat. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon perustaminen mullisti neljä vuosikymmentä sitten kirjakauppamarkkinat, eikä kirjan vetovoimaan ja tiiviiseen asiakassuhteeseen perustuva bisnesmalli ole menettänyt tehoaan edes nykyisessä mediamaailman murroksessa. Alusta lähtien tavoitteemme on ollut etsiä kotimaisia ja maailmalla menestyneitä kirjoja ja valita niistä asiakkaita kiinnostava valikoima. On vähän hämmentävääkin, että sama konsepti toimii edelleen mainiosti, liiketoimintajohtaja Sirpa Mikkonen hymyilee. Tunnemme kirjallisuuden ja lukijoiden kiinnostuksen kohteet. Nämä kaksi asiaa yhdistämällä voimme rakentaa toimivan kokonaisuuden. Tavoitteena on aina saada asiakas ilahtumaan ja yllättää hänet. Moni asia on kuitenkin muuttunut. Kirjakerhonkin on seurattava valppaana lukijoiden mieltymysten muutosta ja maailman teknistä kehitystä. PALVELU MUOTOUTUU ASIAKKAAN EHDOILLA Suuri Suomalainen Kirjakerho on monikanavainen palvelukonsepti. Kahdeksan eri kohderyhmille suunnatun kirjakerhon ohella siihen kuuluvat viisi kirjamyymälää ja verkkopalvelu, josta voi jäsenyysasioiden hoitamisen ohella ostaa kirjoja. Sähköisiä kanavia kirjakerho aikoo hyödyntää entistä tiiviimmin. Kirjojen myynti verkossa ei ole vielä samalla tasolla kuin monissa muissa maissa. Uskon, että verkkokauppa kasvaa jatkossa. Sähköisistä kanavista on hyötyä myös silloin, kun tarjoamme entistä laajempaa valikoimaa yhä pirstaloiduimmille markkinoille. Mikkosen mielestä asiakkaiden mieltymysten muutosta on kuunneltava herkällä korvalla ja kehitettävä palvelukonseptia heidän toiveidensa mukaan. Esimerkiksi verkkosivuiltamme löytyy Sinun valintasi -osio, joka on profiloitu jäsenen kiinnostuksen kohteiden mukaan. Maailma muuttuu FACEBOOK EI KORVAA KIRJALLISUUSPIIREJÄ ja kirjakerho sen Kirjakerhon antamien suositusten ohella jäsenet haluavat entistä enemmän mukana.» 16
Liiketoimintajohtaja selailee Suuren Suomalaisen Kirjakerhon Juhlaleivonnaiset -teosta. 17
ASIAKKAALLE KERHOLEHTI ON YKKÖNEN Suuren Suomalaisen Kirjakerhon jäsenet saavat kerholehden postitse 16 kertaa vuodessa. Sirpa Mikkonen kuvailee lehteä rungoksi, josta palvelu haarautuu eri kanaviin. Kun jäseneltä kysyy tärkeintä palvelumuotoa, kerholehti nousee yhä ykköseksi. Lehdessä kiteytyy Sirpa Mikkosen mielestä koko palvelukonseptin perusidea. Sen sivuilla esitellään ja suositellaan kirjoja, joiden arvioidaan kiinnostavan jäseniä. Asiakkaan valinnan helpottamiseksi jokaiseen lehteen on valittu keskimäärin 60 kirjaa. Suomessa ilmestyy vuosittain runsaat 4000 kirjaa. Yhdessä postituksessa kerholehdestä lähtee keskimäärin neljä erilaista versiota asiakasprofiilin mukaan. Etusivulla esitelty kuukauden kirja kohdistetaan yleensä asiakkaan ostokäyttäytymisen mukaan. Lisäksi eri puolilla maata asuville asiakkaille räätälöidään tietoa tulevista lukijatapaamisista myymälöissä. Hansaprintin painama kerholehti voidaan tarvittaessa profiloida hyvinkin tarkasti ja personoida etusivulle vaikkapa asiakkaan nimen sisältävä tervehdys tai postittaa hänelle kirje lehden välissä. Myös Libricard-kirjalahjakortit painetaan Hansaprintissä. Kyse on asiakas- ja henkilöstölahjasta, jossa lahjan saaja voi valita mieleisensä uutuuskirjan ja lunastaa sen vaivattomasti. Mikkosen mielestä yhteistyössä painotalon kanssa korostuu luotettavuus. Lähetämme asiakkaalle postia, jossa on mukana bonus- ja muuta henkilökohtaista tietoa. Myös laatu on tärkeä asia. Jos kaikki yksityiskohdat eivät toimi sataprosenttisesti kerholehdessä, saamme kuulla siitä asiakaspalautteessa. Mikkonen arvostaa kumppanuuden jatkuvaa kehittämistä. Innovatiivisuus ja uusien asioiden aktiivinen tarjoaminen ovat tärkeitä asioita. Hansaprintistä löytyy näkemystä painoalan kehityksestä. Oleellista on myös esittää selkeästi, mitä asiakas voi uusista asioista hyötyä. Erilaisten uusien konstien toimivuutta kokeillaan koko ajan yhdessä. 18
Sirpa Mikkonen kertoo, että Suuren Suomalaisen Kirjakerhon kerholehteä profiloidaan asiakkaan ostokäyttäytymisen mukaan. kertoa oman mielipiteensä ja suositella kirjoja myös muille. Jäsenille postitettavassa kerholehdessä on lukijoiden arvioita kirjoista. Lisäksi verkosta löytyy jäsenpaneeli, joka arvostelee etukäteen markkinoille tulevia kirjoja. Me julkaisemme tasapuolisesti niin kehuja kuin kritiikkiäkin. Uusien kanavien rinnalla asiakkaat haluavat pitää kiinni perinteisistä palvelumuodoista. Moni hoitaa asioinnin edelleen henkilökohtaisen puhelinpalvelun kautta. Osa taas haluaa yhä peruuttaa kuukauden kirjan tai tehdä tilauksia kupongilla, joka löytyy kerholehden takakannesta. Jäsenet arvostavat myös myymälöissä kuukausittain kokoontuvia kirjallisuuspiirejä. Facebook-aikanakin kirjoista halutaan keskustella kasvokkain. Vaikka verkko onkin erinomainen kanava, se ei ole ainoa ratkaisu. PERINTEINEN KIRJA PITÄÄ PINTANSA Digitaalinen vallankumous näkyy kuitenkin myös kirjabisneksessä. Nyt markkinoille tekevät tuloaan sähköiset lukulaitteet. Mikkonen lupaa, että ennen joulua niihin voi ostaa jo sisältöä kirjakerhosta. Merkittävä määrä syksyn uutuuksista ilmestyy myös sähköisessä muodossa. Tehtävämme on tarjota kirja asiakkaan haluamassa muodossa olipa se sitten sähköisessä muodossa, äänikirjana tai pokkarina. Kenelläkään ei ole kristallipalloa, miten lukutottumukset digitalisoitumisen myötä muuttuvat. Paperille painettu kirja on monille yhä se ainoa oikea: sitä on kätevä selata, laittaa hyllyyn ja ottaa taas esille. Toiset taas haluavat jatkossa ladata koko kirjastonsa helposti mukana kulkevaan laitteeseen. Valtaosasta meistä tulee luultavasti sekakäyttäjiä. Kirjan muoto valitaan sen mukaan, mikä kulloisessakin tilanteessa sopii parhaiten. Varmaa kuitenkin on, että paperille painettu kirja pitää pintansa vielä pitkään. Verkko on erinomainen kanava, muttei ainoa ratkaisu.» 19
LUKUHARRASTUS MUUTTAA MUOTOAAN Kirjakerhon jäsenistöstä valtaosa on 40 60 -vuotiaita. Nuorempien ikäryhmien houkuttelu vaatii Mikkosen mukaan teknisessä kehityksessä mukanaoloa. Nuori sukupolvi operoi sähköisten laitteiden kautta. Lukemisinnon hiipumisesta en ole kuitenkaan huolissaan. Kouluissa tehdään hienoa työtä lukemisen eteen, ja äidinkielen tunneilla kannustetaan monin tavoin kirjojen pariin. Paljon jää kuitenkin vanhempien vastuulle, millainen suhde lapsella syntyy kirjaan. Harry Potterin, vampyyriaiheisten kirjojen ja manga-sarjakuvien suosio kertoo, että lukeminen kiinnostaa nuoria. Kehitys on kuitenkin menossa siihen, että kirja laajenee elokuvaan, musiikkiin, peleihin ja mitä erilaisimpiin asioihin. Meidänkin on seurattava tarkasti, minkä muotoinen viihde valtaa alaa nuorten arjessa. Syksyn kirjasato on jälleen ilahduttavan monipuolinen. 60 miljoonaa kirjaa Suuren Suomalaisen Kirjakerhon perustivat vuonna 1969 suuret suomalaiset kustannusyhtiöt Otava, WSOY ja Tammi. Kirjakerhon tuloon liittyi myös pelkoja, sillä suomalaisiin koteihin edullisesti kirjoja tarjoavan tulokkaan tiedettiin mullistavan kirjabisneksen. Ensimmäinen kuukauden kirja oli Niko Kazantzakisin Kerro minulle Zorbas. Kaunokirjallisuuden ohella valikoima laajeni pian käytännön tietokirjoihin. Kirja oli aiemmin luksustuote, jonka hankkimiseksi piti mennä kirjakauppaan. Ei ihme, että kirjakerho valloitti nopeasti suomalaisten sydämet. Olemme lukijakansaa, kirja on meille edelleen sydämen asia. 200 000 jäsenen raja rikkoutui vuonna 1974, ja valikoima laajeni kirjoista myös musiikkiin. Sittemmin tarjonta on laajentunut edelleen. Tänään Otavamediaan kuuluvassa Suuressa Suomalaisessa Kirjakerhossa on kahdeksan eri kohderyhmille suunnattua kirjakerhoa, viisi kirjamyymälää ja verkkokauppa. Mikkonen johtaa kesällä perustettua liiketoimintayksikköä, johon kuuluvat kirjakerhojen ohella Otavamedian sähköinen liiketoiminta ja uudet liiketoiminnot. Tarkoituksena on hyödyntää konsernisynergiaa ja kehittää verkkoliiketoimintaa. Kirjakerholla ja Otavamedian lehdillä on pitkät asiakassuhteet. Tiedämme, millaisia lukijoita asiakkaamme ovat. Isoja asiakasvirtoja ja vahvoja brändejä yhdistämällä on mahdollisuus löytää uusia asiakkaita ja tarjota entistä parempia palveluja, liiketoimintajohtaja Sirpa Mikkonen sanoo. Suuren Suomalaisen Kirjakerhon merkitys kirjallisuuden edistäjänä on kiistaton. Runsaan 40 vuoden aikana olemme toimittaneet suomalaisiin koteihin 60 miljoonaa kirjaa. Asiakaskuntamme lukee paljon. He ovat kirjallisuuden sanansaattajia omassa lähipiirissään. Monelle tunnetulle kirjailijalle kirjakerho on ollut tärkeä ponnahduslauta uralla. Kaikkien aikojen painoskuningatar on Laila Hirvisaari, jonka kirjoja on myyty huikeat 1,6 miljoonaa kappaletta. 20