LUONNOS ASEMAKAAVA KOTKAN KAUPUNKI 18. KAUPUNGINOSA KAUKOLA, KORTTELI 63, OSA AARTAPOLKUA Valmistelija Elina Masalin, kaavasuunnittelija, puh. 040 773 7752 KAAVASELOSTUS KAAVA NRO 0418 Kaupunkisuunnittelu 11.9.2018
2 1 KAAVAN TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava Asemakaava Kotkan kaupunki 18. kaupunginosa Kaukola, kortteli 63 Kaavan numero 0418 Kaavan valmistelija Elina Masalin kaavasuunnittelija puh. 040 773 7752 elina.masalin@kotka.fi 1.2 Kaavan nimi Pihkoon koulun asemakaava 1.3 Kaava-alueen sijainti Suunnittelu koskee Kotkan kaupungin Pihkoon ja Kaukolan kylän tiloja kiinteistötunnus 285-403-11-0 (osa), 285-403-4-268, 285-408-3-67 (osa) ja 285-411-1-111 (osa) osoitteessa Aartapolku 49, 48410 KOTKA. Alue sijaitsee Kaukola-Pihkoossa noin 10 km etäisyydellä Kotkansaaresta luoteeseen rajautuen etelässä ja idässä maanviljelysalueisiin sekä lännessä ja pohjoisessa Kaukolan asuinalueeseen. Kymijoen sivuhaara Pihkoonhaara kulkee koulun lounaisrajalla. Rajausta tarkennetaan suunnittelun edetessä.
3 1.4 Asemakaavan tarkoitus Tekniset palvelut on laatinut hankesuunnitelman Pihkoon nykyisten kosteusja sisäilmaongelmaisten sekä uuden ja vanhan koulun korvaamiseksi uudisrakennuksella. Vanhan koulun yhteydessä olevaa päiväkotia ei ole tarkoitus purkaa. Koulun rakentaminen ei ole mahdollista poikkeamisluvalla, vaan hanke edellyttää asemakaavan laatimista. Uutta rakennusoikeutta muodostuu noin 2500 k-m2. Kaavaratkaisun yhteydessä laaditaan pihasuunnitelma. 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - asemakaavakartta - asemakaavamerkinnät ja määräykset - ote ajantasa-asemakaavasta - osallistumis- ja arviointisuunnitelma - asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Kotkan teknisten palveluiden laatima Pihkoon koulun hankesuunnitelma 2018, jonka kaupunkisrakennelautakunta ja hyvinvointilautakunta hyväksyivät 5.6.2018. Kaupunginhallitus hyväksyi hankesuunnitelman x.x.2018 xx. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet vireille tulo ja oas 18.6. 6.7.2018 luonnos nähtävänä 12.9. 3.10.2018 kaupunkirakennelautakunta 16.10.2018 ehdotus nähtävänä 19.10. 16.11.2018 kaupunginhallitus 26.11.2018 kaupunginvaltuusto 10.12.2018 kaava lainvoimainen 23.1.2019 2.2 Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa, ainoastaan Kymijoen eteläosan oikeusvaikutteinen osayleiskaava vuodelta 2013. Kaukola-Pihkoon alueella on ollut rakennuskaava, joka on kumottu 1970 luvun lopussa. Rakentaminen on tapahtunut hankkeesta riippuen poikkeamisluvin tai suunnittelutarveratkaisuin. Asemakaava mahdollistaa hankesuunnitelman mukaisen rakentamisen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Pihkoon koulun uudisrakennushanke pyritään toteuttamaan mahdollisimman pikaisesti, koska koulu on käyttökiellossa sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi ja koululaiset ovat väistötiloissa Karhuvuoren koulussa.
4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Luonnonympäristö Kaava-alue on rakennettua koulun kiinteistöä piha-alueineen ja pallokenttineen. Aluetta rajaa pohjoisosasta lehtipuumetsikkö ja lännestä luonnostilassa oleva Kymijoen sivuhaara Pihkoonhaara. Maastokorkeudet ovat + 9,8 ja + 10,7 metrin välillä. ELY-keskuksen laatimien tulvakarttojen perusteella Pihkoonhaaran tulvariskit eivät yllä kaava-alueelle. 3.1.2 Rakennettu ympäristö Pihkoon koulu toimii kahdessa eri rakennuksessa. Vanha koulu on valmistunut vuonna 1959 ja uusi koulu on rakennettu vuonna 1977. Vanhan koulun yhteydessä toimii vuonna 2007 valmistunut päiväkoti. Suunnittelijoina on ollut Maaseudun keskusrakennustoimisto Oy/K. Multala ja V. Nortomaa ja arkkitehtitoimisto Ulla Hovi Oy/Ulla Hovi. Uuden koulun suunnittelijana on toiminut Suunnittelukeskus Oy/K. Multala. Vanhassa koulurakennuksessa on myös talonmiehen asunto sekä kaksi muuta asuntoa. Koulujen eteläpuoleisella piha-alueella on pallokenttä, aidattu tekonurmikenttä sekä hiekkakenttä, joka toimii talvisin luistinratana. Väestö Kaava-alueella asuu tällä hetkellä kaksi henkilöä. Kaava-alueen ympäristö on pääasiassa pientalo- ja rivitaloasutusta, joka on rakentunut monen vuosikymmenen ajan, viimeisimmät 2010-luvulla. Kulttuuriympäristö Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole tiedossa muinaismuistolain (295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä tai arkeologista muinaisperintöä. Alue kuuluu sekä valtakunnallisesti että maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 13.9.2010 omistamistaan kiinteistöistään ns. rakennussalkutuslistan, jossa rakennukset on luokiteltu 4 luokkaan: A Pidettävät/tärkeät rakennukset, B Kehitettävät rakennukset, C Realisoitavat rakennukset = myynti tai purku ja D Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset. Pihkoon sekä uusi että vanha koulu ja päiväkoti ovat merkinnällä A Pidettävät/tärkeät rakennukset. Rakennus- ja purkamisluvan yhteydessä rakennuksen kulttuurihistorialliset ja rakennustaiteelliset arvot on selvitettävä ja tarvittaessa niistä on hankittava asiantuntijalausunto.
5 Palvelut ja liikenne Koulu- ja päiväkotitoiminnan lisäksi rakennukset ovat iltaisin liikuntaseurojen ja kerhojen käytössä. Kaava-alueen läheisyydessä noin 400 metrin etäisyydellä toimii Kaukolan kioski. Kävely- ja pyöräilytieyhteydet koululle ovat erinomaiset. Lähin linjaautopysäkki on Pernoontien varrella noin 400 metrin etäisyydellä koulusta. Tekninen huolto Aartapolulla kulkevat 1977 rakennetut vesijohto ja viemäri, 2001 rakennettu sadevesiviemäri, maakaasu sekä Elisan telejohdot. 3.1.3 Maanomistus Kaava-alue on Kotkan kaupungin omistuksessa. ote maanomistuskartasta 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja päätökset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 28.5.2008 vahvistanut Kymenlaakson maakuntakaavan, jossa suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi A. Lisäksi alue kuuluu myös kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen.
6 ote maakuntakaavasta Alueella on voimassa myös energiamaakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 10.4.2014. Energiamaakuntakaavassa koko kaava-alueelle on annettu määräys, jonka mukaan alueiden yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. Strateginen yleiskaava Valtuuston 20.8.2018 hyväksymässä Kotkan Haminan seudun strategisessa yleiskaavassa Kaukola-Pihkoon alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Alueella on merkintä P-1, joka on tarkoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi, jonka pääasiallisia toimintoja ovat asumista tukevat palvelut ja hallinto, keskustan luonteeseen ja ympäristöön soveltuva rakentaminen, ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomat työpaikkatoiminnot sekä näihin liittyvä liikenne, virkistys ja yhdyskuntatekninen huolto. Alueella pyritään edistämään asumista tukevien lähipalvelujen säilyttämistä sekä sopivaa palvelutarjontaa. Alueen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen viihtyisyyteen ja omaleimaisuuteen sekä eri liikennemuotojen järjestelyiden toimivuuteen ja turvallisuuteen. Alue on asemakaavoitettu tai tarkoitettu asemakaavoitettavaksi. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena.
7 ote Kotka Haminan seudun strategisesta yleiskaavasta Osayleiskaava Kaupunginvaltuuston 8.4.2013 hyväksymässä Kymijoen eteläosan osayleiskaavassa kaava-alue on merkinnällä julkisten palveluiden ja hallinnon alue PY. Pihkoonhaaran ranta-alue on merkinnällä virkistysalue V, joka on myös tulvavaara-aluetta tr. Kymijoen eteläosan osayleiskaava on oikeusvaikutteinen, mutta kaavaa ei voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena, vaan se edellyttää yksityiskohtaisempaa suunnittelua.
8 ote Kymijoen eteläosan osayleiskaavasta Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Kaava-alue rajautuu Pihkoonhaaran lounais- ja länsipuolelta asemakaavoitettuun pientaloalueeseen. ote ajantasa-asemakaavasta
9 Rakennusjärjestys Voimassa oleva rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 25.9.2017 ja tullut voimaan 1.1.2018. Tonttijako ja rekisteri Kaava-alue on kiinteistörekisterissä. Pohjakartta Pohjakartta on MRL muutoksen 323/2014 mukainen ja tarkistettu 31.7.2018. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Pihkoon koulun hankesuunnitelman suunnitelman mukainen rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Hankesuunnitelman mukaan rakennusten kunto on merkittävä tai kohtalainen riski terveydelle. Hankkeen toteuttamiselle asetetut aikataulutavoitteet ovat tiukat ja tästä syystä asemakaavan laatiminen käynnistettiin ennen kuin kaupunginhallitus oli hyväksynyt hankesuunnitelman x.x.2018. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset 4.2.2 Vireilletulo Osallisia ovat maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: - lähialueen asukkaat, kiinteistönomistajat ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Museovirasto, Kymenlaakson museo, Kymenlaakson liitto, Meri-Kymen luonto ry, Kotkan ympäristöseura ry, Kymen Vesi Oy, Kymenlaakson Sähköverkko Oy, Kotkan Energia Oy, Elisa Oyj, Telia Finland Oyj, Kymenlaakson Jäte Oy, Kotka-Seura ry, vammaisneuvosto, ikäihmisten neuvosto sekä nuorisovaltuusto - asiantuntijaviranomaiset: maanhankinta ja luovutus, kaupunkimittaus, rakennusvalvonta, tekniset palvelut, ympäristökeskus ja Kymenlaakson pelastuslaitos Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ilmoitettiin osallisille kirjeitse ja muille lehti-ilmoituksella kaupunkilehti Ankkurissa 16.6.2018. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS nähtävillä 18.6. 6.7.2018
10 Kaava ei herättänyt alueen asukkaiden mielenkiintoa. Ainoastaan yksi yhteydenotto tuli liittyen nykyisen vesijohdon toimintavarmuuteen koulun rakennustöiden yhteydessä. Lausunnon osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antoivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson pelastuslaitos, museovirasto, Kymenlaakson museo ja Fingrid Oy. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toivoi tarkennuksia tavoitteisiin, lähtötietoihin ja vaikutusten arviointiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennettiin lausunnon perusteella. Kymenlaakson museon lausunnossa todettiin, että koulun kulttuurihistorialliset arvot on tarkastettava ja otettava huomioon kaavassa. Muilla lausunnonantajilla ei ollut huomautettavaa. Luonnos on nähtävillä 12.9. 3.10.2018. 4.2.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa uuden koulun rakentaminen Kymijoen eteläosan osayleiskaavan ja hankesuunnitelman mukaisesti vanhan koulun paikalle. Koulun rakentaminen on vaikutuksiltaan niin merkittävä, että kysymykseen ei tullut poikkeamislupamenettely, vaan asia tuli ratkaista asemakaavalla. Uusi koulu on tarkoitus sijoittaa samalle paikalle, jossa sijaitsee vuonna 1977 valmistunut ns. uusi koulurakennus. Koulujen maanvaraisessa rakenteessa sekä ulkoseinärakenteissa todettujen kosteusvaurioiden perusteella uuden rakennuksen korkeusasemaan ja hulevesien johtamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Tarkoituksena on, että teknisten palveluiden arkkitehtisuunnittelu laatii omana työnään rakennuksen suunnittelun. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Kaavan tuoma käyttötarkoitus vastaa nykyistä maankäyttöä julkisena lähipalveluna. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 1,9218 ha, joka on kokonaisuudessaan osoitettu julkisten lähipalvelurakennusten korttelialueeksi YL. Asemakaavan mukainen kokonaisrakennusoikeus sekä päiväkodin että koulun tontille on 5000 k-m2, kerrosluku on III. 5.2 Kaavan vaikutukset ja ekologinen tarkastelu 5.2.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Koulurakennuksen sijoittamisella nykyisen rakennuksen paikalle ei ole merkittävää vaikutusta rakennettuun ympäristöön eikä se heikennä alueen käyttömahdollisuuksia. Koulun edustalla olevat palloilu- ja lähiliikuntakentät
11 säilyvät entisillä paikoillaan ja tontin itäreunassa oleva nurmikenttä kunnostetaan. Koulun pysäköintipaikat sekä huoltoajo ohjataan Tuukkalanpolun kautta koulun pohjoispuolelle nykykäytännön mukaisesti niin, ettei liikenne ohjaudu koulun varsinaiselle piha-alueelle. Piha-alue on kouluajan ulkopuolella alueen asukkaiden ja kerhojen käytettävissä. Päiväkodin tontin vapaa-alueet lisääntyvät pohjoisosan koulurakennuksen purkamisen johdosta ja nykyiset vanhempien saatto- ja hakuliikenteen autopaikat säilyvät ennallaan. 5.2.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan vaikutukset luontoon eivät ole merkittäviä. Rakentamisalue pihoineen ei laajene nykyisestään. Kaava-alueen länsipuolella oleva Pihkoonhaara ja sen ranta-alueet on huomioitu asemakaavassa maisemallisesti ja ekologisesti arvokkaina alueen osina. 5.2.3 Energia- ja ilmastovaikutukset Taulukko. Energia ja ilmastoasioiden huomiointi kaavassa Aihe: Arvio* YHDYSKUNTARAKENTEEN EHEYTYMINEN 3 Perustelut: Rakentaminen tukee kasvavan asutusalueen olemassa olevia palveluita. Rakentaminen toteutetaan Kymijoen eteläosan osayleiskaavan mukaisesti huomioiden kaavan mukaiset viheralueet ALUEEN JOUKKOLIIKENNEYHTEYDET / -OLOSUHTEET 1 Perustelut: Kaava-alueen joukkoliikenneyhteydet ovat kohtalaiset ja pysäkit sijoittuvat rakennetun kävely- ja pyörätien varrelle KÄVELYN JA PYÖRÄILYN OLOSUHTEIDEN HUOMIOINTI 3 Perustelut: Aartapolun pohjoisosaan on rakennettu 2010 -luvulla kävely- ja pyörätie koululle asti Pernoontien kävely- ja pyörätien rakentamisen yhteydessä. KESTÄVIEN ENERGIARATKAISUJEN MAHDOLLISTAMINEN 2 Perustelut: Kaava-alueella on rakennettu maakaasuverkosto, johon rakennukset on liitetty. Myös maalämpö uusiutuvana lämpöenergiana on varteenotettava vaihtoehto.
12 *Asteikko: 0 toteutuu heikosti 1 toteutuu kohtalaisesti 2 toteutuu hyvin 3 toteutuu erinomaisesti? ei arvioitavissa / ei arvioitu 5.2.4 Vaikutukset palveluiden käyttöön Asumiseen liittyvien palveluiden tarjonta vahvistuu ja monipuolistuu ja hanke edistää muidenkin alueella toimivien palveluiden kannattavuutta. Lähipalvelut ovat hyvin saavutettavissa jalkaisin, pyörällä tai joukkoliikenteellä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen Asemakaavan mukainen rakentaminen voi alkaa kaavan saatua lainvoiman. Hankesuunnitelman mukaan rakentaminen käynnistyy kesällä 2019 ja uusi koulu valmistuu kevät/kesällä 2020, jonka jälkeen käyttöönotto on elokuussa 2020. Etualalla ns. uusi koulu ja taustalla päiväkoti ja vanha koulu.