Hyv.ltk. 22.2.2011 17 Liite 3. Kiimingin kunta. Hyvinvointilautakunta. Toimintakertomus 1.1.-31.12.2010



Samankaltaiset tiedostot
Kiimingin kunta Vapaa-aikalautakunta. Talousarvio ja tavoitteet vuodelle 2009

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

OSAVUOSIKATSAUS

PALVELUALUE: Hyvinvointipalvelut. 1. Toiminta-ajatus. 2. Toimintaympäristö ja sen muutokset. 3. Toiminnan painopistealueet 2016 ja niiden toteutuminen

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

2016 PUOLIVUOTISRAPORTTI

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

Tavoitteen määrittely Mittari Tavoite ja sen toteutuminen. Vaikuttavuus Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Arviointia ei ole tehty

Asiakastyytyväisyys Arviointikysely Vähintään tyydyttävällä tasolla (kouluarvosanalla > 8.5)

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat

Kiimingin kunnan laadunhallintasuunnitelma. Varhaiskasvatus ja opetuspalve lut

KESTÄVÄN KUNTATUOTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN MITTARISTO. Tuloksellisuuden ulottuvuudet, tarkastelu valtakunnan tasolla ja kuntakohtaisesti

Kouvolan kaupunki Lasten ja nuorten lautakunta. Talouden kuukausiraportti 1 9/2017

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Hyvinvoinnin palvelualueen näkymät vuoteen 2019

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2013 Liite sivistyslautakunta

Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta voidaan todeta, että asetetut toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu.

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Strategia Koululautakunta

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI KOULUTUSPALVELUT

Palveluseteli: hyötyä kunnalle ja yrittäjälle palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

ARTTU Kuntalaiskysely Lappeenranta

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu Vanhuspalvelujen Kuusikko

Hallinto ja tukipalvelut : Vaikuttavuus ja palvelukyky : Kriittinen menestystekijä Kriteeri, mittari, tapa Tavoitetaso Vastuutaho Toteutuminen

Miehikkälän vammaisoppilaiden ja ap/ip-toiminnan valtionosuus vähennetään vasta loppulaskussa.

Kiimingin kunta Sivistyslautakunta

Strategia Koululautakunta

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Tuottavuusmittareiden seuranta ja hyödyntäminen kunnan taloudessa ja toiminnassa

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018

Palveluseteli ja klemmari kuntapalveluja markkinamekanismilla. Pekka Utriainen Apulaiskaupunginjohtaja Jyväskylän kaupunki

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7402/ /2014

300 Sivistystoimen hallinto TA 2016 Tot. Erotus Tot. %

Hyvinvointilautakunta

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Hyvinvointiseminaari Raahessa

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7575/ /2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Palveluseteli on mahdollisuus palveluiden joustoa, elinkeinojen elinvoimaisuutta, valinnan vapautta

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

ARTTU-tutkimuskunnat suurennuslasissa: - case Hämeenlinna. Paras-ARTTU kuntaseminaari Kuntatalolla

ASUKKAIDEN HYVINVOINTIOHJELMAN TOTEUTUMISEN SEURANTAMITTARIT

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Kyläyhdistysseminaari Raahessa

Kuntien tuottavuustyön valtakunnalliset tavoitteet. neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-8/2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

(valtuusto) Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito,

Hallintokuntien johtajat ja puheenjohtajat ottavat kantaa alustavasti.

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Johtamisen kehittäminen koko toimialalle jatkuu. Kehittämisessä huomioidaan henkilöstövaihdokset.

Huittisten kaupunki. Kasvatus- ja opetuspalvelut. Arviointisuunnitelma

Kolmannesvuosiraportti elokuu 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Sosiaalitoimen vuoden 2011 sitovien toiminnallisten tavoitteiden sekä toiminnan laajuutta kuvaavien suoritteiden toteuma

Tammi-elokuun tulos 2018

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Kiimingin kunta Vapaa-aikalautakunta

TULOSTILIT (ULKOISET)

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Horisontti: Osavuosikatsaus, tammi-elokuu 2016 Perhepalvelut

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta voidaan todeta, että asetetut toiminnalliset tavoitteet on pääosin saavutettu.

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

HANKINTAVALTUUDET Toimielimen hankintavaltuudet ovat kunnanvaltuuston päätöksen mukaiset.

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

Tuottavuutta ja työhyvinvointia palvelutuoteperusteinen toiminnan ja talouden ohjaus päivähoitopalveluissa

KIIMINGIN KUNTA 1 KIIMINKIJOEN OPISTO OY PALVELUSOPIMUS Vastuuhenkilö: Juha Aho, tilaajajohtaja Vastuuhenkilö:

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Espoon kaupunki Pöytäkirja Sosiaali- ja terveyslautakunnalle tiedoksi saapuneet asiat, päätökset ja kirjelmät

TILINPÄÄTÖS 2017 KOULUTUSLAUTAKUNTA Koulutuslautakunta. Janne Juotasniemi

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 seuranta

Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

[julkaisu ja jakelu ] KUUKAUSIRAPORTTI

Transkriptio:

Kiimingin kunta Hyvinvointilautakunta Hyv.ltk. 22.2.2011 17 Liite 3 Toimintakertomus 1.1.-31.12.2010

SISÄLLYSLUETTELO Hyvinvointilautakunnan tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2010 1. Yleistä 1.1. tilaaja-tuottaja -toimintamalli hyvinvointipalveluissa 1.2. hyvinvointilautakunnan kokonaiskatsaus ja talousarvion 2010 toteutuminen 2. Palvelualueittainen tarkastelu: Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna, arvio tavoitteiden toteutumisesta (BSC / asiakas-, prosessit- ja rakenteet, henkilöstö- ja talous), talouden toteutuminen ja toteutunut palvelutilaus 1-12/2010 (ostot omalta tuotannolta ja ostot ulkoa) 2.1. sosiaalipalvelut 2.2. vanhuspalvelut 2.3. terveyspalvelut 2.4. päivähoitopalvelut 2.5. opetuspalvelut 2.6. kirjastopalvelut 2.7. vapaa-aikapalvelut 2.8. kulttuuripalvelut 3. Hyvinvointilautakunnan ja jaostojen tuloslaskelmat 1-12/2010 sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoa ostot erikoissairaanhoito tuet ja avustukset sisäiset ostot palvelutuotannosta tuoteryhmävertailut 2009-2010 (sote) Oheismateriaalina palvelusopimuksen mukaiset palvelutuotannon raportit: palvelutuotannon tuloslaskelmat 1-12/2010 toteutuneet suoritemäärät 1-12/2010

1. Yleistä Kiimingin kunnassa on siirrytty tilaaja-tuottaja järjestelmään 1.1.2008 alkaen. Järjestelmässä organisaatio on jaettu tilaajaorganisaatioon ja tuottajaorganisaatioon, joiden kesken tehtävillä palvelusopimuksilla toimintaa ohjataan. Kullekin palvelualueelle on laadittu palvelusopimukset, jotka on hyväksytty palvelujohtokunnassa ja hyvinvointilautakunnassa. Lisäksi on laadittu erilliset palvelusopimukset sivistyspalveluiden osalta kunnan oman tuotannon ulkopuolelta ostettavien palveluntuottajien kanssa (kansalaisopisto ja kulttuuripalvelut). Palvelusopimuksissa on määritelty mm. tuotettavat palvelut, niiden hinta, määrä ja laatu sopimuskaudelle 2010. Sosiaali- ja terveyspalveluiden oman tuotannon ulkopuolelta ostettavien palveluntuottajien kanssa on tehty erilliset sopimukset. Kiimingin kunnanvaltuusto hyväksyi 15.11.2010 56 toimintasääntöuudistuksen. Toimintasäännön muutoksen myötä talousvaliokunta, strategiavaliokunta, sosiaali- ja terveysjaosto, sivistysjaosto, kaavoitus- ja rakennusjaosto sekä tekninen jaosto lakkautettiin vuoden 2010 lopussa ja tilalle perustettiin talous- ja strategiavaliokunta sekä yksilöasioiden jaosto. 1.1. Tilaaja-tuottaja- toimintamalli hyvinvointipalveluissa Kiimingin kunnan hyvinvointipalvelut ovat toimineet 1.1.2009 alkaen yhdessä prosessissa, joka rakentuu kahdeksasta palvelualueesta: terveys-, sosiaali-, vanhus-, päivähoito-, opetus-, vapaa-aika-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Hyvinvointipalveluissa perusajatuksena on asiakkaan näkökulma elämänkaari- mallia toteuttamalla. Uudella toimintamallilla on pyritty yhä parempaan palveluiden laatuun, tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. Viranhaltijoiden työssä on korostunut hyvä yhteistyö ja hyvinvointipalveluiden laajennettu johtoryhmä on kokoontunut säännöllisesti. Säännöllinen palaverikäytäntö on osoittautunut erinomaiseksi ratkaisuksi tilaajan ja tuottajan yhteistyön kehittämisessä.

Hyvinvointipalveluiden tilaajaorganisaatio muodostuu viranhaltijoiden osalta tilaajajohtajasta (sivistystoimenjohtaja) ja tilaaja-asiantuntijasta (sosiaali- ja terveysjohtaja). Tilaajajohtaja toimii esittelijänä hyvinvointilautakunnassa ja sivistysjaostossa, tilaaja-asiantuntija sosiaalijaostossa. Hyvinvointipalveluiden palvelutuotantoa johtaa omat palvelujohtajansa sekä sivistyspalvelutuotantoalueella että sosiaali- ja terveyspalvelutuotantoalueella. Kaikilla palvelualueilla on omat palvelupäällikkönsä. Tilaaja- ja tuotanto-organisaatiot ovat omaksuneet hyvin roolinsa, keskinäinen yhteistyö ja luottamus on parantunut entisestään. Tilaaja on määritellyt asiakkuuteen, prosesseihin ja rakenteisiin, henkilöstöön sekä talouteen sovellettavat kriittiset t, arviointikriteerit, mittarit ja tavoitetason vuodelle 2010. Palvelutuotannon tavoitteena on pystyä vastaamaan näihin kriteereihin ja täyttämään tavoitetason niiltä osin, kuin se koskettaa omaa palvelutuotantoa. Palvelusopimuksissa on määritelty talousarviokirjaa täsmällisemmin niistä arviointikohteista ja mittareista, joista palvelutuotanto raportoi sovitusti tilaajalautakunnalle. 1.2. Hyvinvointilautakunnan kokonaiskatsaus ja talousarvion 2010 toteutuminen Kuluneen tilikauden 1.1.-31.12.2010 toimintaa on leimannut talouden tasapainottamisen haasteet. Hyvinvointipalveluiden osalta kunnan talouden haasteisiin on haluttu vastata yhteistyön ja kehittämisen näkökulmasta huomioiden uuden Oulun toimintojen yhteensovittamisen tarpeet. On pyritty löytämään uusia tapoja ja rakenteita palveluiden tuottamiseen. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on valmisteltu ja saatettu päätöksentekoon tavoitteiden mukaisesti vuoden 2010 aikana. Päivähoidon, perusopetuksen ja lukion palvelurakenneselvitys valmistui keväällä 2010 ja kirjasto- ja kulttuuripalveluiden kokonaisselvitykset syksyllä 2010. Kaikki palvelurakenneselvitykset hyväksyttiin valtuustossa selvitystyöryhmän toimenpide-esitysten mukaisesti. Kehitysvammahuollon asumispalveluyksikön ja ensihoidon kilpailutus toteutettiin syksyllä 2010. Talouden tasapainottamisohjelman lisäksi vuoden aikana toiminnassa on merkittävästi näkynyt uuden Oulun valmisteluun, hyvinvoinnin monialaisuuteen ja eri palvelualueiden rakenneselvityksiin liittyvät tehtävät. Hankkeiden koordinaatioon on kiinnitetty erityistä huomiota. Selvitysten mukainen toimintojen keskittäminen, laadun parantaminen, tarveselvitykset sekä tuotteiden ja BSC- mittareiden kehittäminen on ollut myös keskeistä. Laadun arviointi on edennyt erinomaisesti varhaiskasvatus-, opetus- ja vanhuspalveluissa. Hyvinvointilautakunnan tilikauden 1.1.- 31.12.2010 toteuma on 100,69 % (51 272 463 ). Sosiaali- ja terveydenhuollon prosessin tulos ilman poistoja tilaajan kokonaisuutena on toteutunut 99,71 %, sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen prosessin 101,61 %. Sosiaali- ja terveyspalveluiden maksutuotot ovat toteutuneet noin 13,84 % arvioitua pienempänä ja toimintakulut 0,49 % arvioitua pienempänä. Tilaajan toimintakulut sosiaali- ja terveyspalveluissa ovat toteutuneet 99,71 %, mikä on kokonaisuutena lähes 0,49 % alle tavoitetason. Toimintatuotot jäävät tavoitteesta noin 13,84 %. Erikoissairaanhoito on toteutunut ajalla 1.1.-31.12.2010 3,09 %, -337 000 alle arvioidun. Erikoissairaanhoidon laskutus 1-12/2010 oli 10 563 057. Perusterveydenhuollon vuodeosaston menot alittuivat arvioidusta. Toteuma 81,48 % 1 124 412, -255 588 alle arvioidun. Oman tuotannon ostot toteutuvat euromäärissä palvelusopimuksen mukaisena opetus- kirjastovapaa-aikapalveluissa. Ylitystä oli vanhuspalveluissa 1,4%, terveyspalveluiden 5,2% (228 000 ), päivähoitopalveluiden 4,4% (oma tuotanto yhteensä 4,4 % 238 000, lasten kotihoidon tuet ylitys 19%, 390 000 ), sosiaalipalveluiden 9,3 % palvelualueella (tuet ja avustukset 31,8% 335 540 ). Päivähoidon lisäksi merkittävin ulkoa osto sivistyspalveluissa tapahtuu kulttuuripalveluissa, mikä on sidottu kuntien väliseen osakassopimukseen ja tehtyyn palvelusopimukseen. Yleisten kulttuuripalveluiden ylitys johtuu kustannuspaikkarakenteen muutoksesta.

Henkilöstön lomautukset oli laskettu mukaan palvelutuotannon palvelutarjouksiin ja sittemmin myös lautakunnan talousarvioon 2010. Lomautusten peruminen tuli huomioida kompensoimalla saatu ylimääräinen valtionosuus palvelutuotannolle, eikä se vaikuttanut tilaajalautakunnan ja palvelutuotannon keskinäisiin palvelusopimuksiin. 2. Palvelualueittainen tarkastelu 2.1. Sosiaalipalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna Tilaajan kokonaisuudessa asumispalvelumenot (yli ja alle 65v) ovat kasvaneet n. 30 % v.2009 10 aktiivisen laitoshoidosta avohoitoon siirtämisen johdosta. Muutos heijastuu terveyspalveluissa vuodeosastohoitoon ja psykiatriseen laitoshoitoon. Alle 65-vuotiaiden asumispalvelun tarkempi erittely on käynnistänyt mielenterveyspalveluihin uuden toimintatavan etsimisen. Matkojen yhdistämistoiminta, jonka piti alkaa kesällä ja viimeistään 1.9. Oulun MPK:n kanssa, ei ole päässyt alkamaan Oulun sisäisistä viiveistä johtuen. Sosiaalipäivystys on seudullisena yhteistyönä kilpailutettu, Haukipudas hoiti kilpailutuksen. Uutena toimijana aloittaa Nuorten Ystävät. Koska kysyntää lapsiperheapuun sosiaalipalvelusta on ollut vähän, palveluseteliä on laajennettu synnytyksen jälkeiseen kotiapuun ja laajenee v. 2011 kaikille alle kouluikäisten lasten perheille. Syrjäytymisvaarassa olevien tukitoimia on tehostettu. Kaikki alle 25-vuotiaat ovat aktivoinnin piirissä. Aktivointitoimien piirissä on 90 % yli 500pv työmarkkinatukea saaneista (ns. sakkolistalaiset). Se on hieman laskenut II-osavuosikatsauksesta (95%). Tavoite 80 % on kuitenkin saavutettu. Pitkäaikaistyöttömien palveluohjaus on tehostunut, kun tehtävään saatiin määräaikainen työntekijä. Toimet on toteutettu yhteistyössä Työpajan kanssa. Toimeentulotukimenoissa ja työmarkkinatuen menoissa (ns. sakkomaksut) on tapahtunut merkittävää pienentymistä (n. -30 000 ) edelliseen vuoteen verrattuna. Nuorten osalta yhteistyö on tiivistynyt TsekPoint-toiminnan ansiosta. Lapsiperheiden kotipalvelu on loppunut lähes kokonaan, koska kysyntää ei ole. Uutta toimintatapaa entisen rinnalle kehitetään palvelusetelin laajennuksella v. 2011. Vammaispalvelulain perusteella on vahvistettu uudet toimintaperiaatteet. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC-mallin mukaisesti: Tavoitteiden toteutuminen (asiakas, prosessit ja rakenteet, henkilöstö ja talous) 1. ASIAKAS 1.1.-31.12.2010 Hyvä ja asiakaslähtöinen palvelu Hyvinvointiturvallisuus toiminnan järjestelyissä Asiakastyytyväisyys Asiakaslähtöinen palvelu Palveluiden saatavuus Asiakaskysely Käsittelyaika lakien ja asetusten mukainen: Toimeentulotuki Tehdään 2010 Toimeentulotuki: - kiireellinen 2 arkipv, - muut 7 arkipv Toteutettu 11/2010 Toteutunut 100 %. Lastensuojelu Lastensuojeluilmoituk set: - jatkotoimista päätös 7 arkipv Toteutunut 95 %. Toteutunut 90 %.

Vammaispalvelu Vammaispalvelu: -päätös 3 kk 2. PROSESSIT JA RAKENTEET 1.1.-31.12.2010 Lapsiperheiden hyvinvointi Avohuollollinen lastensuojelu Valtakunnallinen vertailu Avohuollon tukitoimien piirissä olevien 0-17-vuotiaiden määrä, % vastaavanikäisest ä väestöstä Avohuollon tukitoimien piirissä 5.48% vastaavan ikäisestä väestöstä Valtakunnallinen vertailu ei vielä saatavilla. Huostaanotettujen määrä Huostaanotettujen /kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä % vastaavanikäisest ä väestöstä Alle 0,7 % alle 18-v. määrästä Toteutunut, (0,23 % alle 18-v. määrästä). Syrjäytymisvaaran väheneminen Nuorten alle 25-v. työttömyys Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä Kaikki aktivoinnin piirissä, 100 % Toimeentulotuen piirissä olleista on 100% aktivoinnin piirissä Pitkäaikaistyöttömyys Yli 500 pv työttömänä olleiden määrä ja muutos vuositasolla Aktivoinnin piirissä 80 % Yli 500pv työmarkkinatukea saaneista (= ns. sakkolistalla olevat) 90% aktivoinnin piirissä 3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1.1.-31.12.2010 Työhyvinvointi Kehityskeskustelut Täydennyskoulutus Henkilöstö kysely (asteikko 1-5) Kehityskeskustelut käydään 100 %:sti vuosittain Tasolla 4 Käyty 100 % loppuvuodesta 2009, seuraavat sovittu helmikuulle 2011 Toteutunut 3,83 Koulutuspäivien määrä/hlö 3-10 pv/hlö 3,17 pv/hlö 4. TALOUS 1.1.-31.12.2010

Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen: - kokonaismenojen hallittu kasvu - vaikuttavuus Toimeentulotukimeno jen kasvu Pitkäaikaisesti toimeentulotuella olevien määrä Bruttomenot, /kotitalous Yli vuoden toimeentulotukea saavat %/ asukkaista P-P verrokkikuntien tasolla Kehitys laskeva Bruttomenot 1302 /kotitalous, vertailutieto ei saatavilla. Tietoa ei saatavilla

Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Palvelutilaus on toteutunut 107%. Ylitystä on sosiaalityön avustuksissa, ylityksestä suurin osa selittyy maksuun langenneista takautuvista menoeristä. Myös vammaisten kuljetuspalvelujen kustannukset ovat merkittävästi ylittyneet arvioidusta. Toimeentulotuen menot ovat sen sijaan merkittävästi arvioitua pienemmät. Perhetyön lastensuojelulliset kotikäynnit ovat toteutuneet 89 % arvioidusta tuotemäärästä. Lapsiperhekotipalvelun käynnit ovat jääneet merkittävästi tavoitteesta kysynnän puuttuessa, toteuma 18 %. Kehitysvammahuollossa oman toiminnan tilapäishoidon väheneminen johtuu asiakaskunnan tarpeiden muutoksesta. Sosiaalipalveluiden oman toiminnan toimintakate on 171 000 alijäämäinen. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamistoimenpiteet on päätetty valtuuston hyväksymässä muodossa. Alkuvuonna päätetty yhteistyö Oulun Matkapalvelukeskuksen kanssa on viivästynyt. Kuljetuspalvelujen määrärahan ylitys on 96 438, koska talousarviossa arvioitu kustannussäästö syntyvän MPK yhteistyön kautta jäi toteutumatta. Merkittävimpiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä ovat olleet: - Laitoshoidon purkaminen: Kehitysvammaisten siirto laitoksesta avohuoltoon on paitsi tuonut säästöä (n.66 000 ) myös elämänlaadun paranemista. - Kehitysvammaisten uusi ryhmäkoti on kilpailutettu ja yhteistyö käynnistyy Caritas-säätiön kanssa. Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Toteutunut palvelutilaus:

2.2. Vanhuspalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna Tilaajan kokonaisuudessa vanhustyö on toteutunut arvioidusti. Vuodeosastomenot ovat vähentyneet, eikä Kuntoutussairaalassa ole pitkäaikaishoidossa ketään. Laitoshoito ja palveluasuminen, jotka ovat olleet yli 75-vuotiaiden kohderyhmässä valtakunnan prosentuaalisiin tavoitteisiin nähden liian suuria, ovat hieman vähentyneet: laitoshoito 0,3% ja palveluasuminen 0,7%. Kotona asuvien osuus nousi prosentin (1%) lähemmäs tavoitetasoa. Yöhoidon kustannustason nousu oli vain kaksi prosenttia (2%) (kilpailutus). Lautakunnan vahvistamat asumispalvelujen maksuperusteiden muutokset, laitoshoidossa hoitotuen saaminen ja vanhusten yleinen maksukyvyn paraneminen ovat nostaneet tuotannon maksutuottoja (n. 4 %), mikä näkyy tuloksessa. Vanhustenhuollon kokonaisuus on tavoitetasolla. Senioritalon käyttöönotto on toteutunut tavoiteaikaa myöhemmin, mikä näkyy osittain tuotemäärissä. Ryhmämuotoisen asiakastoiminta on toteutunut. Sen avulla on yksilökontaktien vähentäminen mahdollista ja seurauksena asiakkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin kasvu. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC-mallin mukaisesti: Tavoitteiden toteutuminen (asiakas, prosessit ja rakenteet, henkilöstö ja talous) 1. ASIAKAS Tarkoituksenmukaiset ja oikea-aikaiset palvelut Hyvä ja asiakaskeskeinen hoito Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2010 Toteuma 1.1-31.12.2010 Hoidon porrastuksen Effica, Rava, Jokainen vanhus Ok toteutuminen Väestö-tiedot, oikealla hoitopaikalla kriteerien mukaan SAS-ryhmän arvio Asiakas-/omaistyytyv äisyys HyväHenki -kysely Tavoite vähintään 3,5 Jaarankartanon asukkaiden omaisille, keskiarvo 4,16 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2010 Toteuma 1.1-31.12.2010 Ennalta ehkäisy Ennalta ehkäisevien kotikäyntien määrä Avohoidon ensisijaisuus Palveluasumisen määrä Palvelutarpeen arviointiin pääsy Kuntouttavan päivätoiminnan määrä Kotona asuvien yli 75-vuotiaiden lkm Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien lkm Omaishoidon tukea saavien määrä Palveluasunnoissa asuvien määrä Effica, Väestötiedot Käynnit kaikille 79-80 vuotta täyttäville ei-palvelujen piirissä oleville Effica, väestötiedot Effica-tilasto Väestötiedot Asiakaslaskenta, Effica Väestötiedot Väestötiedot, asiakaslaskenta, Effica Väestötiedot, asiakaslaskenta, Effica Väestötiedot Asiakaslaskenta, EfficaVäestötiedot Kaikki 75 vuotta täyttäneet 7 vrk:n sisällä 2 tav. ryhmää/vuosi 2 veteraanien ryhm. Yli 75-vuotiaista 91 92 % kotona Säännöllisen kotihoidon piirissä:13 14 % 75v. täyttäneistä, 5-6 % 75 vuotta täyttäneistä 5-6 % yli 75-v. asuu palveluasunnoissa Tehty kaikille halukkaille, osa ryhmämuotoisena Ok 4 ryhmät tot. 87,90% 10% 6,7% 7,9%

Laitoshoidon määrä Laitoshoidossa olevien määrä Väestötiedot Asiakaslaskenta, EfficaVäestötiedot 3 % yli 75-v laitoshoidossa 4.2%

3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2010 Toteuma 1.1-31.12..2010 Työhyvinvointi Hyvä-Henki -kysely 3-4 4,08 Kehityskeskustelut 100% 100% Ammattitaito Pätevän henkilöstön Vastaa suosituksia Ok määrä Täydennyskoulutuksen Tieto ei vielä määrä saatavissa. Koulutuspäivien määrän lakisääteinen seuranta 3-10 koulutuspäivää/vuosi, työn vaativuuden mukaan 4. TALOUS Tehokkaasti järjestetyt palvelut Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso 2010 Toteuma 1.1-31.12..2010 Vanhustenhuollon Alle verrokkikuntien Ei tiedossa. oman tuotannon keskiarvon hinta Kilpailutetut ostopalvelut Vanhustenhuollon kustannukset / yli65v verrokkikunnissa (Oulu,Kempele,H-pu das) Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Oman toiminnan palvelutilauksen toteuma on koko vuoden osalta n. 101,5 %. Tilapäisen kotihoidon toteuma, seniorineuvola- ja vastaanottokäynnit ovat vähentyneet sekä kesäsulusta että viivästyneen senioritalon valmistumisesta johtuen. Palveluja on pystytty tarjoamaan kysyntää vastaavasti. Kotona selviytyvien määrä on kuitenkin hivenen lisääntynyt. Intervallihoito on ylittynyt tavoitetasosta ja laitoshoito on vähentynyt. Kotona selviytymisen tukeminen etenee hiljalleen valtakunnallisten suositusten suuntaan. Asumispalvelujen toteumassa on ensimmäisen kerran erotettu alle 65-vuotiaat omaksi ryhmäkseen, mikä näkyy nyt vanhustyössä menojen laskuna. Siihen ryhmään kuuluivat aiemmin myös mielenterveyssyistä asumispalveluun sijoitetut. Talousarviossa hyväksytyn tilapäisen kotisairaanhoidon palvelusetelin käyttöönotto on alkanut. Hyväksyttyjä toimijoita on kolme. Vanhuspalveluiden oman toiminnan toimintakate on 90 000 ylijäämäinen johtuen asiakasmaksutulojen kasvusta. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Toteutunut palvelutilaus:

2.3. Terveyspalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna Terveyspalvelujen kokonaisuus toteutuu hyvin. Oman tuotannon ostot ylittyivät 7 %. Erikoissairaanhoidon käyttö oli 10,563m ja varatusta jäi n. 225 000 euroa muun toiminnan katteeksi. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa ei ole lainkaan pitkäaikaispaikoilla kiiminkiläisiä. Siirtymää on ollut laitoshoidosta vanhusten asumispalveluihin. Samoin on siirtymää psykiatrisen laitoshoidon osalta mielenterveyden asumispalveluihin. Hoitotakuuajat toteutuvat suun terveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Pidennettyjen aukioloaikojen asiakasmäärä on toteutunut kysynnän mukaisesti. Tukeva-hankkeen osana toteutettiin TsekPoint- neuvontapisteen pilotointi, joka onnistui hyvin. Toimintatapa hyväksyttiin seudulla juurrutettaviksi valittujen hankkeiden joukkoon. Pilotoinnissa kehitetty toimintamalli on vakiintunut monialaisen yhteistyön työtavaksi. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC-mallin mukaisesti: Tavoitteiden toteutuminen (asiakas, prosessit ja rakenteet, henkilöstö ja talous) 1. ASIAKAS 1.1.-31.12.2010 Asiakkaan kokema hyvinvointi Palvelujen hyvä laatu Asiakaskysely Tavoite Hyvä (4) Hyvinvointiturvallisuus Oikea-aikainen hoito Hoidon tarpeen arvio kiireellisissä tapauksissa (hoitotakuuajat) 3 arkipäivää. Suun terveydenhuollossa 4. Avosairaanhoidon vastaanottotoiminna ssa 3.5. Toteutui 1-2 päivässä. Hoidon järjestäminen kiireettömissä tapauksissa 3 kk. Suun terveydenhuolto 6 kk. Toteutui 20 päivän sisällä. Ei toteutunut, jono keskimäärin 6 kk 6 pv. 2. PROSESSIT JA RAKENTEET 1.1.-31.12.2010 Kansantautien ennaltaehkäisy Tautikohtainen ryhmäohjanta Toteutui tilatut 4 ryhmää. Ennaltaehkäisyn rakenteiden vahvistaminen Ryhmätoiminta lisääntyy (yli 4 ryhmää/vuosi) Joustava palvelutuotanto avohoidon vastaanotolla Hoidon saatavuus ja oikea-aikaisuus Yhteydensaanti Pidennetyt aukioloajat Lääkärin vastaanotto-aikojen saaminen omaan terveyskeskukseen Välittömän puhelinyhteyden saannin onnistuminen Asiakas saa yhteyden saman päivän aikana. Toteutui. Kysyntää vastaava Toteutui, Asiakkaiden määrä tarjonta. 294 asiakasta. Päivystyskäyntien Alle 15 %. Toteutui, 14 %. (Osyp) osuus lääkäreiden vastaanotto-käynn eistä

3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1.1.-31.12.2010 Henkilöstön Vähintään 3-4. hyvinvointi Henkilöstökysely (asteikko 1-5) Kehityskeskustelut Toteutui, 3,8. Kehityskeskustelut toteutuneet 100 %. Optimaalinen henkilöstörakenne - henkilöstöresurssit Henkilöstön osaaminen - täydennyskoulutus Henkilöstön määrä Koulutuspäivien määrä Henkilöstön määrä vastaa suosituksia. 3-10 koulutuspäivää/vuosi, työn vaativuuden mukaan. Ei vastaa suosituksia ehkäisevissä palveluissa; hammaslääkärin 1,7, terveydenhoitajan 1,8 ja lääkärin yhden työpanoksen vajaus. Toteutui 4,2 koulutuspäivää/työnt ekijä. 4. TALOUS Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen: - terveydenhuollon kokonaisnettomenojen hallittu kasvu - perusterveyden-huollon kustannukset - erikoissairaanhoidon kustannusten hallittu kasvu 1.1.-31.12.2010 Terveydenhuollon Kustannukset Tietoa ei saatavissa. brutto- ja nettomenot /asukas Perusterveyden-huoll on nettomenot Erikoissairaan-hoidon nettokustannukset Kustannukset /asukas Kustannukset /asukas Alle Oulun, Haukiputaan ja Kempeleen tason Alle Oulun, Haukiputaan ja Kempeleen tason Alle Oulun, Haukiputaan ja Kempeleen tason Tietoa ei saatavissa. Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Palvelutilaus oman tuotannon terveyspalvelujen kokonaisuudessa on toteutunut 5 % yli tavoitetason. Puheterapian ja mielenterveystyön asiakaskäynneissä on alitusta henkilöstövajeesta johtuen, mutta toisaalta mielenterveystyössä ryhmäpalveluita on tuotettu tilattua enemmän, koska palveluille on tarvetta sairaanhoitopiirin lakkautettua kyseisen toiminnan. Terveysneuvonnan ryhmäneuvoloita on toteutunut suunniteltua vähemmän, koska tuotettu määrä riittikin ko. ikäryhmän perheille. Sairaanhoitajien vastaanottokäyntejä on toteutunut ennakoitua enemmän johtuen lisääntyneestä kysynnästä ja alkuvuoden pandemiarokotustoiminnasta. Suun terveydenhuollossa arvioidut tuotemäärät ovat ylittyneet, mutta siitä huolimatta palvelutuotanto ei ole ajoittain pystynyt vastaamaan lisääntyvään palvelutarpeeseen hoitotakuun rajoissa. Alihankintana toteutetut ostopalvelut ylittyivät 183 600. Ostopalvelumenoja ovat nostaneet mm. yhteispäivystyksen ja laboratorion hintojen nousu sekä kuntalaisten palvelutarpeiden kasvu mm. erikoislääkäripalveluiden osalta. Terveyspalveluiden oman tuotannon tuloslaskelman tilikauden tulos on palvelutuotannon osalta 86 100 alijäämäinen.

Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Toteutunut palvelutilaus:

2.4. Päivähoitopalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna: Päivähoitopalveluiden palvelurakennemuutos toteutui elokuun alusta suunnitellusti. Palveluja keskitettiin suurempiin yksiköihin. Välikylän päiväkoti, jossa on 108 paikkaa, aloitti ja viidestä tilapäisestä päiväkodista luovuttiin. Suljettujen yksiköiden myötä niistä poistui yhteensä 115 paikkaa. Tuokkosen päiväkodin remontti on aloitettu ja osa lapsista on sijoitettu remontin ajaksi muihin päiväkoteihin. Päivähoidon, perusopetuksen ja lukion palvelurakenneselvitys valmistui 5/2010. Uudet yksityiset päiväkodit Satumetsä ja Loikkeliini aloittivat toimintansa syksyllä 2010. Päiväkotihoidossa hoitopäivät toteutuivat 10 % yli arvioidun yli 3-vuotiaiden osalta, mutta jäivät noin 7 % alle tavoitetason pienten alle 3-vuotiaiden osalta. Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukimenot lisääntyivät n. 19 %. Ryhmäperhepäivähoidossa olevien lasten osalta ns. jatketun aukiolon kysyntä kasvoi lähes kaksinkertaiseksi arvioituun verrattuna. Ryhmäperhepäiväkodit pystyivät vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään. Päivähoidon kysyntä ja tarjonta on kokonaisuudessaan tasapainossa, mutta suurimman kausivaihtelun (alkuvuoden ja kevään) aikana on palkattu lisähenkilöstöä. Päiväkodit, yksityiset päiväkodit mukaan lukien ovat täynnä. Päiväkotipaikkojen kysyntä on suurempaa kuin perhepäivähoidon. Perhepäivähoitopaikka pystytään järjestämään kaikille sitä haluaville. Erityistukea tarvitsevien hoitopaikat on saatu järjestymään sijoittamalla tukea tarvitsevia myös ostopalvelupäiväkotiin. Yksityisiin päiväkoteihin annetaan kiertävän erityslastentarhanopettajan palvelut. Päivähoitopalvelut on mukana Kuntaliiton käynnistämässä päivähoidon laadun kehittämishankkeessa, jossa kehitettiin toimipaikoittain varhaiskasvatuksen työmenetelmiä. Päivähoidon asiakaskysely toteutettiin ja sen tulokset ovat Bsc-taulukossa. Yksityisten yksiköiden asiakastyytyväisyystulokset (asteikko 1-5): Ahomansikka 3,9, Mansikkamaa 4,2 ja ostopäivähoito Honkimaa 4,29. Tipitiin arviointi on sanallinen, eikä siten yhteismitallinen. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC-mallin mukaisesti: Tavoitteiden toteutuminen (asiakas-, prosessit- ja rakenteet, henkilöstö- ja talous) 1. ASIAKAS Laadukas ja asiakaslähtöinen päivähoito 1.1.-31.12.2010 Asiakkaiden kokema Asiakastyytyväisyys; palvelun laatu tavoite 4. Asiakastyytyväisyysky sely (asteikko 1-5) Kunnan tarjoamat varhaiskasvatuspalv elut 4,02 Tyytyväisyys lapsen hoitopaikkaan 4,48 Varhaiskasvatus-suu nnitelmien laadinta ja seuranta Laadittujen varhaiskasvatussuunnitelmien määrä Suunnitelmat laadittu 100 % Tavoite toteutunut, mikäli asiakkuus kestänyt yli 3 kk Päivähoitopalvelujen saatavuus Päivähoitopaikkojen määrä eri hoitomuodoissa vastaa kysyntää Päivähoitopaikka säädettyjen aikarajojen puitteissa ja toiveen mukainen hoitomuoto toteutuu vähint. 90 %. Perhepäivähoitajien määrä hoitomuodon kysynnän mukainen. Toteutunut Tavoite toteutunut.

2. PROSESSIT JA RAKENTEET 1.1.-31.12.2010 Toimiva palveluverkko Toteutunut Strategian mukainen palvelurakenne omassa tuotannossa (kunnall. päiväkoti ja perhepäivähoito) Päivähoitoyksikköje n määrä ja tuotanto-rakenne vastaa kysyntää Päivähoitopaikka säädettyjen aikarajojen puitteissa ja toiveen mukainen hoitomuoto toteutuu vähint. 80 %. Strategian mukainen eri palvelumuotojen (ostopalvelu, yksityinen päivähoito, tukimuodot), monipuolisuus ja alueellinen tasapaino Palveluyksiköiden rakenne ja määrä eri hoitomuodoissa vastaa kysyntää: - yksityisten osuus/ kokonais-määrästä/ alue Perhepäivähoitajien määrä hoitomuodon kysynnän mukainen. Tavoite toteutunut. Ydinpalvelun ja tukipalvelun yhteistyön toimivuus Toimivat palaverikäytännöt Palaverikäytäntöjen suunnitelmallisuus Säännöllisesti ja suunnitellusti toteutuneet Säännölliset palaverit on pidetty. 3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1.1.-31.12.2010 Optimaalinen Henkilöstön määrä henkilöstörakenne vastaa suosituksia Täydennyskoulutuks en määrä Tehtävien ja muutoksen vaatima osaaminen Työhyvinvointi: - esimiestaidot - alaistaidot - yhteistyötaidot Suositukset henkilöstön määrästä Koulutuspäivien määrän lakisääteinen seuranta Osaamiskartoitus Henkilöstökysely (asteikko 1-5) 3-10 koulutuspäivää/vuosi, työn vaativuuden mukaan Osaamiskartoitus käynnistetään Taso 4 Tulokset jalkautetaan työyksiköihin kehityskeskustelujen kautta Toteutunut vakinaisen henkilöstön ja pitkäaikaisten sjaisten osalta Toteuma tarkentuu henkilöstötilinpäätöks essä. Työn vaativuustarkastelut ovat toteutuneet. Tulos: Henkilöstö: taso 4,08 Strategiat ja toiminnan suunnittelu 3,93 Johtajuus 3,73 Kumppanuudet ja resurssit 3,28 Tulokset on käsitelty päivähoidon johtoryhmässä, tiimipalavereissa ja laadun arviointiryhmässä. Tulos osittain tarkastellaan tulevissa kehityskeskusteluiss a

4. TALOUS Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen 1.1.-31.12.2010 Päivähoidon Nettokustannukse Vertailutietoa ei nettokustannukset t/ 0-5v saada Lastenhoidon tukien nettokustannukset Päivähoidon tilat tehokkaassa käytössä Seudullinen vertailu (Oulu, Haukipudas ja Kempele) Täyttöaste Alle seudun verrokkikuntien keskiarvon Seudun keskitasolla. (seudun tietoja ei saatavilla) Täyttöaste 110 % Yksityinen pvkotihoito: Ka Kiiminki 6,83 ja kotihoidon 391 Toteutui 112,22 % Esiopetuksen hinta Käyttöaste Kustannus/6 v Käyttöaste > 85 % Alle valtakunnan keskiarvon Toteutui 85% päiväkodeissa ja 99 % ryhmäperhepäiväko deissa (pl.heinäkuu). Tieto ei ole saatavissa Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Hoitopaikat vähenivät rakennemuutoksessa elokuun 2010 alusta noin 115 paikalla. Oman tuotannon kokonaisoston määrä on ylittynyt arvioidusta 5%. (n. 4000 hoitopäivää), mikä tarkoittaa n. 25 lapsen hoidon verran. Iltahoidon tarve kaksinkertaistui. Palvelut kyettiin tuottamaan palkkaamalla ryhmiin ja perhepäivähoitoon määräajaksi lisähenkilöstöä. Yksityinen päivähoito ja ostopäivähoito toteutuvat kuntastrategialinjausten mukaisena: kaksi uutta yksityistä päiväkotia aloitti. Yksityisen hoidon tuella tuotetun päivähoidon osuus kokonaisuudesta on noin 26 %. Yksityiselle siirtyi kalliimmissa maksuluokissa olevia, mikä vähensi tuloja arvioidusta n. 65 000. Ostopalvelupäivähoidon sopimusta on jatkettu kesäkuun loppuun 2011, jolloin Honkimaan päiväkoti muuttuu oman tuotannon päiväkodiksi. Tuloslaskelman mukaan oman tuotannon päivähoitopalveluissa on n. 330 000 alijäämä. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Rakennemuutoksen toteuttaminen edellytti, ettei Vapakujan päiväkotia voitu vielä sulkea. Keskeisenä asiana talouden tasapainottamisesta huolimatta on ollut tilaajan ja palvelutuotannon saumaton yhteistyö ja ydintoiminnan kehittämisen näkökulma. Toteutunut palvelutilaus:

2.5. Opetuspalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna Opetuspalveluiden keskeisenä haasteena on laadukkaan perusopetuksen toteuttaminen yhä kiristyvässä kuntataloudessa. Mittavista talouden tasapainottamistoimenpiteistä huolimatta kehittämiseen panostettiin vahvasti. Valtuuston 14.9.2009 linjaamat talouden tasapainottamistoimet valmisteltiin ja toimeenpantiin aikataulun mukaisesti. Päivähoidon, perusopetuksen ja lukion palvelurakenneselvitys hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 6/2010 ja perusopetuksen uusi tuntijako otettiin käyttöön 1.8.2010 alkaen. Oppimisen tuen strategian mukaisesti keskitetty erityisopetus on hajautettu lähikouluille ja Jaaranharjun erityiskoulu lakkautettu 1.8.2010 alkaen. Koulujen hallinnot on yhdistetty Huttukylän ja Ylikylän kouluilla (1.8.2010). Syyslukukauden alusta uudet koulukuljetusreitit ovat toteutettu tehdyn kilpailutuksen mukaisesti. Joustavan esi- ja alkuopetuksen kehittämistä jatketaan samoin kuin joustavan perusopetuksen käytänteitä yläluokilla. Toinen koulukuraattori on aloittanut elokuun alusta. Hankkeiden avulla kehitetään koulujen kerhotoimintaa ja oppilaanohjauksen osa-alueita. Oma palvelutuotanto on toteutunut 1.1.- 31.12.2010 lähes arvioidun mukaisesti. Perusopetuksen laadun arvioinnin kehittämishankkeessa on tehty koko kunnan perusopetusta koskeva itsearviointi keväällä ja koulujen itsearvioinnit syksyllä. Tulosten perusteella yksiköt kehittävät toimintaansa. Kehittämistoimien seuranta toteutetaan keväällä 2011. Arviointisuunnitelman mukaisen asiakaskyselyn perusteella ydintehtävässä on onnistuttu hyvin. Arviointisuunnitelman mukainen raportti on esitetty hyvinvointilautakunnalle 7.9.2010 ja kokonaisuudessaan 21.1.2011. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC- mallin mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen (asiakas, prosessit ja rakenteet, henkilöstö ja talous) 1. ASIAKAS Laadukas ja asiakaslähtöinen perusopetus ja lukiokoulutus Hyvinvoinnin tuki 1.1.-31.12.2010 Oppimistulokset Valtakunnallisten Keskiarvo vähintään kokeiden tulokset Oulun läänin arviointisuunnitelm keskitasoa an mukaisesti (englanti/ruotsi) Turvallisuus ja koulukiusaaminen Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Keskiarvo vähintään valtakunnan keskitasoa (matematiikka) Kyselyiden vastausprosentti vähint. 90 % Englanti, 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 68,4, Oulun läänin ka 62,1). Ruotsi, 9 lk: tavoite yli-tettiin (Kiimingin ka. 69,0, Oulun läänin ka. 58,9). Matematiikka 6 lk: tavoite täytettiin (Kiimingin ka. 7+, valtakunnallinen ka. 7+) Matematiikka 9 lk: tavoite ylitettiin (Kiimingin ka. 7+, valtakunnallinen ka. 7-) Arviointisuunnitelman mukaisten kyselyiden vastausprosentit jäivät alhaisiksi: oppilaat 59,6 %, vanhemmat 18,7 % Ennaltaehkäisevän toiminnan määrä Turvallisuussuunnit elman toimivuus Turvallisuussuunnitel ma käydään läpi kaikissa yksiköissä joka syksy Turvallisuussuunnittelua on käsitelty rehtori-kokouksessa. Kaikilla perusopetuksen kouluilla on koulujen turvallisuus-suunnitelmat käsitelty henkilöstökokouksissa ja suunnitelmia on päivitetty tarpeen mukaan. Uudet opettajat on perehdytetty

Arviointikyselyn tulokset (asteikko 1-5) Oppimisen tuen strategian jalkaantuminen Vastausten ka. kaikilla osa-alueilla väh. 3,6 Oppimisen tuen strategian tavoitteiden toteutuminen vuoden 2010 osalta ja osassa kouluista on tehty poistumisharjoituksia. Turvallisuuteen liittyvien kysymysten vastausten keskiarvojen keskiarvo oli sekä oppilaiden että vanhempien osalta 4,06. Strategian tavoitteet on huomioitu lukuvuoden 2010-11 valmistelussa. Erityisopetuksen koordinaattori on nimetty. Jaaranharjun erityiskoulu on lakkautettu 1.8.2010 alkaen ja oppilaat ovat siirtyneet lähikouluille. Avustajatarpeet määritellään ja resurssit suunnataan koordinoidusti. Seurantajärjestelmät Sijoittuminen jatko-opintoihin Opintojen keskeyttäminen Toisen asteen oppilaitoksessa aloittaneet/ edellisenä keväänä päättötodistuksen saaneet Lukio-opinnot keskeyttäneet lukioopiskelijat 100 % peruskoulun päättäneistä aloittaa opiskelun toisen asteen oppilaitoksissa Ensimmäisen vuoden aikana opintonsa keskeyttäneitä < 5 % 98,9 % sijoittui suoraan yhteisvalinnassa tai myöhemmin samana kesänä toiselle asteelle. Sijoittumattomat 2 oppilasta ovat aloittaneet lisäopetuksen. Tietoa ei ole saatavissa. Enintään 5 % keskeyttää opinnot Kiimingin lukiossa Vuoden 2010 aikana 8 % opiskelijoista keskeytti opinnot. Suurin osa keskeyttäjistä siirtyi iltalukioon tai muuhun lukioon. 2. PROSESSIT JA RAKENTEET 1.1.-31.12.2010 Toimiva palveluverkko Toteutuneet suunnitellusti. Strategian mukainen kouluverkko Kouluverkko- ja esiopetusselvi-tyks en mukainen eteneminen kouluverkkojär-jest elyissä Vuodelle 2010 suunnitellut investoinnit toteutuvat Kiiminkijoen koulun ja päiväkodin investoinnin tarveselvitys ja hankesuunnitelma on tehty.

Toiminnan järjestelyt Palveluiden saatavuus Palveluyksiköiden määrä ja koko Alakoulujen keskikoko kasvaa > 5 % ja kouluverkko tiivistyy strategian mukaisesti Palvelurakenneselvitys (KV 24.5.) Jaaranharjun erityiskoulu on lakkautettu ja Huttukylän ja Ylikylän koulut on liitetty hallinnollisesti yhteen. Hallinnollisesti itsenäisten alakoulujen keskikoko on kasvanut 37 %. Organisaatiomalli Kouluverkko- ja esiopetusselvitykse n mukainen eteneminen johtamisjärjestelyis sä Johtamisjärjestelmän muutos: Huttukylä-Ylikylä Jokiranta-Jaaranharju Huttukylän ja Ylikylän koulujen ja Jokirannan ja Jaaranharjun koulujen hallinnot on yhdistetty 1.8.2010. Jaaranharjun koulu on lakkautettu oppimisen tuen strategian mukaisesti 1.8.2010 alkaen. Hankkeiden ja projektien vaikuttavuus Hankerahoitus euroa/oppilas Hankkeiden myönteiset vaikutukset ydintehtävään Vähintään vuoden 2009 taso Ulkopuolinen rahoitus tukee kasvatus- ja oppimisprosessien kehittämistä Hankerahoitusta on saatu oppimisen tukeen 60 000, kerhotoimintaan 35 000, oppilaanohjauksen kehittämiseen 10 400 ja laadunarviointiin 20 000. Hankkeet kohdentuvat suoraan koulujen kehittämistoimintaan. Yhteistyö Toimivat palaverikäytännöt - hyv. palv. - si-va - rehtorikokoukset Yhteistyö palvelualueiden välillä tiivistyy Säännölliset kokoontumiset Hyv. jory, Si-Va jory kokoontuu säännöllisesti n. 3 viikon välein Päivähoito osaksi siv.palveluita ja eri hankkeiden yhteistyö säännöllistä 3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1.1.-31.12.2010 Ammattitaito Henkilöstön määrä ja pätevien osuus ammattiryhmästä Kehityskeskustelut Osaaminen ja täydennyskoulutus Koulukohtaisten kyselyjen vastaukset Erityisvahvuudet koulun kehittämisessä Väh. 98 % opettajista ja 100 % koulunkäyntiavustajist a ja kerho-ohjaajista täyttää vaaditut kelpoisuus-ehdot Kehityskeskustelut käydään kaikissa yksiköissä vuosittain (100 %) Osaamisen kehittämissuunnitelm an jalkauttaminen ja toteuttaminen 99 % opettajista täyttää kelpoisuusehdot lukuvuonna 2009 2010. Kaikki vakinaiset koulunkäyntiavustajat/ker ho-ohjaajat ovat kelpoisia. Perusopetuksen kou-luissa 69 % henkilö-kunnasta osallistui henkilökohtaiseen tai ryhmäkehityskeskusteluu n. Lukiossa ei käyty 2010 kehityskeskusteluja (rehtorin vaihdos). Osaamisen kehittämis-suunnitelmaa ja

Täydennyskoulutus (VESO:t toteutuu) koulut-tautumissuunnitel maa on tehty aluerehtoreiden johdolla. Kouluttautumissuunnitelm a valmistuu alkuvuodesta 2011. Työhyvinvointi: - esimiestaidot - alaistaidot - yhteistyötaidot Sairauspoissaolot Henkilöstökysely Alle kunnan keskitason Kyselyiden vastausprosentti väh. 90 % Yhteiset VESO:t 10.8. ja 29.9. Lisäksi koulujen omat VESO:t Sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden sairauspoissaolot olivat vuonna 2009 7,5 pv/hlö, kun koko kunnan vastaava luku oli 10,6. Vuoden 2010 lukuja ei vielä ole tiedossa. Tulokset jalkautetaan työyksiköihin kehityskeskustelujen kautta Koko kunnan henki-löstölle tehdyn työhyvin-vointikyselyn vastaus-prosentti jäi sivistys- ja vapaa-aikapalveluiden osalta alhaiseksi (48 %). Kehityskeskustelujen lisäksi tuloksia on analysoitu laadun-arviointihankkees sa ja tarvittavista toimenpi- teistä on sovittuyksikkökohtaisesti. 4. TALOUS Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen 1.1. 31.12.2010 Opetustuntien Viikkotuntimäärä/op määrä pilas Lukuvuoden 2009 2010 laskennall. taso -3,5 % (sis. myös rakenteell. ratkaisujen vaikutukset) Perusopetuksen opetustuntimäärää on pienennetty syksystä 2010 alkaen n. -2,3 % (tunnit/oppilas syksyllä 2010 n. 1,68 h; syksyllä 2009 1,72). Oppilasta/opetus-ry hmä Opetusryhmien keskikoko Eron pienentäminen Oulun läänin kaupunkimaisten kuntien keskikokoon nähden Ero pieneni lukuvuo-desta 2008-09 luku-vuoteen 2009-10 sekä perusopetuksessa (1,3 1,2) että lukiossa (1 0,5). Lukuvuoden 2010-11 vertailutiedot saadaan syksyllä 2011.

Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen (jatk.) Koulukuljetus Taloudellisuus Opetuksen osuus kokonaiskustannuk sista Kuljetusoppilaiden määrä/kus-tannus/k ulje-tusmuoto Käyttökustannukset suhteutettuna kuntakohtaiseen yksikköhintaan - perusopetus - lukio-opetus Lääninhallituksen tilasto Turvalliset ja kustannustehokkaat koulukuljetuspalvelut Käyttökustannusten ja kuntakohtaisen yksikköhinnan eron pienentäminen. Säilytetään vähintään 2009 taso Koulukuljetusten uudet periaatteet on hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 2.3.2010. Koulukuljetukset on kilpailutettu. Kuljetusreitit on uudistettu aiempaa huomattavasti tehokkaammiksi. Kuljetukset toimivat reitityksen mukaisesti. Perusopetuksen käyttökustannusten ja kuntakohtaisen yksikköhinnan ero pieneni vuodesta 2008 vuoteen 2009 26 e/opp. Ero vuonna 2009 oli 415 e/opp. Lukion vastaava ero pieneni 26 e/opp. Ero vuonna 2009 oli 736 e/opp. Talouden tasapai-nottamistoimien (opetustuntimäärän pienentäminen) vuoksi tavoitetta ei saavutettu. Perusopetuksessa opetuksen osuus kokonaiskustannuksista oli vuonna 2009 56,8 % (2008 55,0 %). Lukion vastaavat luvut olivat 67,4 % (67,6 %). Vuoden 2010 vertailu-tilasto valmistuu syksyllä 2011. Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Opetuspalveluiden palvelutilaus omalta tuotannolta on toteutunut arvioidusti. Oman palvelutuotannon tilikauden 1.1.-31.12.2010 tulos on 189 ylijäämäinen. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Keskeisenä asiana talouden tasapainottamisesta huolimatta on ollut tilaajan ja palvelutuotannon saumaton yhteistyö ja ydintoiminnan kehittämisen näkökulma. Toteutunut palvelutilaus:

2.6. Kirjastopalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna: Kiimingin kirjastopalvelut on mukana Outi-kirjastojen yhteistyössä ja kirjaston toiminta on jatkunut vilkkaana edellisvuosien tapaan. Oma palvelutuotanto on toteutunut 1.1.- 31.12.2010 lähes arvioidun mukaisesti ja valtuuston 14.9.2009 linjaamat talouden tasapainottamistoimet on valmisteltu ja toimeenpantu aikataulun mukaisesti. Kirjastoselvitys on laadittu tilaajajohtajan nimeämän työryhmän toimesta ja loppuraportti toimenpide-esityksineen on hyväksytty valtuustossa. Jäälin kirjaston laajennusosa otettiin käyttöön keväällä 2010, mikä on parantanut kirjastopalvelun toimintaedellytyksiä Jäälin osalta. Kirjastopalveluiden osalta tilaajalla ei ole enää ulkoa ostoja, koska kirjastoautopalvelu on lakkautettu 1.1.2010 alkaen talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. Kirjastopalveluissa kokonaislainaus laski 3,2 %, kokonaislainaus oli 338 114 kappaletta. Kävijämäärissä oli laskua molempien kirjastojen osalta (-2,3-10,7 %) edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lainaus- ja kävijämäärien laskua selittää pääkirjaston karsittu aukioloaika heinäkuussa ja Jäälin kirjaston sulkeminen 1.7. 18.7.2010. Talouden tasapainottamistoimenpiteenä myös kirjastoaineiston uutuushankintojen määrää on jouduttu karsimaan, mikä osaltaan selittäneen kokonaislainauksen lievää laskua. Asiakkuuksien säilyttämiseksi kirjastoaineiston hankintaprosessia pyrittiin tehostamaan. Koulujen, päiväkotien ja kirjaston välistä yhteistyötä on edelleen tiivistetty. Kirjastopalvelut ovat tukeneet kouluja opetussuunnitelman mukaisessa koulukirjaston käytössä. Tapahtumia ja näyttelyjä on järjestetty sekä lapsille että aikuisille. Rajapintaa kirjastopalvelujen ja kulttuuripalvelujen tarjoamien tilaisuuksien välillä on tarkistettu ja yhteistyötä tiivistetty. Kirjaston asiakastyytyväisyydestä järjestetyn kyselyn perusteella asiakastyytyväisyys on hyvä. Heikoin arvosana annettiin aikakauslehti- ja sanomalehtikokoelmille ja parhaana koettiin kirjastojen sijainti, aukioloaikojen sopivuus sekä henkilökunnan palvelualttius. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC-mallin mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen (asiakas, prosessit ja rakenteet, henkilöstö ja talous) 1. ASIAKAS 1.1.-31.12.2010 Laadukas ja asiakaslähtöinen kirjastopalvelu Kokoelmat Asiakastyytyväisyys Kirjastopalvelujen saavutettavuus Yhteistyö Kokoelmien määrä ja laatu Asiakaskysely kaikissa yksiköissä säännöllisesti vuoden välein Asiakaskäynnit: fyysiset käynnit ja www käynnit: -kokonais-lainaus/ as.luku - fyysiset käynnit /toimipiste - verkkokäynnit /toimipiste Tapahtumat ja tilaisuudet: - tapahtumaa/kk - osallistujia/ tapahtuma Kirjaa/asukas-luk u Kyselyn tuloksen tavoitetaso vähintään keskiarvon mukainen Vähint. ed. vuoden taso Vähint. ed. vuoden taso Kasvua ed. vuoteen > 5 % Koulujen ja päiväkotien käyntien määrää lisätään > 2% Pääkirjasto 3,79 (ka. 3,0) Jäälin kirjasto 3,86 (ka.3,0) Lainat/as -3,8 % 26 (27) Pk fyys.käynnit 10,7 % Jäälin kirjasto fyys. käynnit 2,3 % Verkkokäynnit arvio + 5% 7 tapahtumaa/kk 38 osallistujaa/ tapahtuma Koulujen ja päiväkotien käyntejä lisätty + 10 % > 7,40-2,7 % 7,1 (7,3)

2. PROSESSIT JA RAKENTEET 1.1.-31.12.2010 Toiminnan järjestelyt Palveluiden saatavuus Palveluyksiköiden määrä ja koko Kirjastoselvityksen laatiminen Henkilöstön tiimirakenteet ja niiden toiminta Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Tiri-Alakylän kirjastoautopalvelu lakkaa 1.1.2010 Prosessikuvaus Kyselyn tulokset huomioidaan seuraavan vuoden toiminnassa Kirjastoselvitys tehty ja hyväksytty hyvinvointilautakunn assa 2.11.2010 99 ja Kv 13.12.2010 63 Tiri-Alakylän kirjastoautopalvelu päättynyt 1.1.2010 Prosessituotteet on laadittu vuodelle 2011: kirjaston peruspalvelut, kokoelmapalvelut, tietoyhteiskuntapalv elut Tiimirakenteiden mukaiset ryhmäkehityskeskus telut otetaan käyttöön 2011 3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1.1.-31.12.2010 Kehityskeskustelut ja Kyselyjen Käydään kaikissa Toteutunut 100% työhyvinvointi vastaukset yksiköissä vähintään kerran vuodessa (100 %) Kirjastoammatillinen koulutus Koulutus lukumäärä/henkilö -työvuosi 2 pv/henkilötyövuosi 2 pv/htv toteutunut Työhyvinvointi: - esimiestaidot - alaistaidot - yhteistyötaidot Henkilöstökyselyn tulokset Kyselyiden vastausprosentti vähint. 95 %. Tulokset jalkautetaan työyksiköihin kehityskeskustelujen kautta Henkilöstökyselyn vastausprosentti jäi alhaiseksi (Sivistyspalvelut yhteensä 39 %).

4. TALOUS Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen 1.1.-31.12.2010 Kirjaston Kokonaislainaus Säilytetään vuoden - 3 % (alitettu käyttöaste/henkilökun /henkilötyövuodet 2009 taso vuoden 2009 taso.) nan määrä (Kirjaston palk.) Aukioloajat/ henkilötyövuodet (Kirjaston palk.) Minimoidaan talouden tasapainottamisen vaikutukset pääkirjaston aukioloaikoihin. Minimoitu talouden tasapainottamisen vaikutukset pääkirjaston aukioloaikoihin Kirjaston käyttöaste/henkilökun nan määrä (jatk.) Lainan hinta Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Arvio 1,79 (lääni 2,44 ) Käynnin hinta Keskiarvo alle Oulun läänin keskitason Arvio 4,57 (lääni 4,85 ) Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Kirjastopalveluiden palvelutilaus omalta tuotannolta on toteutunut arvioidusti. Oman palvelutuotannon tilikauden 1.1.-31.12.2010 tulos on 7 778 ylijäämäinen. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Merkittävimpiä talouden tasapainottamistoimenpiteitä ovat olleet: kirjastoautopalvelun lakkauttaminen 1.1.2010 alkaen kirjastoaineistojen karsiminen karsitut aukioloajat palvelualueiden välinen yhteistyö ja prosessien tehostaminen kirjastoselvitys Keskeisenä asiana talouden tasapainottamisesta huolimatta on ollut tilaajan ja palvelutuotannon saumaton yhteistyö ja ydintoiminnan kehittämisen näkökulma. Toteutunut palvelutilaus:

2.7. Vapaa-aikapalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Keskeiset muutokset ja toimenpiteet tilinpäätösvuonna Vapaa-aikapalveluiden toiminta on jatkunut vilkkaana edellisvuosien tapaan. Oma palvelutuotanto on toteutunut tilikaudella 1.1.- 31.12.2010 tilaajaan nähden arvioidun mukaisesti ja vapaa-aikapalveluiden oman tuotannon tuloslaskelma osoittaa noin 18 000 alijäämää. Keskeinen selittäjä oman tuotannon alijäämälle ovat kerho-ohjaajien nimikkeiden muutos nuoriso-ohjaajiksi (palkkojen nousu), leiritoiminnan osalta kuljetuskustannusten ja retkien lisääntynyt määrä. Valtuuston 14.9.2009 linjaamat talouden tasapainottamistoimet on valmisteltu ja toimeenpantu aikataulun mukaisesti. Jäälin urheilualueen suunnittelun ohjausryhmän työ on saatu loppusuoralle ja hankesuunnitelma on hyväksytty hyvinvointilautakunnassa 25.1. ja hallituksessa 7.2.2011. Vapaa-aikapalveluiden liikuntatoimessa on järjestetty tapahtumia ja kilpailuja, joihin on osallistunut 1 534 henkilöä (v. 2009: 973 hlöä). Kesällä järjestettiin uimakoulut Jatulissa. Nuorisopalveluissa on tehty paikallista ja seudullista yhteistyötä tapahtumien järjestelyissä sekä järjestetty omia tapahtumia, leirejä ja retkiä lapsille ja nuorille. Uutuutena Sykkeen nuorisotilaan tehtiin bänditila, joka toimii musiikin harjoittelutilana. Kesäleirit järjestettiin yhteistyössä Oulun seudun setlementti ry:n kanssa. Nuorten tietoja neuvontapalvelupisteet ovat toimineet nuorisotaloilla. Nuoriso- ja erityisnuorisotyö on vahvasti mukana eri hankkeissa. Seudullista Kuka kulttuuri kasvattaa hanketta on jatkettu ja hyviä käytänteitä on kehitetty edelleen mm. MoSpa- hankkeen kautta. Nuorisotaloilla on järjestetty erilaisia teemapäiviä. Nuorisovaltuusto kokoontui kerran kuukaudessa, samoin kuin Laivankankaan nuorisotalon talotoimikunta. Kiimingin kuntaan on luotu uuden nuorisolain mukainen monialaisen viranomaisyhteistyön toimintamalli, jonka osana erityisnuorisotyö on ollut mukana suunnittelemassa ja käynnistämässä kuntaan TsekPoint -nuorten neuvontapisteen toimintaa ja toimintamallia. Tähän on luonut hyvän pohjan jo pitkään rakennettu monialainen yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Palvelutuotanto on palvelusopimuksen mukaisesti toimittanut tilaajan tarvitsemat raportit ja arvioinut kriittisiä menestystekijöitä BSC-mallin mukaisesti. Tavoitteiden toteutuminen (asiakas, prosessit ja rakenteet, henkilöstö ja talous) 1. ASIAKAS 1.1.-31.12.2010 Laadukkaat ja asiakaslähtöiset vapaa-aikapalvelut Ohjattu vapaa-aikatoiminta Nuorisotilakäynnit /kk Kävijämääriin 5 % nousu vuoteen 2009 nähden ja uusia asiakkaita Kävijämäärä kasvanut > 5 % (heinäkuun kiinni) Syke 715 Laivakangas 506 Toimintaan osallistuneiden asiakkaiden ja ohjaajien määrä Asiakasta/ tapahtuma Ohjaaja/tapah-tu ma Kävijämäärä/ vuosi Asiakkaiden määrä tapahtumaa kohden ja koko vuoden kävijämäärä nousee huomattavasti, enemmän kuin 5 % ( 211/2/3 599) Nuorisotilatoiminta Laivakankaan koululla Asiakastyytyväisy yskysely Asiakastyytyväisyys kasvaa edelleen vuoden 2009 tasosta Kysely valmistuu 6/2011 Leirit ja retket Määrä/vuosi Toiminnan monipuolistaminen Ostopalveluleirit 8 -> 9

Palvelujen saatavuus Tilojen käytön tehostaminen: - iltakäytön seuranta kuukausittain Todellisen käyttöasteen selvittäminen ja vuorojen käyttö lv 09-10 Seuranta aloitettu keväällä 2010 (salit kesän kiinni), seuranta vihkoon kuittauksella Salivuorot päätetty 20.6.2010 mennessä Salivuorot valmiina 25.6.2010, päätös 16.8.2010 Tiedottaminen Asiakastyytyväisyysk ysely Tilavuokrien pilotointi Tiedotuslehti vakiintuu säännöllisesti jaettavaksi Asiakaskysely Käyttäjäkokemusten kerääminen Vapaa-aikapalvelut tutuksi kuntalaisille Palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin kuntalaisten tarpeita Kysely valmistuu 4/2011 Lehti ilmestyi maaliskuussa, kuntatiedote, nettisivut ja omat sivut sosiaalisessa mediassa Kysely valmistuu 6/2011 Kilpailutoiminta Kilpailujen määrä/vuosi 5 % nousu vuoteen 2009 nähden Tavoite toteutui Osallistujamäärä/ kilpailu 1534/19 = 80 80 os./kilp. 2. PROSESSIT JA RAKENTEET 1.1. 31.12.2010 Toimivapalveluverkko ja toiminnan järjestelyt Vapaa-aikapalveluide n tarvekartoitukset Toimipaikkojen tarkoituksenmukaisu us Liikuntapaikkaselv ityksen 2009 toteutus Vuodelle 2010 asetetut toimenpide-esitykset toteutuvat Liikuntapaikkaselvity ksen mukaiset toimenpiteet tehty. Jäälin urh.alueen suunnitelmat valmistuivat 12/2010 Hankkeiden ja projektien vaikuttavuus Hankerahoitus euroa/asukas Vähintään vuoden 2009 taso Ei kunnan omaa rahoitusta saaneita hankkeita. Mukana seudullisissa hankkeissa ( KuKa, Päihteetön Tulevaisuus, Etsivä Työ, Tukeva ) Yhteistyö Yhteistyö vapaa-aikapalveluide n palvelualueella Järjestöjen tuottamat palvelut, määrä/vuosi 3. sektorin toiminnan määrä laajempaa kuin 2009 Toiminta pysynyt entisellä tasolla (6) 3. HENKILÖSTÖ Ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö 1.1. 31.12.2010 Kehityskeskustelut ja Kyselyjen Käydään vähintään Käyty 5/5 100% työhyvinvointi vastaukset kerran vuodessa (100 %)

Ammatillinen koulutus Koulutus lukumäärä/ henkilötyövuosi 2 pv/henkilötyövuosi Toteutunut 2 pv/ henkilötyövuosi Työhyvinvointi Tiimirakenteet, niiden toiminta ja johtamisjärjestelmät Henkilöstökyselyn tulokset Latu-hanke, 360 asteen esimiesarviointi Kyselyiden vastausprosentti vähint. 95 % Tulokset jalkautetaan työyksiköihin kehityskeskustelujen kautta Tiimitoiminnan vakiinnuttaminen, ajankäytön hallinta Vapaa-aikapalveluid en osuus sisältyy sivistystoimen osuuteen, vastausprosentti ei saatavissa erikseen. Tiimi kokoontunut kaksi kertaa kuukaudessa 4. TALOUS Tuottavuuden ja taloudellisuuden parantaminen 1.1. 31.12.2010 Nettokustannukset Lääninhallituksen Vähintään läänin Tilastot eivät ole tilastot keskitasoa vielä käytössä. Ydinpalvelujen taloudellinen tehokkuus Tilojen ja liikuntapaikkojen käyttö: käyttöaste käyttäjämäärä Palvelusopimukse n mukainen palvelutuotannon raportointi Käyttöaste tuntia/vrk Käyttäjämäärä/vk/t ila Talouden tasapainottamisohjelm a toteutuu Tilankäyttö optimoidaan Kustannukset aiheuttamisperiaatteen mukaisena Talouden tasapainottamisohjel man mukaiset toimenpiteet toteutettu. Tilojen käyttöä tehostettu keskittämällä toimintoja tiettyihin liikuntasaleihin liikuntapaikkaselvity ksen mukaisesti. Käyttäjämäärien seurantaa jatkettu. Salit käytössä 5 h/arkisin ja 10 /vkl Käyttäjämäärät ka. 150 henk./vko Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Palvelutilaus on toteutunut arvioidusti. Vapaa-aikapalveluiden oman tuotannon tuloslaskelman 1.1.-31.12.2010 mukaan tilikauden tulos on palvelutuotannon osalta 18 267 alijäämäinen. Tilaajalautakunnan osalta palvelutilaus on toteutunut talousarvion mukaisesti. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Keskeisenä asiana talouden tasapainottamisesta huolimatta on ollut tilaajan ja palvelutuotannon saumaton yhteistyö ja ydintoiminnan kehittämisen näkökulma. Toteutunut palvelutilaus:

2.8. Kulttuuripalvelut Tilaajalautakunta: Hyvinvointilautakunta Vastuuhenkilö: Tilaajajohtaja Hyvinvointilautakunta ostaa kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen palvelut Kiiminkijoen Opisto Oy:ltä. Palveluiden järjestämistä ja rahoitusta sitoo Kiimingin kunnan ja Kiiminkijoen opiston 15.12.1999 allekirjoittama osakassopimus. Palvelusopimuksella hyvinvointilautakunta on voinut aiempaa paremmin ohjata tilattavien palvelujen määrää ja laatua. Palvelusopimuksella on lisäksi sovittu, että Kiiminkijoen opiston käyttämistä Kiimingin kunnan tiloista peritään tilavuokraa samoin ehdoin kuin tilapalvelut laskuttavat kunnan omia hallintokuntia. Kansalaisopisto ja taiteen perusopetus toteutuma 2010 1. ASIAKAS Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso ja toteuma 2010 Laadukas ja monipuolinen opetustarjonta Toteutunut tuntimäärä/kalenterivuosi Monipuolinen kurssivalikoima kuntalaisille Kans.opetus > 6 900 opetustuntia/vuosi 7 505 Taiteen po. >2 500 opetustuntia/vuosi 2 499 Opiskelijamäärä/kalenterivuosi Netto-opiskelijat 2 200 1 804 Kurssilaisten määrä/lukuvuosi Brutto-opiskelijat 4 000 3 623 Opiskelijapalaute Laaditaan yhteismitallinen arviointikysely >3,5 4,24 (1-5 asteikko) Hyvä tiedottaminen/ julkisuuskuva Tiedottamisen jatkuva kehittäminen Medianäkyvyys Kotisivujen ajantasaisuus Ajan tasalla Hyvä palvelu Asiakaspalautteet Asiakaskyselyn tulos Asiakastyytyväisyys vähintään vuoden 2009 tasolla 4,12 2. PROSESSIT JA RAKENTEET Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso ja toteuma 2010 Toiminnan jatkuva kehittäminen Kehittämistoiminta ja kysyntään vastaaminen Kehittämisseminaarit Toimintatilastot ja kurssitarjonnan muutoskyky tarvelähtöiseksi. Vähintään 1/vuosi Pidetty 25.8.2010 Luodaan toimiva ohjaus- ja seurantajärjestelmä Kysyntä ~ tarjonta 3. HENKILÖSTÖ Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso ja toteuma 2010 Ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö Koulutus ja kokemus Henkilöstön määrä ja pätevien osuus ammattiryhmästä > 85 % päteviä - Ok Kehityskeskustelut Käydään vähintään kerran vuodessa (100%) Käyty touko- ja elokuussa Koulutusta vähintään 1,5 pv/vuosi/hlö Toteutunut 4. TALOUS Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso ja toteuma 2010 Kustannustehokkuus Vertailu lähikuntien opistojen kanssa euroa/opetustunti Kustannukset alle vertailukuntien opistojen

euroa/brutto-opiskelijat tason Kunnan osuus 12,96 /t Kunnan osuus 40.73 /op

Kiiminkijoen opisto Kansalaisopisto-opetus 2010/Kiiminki (arvio ja toteutuma) Kevät 2010 Kursseja Tunteja Opiskelijoita 11 TAIDE- JA TAITOAINEET 1101 MUSIIKKI 40 38 1500 1667 350 275 1102 NÄYTTÄMÖTAITEET 3 4 90 172 18 40 1103 KUVATAITEET 9 7 225 217 70 60 1104 MUOTOILU, KÄDEN TAIDOT 15 11 380 376 130 111 1105 ESITTÄVÄ TANSSI 4 4 35 55 25 74 1106 SANATAIDE 1 1 18 18 12 13 1198 MUUT TAIDE- JA TAITOAINEET 6 6 300 302 60 59 Pääluokka yhteensä 78 71 2548 2807 665 632 12 KIELET 19 19 530 536 160 164 32 YHTEISKUNTA- JA KÄYTTÄYTYMISTIETEET 1 1 44 44 20 20 34 TIETOTEKNIIKKA 5 1 130 20 56 9 83 LIIKUNTA, TERVEYS, URHEILUVALMENNUS 27 24 480 507 410 452 Kaikki yhteensä 130 116 3732 3914 1311 1279 Syksy 2010 11 TAIDE- JA TAITOAINEET 1101 MUSIIKKI 45 50 1310 1461 350 405 1102 NÄYTTÄMÖTAITEET 3 3 100 75 24 38 1103 KUVATAITEET 8 9 170 249 55 104 1104 MUOTOILU, KÄDEN TAIDOT 11 13 350 369 130 108 1105 ESITTÄVÄ TANSSI 2 3 20 74 20 38 1106 SANATAIDE 1 1 18 18 12 13 1198 MUUT TAIDE- JA TAITOAINEET 6 6 260 264 65 56 Pääluokka yhteensä 76 85 2228 2510 656 762 12 KIELET 19 16 380 353 160 126 32 YHTEISKUNTA- JA KÄYTTÄYTYMISTIETEET 2 1 35 38 25 18 34 TIETOTEKNIIKKA 6 2 150 44 50 20 83 LIIKUNTA, TERVEYS, URHEILUVALMENNUS 30 40 460 646 540 599 Kaikki yhteensä 133 144 3253 3591 1431 1525 Kalenterivuosi yhteensä 263 260 6985 7505 2742 2804 Kiimingin kunnan osuus Valtionosuus 97 277 euroa 286 110 euroa

Kiiminkijoen opisto Taiteen perusopetus 2010/Kiiminki (arvio ja toteutuma) Kevät 2010 Kursseja Tunteja Opiskelijoita 1101 MUSIIKKI 19 22 610 688 200 161 1102 NÄYTTÄMÖTAITEET 3 2 100 66 18 23 1103 KUVATAITEET 6 6 175 176 60 34 1104 MUOTOILU, KÄDEN TAIDOT 1 4 32 92 8 36 1105 ESITTÄVÄ TANSSI 15 14 360 368 190 154 Kaikki yhteensä 41 48 1277 1390 476 408 Syksy 2010 1101 MUSIIKKI 18 24 560 568 200 197 1102 NÄYTTÄMÖTAITEET 3 3 100 84 25 26 1103 KUVATAITEET 7 5 164 127 66 33 1104 MUOTOILU, KÄDEN TAIDOT 2 1 48 28 20 10 1105 ESITTÄVÄ TANSSI 15 13 334 302 202 145 Kaikki yhteensä 45 46 1206 1109 513 411 Kalenterivuosi yhteensä 86 94 2483 2499 989 819 Kunnan osuus Valtionosuus 50 298 euroa (sis. 17 872 euroa laskennallista taiteen perusopetusvaltionosuutta) 95 370 euroa

Yleiset kulttuuripalvelut ja O. Jauhiaisen museopalvelut toteuma 2010 1. ASIAKAS (Vaikuttavuus ja palvelukyky) 2010 Laadukas, vetovoimainen ja saavutettavissa Kävijämäärä hlöä/museo-tapaht uma hlöä/ muu 15 60 79 73 oleva kulttuuritarjonta tapahtuma Tapahtumaa/vuosi 25 (sisältää kaikki tapahtumat) 64 Eri ikäryhmät huomioiva tarjonta Hyvä palvelu Tapahtumia lapsille Tapahtumia vanhuksille Asiakaskysely Tapahtumaa/vuosi Laaditaan asiakaskysely 10 lapsille 5 vanhuksille Asiakastyytyväisyys 2009 tasoa korkeampi 15 4 Kävijäkysely tehty: + toiminta + palvelut + tapahtumat - su aukiolo Hyvä tiedottaminen Tiedottamisen jatkuva kehittäminen Medianäkyvyys Näkyvyyden lisääntyminen Osallistuminen matkamessuille (Hki ja Oulu). Museolla oma ryhmä Facebookkissa, WWW- sivujen päivitys tehty 2. PROSESSIT JA RAKENTEET 2010 Yhteistyö ja toiminnan kehittäminen Seudullinen yhteistyö Tapahtumat väh. 1 tapahtuma, jossa kuntarajat ylittävää yhteistyötä Näyttely Oulun Taitelijaseuran kautta Yhteistyössä tuotetut tapahtumat ja tilaisuudet Lähtötilanteen kartoittaminen 3 kpl / mm. Cappas -teatterin esiintymiset Teatterikuopalla Edustus kulttitiimissä ja muissa seudullisissa kokouksissa Osallistuminen seudullisiin kulttuuritoimijoiden kokouksiin Osallistuttu mm. kulttitiimin kokouksiin. Oulu 15- hankeen ohj. ryhmä. 3. HENKILÖSTÖ 2010ettouminen Koulutettu, ammattitaitoinen ja riittävä henkilöstö Museovalvojan sijaistaminen Arviointikysely Toimivan järjestelmän luominen Järjestelmä on luotu. Kehittämistoiminta Kehityskeskustelut Käydään vähintään kerran vuodessa (100%) Kehityskeskustelut on käyty 100%. 4. TALOUS 2010 Talous ja toiminta tasapainossa Talous Puolivuotis-seurant a Talousarviossa pysyminen Tilaaja - OK (kustannuspaikka-rake nteen muutos) Kustannus-tehokku us Kunnan rahoitusosuus Lähtötietojen kartoittaminen OJ-museo 26 761, Yleiset kulttuuripalvelut 48 565

Palvelutilauksen toteutuminen ja merkittävät poikkeamat Tilaajalautakunnan osalta palvelutilaus on toteutunut lähes arvioidusti. Kustannuspaikkarakenteen muutoksesta johtuen (sisäiset vuokrat sisään yleisten kulttuuripalveluiden hoitoon) aiheuttivat prosentuaalisesti merkittävän ylityksen kulttuuritoimenhoidon -tilikohtaan. Konservatorion ennakkolaskutus oli arvioitua pienempi; tasauslasku tulee keväällä 2011. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen Talouden tasapainottamisohjelman mukaiset asiat on toteutettu. Toteutunut palvelutilaus:

HYVINVOINTILAUTAKUNTA Tuloslaskelma 1.1. 31.12.2010

HYVINVOINTILAUTAKUNTA Ulkoa ostot/sote 1.1. 31.12.2010

HYVINVOINTILAUTAKUNTA