Koetalousarvion valmistelu Tietopyyntöjen yhteenvetoa Projektipäällikkö Heidi Alatalo www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta
Koetalousarvion valmistelun ohjeistus Koetalousarvion valmistelu: VM on laatinut talousarvion laadintaohjeet (Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018). Täydennetään sisäiseen käyttöön tulevalla ohjeistuksella/talousarvion laadintapohjalla. Valmistelussa noudatetaan valtakunnallisia aikatauluja - koetalousarvion palautusaika 15.2.2019 Talouden riskitarkastelu palautetaan 26.11.2018 mennessä Vastuuvalmistelijat vastaavat valmistelusta osaltaan. Sote-ryhmän ja työryhmien TR 1, 2, 3 ja 4 kanssa kick-off neuvottelut valmistelun käynnistämiseksi syyskuun aikana. Talousarvioluvut syötetään tässä vaiheessa excel-pohjaan (koetalousarviomalli) Talousarvioesitys kootaan perusteluineen talousarviokirjaan Talousarvioesitys tehdään myös keskeisiltä osin esitysmuotoon; yhteinen diapaketti (powerpoint) Tukipalveluhenkilöstö toimii valmistelun tukena. Taloustiimiläiset ovat valmistelun tukena mm. ovat laskenta-apuna ja syöttävät luvut taulukoihin keskitetysti. Taloustiimi laatii myös talousarvioasiakirjan luonnoksen sekä vastaa yhteisen diapaketin koostamisesta. => Koetalousarvion valmisteluun kytkeytyy tiiviisti muu maakunnan valmistelu- ja kehittämistyö. 2
Koetalousarvion valmistelun aikataulu VM: koetalousarvion laadinnan ohje (luonnos 0.9) kesäkuu vko 25 VM: rahoituslaskelmien päivitys syyskuussa Talouden riskitarkastelu; palautus VM:lle 26.11. VATE? VATE? Koetalousarvion hyväksyminen VATE:ssa, tammikuu 2019 Koetalousarvion palautus VM:lle 15.2. Johtotiimi 16.10. Johtotiimi 13.11. Johtotiimi 11.12. Johtotiimi 15.1. Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Tilanne- ja tulevaisuuskuva Strategian laatiminen Organisaatiorakenne Tietopyyntö 1 Sote Talous TP 2017 Tietopyyntö 2 Sote Toiminta ja talous TP 2017 Tietopyyntö 3 Non sote Toiminta ja talous TP 2017 Yhteenveto ja analyysit simuloinnin ja tietopyyntöjen pohjalta; Talous- ja sotevalmistelijat TA-valmistelu ja esitykset vastuuvalmistelijoiden johdolla. Aloitus syyskuussa KOETALOUSARVIO 2021 valmis 31.01.19 mennessä. Sote-simuloinnit Tietojohtaminen
Koetalousarvion tavoitteet 1 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Maakuntalain 97 mukaan maakuntavaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Koetalousarvion laatii väliaikainen valmistelutoimielin. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että maakunnan toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. 4
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Koetalousarvion tavoitteet 2 Keskeiset tavoitteet koskevat tiedon lisäämistä rahoituksen riittävyydestä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen ja toiminnan sopeutustarpeista. Laaditaan talousarvio vuodelle 2021 ja suunnitelma vuosille 2022-2023 - painopiste vuodessa 2021 Koetalousarvion ohjeistuksessa (liite) määritellään talousarvion sisällön minimitaso. Yksityiskohtaisempi koetalousarvio voidaan maakunnassa laatia, jos siihen on edellytykset ja tarve. 5
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Koetalousarvion laadinnan tavoitteet 3 Valtionhallinnolle koetalousarvioista tulee saada nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa seuraavista asioista: yleiskatteisen määrärahan riittävyydestä maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutuksista rahoitukseen, maakuntien muiden tulojen merkityksestä niiden taloudelle, sopeuttamistarpeen suuruudesta ja mahdollisista keinoista miten tähän päästään, maakuntien valmiudesta toiminnan aloittamiseen, sekä rahoituksen jakautumisesta eri tehtäviin maakunnissa. Samalla on mahdollista arvioida muutoskustannuksia ja muita kertaluonteisia ensimmäisien vuosien menoja.
Koetalousarvion tavoitteet 4 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Maakuntien tulisi koetalousarvion laadinnan yhteydessä luoda nykyistä tarkempi kuva menoista, mihin sisältyvät ainakin siirtyvien tehtävien tulot ja menot, maakuntien välinen yhteistyö ja sen rahavirrat, siirtyvät sopimukset ja mahdolliset uudet sopimukset, ja vastuut mukaan lukien takaukset sekä vuokratasojen mahdolliset muutokset. luoda nykyistä tarkempi kuva maakunnan tuloista, joita ovat yleiskatteinen rahoitus ja erilaiset maksutulot, tuloina huomioon muilta maakunnilta saatavat korvaukset sekä asiakasmaksut (Asiakasmaksulaki on parhaillaan lausuntokierroksella). luoda nykyistä tarkempi käsitys sopeuttamistarpeesta ensimmäisinä toimintavuosina, ja koetalousarvion tulee tukea maakunnan ensimmäisen toimintavuoden talousarvion laadintaa. Mahdollisten valinnanvapauspilottien tulot ja menot sisällytetään koetalousarvioon, jos ne jatkuvat maakunnan aloittaessa toimintansa. Lähtökohtana on menojen nykytaso ja niiden ennakoidut muutokset maakunnassa jo tehtyjen ratkaisujen vaikutuksesta. Maakuntien rahoitus on osa kehysmenettelyä ja maakunnat valmistelevat koetalousarvion rahoituslaskelmien antaman raamin mukaisena. 7
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Palvelustrategia ja palvelulupaus Maakunnat laativat palvelustrategian ja antavat asukkailleen palvelulupauksen. Palvelustrategiassa ja palvelulupauksessa mm. laaditaan pitkän aikavälin tavoitteet sekä määritellään palveluiden vähimmäismäärä ja laatu. Suunnitellut muutokset tulee ottaa huomioon koetalousarvion laadinnassa.
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Perustelutekstit Koetalousarviossa esitetään laskelmien ja ennusteiden lisäksi niiden perustelutekstit. Koetalousarvion perusteluteksteissä avataan numeroiden taustaoletukset sekä talousarvion taustalla olevat toimenpiteet, jotka toteuttamalla talousarvioon ajatellaan päästävän sekä mahdolliset näihin liittyvät riskit. Koetalousarvion laskelmat perustuvat maakunnan tavoitteisiin ja siihen, miten toiminta organisoidaan. 9
Maakuntien valtion rahoitus Koetalousarviota varten VM laskee maakuntakohtaiset arviot vuoden 2020 rahoituksesta (sote ja muut tehtävät, liite). Tällä hetkellä maakuntien rahoitustasoa ei ole mahdollista arvioida vuoden 2021 tasossa. Vuoden 2021 rahoitusarviolaskelma julkaistaan helmi/maaliskuussa 2019, joka tulee perustumaan kunnilta kerättäviin talousarvio- ja suunnitelmatietoon (TA2019 & TS2020). Maakuntien ensimmäisen vuoden rahoitus tulee perustumaan kunnilta ja valtiolta siirtyviin kustannuksiin. Kunnilta siirtyvien kustannusten tapauksessa käytetään vuosien 2018 ja 2019 siirtyvien kustannusten keskiarvoa, joka nostetaan vuoden 2019 tasolle. Valtiolta siirtyvät kustannukset ovat vuoden 2019 kehyspäätösten mukaisia. Siirtyvä rahoitus korotetaan vuoden 2020 tasolle rahoituslakiesityksessä esitetyllä tavalla. Syksyllä 2018 julkaistaan päivitys vuoden 2019 kustannustason maakuntalaskelmiin. ELY-keskusten resurssien osalta on huomioitava, että maakuntien rahoituslaskelmissa ELY-keskusten liikenne-vastuualuetta (9 kpl), ympäristö-vastuualuetta (13 kpl) ja keskitettyjä tehtäviä ei ole vielä purettu maakunnittain. Keha-keskuksen ja TEasiakaspalvelukeskuksen resurssien osalta määrärahat on sen sijaan purettu maakunnittain. Arviojaon selvittämiseksi valmistelussa tulee tehdä yhteistyötä Kehakeskuksen kanssa, joka toimittaa tiedot pyynnöstä maakunnille. 10 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018
Rahoituksen jakautuminen eri tehtäviin maakunnassa Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Maakunnat saavat yleiskatteellisen rahoituksen laskennallisin kriteerein, mutta maakunnat päättävät itse rahoituksen jakamisesta eri tehtäviin maakunnassa. Rahoituksen jakautuminen tehtäviin kuvataan mahdollisuuksien mukaan maakuntien palveluluokituksen Tehtävä rivin mukaisesti. Rivin tehtävät kokoavat useita palveluita samaan nippuun, jolloin koetalousarviossa ei tarvitse mennä palvelukohtaiseen valmisteluun. 11
Talousarvion rakenne ja sisältö Koetalousarvion vaatimustasoa on kevennetty verrattuna maakuntien varsinaiseen talousarvioon, mm. palveluluokitus-vaatimus on koetalousarviossa jätetty pois. Koetalousarvion laadinnassa noudatetaan maakuntien JHS-suosituksia olennaisilta osin, erityisesti JHS-suositusta maakuntien talousarvion laadinnasta (luonnos). Esimerkiksi talousarvion laadinnassa noudatettavat periaatteet ja laskelmien esittämistarkkuus on kuvattu talousarviota koskevassa suosituksessa. Maakuntien talousarvion rakenne noudattaa pitkälti kuntien ja kuntayhtymien talousarvion rakennetta. Täydellinen talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Koetalousarviota ei kuitenkaan tarvitse laatia täydellisenä. Koetalousarviossa on oltava seuraavat osat: tuloslaskelma (maakunta ja liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä sekä maakunta ja kukin liikelaitos erikseen sisältäen sisäiset erät) arvio maakuntien välisestä laskutuksesta rahoituslaskelma (maakunta ja sen liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä) maakunnan käyttötalous jaoteltuna tehtäväkohtaisesti (vrt. tehtävät seuraavilla dioilla) investointien erittely hankkeittain ja hankeryhmittäin mukaan lukien liikelaitosten investoinnit arvio maakuntakonsernin tuloista, menoista ja investoinneista (ilman konsernin sisäisiä eriä) yksilöity erittely muutoskustannuksista henkilöstön lukumäärä (henkilötyövuosina) tehtäväkohtaisesti. 12 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018
Suunnitellut investoinnit ja niiden vaikutus toimintamenoihin Maakuntien on vuosittain laadittava maakuntien yhteistyöalueen yhteinen esitys seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista taloudellisesti merkittävistä tai muuten poikkeuksellisen laajakantoisista investoinneista, jotka ovat merkittäviä palvelurakenteen kokonaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi. Esitykseen on lisäksi sisällytettävä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muutoin laajakantoiset investoinnit. Esityksessä on otettava huomioon maakuntien tytäryhteisöjen investointisuunnitelmat. Taloudellisesti merkittävä investointi = vähintään 30 miljoonan euron hanke Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Muutoin poikkeuksellisen laajakantoinen investointi = investointi tai hanke, joka on elinkaareltaan useita vuosia ja jolla on vaikutuksia usean maakunnan toimintaan, vaikka olisi alle tuon 30 M. Maakuntien toimitilainvestoinnit toteutetaan suurelta osin Maakuntien tilakeskus Oy:n toimesta ja omistukseen. Kyseisiä investointeja pidetään kuitenkin maakuntien investointeina. Maakunnilla ei ole oikeutta pitkäaikaisen lainan ottamiseen, jolloin investoinnit rahoitetaan todennäköisesti leasing-rahoituksella. 13
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Maakuntien välinen yhteistoiminta Maakuntien välisestä yhteistoiminnasta säädetään lailla joiden tehtävien (mm. erikoissairaanhoito, tienpitoalueet, vesi- ja kalatalous) osalta. Lisäksi maakuntalain perusteella maakunnilla voi olla yhteisiä toimielimiä, yhteisiä virkoja tai sopimuksia viranomaistehtävän hoitamisesta. Koetalousarviossa tulee huomioida kaikki tiedossa olevat maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutukset maakunnan tuloihin ja menoihin. Maakuntien tulisi tehdä valmistelua yhteistoiminnassa. Huom: maakuntien yhteisten palvelukeskusten arvioitu laskutus ei ole tässä mielessä maakuntien yhteistoimintaa vaan palveluiden ostoa. 14
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Koetalousarvio ja palvelukeskukset Palvelukeskukset tekevät maakunnittaisen arvion vuoden 2021 palvelulaskutuksesta Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy SoteDigi Oy Maakuntien tilakeskus Oy Maakunnat sisällyttävät ostot palvelukeskuksilta omiin maakuntakohtaisiin koetalousarvioihin. 15
Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Taloudellinen riskitarkastelu Koetalousarvion yhteydessä kerätään kooste maakunnan valmistelusta aiheutuvista lisäkustannuksista, ml. muutoskustannukset = Talouden riskitarkastelu Talouden riskitarkastelu esitetään kootusti omassa erillisessä laskelmassa. Erillinen ohje ja yhteiset laskentaperusteet. Vertailukelpoiset tiedot, joita voidaan käyttää valmistelun eri vaiheissa informaatiopohjana niin maakunnissa kuin valtionhallinnossa. Lisäksi maakuntien tunnistamat uudistukseen liittyvät lisäkustannukset esitetään myös varsinaisessa koetalousarviossa osana maakunnan talouden suunnitelmaa.
Talousarvion rakenne ja sisältö Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Koetalousarviossa käytettävät tehtävät ovat: Alueiden käyttö Liikenne Aluekehittäminen/kasvupalvelut Kasvupalvelut Kotouttaminen Hallinto Maaseudun kehittäminen, Maatalous- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveydenhuolto Vesien ja merien hoito, Vesi ja kalatalous Luonnonsuojelu, Ympäristötoimi Pelastustoimi Varautuminen Tietopyynnössä talous- ja toimintatietoja on pyydetty palveluluokituksen mukaan (vrt. seuraava dia). Voidaan yhteisesti sopia myöhemmin, mitä tarkkuustasoa koetalousarviossa käytetään. Koetalousarvio-ohjeessa on minimitaso. 17
Maakunnan tehtävät ja palveluluokat pl. sote-tehtävät: 18
Koetalousarvion valmistelu tehtävittäin Tiedot syötetään tuhansina euroina (1000 ) KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteensä Alueiden käyttö Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Henkilöstön lukumäärä 0 Tehtävä 1 Tehtävä 2 Tehtävä 3 Tehtävä 4 Tehtävä 5 Tehtävä 6 Tehtävä 7 Tehtävä 8 Tehtävä 9 Tehtävä 10 Tehtävä 11 Liikenne Aluekehittämi nen / kasvupalvelut Kasvupalvelut Kotouttaminen Hallinto Maaseudun kehittäminen, Vesien ja Maatalous- ja merien hoito, elintarviketuot vesi ja anto kalatalous Luonnonsuojelu, Ympäristötoimi Pelastustoimi Varautuminen Perusteluteksti INVESTOINTIOSA Yhteensä Hanke 1 Hanke 2 jne. Investointimenot 0 Rahoitusosuudet 0 Luovutustulot 0 Perusteluteksti MAAKUNTIEN VÄLINEN LASKUTUS Yhteensä 1 Uusimaa Myynnit 0 Palvelujen ostot 0 2 Varsinais- Suomi 4 Satakunta jne. Perusteluteksti
Talousarvion rakenne ja sisältö Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Sote, koetalousarviossa käytettävät tehtävät: Ohjeistus sisältää THLjaottelun: Ennaltaehkäisevät palvelut Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuolto Päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaisten palvelut Soten osalta toiminta- ja taloustietoja on kerätty palvelukokonaisuuksittain/ toiminnoittain, jotta tieto saadaan THL-jaottelun mukaisesti, mutta tulevaisuudessa myös JHSpalveluluokittain ja sotetietopaketti mallilla. 20
Koetalousarvion valmistelu tehtävittäin Tiedot syötetään tuhansina euroina (1000 ) Tehtävä 12 Tehtävä 13 Tehtävä 14 Tehtävä 15 Tehtävä 16 Tehtävä 17 Tehtävä 18 Tehtävä 19 Tehtävä 20 Tehtävä 21 Tehtävä 22 Sote: Sote: Sote: Hyvinvoinnin Ennaltaehkäise Erikoissairaanh ja terveyden KÄYTTÖTALOUSOSA Yhteensä vät palvelut oito edistäminen Toimintatuotot 0 Toimintakulut 0 Sote: Ikäihmisten palvelut Sote: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Sote: Mielenterveys palvelut Sote: Perusterveyde Sote: nhuolto Sote: Suun terveydenhuol Päihdepalvelut to Sote: Työikäisten sosiaalipalvelut Sote: Vammaisten palvelut Henkilöstön lukumäärä 0 Perusteluteksti INVESTOINTIOSA Yhteensä Investointimenot 0 Rahoitusosuudet 0 Luovutustulot 0 Perusteluteksti MAAKUNTIEN VÄLINEN LASKUTUS Yhteensä Myynnit 0 Palvelujen ostot 0 Perusteluteksti
Sopeuttamistarpeet maakunnassa ja suunnitellut toimenpiteet Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma 4.9.2018 Koetalousarvion tekstiosassa kuvataan maakunnan suunnittelukaudella olevat sopeuttamistarpeet euromääräisenä ja prosentuaalisena määränä. Sopeuttamistarpeena otetaan huomioon myös investointien ko. kaudella aiheuttamien lisämenojen kattaminen. Sopeuttamistarpeen arvioinnissa käytetään pohjana VM:n viimeisintä laskelmaa maakunnan rahoitusurasta ja menojen kehitysurasta. Koetalousarvion tulee olla tasapainossa koko suunnittelukaudelta. Tarvittavan sopeutuksen osalta esitetään toimenpiteet ja niiden vaikutus suunnittelukaudella. Kustakin toimenpiteestä arvioidaan sen vaikutus menoihin ja toteuttamisen ajankohta. Toimenpiteiden vaikutusmekanismi kuvataan niin, että toimenpiteen yhteys menoihin selviää. Toimenpiteiden toteuttamisen keskeisimmät riskit kerrotaan. 22
Sopeuttamistarpeet Tiedot syötetään tuhansina euroina (1000 ) Tunnistetut sopeuttamistarpeet toimenpide vaikutus euroina kertaerä / jatkuva Mitä edellyttää maakunnassa / mahdolliset rajoitukset toimenpiteen toteuttamiselle / jne
POPmaakunta Tietopyyntöjen tuloksia
Toiminnan ja talouden tarkastelu eri ulottuvuuksien kautta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon, aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta. Kuntalaisille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista tai - rakenteesta riippumattomalla tavalla ja siten kyetä myös ennustamaan sekä palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä sekä asettamaan tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on kustannusvaikuttavuus, jolle tulee pystyä asettamaan myös mitattavat tavoitteet. Palvelujen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus tietojen vertailuun oman maakuntansa sisällä eri toimintojen ja toimijoiden kesken sekä alueellisesti. Samoin vertailua täytyy pystyä toteuttamaan tulevaisuudessa maakuntien välillä, yhteistyöalueittain sekä kansallisesti. Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa esimerkiksi koko lapsiperheiden tai ikäihmisten palvelukokonaisuuteen kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset.
Tietopyynnöt 1., 2. ja 3. Tietopyyntöjen tavoitteena on ollut saada toiminta- ja taloustietoja maakunnan organisaatioista suunnittelutyön pohjaksi, tietoja hyödynnetään myös mm. kirjanpidon yhtenäistämisessä Tietopyyntö 1:n on saatu vastaukset kaikista kunnista/ kuntayhtymistä Tietopyyntö 2.1.:n osalta vastaukset on saatu lähes kaikista kunnista/ kuntayhtymistä. Vaihe 2.2. etenee portaittain, osa kunnista/ kuntayhtymistä on toimittanut jo ensi vaiheen tiedot. Tietopyyntö 3. kohdistui non-sotepalveluihin, vastaaminen osin kesken
Tietopyyntöjen kohdentuminen Tietopyyntö 1. Sote Tietopyyntö 3. Suoran valinnan palvelut Liikelaitos Non-Sote Tietopyyntö 2.1 JHS-luokat Sote-keskus Suun terveydenhuolto Liikelaitoksen keskitetyt palvelut Liikelaitoksen palvelut alueilla P a l v e l u k o k o n a i s u u d e t Tietopyyntö 2.2 Arvio: Maakunta, muut toimijat Oma toiminta, ostopalvelut tai muu järjestämistapa Asiakasseteli Hebu
Kuntien sote-toimintamenot yht. 1,428 mrd,tp 2017 PPSHP:n osalta mukana kuntien ilmoittamat ostot (jäsenkuntalaskutus, netto) LUONNOS 28.9.2018 Tietopyyntö 1. 40,3 M 3 % 80,4 M 6 % 59,7 M 4 % 434,4 M 30 % PPSHP:n osalta mukana kuntien ilmoittamat ostot (jäsenkuntalaskutus, netto) 813,7 M 57 % Oheisesta kaaviosta ei ilmene vielä maakunnan tuleva kulurakenne, koska esim. ostot sisältävät ostot PPSHP:lta, jotka jatkossa sisältyvät esim. maakunnan henkilöstömenoihin. * avustukset sis. palvelusetelin (30,4 M ) HENKILÖSTÖ-KULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET MUUT TOIMINTA-KULUT
Kuntien sote-palvelujen ostot 813,7 M TP 2017 (sis. kuntien ostot PPSHP:ltä) LUONNOS 24.8.2018 Tietopyyntö 1. 154,5 M 19% 659,1 M 81% ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT
Palvelusetelit 30,4 M TP 2017 LUONNOS 24.8.2018 Tietopyyntö 1. 0,04 M 0 % 5,1 M 17 % 6,7 M 22 % KOKONAISMENOT 1 428 M (tili 4732) KOTIHOIDON PALVELUSETELIKULUT (tili 4733) PALV.ASUMISEN PALV.SETELIKULUT 18,6 M 61 % (tili 4734) TERVEYDENHUOLLON PALV.SETELIKULUT (tili 4735) MUUT PALVELUSETELIKULUT
Kuntien sote-toimintamenot alueittain 1,426 mrd, TP 2017 LUONNOS 24.8.2018 Tietopyyntö 1. 302,6 M 21 % 173,7 M 12 % 863,6 M 61 % 85,6 M 6 % Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot
Kuntien sote-toimintamenojen jakautuminen - arvioidut menot, TP 2017 Tietopyyntö 2.1 460 M, 32,3 % 80 M, 5,6 % 30 M, 2,1 % yht. 1 426 M, 3 462 / asukas LUONNOS 24.8.2018 Neljä kuntaa skaalattu Asukkaita 411 856 856 M, 60,1 % Hoitaja- ja lääkärivastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto (aikuiset) Muu oma palvelu Erikoissairaanhoito (PPSHP) Suoran valinnan palveluiden menot arviolta alle 10 % koko soten menosta. Kunnissa käytetään PPSHP:n erikoissairaanhoidon lisäksi omaa tai muuta ostoerikoissairaanhoitoa, joka nyt sisältyy muu oma palvelu -luokkaan
Simulointialueiden sote-toimintamenojen arvioitu jakaantuminen,%, TP 2017 LUONNOS 24.8.2018 Neljä kuntaa skaalattu Tietopyyntö 2.1 Oulu ja ympäristö 5,2 2,1 55,9 36,8 Koillismaa 9,2 1,5 68,0 21,3 Rannikko 5,5 2,7 67,4 25,4 Jokilaaksot 5,6 1,9 65,8 26,7 Pohjois-Pohjanmaa 5,6 2,1 60,1 32,3 Hoitaja- ja lääkäri-vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto (aikuiset) Muu oma palvelu Erikoissairaanhoito (PPSHP) Suoran valinnan palveluiden menot arviolta alle 10 % koko soten menosta. Kunnissa käytetään PPSHP:n erikoissairaanhoidon lisäksi omaa tai muuta ostoerikoissairaanhoitoa, joka nyt sisältyy muu oma palveluluokkaan
JHS tehtäväluokat: Pelastustoimi ja Ensihoitopalvelu TP2017 LUONNOS 31.8.2018 Tietopyyntö 3. 66% 14% 80% 8% 11% 9% 7% 5% Lisäksi Pelastuslaitokset tuottavat JHS tehtäväluokan: Varautuminen, 226t TP2017
POPMaakunnan toimintakulut TP 2016 ja TP 2017, M LUONNOS 27.9.2018 / asukas, kaikki kulut / asukas, sote-kulut POPMaakunta, toimintakulut TP 2016 ja TP 2017, M SOSIAALI-JA TERVEYSPALVELUT, ILMAN ENSIHOITOA PELASTUSTOIMI LOMITUSPALVELUT ENSIHOITO ELY-KESKUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TE-PALVELUT POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO TP 2016 TP 2017 Muutos, % 4052 4088 0,9 3740 3778 1,0 KEHA-KESKUS MAASEUTUHALLINTO AVI 29,3 29,2 27,7 28,9 26,6 26,2 13,1 13,0 9,4 9,5 8,6 8,7 7,4 5,8 2,6 3,8 2,1 2,6 0,9 0,9 1556,1 1537,5 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 Toimintakulut 2017, M Toimintakulut 2016, M Toimintakulut 2016 Toimintakulut 2017 Muutos M Muutos % Sosiaali- ja terveyspalvelut 1537,5 1556,1 18,6 1,2 Pelastustoimi 29,2 29,3 0,1 0,3 Lomituspalvelut 28,9 27,7-1,2-4,2 Ensihoito 26,2 26,6 0,4 1,5 ELY-keskus 13,0 13,1 0,1 0,8 Ympäristöterveydenhuolto 9,5 9,4-0,1-1,1 TE-palvelut 8,7 8,6-0,1-1,1 Pohjois- Pohjanmaan liitto 5,8 7,4 1,6 27,6 KEHA-keskus 3,8 2,6-1,2-31,6 Maaseutuhallinto 2,6 2,1-0,5-19,2 AVI 0,9 0,9 0 0,0 POPMaakunta yht. 1666,1 1683,8 17,7 1,1 92,4 % Sote ei sisällä mm. työllisyyden hoitoa, työmarkkinatuen kuntaosuutta, perustoimeentulotukea, koulupsykologi ja kuraattoripalveluja. Osa non-sote tiedoista puuttuu, tämä osuus on arvioitu kyseisten toimijoiden v.2016 tilinpäätöstietojen keskimääräisten kustannusten mukaan. Toimintakulut (brutto) sisältävät toimijoiden välistä sisäistä myyntiä. Tiedot tarkentuvat valmistelutyön edetessä. Lähde: Toimintojaan luovuttavilta organisaatioilta kerätyt tilinpäätöstiedot.
POPmaakunta Tulevan maakunnan rahoituksen riittävyyden tarkastelua
28.9.2018 Maakuntien rahoituslaskelmat syyskuu 2018 Syyskuussa 2018 tehty päivitys vuoden 2019 kustannustason laskelmiin on pitkälti tekninen: arviolaskelmien kustannuspohjaan on tehty kuntien ilmoittamia korjauksia ja määräytymistekijöiden sekä tarvekriteerin tilastopäivitykset on otettu huomioon. Laskelmia tullaan edelleen päivittämään useita kertoja ennen lopullisia vuoden 2021 tasoisia rahoituslaskelmia. Ensimmäinen arvio maakuntien rahoituksesta vuodelle 2021 valmistuu helmi-maaliskuussa 2019.
Lähde: VM/KAO 21.9.2018 Rahoituksen määräytymiskriteerit Asukasperusteinen Ikärakenne Muu tarve Vieraskieliset Kaksikielisyys Asukastiheys Saaristoisuuslisä Hyte Maatalousyritykset Kasvupalvelukriteerit 1,3 % 0,5 % 0,3 % 0,01% 1,5 % 2,4 % 0,1 % 0,0 % 0,9 % 1,0 % 0,8 % 1,4 % 2,4 % 2,3 % 10,6 % 10,2 % 36,0 % 34,7 % 46,1 % 47,5 % Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Sisältää rahoituslain luvut 3 ja 4
Lähde: VM/KAO 21.9.2018 Laskennallinen jakauma Nykyjakauma (hyte mukana) Maakunta /as /as Uusimaa 4 876 649 405 2 946 4 934 473 070 2 980, josta Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän osuus 0 0 113 636 309 69 Varsinais-Suomi 1 603 009 697 3 356 1 598 128 483 3 346 Satakunta 778 687 318 3 533 778 680 925 3 533 Rahoituslain luvut 3 ja 4 Kanta-Häme 602 959 721 3 491 588 321 977 3 406 Pirkanmaa 1 690 445 952 3 287 1 684 173 567 3 274 Päijät-Häme 699 166 458 3 361 741 635 589 3 565 Kymenlaakso 654 818 279 3 882 635 497 093 3 767 Etelä-Karjala 468 553 233 3 608 477 634 542 3 678 Etelä-Savo 569 895 565 4 105 560 992 245 4 041 Pohjois-Savo 1 009 207 802 4 012 973 486 700 3 870 Pohjois-Karjala 628 006 800 3 773 656 288 818 3 943 Keski-Suomi 960 507 855 3 508 964 109 649 3 521 Etelä-Pohjanmaa 747 857 419 3 824 738 788 717 3 777 Pohjanmaa 613 946 916 3 483 602 657 495 3 419 Keski-Pohjanmaa 264 543 347 3 846 246 623 295 3 586 Pohjois-Pmaa 1 440 741 721 3 498 1 442 794 271 3 503 Kainuu 318 375 577 4 305 308 284 975 4 168 Lappi 757 218 555 4 225 722 220 208 4 030 Koko maa 18 684 591 619 3 407 18 654 791 619 3 402
Rahoituslaki, luku 3 Lähde: VM/KAO 21.9.2018 Maakuntien sote-tehtävien rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista ja /as Laskennallinen jakauma Nykyjakauma hyte mukana ilman hyteä Muutokset, hyte mukana Muutokset, ilman hyteä Maakunta /as /as /as Uusimaa 4 595 826 747 2 776 4 593 986 053 4 593 831 018-1 840 694-1 -1 995 730-1 Varsinais-Suomi 1 496 829 994 3 134 1 486 598 660 1 490 345 736-10 231 334-21 -6 484 259-14 Satakunta 722 350 054 3 277 723 091 503 721 086 124 741 450 3-1 263 930-6 Kanta-Häme 559 179 374 3 237 546 296 207 547 828 408-12 883 168-75 -11 350 966-66 Pirkanmaa 1 580 307 731 3 073 1 564 119 731 1 566 505 881-16 188 000-31 -13 801 851-27 Päijät-Häme 648 561 557 3 117 688 368 760 688 288 090 39 807 203 191 39 726 533 191 Kymenlaakso 605 684 550 3 590 591 682 245 593 192 702-14 002 305-83 -12 491 848-74 Etelä-Karjala 429 084 036 3 304 442 165 627 443 086 449 13 081 591 101 14 002 412 108 Etelä-Savo 520 544 193 3 750 520 148 072 519 083 641-396 121-3 -1 460 552-11 Pohjois-Savo 928 377 080 3 690 899 814 311 899 079 798-28 562 768-114 -29 297 282-116 Pohjois-Karjala 573 457 304 3 445 605 277 308 604 448 541 31 820 003 191 30 991 236 186 Keski-Suomi 881 093 302 3 218 892 262 863 890 215 028 11 169 561 41 9 121 727 33 Etelä-Pohjanmaa 674 773 716 3 450 677 427 509 677 316 309 2 653 793 14 2 542 592 13 Pohjanmaa 569 912 483 3 233 558 360 046 559 721 487-11 552 437-66 -10 190 995-58 Keski-Pohjanmaa 239 873 501 3 488 221 937 674 220 975 333-17 935 826-261 -18 898 167-275 Pohjois-Pohjanmaa 1 324 600 008 3 216 1 332 072 930 1 331 412 128 7 472 922 18 6 812 119 17 Kainuu 285 525 125 3 861 283 982 377 282 483 375-1 542 747-21 -3 041 749-41 Lappi 689 498 707 3 847 668 087 585 666 779 415-21 411 121-119 -22 719 292-127 Koko maa 17 325 479 462 3 159 17 295 679 462 17 295 679 462-29 800 000-5 -29 800 000-5
Rahoituslaki, luku 4 Lähde: VM/KAO 21.9.2018 Maakuntien non-sote-tehtävien rahoituslaskelma, yhteenveto muutoksista ja /as Nykyjakauma Laskennallinen jakauma Muutokset Maakunta /as /as /as Uusimaa 280 822 657 170 340 487 017 206 59 664 360 36, josta Uudenmaan kasvupalvelukuntayhtymän osuus 0 0 113 636 309 69 113 636 309 69 Varsinais-Suomi 106 179 703 222 111 529 823 233 5 350 121 11 Satakunta 56 337 264 256 55 589 421 252-747 843-3 Kanta-Häme 43 780 347 253 42 025 770 243-1 754 577-10 Pirkanmaa 110 138 221 214 120 053 836 233 9 915 615 19 Päijät-Häme 50 604 901 243 53 266 829 256 2 661 928 13 Kymenlaakso 49 133 729 291 43 814 848 260-5 318 881-32 Etelä-Karjala 39 469 196 304 35 468 914 273-4 000 282-31 Etelä-Savo 49 351 372 356 40 844 173 294-8 507 198-61 Pohjois-Savo 80 830 722 321 73 672 388 293-7 158 334-28 Pohjois-Karjala 54 549 496 328 51 011 511 306-3 537 985-21 Keski-Suomi 79 414 553 290 71 846 786 262-7 567 767-28 Etelä-Pohjanmaa 73 083 703 374 61 361 208 314-11 722 495-60 Pohjanmaa 44 034 434 250 44 297 449 251 263 015 1 Keski-Pohjanmaa 24 669 846 359 24 685 621 359 15 775 0 Pohjois-Pohjanmaa 116 141 712 282 110 721 341 269-5 420 372-13 Kainuu 32 850 452 444 24 302 598 329-8 547 855-116 Lappi 67 719 848 378 54 132 622 302-13 587 226-76 Koko maa 1 359 112 157 248 1 359 112 157 248 0 0