Liite 2 YLIVIESKA Asemakaavamuutos osa korttelista 10 24 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MRL 63 Täydennetty /2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan, miten osallistuminen ja vuorovaikutus sekä kaavan vaikutusten arviointi tapahtuu kaavaprosessissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa suunnittelutyön aikana. Asemakaavamuutokseen ryhdytään yksityisen maanomistajan ja kaupungin aloitteesta. Suunnittelualue ja lähtötilanne Asemakaavamuutosalue on 10.kaupunginosan korttelin 24 osa ja käyttötarkoitukseltaan teollisuus- ja varastorakennusten aluetta (T I), pinta-ala noin 5,8 ha. Aluetta rajaa Savontie, Pohjolantie ja Kettukallionkatu. kaavamuutoksen aluerajaus kaavoituksen vaikutusalueen rajaus Vireille TEKLA 26.9.2012 105 YLIVIESKAN KAUPUNKI. TEKNINEN PALVELUKESKUS. KAAVOITUS
2 Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka ovat tulleet voimaan 1.6.2001 ja joita on täydennetty 1.3.2009. Tämän kaavatyön osalta on huomioitava erityisesti toimivaan aluerakenteeseen ja eheytyvään yhdyskuntarakenteeseen liittyvät valtakunnalliset tavoitteet. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ja sen uudistaminen Maakuntakaava on ohjeena yleiskaavoitukselle. Maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 17.2.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualue on osa Ylivieskan taajamatoimintojen aluetta (A). Ylivieska on Oulun eteläisen aluekeskuksen ydinaluetta ja kuuluu alueen kaupunkiverkostoon. Kuva: Ote voimassaolevasta maakuntakaavasta 17.2.2005 Maakuntakaavan uudistaminen on tullut vireille 2010. Maakuntakaavan uudistuu vaiheittain. 1.vaihekaava ympäristöministeriö vahvisti 23.11.2015: - energiantuotanto ja -siirto (manneralueen tuulivoima-alueet, merituulivoiman päivitykset, turve- tuotanto alueet) - kaupan palvelurakenne ja aluerakenne, taajamat - luonnonympäristö (soiden käyttö, suojelualueiden päivitykset, geologiset muodostumat) - liikennejärjestelmän (tieverkko, kevyt liikenne, raideliikenne, lentoliikenne, meriväylät) ja logistiikka. Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois-Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava 23.11.2015)
2. vaihekaava: kulttuuriympäristö, maaseudun asutusrakenne, virkistys ja matkailu, jätteenkäsittely. Maakuntahallitus hyväksyi 7.12.2016. 3 Kuva: Ote Maakuntakaavojen yhdistelmäkartta: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (2006) ja Pohjois- Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava (23.11.2015) Pohjois-Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava (7.12.2016) 3. vaihekaava: kiviaines- ja pohjavesialueet, mineraalivarat ja kaivokset, muut tarvittavat päivitykset. Kaava on tullut vireille tammikuussa 2016. Valmisteluvaiheen kuuleminen 10.4-12.5.2017 Suunnittelualuetta koskee kma- merkintää koskevan suunnittelumääräyksen päivittäminen: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4000 k-m², lukuun ottamatta -maakuntakaavassa osoitettua Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m² sekä - Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m². Kuva: Ote 3. vaihemaakuntakaavaluonnos Alla otteita maakuntakaavan suunnittelumääräyksistä, jotka koskevat suunnittelualuetta: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE Merkinnällä osoitetaan asumisen, palvelujen, teollisuus- ja muiden työpaikka-alueiden ym. taajamatoimintojen sijoittumisalue ja laajentumisalueita. Suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa kiinnittää erityistä huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisempiin kaavoihin tulee sisällyttää periaatteet uudisrakentamisen sopeuttamisesta rakennettuun ympäristöön. Alueiden käytön suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Taajaman merkittävä laajeneminen päätien toiselle puolelle yksityiskohtaisempaan kaavaan perustuen edellyttää turvallisten yhteyksien järjestämistä päätien poikki.
4 kma VÄHITTÄISKAUPAN KEHITTÄMISEN KOHDEALUE Merkinnällä osoitetaan alueita, joille on yhdyskuntarakenteeltaan sijaintinsa perusteella mahdollista sijoittaa tilaa vievän kaupan ja muun keskusta-alueille soveltumattoman kaupan suuryksiköitä. Suunnittelumääräykset: Alueelle voidaan osoittaa yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa merkitykseltään seudullisia erikoiskaupan suuryksiköitä tai myymäläkeskittymiä myös keskustatoimintojen alueiden ja kaupan suuryksikköalueiden ulkopuolelle. Alueelle voidaan sijoitta paljon tilaa vaativan tavaran kauppaa. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa on selvitettävä riittävässä laajuudessa, ettei hanke yksin tai yhdessä muiden kehittämisvyöhykkeen hankkeiden kanssa heikennä palveluiden saatavuutta alueellisesti tai väestöryhmittäin eikä heikennä erikoiskaupan toimintamahdollisuuksia keskusta-alueilla. Kaupan suuryksiköiden toteuttamisen ajoitus tulee sitoa muun yhdyskuntarakenteen ja toimivien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Suuryksiköiden enimmäismitoitus kerrosalaneliömetreinä (k-m 2 ): - Savari, Ylivieska: 50 000 MERKITYKSELTÄÄN SEUDULLISET VÄHITTÄISKAUPAN SUURYKSIKÖT Yleisiä suunnittelumääräyksiä: Vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava tukemaan yhdyskuntarakennetta. Suuryksiköiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon tasapainoisen palveluverkon kehittäminen, olemassa olevien keskustatoimintojen alueiden kaupalliset palvelut ja niiden toiminta- ja kehitysedellytykset, yhdyskuntarakenteen muu kehitys sekä palveluiden hyvä saavutettavuus eri väestöryhmille. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueella merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 4 000 k-m², lukuun ottamatta - maakuntakaavassa osoitettua Oulun seudun yhtenäistä taajamatoimintojen aluetta, jossa alaraja on päivittäistavarakaupassa 5 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 10 000 k-m² sekä - Kuusamon, Raahen ja Ylivieskan taajamatoimintojen alueita, joissa alaraja on päivittäistavarakaupassa 3 000 k-m² ja muussa vähittäiskaupassa 7 000 k-m². - Edellä mainittuja kokoja pienempiä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle kunnan kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin perustuen. Edellä mainittuja kokoja pienempiä vähittäiskaupan suuryksikköjä on mahdollista toteuttaa maakuntakaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelle kunnan kaavoitukseen ja vaikutusten arviointiin perustuen.
5 Yleiskaava Keskustan osayleiskaava 2030, hyväksytty KV 7.6.2011 40. Suunnittelualue Yleiskaavassa kaavoitettavalle alueelle on osoitettu TEOLLISUUSALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA JA JOLLE SAA SIJOITTAA TILAA VAATIVAA ERIKOISKAUPPAA. Alue varataan sellaiselle teollisuustoiminnalle, josta ei aiheudu ympäristöön kohtuutonta melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa ja siihen liittyvälle varastoinnille sekä tilaa vaativalle tekniselle erikoistavarakaupalle. Alueelle saa sijoittaa myös pääkäyttötarkoitusta palvelevia muita tiloja kuten toimistoja terminaalitiloja. Asemakaava Alueella on voimassa: 1) Asemakaava KV 1.2.2000 8, jossa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue (T I) 24, korttelin tonttitehokkuusluku e= 0, 25. Asemakaavalla osoitettiin ohjeellisina tontit nrot 1-3. Tontti 977-10-24-3 on muodostettu asemakaavan mukaisena. Kuva: Ote ajantasa-asemakaava
6 2) Alueelle on laadittu erilliset sitovat tonttijaot 2.5.2000 6 ja 16.2.2010 1. Tonttijakoon 16.2.2010 perustuen on lohkomistoimituksella erotettu teollisuustontti 977 10-24-7, pinta-ala noin 20 037 m 2 (lisäaluetta asemakaavan mukaisesta T- tontista nro 10 24-4). Tontin rakennusoikeus kaavaan ja tonttijakoon perustuen on 5009 k-m 2. Kuva: Erillinen tonttijako 2.5.2000 6 3) Tonttijaolla 16.2.2010 1 muodostettu T-tontti 977 10-24-8, pinta-ala noin 15310 m 2 on rakentumaton. Rakennusoikeus kaavaan ja tonttijakoon perustuen on 3828 k-m 2. Kuva: Ote erillinen tonttijako 2.5.2000 6 Sunnitelmia ja selvityksiä Alueelle ei ole laadittu muita suunnitelmia tai selvityksiä. Asemakaavoituksen tavoitteet Kaavamuutosaloitteen koskien asemakaavan mukaista teollisuus- ja varastorakennusten (T II) tonttia 977-10 24-3 on esittänyt tontin omistaja. Kaavamuutos on tullut vireille 26.9.2012 105. Kaavamuutoksen valmisteluvaihe on odottanut aloitteen tekijän hanketta, joka on nyt ajankohtainen. Maanomistajan kanssa on neuvoteltu elokuussa 2017 em. tontin tehokkuuden nostamisesta e = 0,40/ rakennusoikeus 9070 k-m 2. Nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa tehokkuus on e = 0,25 ja tontin
7 rakennusoikeus on nykyisellään 5669 k-m 2 ja se on jo ylittynyt 40 k-m 2. Perusteeksi kaavamuutokseen hakija on esittänyt tontille sijoittuvan teollisuuskiinteistön vuokralaisten laajennustarpeet. Kortteliin 24 sijoittuu myös Ylivieskan Teollisuuskiinteistöt Oy:n toimitilat tontteineen (T II 977-10-24-7, muodostettu tonttijaolla 16.10.2010 pinta-ala noin 2,00 ha ja rakennusoikeus 5 009 k-m 2 /e=0,25, josta toteutunut rakennusoikeus 4 832 k-m 2 ). Toimitiloissa on vuokralaisena Premec Oy, joka on mekaniikan osien ja osakokonaisuuksien valmistukseen erikoistunut palveluyritys. Suunnittelualueella on kaupungin omistuksessa rakentumaton, asemakaavan mukaisen teollisuustontin osa (T II, 977-10-24-4 erillisellä tonttijaolla T II- tontti 977-10-24-8, jonka pinta-ala 1,53 ha ja rakennusoikeus 3828 k- m 2 /e= 0,25). Tavoitteena on, että Savarissa sijaitsevalle maakuntakaavan mukaiselle vähittäiskaupan kehittämisalueelle (kma) sijoittuvaa korttelin 24 osaa kehitetään käyttötarkoitukseltaan monipuoliseksi ja joustavaksi siten, että nykyisin alueelle sijoittuvat mekaniikan ja elektroniikan suunnittelu- ja palvelu yritykset sekä automaalaamo voivat alueella edelleenkin toimia. Kaavamuutoksella esitetään, että tonttien rakennusoikeudesta on yleiskaavan mukaisesti mahdollisuus käyttää 30 % erikoiskaupan tiloihin. Alustavassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä 8.10.-22.10.2017, kaavamuutosalue oli rajattu laajemmaksi. Tarkoituksena oli tarkastella samassa yhteydessä Savariin sijoittuvan korttelin 26 KL-3- liiketonttien käyttötarkoituksen muuttamista KM- liiketonteiksi. Kaavoituksen valmisteluvaiheeseen kaavamuutosalueesta rajataan pois KL-3 kortteli 10-26, jonka osalta vireille laitettu kaavamuutos keskeytetään. Kaavamuutos käsittelee ainoastaan korttelin 10-24 teollisuus- ja varastorakennusten alueita (T II), pintaalaltaan noin 5,8 ha. Kaavamuutoksella tarkistetaan ja päivitetään alueen tonttien muodostus ja rakennusoikeudet maanomistajien ja toimijoiden tarpeiden mukaisiksi. a. c. b. Kuva: Kaavamuutosalueen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue on rajattu puneella. a. Aakula Kiinteistöt Oy b. Teollisuuskiinteistöt Oy c. Kaupunki/rakentumaton tontti Ehdotusvaiheen kaavaluonnoksessa esitetään muodostettavaksi Pyörreperän (10.) kaupunginosaan sijoittuvalle suunnittelualueelle: T-5 korttelialuetta, kokonaispinta-ala noin 5,8 ha ja rakennusoikeus yhteensä noin 23 209 k-m 2, josta toteutunutta noin 10 541 k-m 2.
8 Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Alue varataan mekaniikan, elektroniikan sekä vastaavan kokoonpanoteollisuuden suunnittelu- ja palveluyrityksille. Alueelle saa sijoittaa automaalaamon. Korttelin tonteille saa sijoittaa erikoiskaupan liiketiloja enintään 30 % tontin rakennusoikeudesta. Korttelialueelle muodostetaan neljä T-5 -tonttia: Tontti 977-10-24-9, pinta-ala noin 13 633 m 2. Kerrosluku II /Tontin tehokkuusluku e = 0,40 / rakennusoikeus 5 453 k-m 2. Mahdollinen erikoiskaupan rakennusoikeus 30 % eli noin 1636 k-m 2. Tontti 977-10-24-10, pinta-ala noin 22 676 m 2. Tonttitehokkuus e = 0,40 / kerrosluku II / rakennusoikeus yhteensä noin 9070 k-m 2. Mahdollinen erikoiskaupan rakennusoikeus 30 % eli noin 2 721 k-m 2. Tontti 977-10-24-11, pinta-ala noin 15 310 m 2. Kerrosluku II / Tontin tehokkuusluku on e= 0,40 / rakennusoikeus 6 124 k-m 2. Mahdollinen erikoiskaupan rakennusoikeus 30 % eli noin 1 837 k-m 2. Tontti 977-10-24-12, pinta-ala noin 6 403 m 2. Kerrosluku II / Tontin tehokkuusluku on e=0,40 / rakennusoikeus 2 561 k-m 2. Mahdollinen erikoiskaupan rakennusoikeus 30 % eli noin 768 k-m 2 Kaavamerkintä T-5 mahdollistaa kaavamuutosalueelle sijoittuvan nykyisen toiminnan. Sopimukset Maanomistajalla, jolle asemakaavan muuttamisesta aiheutuu merkittävää hyötyä, on velvollisuus osallistua kunnalle yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin siten kuin MRL:ssa säädetään. Kustannuksiin osallistumisesta on pyrittävä sopimaan ja sopimus voidaan tehdä sitovasti sen jälkeen, kun kaavaluonnos- tai ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä. (MRL 91 a, b). Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tässä kaavahankkeessa osallisia ovat mm. Alueen ja lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yrittäjät ja yhdistykset Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaan museo Museovirasto Oy Herrfors Ab / Lämpöosasto Herrfors Nät-Verkko Oy Ab / Verkkopalvelu Ylivieskan Vesiosuuskunta Oulun poliisilaitos / Ylivieskan poliisiasema Jokilaaksojen pelastuslaitos / Ylivieskan paloasema Elisa Oyj / Tuotanto Sonera Carrier Networks Oy Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Terveysvalvonnan toimipiste Vesikolmio Oy Ytek Vaikutusalue Asemakaavoituksen fyysiset vaikutukset kohdistuvat pääosin kaava-alueelle. lähiympäristö. Vaikutusalueena on myös
9 Kaavoituksen kulku, tavoiteaikataulu ja päätöksenteko 9-10 / 2012 1/2013 2013-2017 8-10/2017 12 / 2017 1 / 2018-1-2/ 2018 3-4/2018 Kaavamuutos on tullut vireille teknisten palveluiden lautakunnan päätöksellä. 26.9.2012 105. Alustava osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 8.10. 22.10.2012. Kuulutus. Kaavatyön aloitus; alustavan luonnoksen valmistelua, josta pidettiin aloitusneuvottelu elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa. 17.1.2013. Suunnittelutyö on ollut keskeytyksissä. Kaava-alueen rajauksen tarkistaminen eli kortteleiden 10 26 rajaaminen pois kaavoituksen valmisteluvaiheesta ja kaavoituksen keskeyttäminen niiden osalta. Valmisteluaineiston laatiminen. Valmisteluvaiheen kuuleminen (Valmisteluaineistona luonnos ja täydennetty OAS nähtävillä 14 päivää). Asemakaavoituksen esittelytilaisuus pidetään osallisille. Palautteen (lausunnot ja mielipiteet) käsittely. Kaavoitusta koskevat mahdolliset sopimukset valmistellaan. Asemakaavamuutosehdotuksen laatiminen. Ehdotuksen nähtävillä olo 30 päivää. Lausuntojen ja muistutusten käsittely. Hyväksymiskäsittely. Jos oleellisia muutoksia asemakaavamuutosehdotukseen ei tule, se saatetaan kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn. Kaavoitusprosessi ja osallistuminen Lainvoimaisuus. Kuulutus. Kaava-asiakirjojen arkistointi. Osallistuminen Kaavasuunnitelmien nähtäville asettamisesta ja yleisötilaisuuksista ilmoitetaan julkisilla kuulutuksilla niin kuin kunnalliset ilmoitukset Ylivieskan kaupungissa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehti Kalajokilaaksossa sekä kaupungin sähköisellä ilmoitustaululla kaupungin kotisivulla. Kaavoituksen käynnistäminen Kaavatyön aluksi kaupunki ilmoittaa kaavan vireilletulosta ja asettaa tämän osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtäville ja saataville Ylivieskan kaupungin tekniseen palvelukeskukseen sekä internet-sivuille, vähintään 14 päivän ajaksi. Tavoitteet Tavoitteet laaditaan yhdessä kaupungin ja viranomaisten kanssa. Maanomistajat ja muut osalliset voivat ottaa esim. tavoitteisiin liittyen yhteyttä kaavan laatijaan tai kaupungin yhteyshenkilöihin. Kaavaluonnosvaihe Luonnosvaiheessa osalliset voivat lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä. Kirjalliset ja suulliset huomautukset asemakaavaluonnoksesta tulee toimittaa kuntaan nähtävillä oloaikana. Viranomaisilta pyydetään lausunnot. Asemakaavaluonnos on nähtävillä 14 päivän ajan.
10 Kaavaehdotusvaihe Saadun palautteen pohjalta kaavaluonnoksesta laaditaan asemakaavaehdotus. Ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 14 tai 30 päivän ajaksi, minkä aikana osalliset voivat tehdä siitä kirjallisia muistutuksia kunnalle. Niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet yhteystietonsa, lähetetään kunnan vastine esitettyyn muistutukseen kirjallisesti heti kun kunnan vastaus on käsitelty kunnan toimielimessä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot kaavan kannalta keskeisiltä viranomaisilta ja yhteisöiltä. Kaavan hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy Ylivieskan kaupunginvaltuusto. Päätöksestä lähetetään tieto kaikille muistutuksen tehneille. Tieto lähetetään myös viranomaisille. Päätöksestä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen. Viranomaisyhteistyö Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen ja muiden keskeisten viranomaisten sekä kunnan kesken järjestetään kaavoituksen alkuvaiheessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siinä käsitellään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja kaavoituksen yleisiä tavoitteita. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisneuvottelut järjestetään luonnos- ja ehdotusvaiheessa. Vaikutusten selvittäminen ja arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen vaikutusten arviointi (MRL 9 ) on osa kaavaprosessia. Tarkoituksena on selvittää kaavan toteuttamisen aiheuttamia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan, liikenteeseen, teknisen huollon järjestämiseen, yhdyskuntatalouteen ja ihmisten elinolosuhteisiin (sosiaaliset vaikutukset). Vaikutuksia voidaan arvioida kaavatyön edetessä yhteistyössä niiden viranomaisten kanssa, joiden toimialaa kysymykset koskevat. Selvitettävät vaikutukset ja vaikutustenarviointimenetelmät määritellään tarkemmin kaavoituksen yhteydessä. Vaikutusten selvittäminen perustuu suunnittelualueelta käytössä oleviin perustietoihin, laadittuihin selvityksiin, maastokäynteihin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä viranomaisten lausuntoihin ja osallisten jättämiin mielipiteisiin ja muistutuksiin. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi toimittaa koko kaavoitusprosessin ajan Ylivieskan kaupungille. Osallisilla on mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksessa Ylivieskan kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa alueidenkäytönasiantuntija Elina Saine, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Yhteystiedot Ylivieskan kaupunki / Tekninen palvelukeskus, PL 70, 84100 YLIVIESKA / kaupunginarkkitehti Risto Suikkari p. 044 4294 232 / kaavasuunnittelija Riitta Konu-Vierimaa, p. 044 4294 233 / kaavoitusinsinööri Eriia Laru, p. 044 4294 423 etunimi.sukunimi@ylivieska.fi Kaavoitusasioita voi seurata myös Internetissä osoitteessa: www.ylivieska.fi/kaavoitus