Tilanne- ja tulevaisuuskuva Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Transkriptio

1 Tilanne- ja tulevaisuuskuva Maakuntauudistuksen johtoryhmä Youtube: POPmaakunta

2 POPmaakunnan strategiatiekartta Monialaisen maakunnan yhteinen tiekartta 8/2018 1/2019 8/2019 1/2020 1/2021 POP-strategian taustavalmistelu maakuntavaltuustolle Maakunnan tilanne- ja tulevaisuuskuvan laatiminen Maakunnan organisoituminen: mm. poliittinen päätöksenteko- ja konsernirakenne Perusrakenne Tarkennukset Maakuntavaltuusto ja toimielimet työstävät strategiaa strategia hyväksytään Tilanne- ja tulevaisuuskuva päivittyy Strategian toimeenpano Koetalousarvio Monialaisen maakunnan järjestämisohjelman työstäminen Monialaisen maakunnan palvelulupauksen työstäminen Koetalousarvio POPmaakunta Järjestämisohjelma päätöksenteossa Palvelulupaus päätöksenteossa TA 2021 valmistelu

3 Tilannekuva Tulevaisuuskuva Yleiskuvaus maakunnasta tilanteesta sisältäen mm. väestön, toimintaympäristön, hyvinvoinnin, elinvoiman ja aluekehittämisen näkökulmat Nostaa esiin maakunnan erityiskysymykset Sisältää trenditietoa ja vertailua muihin maakuntiin Kuvaa uuden maakunnan tilannetta, toimintaa ja resursseja Kertoo muutospaineista On jatkuvasti päivittyvä sähköinen työkalu, joka huomioi eri käyttäjäryhmät Tietoon perustuvaa ennakointia ja skenaarioita uuden maakunnan näkökulmasta Kuvaa maakunnan kehitystä ja hahmottelee tulevaisuutta alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten trendien ja kehityskulkujen valossa Nostaa esiin olennaisimmat trendit Liittyy maakunnan strategiatyöhön ja on osa visiokeskustelua. Edellyttää keskustelua maakunnan eri valmisteluryhmissä (poliittinen ja virkamiesvalmistelu) Missä ainakin on onnistuttava Sähköinen, vuorovaikutteinen työkalu, joka huomioi eri käyttäjäryhmät

4 Maakunnan tulevaisuuskuva Maakunnan tilanne, erityispiirteet ja -kysymykset, muutospaineet, trendit Tietoon perustuvat kehityspolut ja skenaariot Strategiaan liittyvä visiotyöskentely

5 Osa strategiatyötä Monialaisen maakunnan integraation tuki jo valmisteluvaiheessa VATE:lle, maakuntavaltuustolle ja muille toimielimille työskentelyn ja päätösten tukena Maakunta-valtioneuvottelujen taustamateriaali Koetalousarvion ja muun valmistelun tuki Perehdytysmateriaalia maakunnan henkilöstölle Yrityksille ja 3. sektorin toimijoille työkaluja toiminnan kehittämiseen Maakuntaidentiteetin vahvistuminen Maakunnan tilanne- ja tulevaisuuskuvan tavoitteet Mahdollisuus osallisuuteen

6 Työnyrkin jäsenet Anu Vuorinen Elina Välikangas Heidi Alatalo Juha Levy Ilpo Tapaninen Ari Näpänkangas Tomi Honkakunnas Petteri Jokelainen Liitosta nimettävät muut osallistujat

7 Taustalla ja pohjana Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma liitto/maakuntaohjelma /pdf/ppl_maakuntaohjelma.pdf

8 ALKE-tilannekuvan sisältö Väestödynamiikka Aluetalouden, työllisyyden ja kuntatalouden dynamiikka Yritys- ja innovaatiotoiminnan sekä osaamisen dynamiikka Liikkumisen, asumisen ja luonnonympäristön dynamiikka Terveyden ja hyvinvoinnin dynamiikka Talouden kilpailu ja uudistumiskyky Kestävä hyvinvointi Erillisteemat, esim. digitalisaatio

9 Vaiheittain kohti monialaisen maakunnan tilannekuvaa Syksy 2018 Vuosi 2019 Vuosi 2020 Valmisteluvaiheen tilannekuva Monialaisen maakunnan tilannekuva Integroi olemassa olevat toimintaympäristöanalyysit Huomioi uuden, monialaisen maakunnan tehtävät ja näkökulmat Rakentuu ALKE-tilannekuvan pohjalle Nostaa esiin muutospaineet Maakuntien yhteinen malli Rakentuu tietomallin pohjalle Huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet Muutospaineet ja ennakointi Datan hallintaan, analysointiin, visualisontiin ja jakamiseen sähköiset työkalut ja alustat Päivittyy pääosin automaattisesti Ei mittariluettelo

10 Kohti POPmaakunnan ja kansallisesti yhteistä tilanne- ja tulevaisuuskuvaa Mittarit ja tunnusluvut

11

12

13

14 Tietojohtaminen Elina Välikangas Youtube: POPmaakunta

15 Maakunnan Sote -tietojohtaminen Väestötiedot ja PPSHP kuntalaskutusaineisto, kaikki kunnat Oulun kaupunki perustason sosiaalija terveyspalvelut, kontaktit ja eurot Tietopyyntöjen sisältöjen vieminen tietovarastoon, alkaen kuntayhtymistä (konvertointi) Mittariston kehitystyö Tiedon laadun parantaminen Raportoinnin ja analytiikan suunnittelu ja valmistelu Maakunnallisen tietovaraston ja yhteisen tietojohtamisen kokonaisuuden rakentaminen Osallistutaan ja vaikutetaan kansallisessa yhteistyössä

16 Maakunnan Sote -tietojohtamisen tilannekuva Tiedon laadun parantaminen Tietopyynnöt/ tiedonkeruu Tietovaraston rakentaminen Raportoinnin ja analytiikan suunnittelu, visualisointi Sotejärjestämisen tietomalli Nykytilan kartoitusta tehty ja ongelmia tunnistettu Suunnitelma työn etenemiselle: Henkilöstön informointi ja koulutus Ohjeiden ja käytäntöjen yhdenmukaistaminen Protokolla kirjaamisen laadun seurantaan Toteutusaikataulu syksy 2018/kevät 2019 Soten toiminta- ja taloustietoja kerätty kunnilta Tietoja kerätty organisaatioriippumattomasti, eri toimintojen näkökulmasta, kohdistettuna palvelukokonaisuuksille, suoran valinnan palveluihin ja liikelaitoksen palveluihin Vaihe 1 tiedot saatu ja koostettu, vaihe 2 etenee ja tavoitteena kohdentaa kustannuspaikka palvelukokonaisuuteen Sairaanhoitopiiristä eristetty tekninen ympäristö, johon alettu viedä väestötietoja sekä erikoissairaanhoidon laskutus- ja toimintatietoja, vaiheittain lisää tietoja Tutkimuslupa SITRA/THL sotetietopaketteihin perustuen mahdollistaa organisaatioiden tietojen yhdistämiset tutkimusta varten Tietovaraston datan testaus aloitetaan syksyllä 2018 Eri tasojen (JHS, Palvelupaketit, järjestäjä jne.) tietotarpeiden määrittely ja kartoitus aloitettu. Nykyaikaisten visualisointi- ja raportointivälineiden kartoitus Suunnitellaan raportointia, visualisointia, ennustettavuutta ja analytiikkaa Kansallisen mallin työn koordinaatio Pohjois- Pohjanmaalla => Kansallinen malli työstetty kevään aikana, valmis Mallin käyttöönotto osana tietojohtamisen kokonaisuutta

17 Tiedolla johtamisen palvelukokonaisuus Ylätason arkkitehtuuriesimerkki

18 Sote-järjestämisen tietomalli Elina Välikangas Youtube: POPmaakunta

19 SOTE tiedolla johtamisen suunnitteluhankkeet Q1/ 2018 Q2/ 2018 Q3/ 2018 Q4/ 2018 Q1/ 2019 Q2/ 2019 Q3/ 2019 Q4/ 2019 Valtakunnallisten toimijoiden arkkitehtuuri (THL, KELA, LUOVA + muut keskeiset) Valtakunnallisten toimijoiden tietojärjestelmäratkaisujen toteutus Järjestämisen tietomalli v. 0.5 Järjestämisen tietomalli v. 0.7 Järjestämisen tietomalli v. 1.0 Järjestämisen tietomalli v. 1.x Tiedolla johtamisen tietojärjestelmä-ratkaisujen esiselvitys SoteDigi OY:n tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutus Maakuntien tiedolla johtamisen ratkaisujen toteutus Mikko Huovila

20 Sote-järjestämisen tietomallityön tavoitteet ja eteneminen Kaikkia maakuntia palveleva tietomalli riippumatta organisaatiorakenteesta tai järjestämis- ja tuottamistehtävien toteutustavasta Mallin tarkoitus tukea valmisteluissa eri vaiheessa olevia maakuntia järjestämistehtävässä Malli työstämiseen osallistuttu kaikista maakunnista Etunimi Sukunimi

21 Tietotarpeet vs. vaiheistus maakuntien käynnistyessä toimintaan Maakuntien käynnistämisen valmisteluvaihe Maakunnat eri tilanteissa Kerätään tietoa toimintaympäristöstä, toiminnasta ja taloudesta Useissa organisaatioissa tieto kerätään useista organisaatioista ja useista eri järjestelmistä Maakuntien käynnistymisvaihe Muutosprosessin läpivienti hallitusti ja riskejä karttaen, Rahoituksen turvaaminen kestävä talous, Palvelukyvyn turvaaminen palvelujen saatavuus Maakuntien toiminnan vakiintunut vaihe Rahoituksen turvaaminen kestävä talous, Palvelukyvyn turvaaminen palvelujen saatavuus, Palvelutarpeen kasvun hillintä tuottavuutta ja palvelujen vaikuttavuutta kehittämällä Kehittäminen ja innovointi Etunimi Sukunimi

22 MAKU tehtävät JHS Palveluiden luokittelu Tietopakettiluokittelu THL Palveuluokittelu THL Suorite/TP luokittelu Tuotteistetut palvelut Asiakassegmentointi Palveluiden tuotteistus MAKU Palveluiden luokittelu Talouden arvio Hyvinvoinnin ja terveyden arvio Tuloksellisuuden arvio Analyysi ja kehitystarpeet Palvelutarvearvio Asiakastason tieto asiakasryhmätasolle tarvearvio Asiakassegmentointi Palveluketjujen määritys Maku strategia SoTe strategia Hankintoja koskevat linjaukset Vaikuttavuustavoitteet Palvelulupaus Kehittämisen syötteet Tutkimus kehitys innovaatiotavoitteet VALTIOTASO TA-kehys Talouden tilannekuva Palvelujen kustannus ennustelaskenta Asiakasmaksujen periaatteet Resurssien allokointi I Resurssien allokointi kustannus-hyötymallilla Palvelun myöntämisen kriteerit Palvelutarjooman määrittely Palvelutarjonnan määrittely Palveluneuvonnan ja asiakasohjausmallin määritys Toiminnantiedoista Taloustietoihin MAAKUNTAJÄRJESTÄJÄ Markkinoiden kartoittaminen Tuottajien/ palvelujen vertailu Yhteistyö kuntien, makujen y. kanssa Hankintastrategian ja -suunnitelman määritys Tuotannon ohjausmalliluonti Palveluketjujen integrointi tuottajien ja palvelukäyttäjien kanssa Tuottajien roolijaot Palvelujen tuotannon kriteerit Korvausmallin määritys Ohjausmallin Mittareiden määrittelyt Sis. Kehittämissuunnitelman Toimintasuunnitelma Talousarvio Hankinnan suunnittelu Palvelutuottajien ehdot Palveluverkon suunnittelu Hallintopäätös valinnanvapauden ehdoista Hankinnan toteutus Hankinta Sopimukset Yhteiskehittäminen Hankinnan käyttöönotto Tuloksellisuuden seuranta Palvelujen ja tuottajien ohjaaminen Palvelujen valvonta KANSALAISET, ASUKKAAT TUOTTAJAEKOSYSTEEMI Palveluiden määrittely Tuloksellisuuden arviointi Palvelutarpeiden arviointi Pitkän aikavälin tavoitteet ja kehittämisen toimenpiteet Talouden reunaehtojen suunnittelu resurssien selvittäminen 22 Toiminnan -> talouden priorisointi ja suunnittelu, vuositavoitteet -toimenpiteet Palvelun tuottamistapojen (oma, ulkoinen) vertailu ja valinta Palvelujen tuotantokriteerit ja ohjausmallit Palvelutuotannon toiminnallistaminen Tuotannon seuranta, ohjaus ja valvonta Etunimi Sukunimi

23 Kokonaisnäkymä Maakunnan toimintaan (tuloksellisuus) Näkökulmat/ulottuvuudet, joita indikaattorit ja mittarit kuvaavat, ja joihin ne kiinnittyvät Tietotarpeiden jäsennys tuloksellisuuden näkökulmiin Toimintaympäristö Perustiedot Voimavarat Voimavarojen kohdentaminen (Kestävä) Talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Asiakastietämys /-ymmärrys Laatu Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus Kehittyminen innovatiivisuus Perustiedot Ympäristö Tuotannon tekijä Määrät Allokaatio Seur.rapo Suunnitelma/ toteuma/ Ennuste Kustannukset/ asukas Kokonaistuottavuus Odotusajat Asiakaskokemus Palvelun tuotoksen laatu Palv Vaikutus asiakkaaseen Vaikuttavuus/ kustannukset Innovaatio aihiot Perustiedot Toimijat Tuotannon tekijä Laatu Palveluportfolio Käyttötalous Kustannukset/ asiakas Osatuottavuudet Läpimenoajat Asiakastyytyväisyys Prosessin laatu Yhteiskunnallin en vaikuttavuus Kehittyminen hankkeissa Elinolot Osaaminen Tarjonta Tarjooma Tulos Kustannukset/ suorite Henkilötyö tuottavuus Saatavuus Asiakaspalaute, kantelut,valituks Resurssien laatu Hyvinvointi Terveyden tila Motivaatio tyytyväisyys Kapasiteetti. Investoinnit Saavutettavuus Asiakaskunta. Yhdenvertaisuus Tuottajaekosysteemi Palvelumuoto Rahoitus Tase Kustannukset/ Palvelu Tarve / tarjonta Kysyntä/käyttö Palvelukäyttäytyminen Osallistuminen ja oikeudet Integraatio Asiakastarve Palvelujen käyttö Tietojen kiinnittäminen dimensioihin ja niiden hierarkiatasoille Yhdenvertaisuus Esimerkkinä: Yhdenvertaisuuden tarkastelu tapahtuu useiden näkökulmien ja niiden mittareiden avulla Yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus Etunimi Sukunimi

24 Maakuntajärjestäjän tietotarve ja tiedon kiinnittäminen dimensioihin ja niiden hierarkiatasoille Tieto = Indikaattori, mittari, (perusluku, muuttuja) Palvelu Toiminta Tietotarve Tietoryhmä (Pää)Dimensiot, joissa tietoa tarvitaan / tuotetaan Organisaatio Alue Lokaatio Asiakas Tiedontuotantofrekvenssi Näiden kautta linkki rajapinta muihin projekteihin Lähde Tiedon tuottaja Käyttö-ympäristö JHSXXX Palveluluokittelu Konserni Maakunta Väestö Tiedontuotantofrekvenssi Valtio Valtion järjestelmä Tietopaketti Palveluluokittelu Maakunnan oma tuotteistus luokat Palveluluokka Tietopaketti Toiminto Palveluryhmä Liikelaitos Yritys Liiketoimintayksikkö Palveluyksikkö Palvelu Kunta Alue-yksikkö Toimipiste Potentiaalinen asiakaskunta Faktinen asiakaskunta Asiakasryhmä Asiakassegmentti Asiakas Maakunta järjestäjä Maakunta Tuottajat Muut tuottajat Muu toimija Maakunnan TA/DW/BI Maakunnan ODS Maakunta lähdejärjestelmä Muu järjestelmä Tuotehierarkiat Muu palveluluokittelu

25 Maakunnan Sote- järjestäjän kriittisimmät tietotarpeet Rahoituksen riittävyys Palvelukyky Tuloksellisuus Kokonaisnäkymän mittarit Kestävä talous Taloudellisuus Tuottavuus Palvelukyky Saatavuus Asiakasymmärrys Palvelumäärä Palvelukokemus /asiakas palveluittain/asiakasryhmittäin Potilasvahingot Paljon palveluita tarvitsevat Ennustaminen

26 Sote-maku tietojohtaminen? JHS palveluluokat vrt. maakuntatieto-ohjelma palveluluokitusten yhdenmukaistaminen Sote järjestäminen Kunnat Hyte Monialainen maakunta muut toiminnot, järjestäminen ja tuottaminen Sote liikelaitos Kansalaiset, asukkaat, yritykset ym.

27 Koetalousarvion valmistelu Tietopyyntöjen yhteenvetoa Johtoryhmä Projektipäällikkö Heidi Alatalo Youtube: POPmaakunta

28 Koetalousarvion valmistelun ohjeistus Koetalousarvion valmistelu: VM on laatinut talousarvion laadintaohjeet (Koetalousarvion laadinta suunnitelma ). Täydennetään sisäiseen käyttöön tulevalla ohjeistuksella/talousarvion laadintapohjalla. Valmistelussa noudatetaan valtakunnallisia aikatauluja - koetalousarvion palautusaika Talouden riskitarkastelu palautetaan mennessä Vastuuvalmistelijat vastaavat valmistelusta osaltaan. Sote-ryhmän ja työryhmien TR 1, 2, 3 ja 4 kanssa kick-off neuvottelut valmistelun käynnistämiseksi syyskuun aikana. Talousarvioluvut syötetään tässä vaiheessa excel-pohjaan (koetalousarviomalli) Talousarvioesitys kootaan perusteluineen talousarviokirjaan Talousarvioesitys tehdään myös keskeisiltä osin esitysmuotoon; yhteinen diapaketti (powerpoint) Tukipalveluhenkilöstö toimii valmistelun tukena. Taloustiimiläiset ovat valmistelun tukena mm. ovat laskenta-apuna ja syöttävät luvut taulukoihin keskitetysti. Taloustiimi laatii myös talousarvioasiakirjan luonnoksen sekä vastaa yhteisen diapaketin koostamisesta. => Koetalousarvion valmisteluun kytkeytyy tiiviisti muu maakunnan valmistelu- ja kehittämistyö. 28

29 Koetalousarvion valmistelun aikataulu VM: koetalousarvion laadinnan ohje (luonnos 0.9) kesäkuu vko 25 VM: rahoituslaskelmien päivitys syyskuussa Talouden riskitarkastelu; palautus VM:lle VATE? VATE? Koetalousarvion hyväksyminen VATE:ssa, tammikuu 2019 Koetalousarvion palautus VM:lle Johtotiimi Johtotiimi Johtotiimi Johtotiimi Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Tilanne- ja tulevaisuuskuva Strategian laatiminen Organisaatiorakenne Tietopyyntö 1 Sote Talous TP 2017 Tietopyyntö 2 Sote Toiminta ja talous TP 2017 Tietopyyntö 3 Non sote Toiminta ja talous TP 2017 Yhteenveto ja analyysit simuloinnin ja tietopyyntöjen pohjalta; Talous- ja sotevalmistelijat TA-valmistelu ja esitykset vastuuvalmistelijoiden johdolla. Aloitus syyskuussa KOETALOUSARVIO 2021 valmis mennessä. Sote-simuloinnit Tietojohtaminen

30 Koetalousarvion tavoitteet 1 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakuntalain 97 mukaan maakuntavaltuuston on kunkin vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä maakunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon maakuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä maakuntavaltuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Koetalousarvion laatii väliaikainen valmistelutoimielin. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että maakunnan toiminnan ja investointien rahavirta on tasapainossa tai ylijäämäinen viimeistään talousarviovuotta seuraavan vuoden päättyessä. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Rahoitustarvetta ei saa kattaa pitkäaikaisella lainalla. 30

31 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvion tavoitteet 2 Keskeiset tavoitteet koskevat tiedon lisäämistä rahoituksen riittävyydestä, organisaatioratkaisujen vaikutuksista talouteen ja toiminnan sopeutustarpeista. Laaditaan talousarvio vuodelle 2021 ja suunnitelma vuosille painopiste vuodessa 2021 Koetalousarvion ohjeistuksessa (liite) määritellään talousarvion sisällön minimitaso. Yksityiskohtaisempi koetalousarvio voidaan maakunnassa laatia, jos siihen on edellytykset ja tarve. 31

32 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvion laadinnan tavoitteet 3 Valtionhallinnolle koetalousarvioista tulee saada nykyistä yksityiskohtaisempaa tietoa seuraavista asioista: yleiskatteisen määrärahan riittävyydestä maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutuksista rahoitukseen, maakuntien muiden tulojen merkityksestä niiden taloudelle, sopeuttamistarpeen suuruudesta ja mahdollisista keinoista miten tähän päästään, maakuntien valmiudesta toiminnan aloittamiseen, sekä rahoituksen jakautumisesta eri tehtäviin maakunnissa. Samalla on mahdollista arvioida muutoskustannuksia ja muita kertaluonteisia ensimmäisien vuosien menoja.

33 Koetalousarvion tavoitteet 4 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakuntien tulisi koetalousarvion laadinnan yhteydessä luoda nykyistä tarkempi kuva menoista, mihin sisältyvät ainakin siirtyvien tehtävien tulot ja menot, maakuntien välinen yhteistyö ja sen rahavirrat, siirtyvät sopimukset ja mahdolliset uudet sopimukset, ja vastuut mukaan lukien takaukset sekä vuokratasojen mahdolliset muutokset. luoda nykyistä tarkempi kuva maakunnan tuloista, joita ovat yleiskatteinen rahoitus ja erilaiset maksutulot, tuloina huomioon muilta maakunnilta saatavat korvaukset sekä asiakasmaksut (Asiakasmaksulaki on parhaillaan lausuntokierroksella). luoda nykyistä tarkempi käsitys sopeuttamistarpeesta ensimmäisinä toimintavuosina, ja koetalousarvion tulee tukea maakunnan ensimmäisen toimintavuoden talousarvion laadintaa. Mahdollisten valinnanvapauspilottien tulot ja menot sisällytetään koetalousarvioon, jos ne jatkuvat maakunnan aloittaessa toimintansa. Lähtökohtana on menojen nykytaso ja niiden ennakoidut muutokset maakunnassa jo tehtyjen ratkaisujen vaikutuksesta. Maakuntien rahoitus on osa kehysmenettelyä ja maakunnat valmistelevat koetalousarvion rahoituslaskelmien antaman raamin mukaisena. 33

34 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Palvelustrategia ja palvelulupaus Maakunnat laativat palvelustrategian ja antavat asukkailleen palvelulupauksen. Palvelustrategiassa ja palvelulupauksessa mm. laaditaan pitkän aikavälin tavoitteet sekä määritellään palveluiden vähimmäismäärä ja laatu. Suunnitellut muutokset tulee ottaa huomioon koetalousarvion laadinnassa.

35 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Perustelutekstit Koetalousarviossa esitetään laskelmien ja ennusteiden lisäksi niiden perustelutekstit. Koetalousarvion perusteluteksteissä avataan numeroiden taustaoletukset sekä talousarvion taustalla olevat toimenpiteet, jotka toteuttamalla talousarvioon ajatellaan päästävän sekä mahdolliset näihin liittyvät riskit. Koetalousarvion laskelmat perustuvat maakunnan tavoitteisiin ja siihen, miten toiminta organisoidaan. 35

36 Maakuntien valtion rahoitus Koetalousarviota varten VM laskee maakuntakohtaiset arviot vuoden 2020 rahoituksesta (sote ja muut tehtävät, liite). Tällä hetkellä maakuntien rahoitustasoa ei ole mahdollista arvioida vuoden 2021 tasossa. Vuoden 2021 rahoitusarviolaskelma julkaistaan helmi/maaliskuussa 2019, joka tulee perustumaan kunnilta kerättäviin talousarvio- ja suunnitelmatietoon (TA2019 & TS2020). Maakuntien ensimmäisen vuoden rahoitus tulee perustumaan kunnilta ja valtiolta siirtyviin kustannuksiin. Kunnilta siirtyvien kustannusten tapauksessa käytetään vuosien 2018 ja 2019 siirtyvien kustannusten keskiarvoa, joka nostetaan vuoden 2019 tasolle. Valtiolta siirtyvät kustannukset ovat vuoden 2019 kehyspäätösten mukaisia. Siirtyvä rahoitus korotetaan vuoden 2020 tasolle rahoituslakiesityksessä esitetyllä tavalla. Syksyllä 2018 julkaistaan päivitys vuoden 2019 kustannustason maakuntalaskelmiin. ELY-keskusten resurssien osalta on huomioitava, että maakuntien rahoituslaskelmissa ELY-keskusten liikenne-vastuualuetta (9 kpl), ympäristö-vastuualuetta (13 kpl) ja keskitettyjä tehtäviä ei ole vielä purettu maakunnittain. Keha-keskuksen ja TEasiakaspalvelukeskuksen resurssien osalta määrärahat on sen sijaan purettu maakunnittain. Arviojaon selvittämiseksi valmistelussa tulee tehdä yhteistyötä Kehakeskuksen kanssa, joka toimittaa tiedot pyynnöstä maakunnille. 36 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma

37 Rahoituksen jakautuminen eri tehtäviin maakunnassa Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakunnat saavat yleiskatteellisen rahoituksen laskennallisin kriteerein, mutta maakunnat päättävät itse rahoituksen jakamisesta eri tehtäviin maakunnassa. Rahoituksen jakautuminen tehtäviin kuvataan mahdollisuuksien mukaan maakuntien palveluluokituksen Tehtävä rivin mukaisesti. Rivin tehtävät kokoavat useita palveluita samaan nippuun, jolloin koetalousarviossa ei tarvitse mennä palvelukohtaiseen valmisteluun. 37

38 Talousarvion rakenne ja sisältö Koetalousarvion vaatimustasoa on kevennetty verrattuna maakuntien varsinaiseen talousarvioon, mm. palveluluokitus-vaatimus on koetalousarviossa jätetty pois. Koetalousarvion laadinnassa noudatetaan maakuntien JHS-suosituksia olennaisilta osin, erityisesti JHS-suositusta maakuntien talousarvion laadinnasta (luonnos). Esimerkiksi talousarvion laadinnassa noudatettavat periaatteet ja laskelmien esittämistarkkuus on kuvattu talousarviota koskevassa suosituksessa. Maakuntien talousarvion rakenne noudattaa pitkälti kuntien ja kuntayhtymien talousarvion rakennetta. Täydellinen talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosat. Koetalousarviota ei kuitenkaan tarvitse laatia täydellisenä. Koetalousarviossa on oltava seuraavat osat: tuloslaskelma (maakunta ja liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä sekä maakunta ja kukin liikelaitos erikseen sisältäen sisäiset erät) arvio maakuntien välisestä laskutuksesta rahoituslaskelma (maakunta ja sen liikelaitokset yhteensä ilman sisäisiä eriä) maakunnan käyttötalous jaoteltuna tehtäväkohtaisesti (vrt. tehtävät seuraavilla dioilla) investointien erittely hankkeittain ja hankeryhmittäin mukaan lukien liikelaitosten investoinnit arvio maakuntakonsernin tuloista, menoista ja investoinneista (ilman konsernin sisäisiä eriä) yksilöity erittely muutoskustannuksista (ohje julkaistaan loppukesästä) henkilöstön lukumäärä (henkilötyövuosina) tehtäväkohtaisesti. 38 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma

39 Talousarvion rakenne ja sisältö Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarviossa käytettävät tehtävät ovat: Alueiden käyttö Liikenne Aluekehittäminen/kasvupalvelut Kasvupalvelut Kotouttaminen Hallinto Maaseudun kehittäminen, Maatalous- ja elintarviketuotanto Ympäristöterveydenhuolto Vesien ja merien hoito, Vesi ja kalatalous Luonnonsuojelu, Ympäristötoimi Pelastustoimi Varautuminen Tietopyynnössä talous- ja toimintatietoja on pyydetty palveluluokituksen mukaan (vrt. seuraava dia). Voidaan yhteisesti sopia myöhemmin, mitä tarkkuustasoa koetalousarviossa käytetään. Koetalousarvio-ohjeessa on minimitaso. 39

40 Maakunnan tehtävät ja palveluluokat pl. sote-tehtävät: TEHTÄVÄ Alueiden käyttö Alueiden käyttö Alueiden käyttö Alueiden käyttö Liikenne Liikenne Liikenne Liikenne Liikenne Liikenne Maakuntakaavoitus PALVELU Kuntien alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen edistäminen Rakennusvalvonnan tehtävät Kulttuuriympäristön hoitaminen Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennepalvelut ja julkinen henkilöliikenne Yksityisteiden kunnossapito- ja parantamisavustukset Liikkumisen ohjauksen edistäminen Saaristoliikenteen suunnittelu ja järjestäminen Tienpito TEHTÄVÄ Kotouttaminen Kotouttaminen Kotouttaminen Kotouttaminen Kotouttaminen Kotouttaminen Hallinto Hallinto Maaseudun kehittäminen Maaseudun kehittäminen Maatalous- ja elintarviketuotanto Maatalous- ja elintarviketuotanto Talteen otettujen eläinten säilyttäminen PALVELU Kotoutumiskoulutus Alkukartoitukset ja kotoutumissuunnitelmat Kuntiin ohjaaminen Muu kotouttamispalvelu Ilman huoltajaa maassa olevien lasten ja nuorten asuminen ja tuki Alkuvaiheen neuvonta ja ohjaus Yleishallintopalvelut Maakuntavaalit Maaseudun kehittäminen Maaseuturahaston teknisen avun palvelut Lomittaminen Viljelijätukipalvelut Löytöeläinten hoitaminen Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Kasvupalvelut Alueellisen kehittämisen tukeminen Perusrakenteen investointituki Rahoituspalvelut ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviin kehittämishankkeisiin Rahoituspalvelut liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyviin kehittämis- ja investointihankkeisiin Rahoituspalvelut opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluviin kehittämis- ja investointihankkeisiin Rahoituspalvelut työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiin Innovaatioympäristön kehittäminen Pääomasijoitustoiminta Rekrytointipalvelut Muut rekrytointi- ja osaamispalvelut Ammatinvalinta- ja uraohjaus Kasvupalvelukoulutus Työkokeilut Palkkatuki Yritystoiminnan käynnistämispalvelut Yritysten kehittämispalvelut Kehittämisavustus Kuljetustuki Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Ympäristöterveydenhuolto Vesien ja merien hoito Vesi- ja kalatalous Luonnonsuojelu Ympäristötoimi Ympäristötoimi Pelastustoimi Pelastustoimi Pelastustoimi Pelastustoimi Varautuminen Kasvinterveyden ja kasvintuotannon tuotantopanosten valvonta Eläinlääkäripalvelut Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Elintarvikevalvonta ja -neuvonta Terveydensuojelun edistäminen ja valvonta Tupakkalain valvonta Vesien- ja merenhoito Vesi- ja kalatalouden palvelut Luonnonsuojelu Ympäristötieto ja -tietoisuus Ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävät Pelastustoiminta Tulipalojen ja onnettomuuksien ehkäiseminen Öljyntorjunta Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden valvonta 40 Varautumisen yhteensovittaminen

41 Talousarvion rakenne ja sisältö Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Sote, koetalousarviossa käytettävät tehtävät: Ohjeistus sisältää THLjaottelun: Ennaltaehkäisevät palvelut Erikoissairaanhoito Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ikäihmisten palvelut Lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mielenterveyspalvelut Perusterveydenhuolto Päihdepalvelut Suun terveydenhuolto Työikäisten sosiaalipalvelut Vammaisten palvelut Soten osalta toiminta- ja taloustietoja on kerätty palvelukokonaisuuksittain/ toiminnoittain, jotta tieto saadaan THL-jaottelun mukaisesti, mutta tulevaisuudessa myös JHSpalveluluokittain ja sotetietopaketti mallilla. 41

42 Suunnitellut investoinnit ja niiden vaikutus toimintamenoihin Maakuntien on vuosittain laadittava maakuntien yhteistyöalueen yhteinen esitys seuraavaa tilikautta seuraavien neljän tilikauden aikana aloitettavista taloudellisesti merkittävistä tai muuten poikkeuksellisen laajakantoisista investoinneista, jotka ovat merkittäviä palvelurakenteen kokonaisuuden tai useamman kuin yhden maakunnan palvelujen järjestämiseksi. Esitykseen on lisäksi sisällytettävä sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan tai palvelujärjestelmän kannalta muutoin laajakantoiset investoinnit. Esityksessä on otettava huomioon maakuntien tytäryhteisöjen investointisuunnitelmat. Taloudellisesti merkittävä investointi = vähintään 30 miljoonan euron hanke Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Muutoin poikkeuksellisen laajakantoinen investointi = investointi tai hanke, joka on elinkaareltaan useita vuosia ja jolla on vaikutuksia usean maakunnan toimintaan, vaikka olisi alle tuon 30 M. Maakuntien toimitilainvestoinnit toteutetaan suurelta osin Maakuntien tilakeskus Oy:n toimesta ja omistukseen. Kyseisiä investointeja pidetään kuitenkin maakuntien investointeina. Maakunnilla ei ole oikeutta pitkäaikaisen lainan ottamiseen, jolloin investoinnit rahoitetaan todennäköisesti leasing-rahoituksella. 42

43 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvio ja palvelukeskukset Palvelukeskukset tekevät maakunnittaisen arvion vuoden 2021 palvelulaskutuksesta Maakuntien ICT-palvelukeskus Vimana Oy SoteDigi Oy Maakuntien tilakeskus Oy 43

44 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Maakuntien välinen yhteistoiminta Maakuntien välisestä yhteistoiminnasta säädetään lailla joiden tehtävien (mm. erikoissairaanhoito, tienpitoalueet, vesi- ja kalatalous) osalta. Lisäksi maakuntalain perusteella maakunnilla voi olla yhteisiä toimielimiä, yhteisiä virkoja tai sopimuksia viranomaistehtävän hoitamisesta. Koetalousarviossa tulee huomioida kaikki tiedossa olevat maakuntien välisen yhteistoiminnan vaikutukset maakunnan tuloihin ja menoihin. Maakuntien tulisi tehdä valmistelua yhteistoiminnassa. Huom: maakuntien yhteisten palvelukeskusten arvioitu laskutus ei ole tässä mielessä maakuntien yhteistoimintaa vaan palveluiden ostoa. 44

45 Sopeuttamistarpeet maakunnassa ja suunnitellut toimenpiteet Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Koetalousarvion tekstiosassa kuvataan maakunnan suunnittelukaudella olevat sopeuttamistarpeet euromääräisenä ja prosentuaalisena määränä. Sopeuttamistarpeena otetaan huomioon myös investointien ko. kaudella aiheuttamien lisämenojen kattaminen. Sopeuttamistarpeen arvioinnissa käytetään pohjana VM:n viimeisintä laskelmaa maakunnan rahoitusurasta ja menojen kehitysurasta. Koetalousarvion tulee olla tasapainossa koko suunnittelukaudelta. Tarvittavan sopeutuksen osalta esitetään toimenpiteet ja niiden vaikutus suunnittelukaudella. Kustakin toimenpiteestä arvioidaan sen vaikutus menoihin ja toteuttamisen ajankohta. Toimenpiteiden vaikutusmekanismi kuvataan niin, että toimenpiteen yhteys menoihin selviää. Toimenpiteiden toteuttamisen keskeisimmät riskit kerrotaan. 45

46 Lähde: VM: Koetalousarvion laadinta suunnitelma Taloudellinen riskitarkastelu Koetalousarvion yhteydessä kerätään kooste maakunnan valmistelusta aiheutuvista lisäkustannuksista, ml. muutoskustannukset = Talouden riskitarkastelu Talouden riskitarkastelu esitetään kootusti omassa erillisessä laskelmassa. Erillinen ohje ja yhteiset laskentaperusteet. Vertailukelpoiset tiedot, joita voidaan käyttää valmistelun eri vaiheissa informaatiopohjana niin maakunnissa kuin valtionhallinnossa. Lisäksi maakuntien tunnistamat uudistukseen liittyvät lisäkustannukset esitetään myös varsinaisessa koetalousarviossa osana maakunnan talouden suunnitelmaa.

47 Toiminnan ja talouden tarkastelu eri ulottuvuuksien kautta Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä korostuu tulevaisuudessa toiminnan ja talouden tarkastelun mahdollisuus eri ulottuvuuksien kuten väestötiedon, aluetiedon, elämänkaaren sekä palvelutarpeen vaativuuden kautta. Kuntalaisille järjestettäviä palveluita tulee kyetä tarkastelemaan organisaatiomallista tai - rakenteesta riippumattomalla tavalla ja siten kyetä myös ennustamaan sekä palvelutarvetta että oletettavaa kustannuskehitystä sekä asettamaan tavoitteita ja seuraamaan niiden toteutumista. Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on kustannusvaikuttavuus, jolle tulee pystyä asettamaan myös mitattavat tavoitteet. Palvelujen järjestäjällä tulee olla mahdollisuus tietojen vertailuun oman maakuntansa sisällä eri toimintojen ja toimijoiden kesken sekä alueellisesti. Samoin vertailua täytyy pystyä toteuttamaan tulevaisuudessa maakuntien välillä, yhteistyöalueittain sekä kansallisesti. Yhteisten tavoitteiden asettamiseksi on olennaista saada ajantasaista tietoa esimerkiksi koko lapsiperheiden tai ikäihmisten palvelukokonaisuuteen kohdennettavien resurssien vaikuttavuudesta huomioiden peruskuntien, maakunnan ja muiden toimijoiden yhteiset panostukset.

48 Tietopyynnöt 1., 2. ja 3. Tietopyyntöjen tavoitteena on ollut saada toiminta- ja taloustietoja maakunnan organisaatioista suunnittelutyön pohjaksi, tietoja hyödynnetään myös mm. kirjanpidon yhtenäistämisessä Tietopyyntö 1:n on saatu vastaukset kaikista kunnista/ kuntayhtymistä Tietopyyntö 2.1.:n osalta vastaukset on saatu lähes kaikista kunnista/ kuntayhtymistä. Vaihe 2.2. etenee portaittain, osa kunnista/ kuntayhtymistä on toimittanut jo ensi vaiheen tiedot. Tietopyyntö 3. kohdistui non-sotepalveluihin, vastaaminen osin kesken

49 Tietopyyntöjen kohdentuminen Tietopyyntö 1. Sote Tietopyyntö 3. Suoran valinnan palvelut Liikelaitos Non-Sote Tietopyyntö 2.1 JHS-luokat Sote-keskus Suun terveydenhuolto Liikelaitoksen keskitetyt palvelut Liikelaitoksen palvelut alueilla P a l v e l u k o k o n a i s u u d e t Tietopyyntö 2.2 Arvio: Maakunta, muut toimijat Oma toiminta, ostopalvelut tai muu järjestämistapa Asiakasseteli Hebu

50 Kuntien sote-toimintamenot yht. 1,426 mrd, TP 2017 PPSHP:n osalta mukana kuntien ilmoittamat ostot (jäsenkuntalaskutus, netto) LUONNOS Tietopyyntö 1. 40,3 3 % * 80,4 6 % 59,7 4 % 431,5 30 % Oheisesta kaaviosta ei ilmene vielä maakunnan tuleva kulurakenne, koska esim. ostot sisältävät ostot PPSHP:lta, jotka jatkossa sisältyvät esim. maakunnan 813,7 57 % HENKILÖSTÖKULUT PALVELUJEN OSTOT AINEET, TARVIKKEET JA TAVARAT AVUSTUKSET * avustukset sis.palvelusetelin ( 30,4 m ) MUUT TOIMINTAKULUT

51 Kuntien sote-toimintamenot alueittain 1,426 mrd, TP 2017 LUONNOS Tietopyyntö ,6 M 21 % 173,7 M 12 % 863,6 M 61 % 85,6 M 6 % Oulu ja ympäristö Koillismaa Rannikko Jokilaaksot

52 Kuntien sote-palvelujen ostot 813,7 M TP 2017 (sis. kuntien ostot PPSHP:ltä) LUONNOS Tietopyyntö ,5 M 19% 659,1 M 81% ASIAKASPALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT

53 Palvelusetelit 30,4 m TP 2017 LUONNOS Tietopyyntö 1. 0,04M 0 % 5,1 M 17 % 6,7M 22 % KOKONAISMENOT M (tili 4732) KOTIHOIDON PALVELUSETELIKULUT (tili 4733) PALV.ASUMISEN PALV.SETELIKULUT 18,6 M 61 % (tili 4734) TERVEYDENHUOLLON PALV.SETELIKULUT (tili 4735) MUUT PALVELUSETELIKULUT

54 Kuntien sote-toimintamenojen jakautuminen - arvioidut menot, TP 2017 Tietopyyntö M, 32,3 % 80 M, 5,6 % 30 M, 2,1 % yht M, / asukas LUONNOS Neljä kuntaa skaalattu Asukkaita M, 60,1 % Hoitaja- ja lääkärivastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto (aikuiset) Muu oma palvelu Erikoissairaanhoito (PPSHP) Suoran valinnan palveluiden menot arviolta alle 10 % koko soten menosta. Kunnissa käytetään PPSHP:n erikoissairaanhoidon lisäksi omaa tai muuta ostoerikoissairaanhoitoa, joka nyt sisältyy muu oma palvelu -luokkaan

55 Simulointialueiden sote-toimintamenojen arvioitu jakaantuminen,%, TP 2017 LUONNOS Neljä kuntaa skaalattu Tietopyyntö 2.1 Oulu ja ympäristö 5,2 2,1 55,9 36,8 Koillismaa 9,2 1,5 68,0 21,3 Rannikko 5,5 2,7 67,4 25,4 Jokilaaksot 5,6 1,9 65,8 26,7 Pohjois-Pohjanmaa 5,6 2,1 60,1 32,3 Hoitaja- ja lääkäri-vastaanottopalvelut Suun terveydenhuolto (aikuiset) Muu oma palvelu Erikoissairaanhoito (PPSHP) Suoran valinnan palveluiden menot arviolta alle 10 % koko soten menosta. Kunnissa käytetään PPSHP:n erikoissairaanhoidon lisäksi omaa tai muuta ostoerikoissairaanhoitoa, joka nyt sisältyy muu oma palveluluokkaan

56 JHS tehtäväluokat: Pelastustoimi ja Ensihoitopalvelu TP2017 LUONNOS Tietopyyntö 3. 66% 14% 80% 8% 11% 9% 7% 5% Lisäksi Pelastuslaitokset tuottavat JHS tehtäväluokan: Varautuminen, 226t TP2017

57 Arvio uuden monialaisen maakunnan toimintakuluista TP2017, M Tietopyynnöt 1. ja 3. LUONNOS Osa non-sote tiedoista puuttuu, tämä osuus on arvioitu kyseisten toimijoiden v.2016 tilinpäätöstietojen keskimääräisten kustannusten mukaan Sosiaali- ja terveyspalvelut* 1 426,0 Pelastustoimi Lomituspalvelut Ensihoito ELY-keskus Ympäristöterveydenhuolto TE-palvelut Pohjois-Pohjanmaan liitto KEHA-keskus Maaseutuhallinto AVI 29,3 27,9 26,6 13,1 9,5 8,6 7,4 3,5 2,7 0,9 Toiminta-kulut 2017, M Osuus toimintakuluista Sosiaali- ja terveyspalvelut* 1 426,0 91,7 % Pelastustoimi 29,3 1,9 % Lomituspalvelut 27,9 1,8 % Ensihoito 26,6 1,7 % ELY-keskus 13,1 0,8 % Ympäristöterveydenhu olto 9,5 0,6 % TE-palvelut 8,6 0,6 % Pohjois-Pohjanmaan liitto 7,4 0,5 % KEHA-keskus 3,5 0,2 % Maaseutuhallinto 2,7 0,2 % AVI 0,9 0,1 % Yhteensä ,0 % Luku ei sis. PPSHP:n muuta myyntiä ja menoissa on shp:n kunnilta laskuttama ensihoito *PPSHP:n osalta mukana kuntien ilmoittamat ostot (jäsenkuntalaskutus, netto)