Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.

Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 29/10/1 Dnro ISAVI/10/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.3.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue. ASIA Siikasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa ja toiminnanaloittamislupahakemus, Kerimäki ja Savonlinna (ent. Savonranta). HAKIJA Vapo Oy PL 22 40101 JYVÄSKYLÄ HAKEMUS Vapo Oy on 17.9.2008 ympäristölupavirastoon saapuneella ja sittemmin täydennetyllä hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Siikasuon 49,2 hehtaarin suuruiselle turvetuotannolle. Suunniteltu turvetuotantoalue sijaitsee Kerimäen kunnassa noin 20 kilometriä keskustaajamasta pohjoiseen. Lupaa haetaan lisäksi toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi haetaan oikeutta johtaa kuivanapitovesiä kiinteistöllä Nissilä RN:o 11:31 sijaitsevan ojan kautta Siikalahteen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, maanomistusolot, ja kaavoitustilanne Kyseessä on uusi toiminta, joten toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Hakija omistaa hankealueen ja on tehnyt laskuojaan liittyen ojasopimuksia tilojen Katajakumpu RN:o 11:25 ja Poudanniemi RN:o 13:42 osalta. Tilan Nissilä RN:o 11:31 osalta sopimusta ei ole tehty. Laskuojaa ei tarvitse suurentaa tai syventää.

Etelä-Savon seutukaavassa alue on osoitettu merkinnällä EO1 turvetuotantoon. Alueen kooksi on kirjattu 25 ha. Uudesta maakuntakaavaluonnoksesta turvetuotantoalueen aluevaraus on poistettu. 2 Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Siikasuon turvetuotantoalue muodostuu viidestä lohkosta, joiden tuotantoala on yhteensä 43,9 ha, sekä kolmesta auma-alueesta, joiden yhteisala on 5,3 ha. Myös auma-alueilla oleva turve tuotetaan ja tarvittaessa turvevarastojen paikkoja vaihdellaan. Niiden sijoittelussa huomioidaan 400 m:n vähimmäisetäisyys asutukseen. Siikasuolla on tarkoitus tuottaa jyrsinpolttoturvetta mekaanisella kokoojavaunulla. Arvioitu keskimääräinen vuosituotanto on noin 22 000 m 3 jyrsinpolttoturvetta. Alkuvuosina nostetaan ympäristöturvetta toisioerottimellisella imuvaunulla. Kysynnän mukaan voidaan tuottaa myös palaturvetta. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2035. Tuotantoalueen kunnostaminen aloitetaan tiestön rakentamisella ja puuston poistolla. Työt tehdään seuraavassa järjestyksessä: eristysojat ja paloaltaat, vesiensuojelurakenteet, lasku- ja kokoojaojat sekä reuna- ja sarkaojat. Sarkaojitus tehdään 20 m:n välein. Sarkojen pintakerros puuaineksineen jyrsitään, asennetaan sarkaojien päisteputket ja sarkaojapidättimet sekä kaivetaan sarkaojien lietesyvennykset. Viimeiseksi sarat muotoillaan kunnostusruuvilla tuotantokuntoon, kunnostetaan sarkaojat (tarvittaessa) ja rakennetaan aumapaikat. Tarpeettoman kuormituksen välttämiseksi työt pyritään tekemään mahdollisimman vähävetisinä aikoina. Routakerrosta hyödynnetään suon vetisimpien osien kuntoonpanossa. Turvetuotannon loputtua alue siistitään sekä tarpeettomat rakenteet ja rakennelmat poistetaan alueelta. Hakija kunnostaa omistamansa alueet uuteen maankäyttöön mahdollisimman pian toiminnan päättymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatus järjestetään erillisesti, eli ne rajataan tuotannossa oleviin alueisiin nähden ulkopuolisiksi. Tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta viranomaisten määräämän ajan. Jälkikäyttömuotoina tulevat kysymykseen esimerkiksi metsittäminen tai viljely. Vesienkäsittely ja -johtaminen Siikasuon vesienkäsittelymenetelmiksi on suunniteltu sarkaoja-altaat, päisteputkipidättimet, kaksi laskeutusallasta, pumppausallas, pumppu sekä ympärivuotisesti käytössä oleva pintavalutuskenttä. Kentän pinta-ala on 2,4 ha ja valuma-alue 50 ha, joten kentän pinta-alan osuus valuma-alueestaan on 4,8 %. Kenttä on metsäojitettua suoaluetta, jolla suoritetaan tarpeelliset ojien tukkimiset ojien päistä ja kahdesta kolmesta kohdasta päiden välillä. Lisäksi kenttää pengerretään myös keskeltä korkeuserojen tasaamiseksi. Laskeutusaltaissa on vettä padottava rakenne ja pintapuomi. Pintavalutuskentältä vedet ohjataan noin 650 m pitkään laskuojaan, josta vedet virtaavat Pyyveden Siikalahteen. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojissa tuotantoalueen ohi samaan laskuojaan.

3 Päästöt vesistöön Siikasuon vuotuinen bruttokuormitus on laskettu Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden vuosien 2001 2006 ominaiskuormituslukujen perusteella. Vuotuinen bruttokuormitus kuntoonpanovaiheessa ja tuotantovaiheessa on arvioitu seuraavaksi: Vuosikuormitus Kiintoaine (kg/a) Kokonaisfosfori (kg/a) Kokonaistyppi (kg/a) Kuntoonpanovaihe 810 13 480 Tuotanto 840 6,8 220 Päästöt ilmaan, melu ja liikenne Turvetuotannon eri vaiheet, joita ovat: jyrsintä, karheaminen ja kuormaus karheelta (keräily) sekä aumaus, aiheuttavat pölyämistä, joista eniten pölyä muodostava vaihe on kuormaus karheelta. Pölyn muodostumiseen vaikuttavat turpeen maatuneisuusaste, tuotantomenetelmä sekä sääolot, erityisesti tuuli. Pölyn leviämiseen tuotantoalueen ympäristöön vaikuttavat maaston muodot ja suojaavan kasvillisuuden määrä sekä tuulen suunta. Pölyä muodostava toiminta ajoittuu kesän poutajaksoihin. Lastauksen (aumojen tyhjennys) aiheuttama pölyäminen ajoittuu talvikaudelle ja jää lyhytaikaiseksi, koska kuljetukset tehdään keskitytetysti. Turvepöly on lähes kokonaan orgaanista hajonnutta kasviainesta. Pölyhiukkasten kokojakauma painottuu yli 10 µm:n kokoisiin hiukkasiin, mutta pöly sisältää myös hengitettäviä hiukkasia (PM 10, hiukkaskoko alle 10 µm) ja pienhiukkasia (PM 2,5 eli hiukkaskoko alle 2,5 µm). Tuotantokaudella melua aiheutuu työkoneiden liikkumisesta turvekentällä sekä turpeen kuormauksesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa 30 50. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Turpeen toimitusaikana, loka huhtikuussa, melu koostuu raskaan liikenteen ja kuormauskoneiden aiheuttamista äänistä ja se vastaa liikennemelua. Tuotanto- ja toimituskausien välisinä aikoina toiminnasta aiheutuu satunnaista liikenteen ja työkoneiden aiheuttamaa melua. Melun leviämiseen ja vaimenemiseen vaikuttavat mm. etäisyys, melun lähteen ja kohteen välinen korkeusero, säätila, maanpinnan laatu, kasvillisuus sekä melun leviämistä estävät maastomuodot tai rakenteet. Turvetuotannosta aiheutuva meluhaitta on yleensä paikallista ja kuljetusten aiheuttama meluhaitta keskittyy pienten teiden ympäristöön. Valtateillä turpeen kuljetuksen aiheuttama melun lisäys jää vähäiseksi. Energiaturve toimitetaan asiakkaille pääasiassa lämmityskaudella (loka huhtikuu) keskitetysti yhdessä tai kahdessa jaksossa. Vuosittainen toimitus (22 000 m 3 ) vastaa noin 180 rekan ajosuoritetta. Ympäristöturpeita toimitetaan ympäri vuoden tilausten mukaan. Toimitus tapahtuu työmaatietä ja olemassa olevia metsäautoteitä pitkin Kerimäki Savonranta maantielle (474) ja siitä edelleen Savonlinnaan. Työmaa- ja metsäautoteiden varressa ei ole asutusta.

Lähimmän säähavaintoaseman (Joensuun lentoasema) vuosien 1971 2000 keskimääräisten tilastojen mukaan erisuuntaisten tuulien osuudet jakautuvat kesä syyskuun aikana suhteellisen tasaisesti (8 19 %), vallitsevimman tuulensuunnan ollessa etelästä (18 %). Tyyntä on ollut keskimäärin 4 % ajasta (Ilmatieteen laitos 2002). Toiminnasta voi ajoittain kulkeutua turvepölyä tuotantoalueen lähiympäristöön. Asutuksen läheisyyden vuoksi hakija rajoittaa toimintaa siten, että kaikista pölyämistä aiheuttavista toimista pidättäydytään lohkoilla 1 ja 2 silloin, kun tuuli puhaltaa em. tuotantolohkoilta asutukseen päin eli idän ja etelän välisestä sektorista. Lisäksi hakija pidättäytyy myös yöaikaisesta (klo 22 06) turvetuotantotoiminnasta lohkoilla 1 ja 2. Suolla ja suossa olevan puuaineksen hakettaminen tapahtuu tuotantolohkon 5 alueella, koska sen sijainti on toimintojen kannalta keskeinen ja asutuksen kannalta syrjäinen. Melulle asetetut ohjearvot eivät muualla vastaavanlaisissa kohteissa tehtyjen selvitysten perusteella tule ylittymään hankealueen ympäristössä sijaitsevissa asutuissa kohteissa. Hankealueelta vesistöihin on matkaa vähimmillään noin 500 600 m tuotantoalueen reunasta. Tuotantoaikana vähäisiä määriä turvepölyä saattaa kulkeutua näiden vesistöjen pinnalle. Tällaisten tapausten voidaan kuitenkin arvioida olevan satunnaisia ja pölymäärien niin vähäisiä, ettei niillä ei ole vaikutuksia vesistöjen veden laatuun. Lastausalueiden ja kuljetusreittien varteen ei sijoitu asutusta. Varastointi ja jätteet Siirrettävien polttoainesäiliöiden keskimääräinen koko on 3 000 5 000 l. Polttoöljyn kulutus tuotantokauden aikana on noin 20 000 l. Samanaikaisesti säilytettävän polttoaineen määrä on alle 15 000 l. Säiliöitä täydennetään tuotantokauden aikana kulutuksen mukaan. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 130 l sekä muita voiteluaineita noin 30 kg. Voiteluaineet varastoidaan tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa. Varastoaumat suojataan tuotantokauden päättyessä muovilla. Suojamuovin vuotuinen tarve on noin 1,1 t. Tuotannossa syntyy jäteöljyjä 130 l, kiinteää öljyjätettä 22 kg, akkuja 7 kg, sekajätettä 1 m 3, aumamuovia 1,1 t ja rautaromua 90 kg. Urakoitsijat toimittavat jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen erityisille jätteiden keruupaikoille asianmukaisiin säiliöihin, joista paikallinen jäteyrittäjä toimittaa ne kaatopaikalle. Jäteöljyn ja ongelmajätteiden keruun ja toimituksen asianmukaiseen laitokseen hoitaa siihen hyväksytty yrittäjä. Metalliromu myydään romuraudan välittäjälle kierrätykseen. Aumamuovit kerätään ja varastoidaan tuotantoalueelle niille osoitetuilla varastoalueilla. Varastoitu muovi paalataan ja hyödynnetään myöhemmin energiana tai kierrättämällä. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelman mukaan suolla ja suossa olevat kannot ja muu puuaines (noin 30 000 m 3 ) välivarastoidaan tuotantoalueella, haketetaan ja sekoitetaan polttoturpeeseen. Kivet (noin 25 m 3 ) käytetään teiden rungoissa, sijoitetaan syrjään tai upotetaan maahan. Ojien kaivusta syntyneet mineraalimaat (noin 12 000 m 3 ) käytetään taimikoiden kasvupohjana, pellon pohjamaana tai sijoitetaan ojien viereen. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista kunnossapidon yhteydessä nos- 4

tettu liete (noin 50 m 3 ) siirretään kuivumisen jälkeen tuotantoalueelle ja tuotetaan turpeen mukana polttoaineeksi. Tarvittaessa lietteitä käytetään maisemoinnissa. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Hakijan mukaan suunnitellut vesiensuojeluratkaisut täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimukset. Toiminta-alueen nykytila ja ympäristö sekä toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Siikasuo on metsäojitettua, puuston määrältä ja puulajisuhteiltaan vaihtelevaa turvemaata. Hankealue on kauttaaltaan metsän tai metsäojitetun suon ympäröimä. Lähiympäristö on pääasiassa metsä- ja maatalouskäytössä. Pellot sijoittuvat talousrakennusten lähiympäristöön. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välimaasto on tuotantoalueen reunalla puustoista, mutta asutusten läheisyydessä myös peltoa. Lähimmät rakennukset pihapiireineen sijoittuvat hankealueen länsi- ja luoteispuolelle, jossa neljän tilan rakennukset ovat 200 360 m:n etäisyydellä suunnitellun tuotantoalueen reunasta. Hankealueen pohjoispuolella on kaksi asuinrakennusta noin 480 m:n etäisyydellä. Etelä kaakkoispuolella on kaksi rakennusta pihapiireineen noin 400 450 m:n etäisyydellä. Rakennetuille lähitiloille lähetettyyn kyselyyn saatiin kahdeksan vastausta. Vastaajista kuudella oli ympärivuotisesti asuttu talous ja yhdellä vapaa-ajan asunto. Yksi tila kuului toisen tilan kanssa samaan pihapiiriin. Yhdellä tilalla oli vastauksen mukaan sekä ympärivuotisessa käytössä oleva talo että vapaa-ajan asunto. Kaikilla vastaajista oli käytössä oma kaivo ja kaivon veden riittävyys arvioitiin hyväksi. Marjastukseen ja sienestykseen soveltuvia alueita tuotantoalueen ympäristössä on runsaasti. Ympäröiville metsämaille kulkeutuvasta turvepölystä ei ole haittaa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Lähin suojelualue on Oriveden Pyhäselän saaristot (Natura-alue SCI FI0700018) ja se sijaitsee noin 5 km:n päässä hankealueesta pohjoiseen. Natura-alue on saimaannorpan pesimä- ja elinaluetta. Lähin pohjavesialue on Mustaharjun II -luokan pohjavesialue, joka sijaitsee yli 2 km:n etäisyydellä tuotantoalueen reunasta. Etäisyyden vuoksi Siikasuon turvetuotannolla ei ole vaikutuksia pohjavesialueiseen. Moreenimailla sijaitsevissa talousvesikaivoissa veden korkeuden vaihtelut ovat tavanomaisia. Ennalta arvioiden turvetuotantoalueen kuivatuksella ei ole vaikutusta lähikiinteistöjen kaivojen antoisuuteen tai niiden veden laatuun. 5

6 Vesistö Tuotantoalueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan pintavalutuskentältä laskuojassa Pyyveden Siikalahteen. Laskuojan valuma-alueeksi on arvioitu karttatarkastelun perusteella 320 ha. Siikalahden lähivaluma-alue on noin 466 ha. Valtakunnallisen vesistöaluejaotuksen mukaan hankealue sijaitsee Haukiveden Kallaveden alueen Pyyveden alueella, tarkemmin Pyyveden lähialueen valumaalueella (4.231, F=121,80 km 2, L=33,60 km 2 ). Hankealueen alapuolisen vesistön arvioidut keskimääräiset virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: Pyyveden lähialue (Hanhivirta) Hankealueen laskuoja Siikalahteen MNQ 153 0,0024 MQ 318 0,026 MHQ 551 0,325 Siikalahti on osa Pyyvettä, jonka vedenlaatu on ympäristöhallinnon vedenlaatuluokituksen mukaan erinomainen. Pyyvedeltä mitatut kokonaisfosforipitoisuudet ovat keskimäärin 8 µg/l ja typpipitoisuudet 420 µg/l. Siikalahdelta veden laatua on mitattu kerran, lokakuussa 2008, jolloin tulokset olivat samaa luokkaa Pyyveden ravinnepitoisuuksien kanssa. Istutusrekisterin mukaan Siikalahteen on vuonna 1989 istutettu kuhaa ja siikaa. Alueella toimivan Tikkilän osakaskunnan mukaan Siikalahden kalastuksellinen merkitys on pieni. Alueella toimivan toisen osakaskunnan, Niinimäki 2, mukaan Siikalahden kalastuksellinen merkitys on puolestaan suuri. Osakaskunta on yhdistänyt vastaukseensa myös Kokkolahden. Kalansaalislajeiksi osakaskunnat ovat ilmoittaneet ahvenen, hauen, kuhan, lahnan, mateen, muikun, särjen ja taimenen. Kun hankealue otetaan turvetuotantoon, kohoaa Siikalahden valuma-alueelta tuleva kuormitus. Kuntoonpanovaiheessa koko Siikalahden lähivaluma-alueelta tuleva kokonaisfosforikuormitus on noin 62 kg vuodessa ja tuotantovaiheessa noin 59 kg vuodessa. Nykyisellään valuma-alueelta Siikalahteen tuleva kuormitus on arvioitu 55 kg:ksi vuodessa. Vastaavasti lähivaluma-alueen kokonaistyppikuormitus on kuntoonpanovaiheessa noin 1 250 kg vuodessa ja tuotantovaiheessa noin 980 kg vuodessa, kun nykytilanteessa typen vuosikuormitus Siikalahteen on noin 790 kg. Bruttokuormituksen pitoisuuslisäykset laskettuna keskivirtaamatilanteeseen ovat Siikasuon laskuojassa seuraavat: Virtaama (l/s) Siikasuon laskuoja 26 Kiintoaine (mg/l) Kok.P (µg/l) Kok.N (µg/l) kuntoonpanovaihe 1,0 15 590 tuotantovaihe 1,0 8,3 260

7 Ympäristöriskit Turvetuotantoalueen vaikutuksia Siikalahden veden laatuun on mallinnettu ja tulosten perusteella turvetuotantoalueen kuntoonpanovaiheessa kokonaisfosforin pitoisuus lahdessa nousee nykyisestä 8,2 µg:sta/l 14,6 µg:aan/l. Kun siirrytään tuotantovaiheeseen, pitoisuus vakiintuisi noin tasolle 10 µg/l. Koska laskuoja turvetuotantoalueelta on lyhyt, voi vaikutus näkyä purkuojan suulla jonkin asteisena orgaanisen aineksen kertymisenä. Hakijan mukaan turvetuotantoalueen kuivatusvedet eivät normaalissa tilanteessa muuta merkittävästi purkureitin vesistön tilaa. Vaikutukset alapuoliseen vesistöön jäävät vähäisiksi ja rajoittuvat laskuojaan sekä laskuojan suualueelle Pyyveden Siikalahteen. Rantakiinteistöjen käytölle ei hakijan mukaan aiheudu korvattavaa virkistyskäyttöhaittaa. Myöskään perustetta hoito- ja kalatalousmaksuvelvoitteelle ei ole. Työmaalle laaditaan vuosittain päivitettävä pelastussuunnitelma ja nimetään paloturvallisuusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueella on tarvittava sammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Työmaan henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään koulutusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmaan pelastussuunnitelma toimitetaan pelastusviranomaisille. Pelastusviranomaiset tekevät arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmaalla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Mahdollisista häiriötilanteista sekä niiden korjaustoimista ilmoitetaan ympäristökeskukselle. Hätätilanteissa noudatetaan hakijan laatu- ja ympäristöjärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Toiminnalle otetaan ympäristövahinkovastuuvakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Hakija on esittänyt lupahakemuksensa liitteenä tarkkailusuunnitelman, johon kuuluu käyttötarkkailu, tuotantoaluekohtainen päästötarkkailu, pintavalutuskentän tehon tarkkailu sekä vesistövaikutustarkkailu. Lisäksi tuotantoalueelta leviävää pölyä tarkkaillaan aistinvaraisen havainnoinnin avulla. Toiminnan aloittamislupaa koskeva pyyntö ja vakuus Hakijalla on tarvetta kuntoonpanon nopeaan aloittamiseen hakemusta koskevalla alueella, koska käytössä olevista turvevaroista on nykyisellään kova puute ja turpeen kysyntä on talousalueella kasvava. Haetun luvan myöntämiselle on hakijan mukaan perusteltu syy. Hakija esittää vakuudeksi 5 000 euron vakuutta, joka voidaan asettaa omavelkaisena takauksena.

8 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Kerimäen kunnassa sekä Savonrannan kunnassa (1.1.2009 alkaen Savonlinna) 8.12.2008 7.1.2009 ja lisäksi erityistiedonantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Puruvesi-nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Etelä-Savon ympäristökeskukselta, Etelä-Savon TE-keskukselta, Kerimäen kunnan ja Savonrannan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kerimäen ja Savonrannan kunnanhallituksilta. 1. Etelä-Savon ympäristökeskus on lausunut, että kuivatusvesien purkupaikka on noin 300 m leveä ja 850 m pitkä Saimaan Pyyveden Siikalahti. Lahden suulta on noin 5,8 km Saimaan päävirtaan Pyyvedelle. Siikalahti on matala ja rannoilta kivikkoinen vesialue. Sen vastapäätä on Lakianjärven lasku-uoma Karhukoski, jonka kautta purkautuu noin 130 km 2 suuruinen valuma-alue. Siikalahden vedenvaihtuvuus ei mataluudesta ja vesialueen kapeudesta johtuen ole hyvä. Lahden ulkopuolisella vesialueella aallokon paine ja Karhukosken virtaama sekoittavat vettä tehokkaasti. Siikalahdella voi turvetuotannon johdosta tapahtua paikallista vedenlaadun haitallista muuttumista. Väriarvo tullee lisääntymään ja suurten virtaamien aikaan voi laskuuomasta sekä eristysojista päästä kiintoainesta lahteen. Pidemmälle ulottuvaa haitallista vedenlaadun heikkenemistä tuskin on odotettavissa, koska laimeneminen on sen verran voimakasta. Kriittisin tarkastelu tulee osoittaa Siikalahden osalle. Yleinen etu ei vaarannu oleellisesti, mutta yksityiselle edulle aiheutuu kuivatusvesien purkamisesta haittaa. 2. Etelä-Savon TE-keskuksen näkemyksen mukaan Siikasuon turvetuotantoalueen vaikutukset Siikalahdelta kauemmaksi mentäessä sekoittuvat melko tehokkaasti vesialueen syventyessä. Sen sijaan itse Siikalahdessa liettyminen lisääntyy jonkin verran ja ravinnetaso todennäköisesti hieman nousee, mutta haitta kalastukselle on melko vähäinen. Todennäköisesti seisovien pyydysten limoittuminen lisääntyy hieman. Hankkeesta ei aiheudu yleiselle kalatalousedulle korvattavaa haittaa tai vahinkoa, mutta on kuitenkin tärkeää, että hankkeen vaikutuksia seurataan ja asiaa harkitaan uudelleen ympäristöluvan lupaehtojen tarkistamisen yhteydessä. Siikalahti on siellä kalastaville paikallisille kalastajille tärkeä kalavesi. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuu paikallista haittaa. Vesistö- että kalataloudellisen tarkkailun on oltava riittävän perusteellinen, jotta mahdolliset muutokset voidaan todeta. Asia toimii myös toisinpäin eli perusteellisemmalla tarkkailulla voidaan todeta myös se, että muutoksia ei ole tapahtunut. Hakijan esittä-

mä yhteen tarkkailupisteeseen perustuva näytteenotto ei ole riittävä, vaan ainakin yksi näytepiste on sijoitettava Siikalahden suualueen ulkopuolelle vertailupisteeksi. Siikasuon turvetuotannon vaikutuksia alapuolisen vesistön kalastoon ja kalastukseen on seurattava TE-keskuksen hyväksymän kalataloudellisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava Etelä-Savon TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa ympäristölupaviraston päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Tarkkailuohjelma on laadittava siten, että ensimmäinen tarkkailukierros tehdään ennen tuotantoalueen kuntoonpanovaiheen aloittamista. Turpeen markkinatilanteesta johtuva kiire ei ole ympäristönsuojelulain 101 :ssä mainittu perusteltu syy aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi toiminnan aloittaminen aiheuttaa vesistössä sellaista peruuttamatonta kuormitusta, jota mahdollisen muutoksenhaun seurauksena ei voi korjata. Siikasuon tuotantoalueelle ei tule antaa toiminnanaloittamislupaa. 3. Kerimäen kunnan rakennuslautakunnan sekä 4. Kerimäen kunnanhallituksen mukaan lupaviranomaisen tulee tarkoin selvittää, voidaanko ympäristö- ja aloittamislupaa Siikasuon turvetuotannolle myöntää lainkaan. Erityisesti on merkittävää, pystytäänkö turvetuotanto Siikasuolla järjestämään siten, että pölyämisestä ja melusta ei aiheudu lähistöllä asuville kohtuutonta rasitusta. Hakijan ilmoittama pidättäytyminen pölyämistä aiheuttavista toimista lohkoilla 1 ja 2 toimiessa silloin kun tuuli puhaltaa asutukseen päin, on hankalasti valvottava lupamääräys. Mahdollisia pöly- ja meluhaittoja tulee tarkkailla ja ympäristölupaan tulee jättää mahdollisuus muuttaa lupaehtoja, mikäli tarkkailusta saatujen tietojen vuoksi niin on tarpeen. Kuivatusvesien purkupaikalle, Pyyveden Siikalahdelle, tulee todennäköisesti aiheutumaan veden laadun muutoksia ja haitallisia vaikutuksia ranta-asukkaille. Erityistä huomiota lupaehdoissa tulee kiinnittää vesiensuojelutoimenpiteiden riittävyyteen ja rakenteiden kunnossapitoon. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. 5. Savonrannan kunnalla ei ole huomautettavaa hakemuksesta. 6. Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunnan mielestä hakija tulee velvoittaa tekemään Siikalahden virtaustutkimus ennen lupahakemuksen ratkaisemista. Luparatkaisussa tulee tarkastella myös korvaus- ja kompensaatiotoimenpiteitä. Vesistötarkkailuvelvoite tulee olla koko vaikutusalueen kattava. Hakemuksen mukaan eristysojien vedet johdetaan puhdistamattomina laskuojaan, mitä lautakunta pitää tarpeettomana lisäkuormituksena Siikalahdelle. Mahdollista happamuuden muutosta lahdessa voitaisiin vähentää asettamalla laskeutusaltaiden vedelle kalkkistabilisointivelvoite, mikäli pintavalutuskentältä lähtevän veden ph laskee tietyn rajan alapuolelle. Hakijan esittämää aistinvaraista pölytarkkailumääräystä tulee tarkentaa siten, että valvontaviranomainen voi määrätä luvan saajan suorittamaan myös teknisiä mittauk- 9

Muistutukset ja mielipiteet sia tallentavilla melumittareilla ja pölynkeräimillä. Lupapäätökseen tule sisällyttää määräys, että mikäli meluohjearvot ylittyvät, luvan saaja velvoitetaan ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin melupäästön vähentämiseksi tai melun leviämisen rajoittamiseksi. Vastaavasti pölylaskeuman osoittautuessa asutukselle haittaa aiheuttavaksi, luvan saaja velvoitetaan korvaamaan aiheutunut haitta ja ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin pölypäästön vähentämiseksi. Lupamääräyksissä on asetettava tuulen suuntaan ja nopeuteen sidottu raja, jonka ylittyessä tuotantotoiminta suolla on kielletty. Myös hakkuutähteiden ja kantojen haketus on huomioitava melua ja pölyä aiheuttavana toimintana, jonka sijoittamisessa tulee ottaa asutuksen läheisyys huomioon. Hakija tulee velvoittaa laatimaan asianmukainen luontoselvitys Siikasuolta tai vähintäänkin uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kartoitus, koska alueen ojituksesta on aikaa jo kymmeniä vuosia ja suon tila on saavuttanut lajien suhteen uuden tasapainon. 1. Järvi-Suomen Energia Oy on muistutuksessaan lausunut, että turvetuotanto voidaan yhtiön puolesta alueella aloittaa, jos turvetuotanto ei rajoita tuotantoalueen eteläpuolella kulkevan sähköjohdon lunastusluvassa yhtiölle annettuja oikeuksia johdon sijaintiin, käyttöön ja kunnossapitoon. Turvesuon suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei turvesuolla mahdollisesti syttyvä tulipalo leviäisi voimajohdon alueelle. Jos voimajohdon alueelle halutaan tehdä teitä tai kaivauksia, niistä on pyydettävä erikseen lausunto Järvi- Suomen Energia Oy:ltä. 2. AA ja BB:n (Heinämaa RN:o 13:43, Kerimäki Ruokojärvi) mielestä hankkeelle olisi myönnettävä lupa, koska hanke tuo seudulle työpaikkoja. Hankkeen vaikutukset eivät muistuttajien mielestä ole merkittävästi haitallisia. 3. CC (Kesäheinä RN:o 12:43, Kerimäki Ruokojärvi) on vastustanut luvan myöntämistä. Muistuttaja omistaa vapaa-ajan kiinteistön noin 500 m:n päässä suunnitellusta tuotantoalueesta rantakaava-alueella Reijusjärven Särkilahden rannalla. Toiminnan melusta ja pölystä tulee aiheutumaan merkittävää haittaa. Kuljetuksista aiheutuva liikenne tulee olemaan häiritsevää. Lisäksi päästöistä aiheutuu Siikalahden pilaantumista. Muistuttaja on huolissaan myös tuhoutuvasta suoluonnosta. 4. DD (Päiväranta RN:o 2:6 Savonlinna Paasiniemi), 5. EE (Onnela RN:o 12:44 Kerimäki Ruokojärvi), 6. Rakennuspalvelu Aulis Kaihovaara Oy (Kenraalinkallio RN:o 2:24, Savonlinna Paasiniemi), 7. FF ja GG (Mansikkakallio RN:o 2:22, Savonlinnan Paasiniemi) sekä 8. HH:n perikunta (Päiväranta RN:o 2:6, Savonlinna Paasiniemi) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle siitä heidän vapaa-ajan kiinteistöilleen aiheutuvien haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. 9. JJ ja KK (Koivikkoranta RN:o 12:33, Kerimäki Ruokojärvi) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Mikäli lupa myönnetään, toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Hakemuksessa ei ole otettu riittävästi huomioon hankkeen vaikutuksia lä- 10

histön asumiseen, kesäasutukseen ja virkistyskäyttöön. Vaikutukset ulottuvat Särkilahteen rajoittuvalle kiinteistölle. Hakemuksessa ei ole esitetty selkeää toimenpideohjelmaa, jos Siikalahden vesistössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Pölyn ja melun haitat lähiympäristölle on aliarvioitu. Hakemuksessa ehdotetaan pölytarkkailutoimenpiteitä 500 m:n säteellä tuotantoalueesta, mikä ei ole riittävää vaan tarkkailu pitää ulottaa vähintään 1 km:n etäisyydelle. Melua aiheuttavaa toimintaa ei pidä sallia yöllä klo 22 07 välisenä aikana. 10. LL ja MM (Kömmäkkä RN:o 11:19, Savonlinna Riikola) ovat vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Muistuttajien omistama vapaa-ajan kiinteistö sijaitsee Siikalahden rannassa 50 m:n päässä laskuojan purkukohdasta itään. Hakijan esittämät vesienkäsittelyrakenteet eivät ole riittäviä. Muistuttajat katsovat, että hanke aiheuttaa haitallisia muutoksia kiinteistön rannan virkistyskäyttöön ja aiheuttaa kiinteistön arvon alenemista. Muistuttajat ovat huolissaan myös toiminnan aiheuttamasta melusta. 11. NN (Savonpirtti RN:o 2:18, Savonlinna Paasiniemi) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle. Mikäli lupa myönnetään, toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. Siikalahdessa on veden virtaus hidasta erityisesti lahden pohjukassa, missä tila sijaitsee. Muistuttajan mukaan lahden pohjukassa on paksu liettymäkerros. Hankkeen myötä lahden veden laatu ja virkistyskäyttö tulisi entisestään huononemaan. Myös kiinteistöjen arvo tulee alenemaan. 12. OO (asiakirjojen mukaan Katajaranta RN:o 11:39, Savonlinna Riikola) on ÅÅ:n kuolinpesän osakkaana vaatinut, että alueelta tulee laatia luontoselvitys. Lisäksi tuotantoaluetta on rajattava niin, että pöly- ja meluhaitta minimoidaan. Tuotantoaluetta tulee rajata seuraavasti: lohkolle yksi ei myönnettäisi lupaa ja lohkon kaksi osalta turpeen nostaminen kiellettäisiin noin 8 ha:n osalta. Tällöin turpeen nostoon tarkoitetut lohkot olisivat melkein 500 m lähimmistä kiinteistöistä, ja pölyämisen osaltakin voitaisiin välttyä viihtyvyys- ja esteettisyyshaitoilta. Edellä mainittuja toiminnan rajoituksia pöly- ja meluhaittojen ehkäisemiseksi on tehty aikaisemmin Vaasan hallinto-oikeuden toimesta ympäristölupien osalta. Lisäksi tulee erityistä huomiota kiinnittää Siikalahden veden laadun huononemiseen. Alueen rajoittamiseksi muistuttaja on viitannut myös Etelä-Savon seutukaavaan, jossa turvetuotantoalueeksi on merkitty 25 ha. Hakija tulee velvoittaa jatkuviin seurantavelvoitteisiin ja määrätä tarvittaessa suorittamaan puhdistustoimenpiteitä Siikalahteen kertyvän humuksen osalta. Hakijalle tulee määrätä velvoitteet odotettavissa olevista ja syntyvistä haitoista seurannan ja korvausten osalta. Ympäristöluvassa tulee määritellä kaikki ne kiinteistöt, joita mahdolliset haitat tulisivat koskemaan. Toiminnanaloittamislupaa ei tule myöntää. 13. PP, QQ ja RR ovat SS:n jakamattoman kuolinpesän osakkaina lausuneet tilansa (Porttiaho RN:o 2:3, Savonlinna Paasiniemi) sijaitsevan Siikasuon läheisyydestä, ja olevansa huolissaan suunnitellun turvetuotannon aiheuttamasta mahdollisesta pölyhaitasta, paloturvallisuudesta, melusta sekä tuotannon aiheuttamasta lisääntyvästä liikenteestä. Nämä asiat tulee huomioida luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa. 11

14. TT (Koivurinne RN:o 2:14, Savonlinna Paasiniemi) on vastustanut luvan myöntämistä hankkeelle Siikalahdelle aiheutuvien haitallisten vaikutusten takia. Mikäli lupa hankkeelle kuitenkin myönnetään, tulee laskuojaan tehdä valuma-allas ja hiekkapenkka estämään kiintoaineen kulkeutumista Siikalahteen. Veden laatu Siikalahdessa ei saa huonontua. Siikalahden vedenlaatua on tarkkailtava vuosittain, ja mikäli laatu heikkenee, on turvetuotanto lopetettava. 15. UU, VV ja WW ovat XX:n perikunnan puolesta (Nissilä RN:o 11:31, Hiekkalahti RN:o 11:32 ja Poutaniemi RN:o 11:33, Savonlinna Riikola) vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Mikäli lupa kuitenkin myönnetään, on asian käsittelyssä otettava huomioon seuraavat seikat: Lähimmät asutukset ovat liian lähellä suunnitellun turvetuotantoalueen rajaa. Lisäksi pölyn suhteen haitta-alue on huomattavasti suurempi kuin hakijan rajaama 500 m:n vyöhyke. Myöskään yli 500 m:n etäisyydellä olevia kaivoja ei huomioida hakemuksessa, ja niiden tilaa ei ole suunniteltu tarkkailtavan. Muistuttaja on lisäksi huolissaan hankkeen vaikutuksista Siikalahden veden laatuun. Hakemuksesta puuttuvat selkeät raja-arvot ja seurantasuunnitelma, joiden avulla ympäristöä tarkkaillaan. Turvetuotannon aiheuttamat haitat ranta-asutuksen virkistyskäytölle on korvattava täysimääräisenä. Purku- ja eristysojiin on rakennettava lietealtaat. Asutuksen ja tuotantoalueen välinen puusto on vähäistä. Pöly- ja meluhaitat esiintyvät hakemuksessa arvioitua isommalla alueella. Pöly- ja meluhaittoja tulisi tutkia tarkemmin. Pölystä ja melusta ei saa aiheutua naapuruussuhdelain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Jätevesien johtamisesta purkuojaan puuttuu Nissilän tilan RN:o 11:31 omistajien lupa. Tilan alueelle on istutettu taimikko, ja purkuojasta on haittaa taimikolle sekä ojan suun läheisyydessä olevan lomatontin ja -asuntojen käytölle. Hakemuksessa on esitetty, ettei purkuojalle tarvitse tässä vaiheessa tehdä toimenpiteitä. Hakemuksessa tulisi kuitenkin käydä läpi koko tuotantoprosessin elinkaari, koska myöhempi ojan käsittely on oltava tiedossa maanomistajalla alusta lähtien. Turvetuotannon aiheuttamat haitat purkuojan osalta on korvattava maanomistajille täysmääräisinä. Siikalahden mahdollisesta liettymisestä ei ole esitetty minkäänlaista selvitystä. Haittojen selvittämiseksi on luvassa edellytettävä seurantaa pöly- ja meluhaitoista, vedenlaadun muutoksista, kalataloudelle aiheutuvista haitoista sekä kaivojen veden määrän ja laadun osalta. Vedentarkkailupisteiden sijainti ja määrä eivät ole riittäviä tai oikein sijoitettuja. Tarkkailupisteitä tulee olla lisäksi muun muassa Siikalahdessa purkuojan suulla. Veden laatua pitää tarkkailla määräajoin. Kerimäki-Savonranta maantie on kapea, ja lisääntyvä rekkaliikenne heikentää liikenneturvallisuutta. Alueella tulee tehdä katselmus. Asukkaille ja tonttien omistajille turvetuotannosta aiheutuvat haitat on korvattava täysmääräisinä. 12

Hakijan selitys 16. YY ja ZZ (Siikaharju RN:o 2:21, Savonlinna Paasiniemi) ovat Siikalahden pohjoisrantaan ulottuvan tilan omistajina vastustaneet luvan myöntämistä hankkeelle. Muistutus on samansisältöinen 15) muistutuksen kanssa. Etelä-Savon ympäristökeskuksen lausunnosta hakija toteaa, että hakemuksen täydennyksessä 11.11.2008 toistetaan, että laskuojaa Siikalahteen ei ole tarpeen suurentaa eikä perata. Eristysojina käytetään osaksi olemassa olevia vakiintuneita metsäojia ja niiden alapäihin kaivetaan lietealtaat. Liettymiä Siikalahdessa ei ole odotettavissa. Nykyisellään Siikasuon alue on metsäojitettua suota, ja kuormitus on sen mukainen. Ympärivuotisesti käytössä olevan pintavalutuskentän osuus yläpuolisesta valuma-alueesta on 4,7 %. Turvetuotannon vaikutukset jäävät Siikalahdessa lieviksi. Etelä-Savon TE-keskuksen lausunnosta hakijalla ei ole huomautettavaa. Kerimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen sekä Kerimäen kunnanhallituksen lausunnossaan esittämät vaatimukset ovat tulleet huomioiduksi hakemuksessa. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Savonrannan kunnanhallituksen lausuntoon hakijalla ei ole huomauttamista. Savonlinnan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnosta hakija toteaa, että hakemuksen selvitykset ovat riittävät lupaharkinnan suorittamiselle. Hakijan käsityksen mukaan toiminnasta ei aiheudu korvausvelvollisuuden perustavia haittavaikutuksia. Hakija on viitannut TE-keskuksen lausuntoon. Tarkkailuesitys on sisällöltään riittävä. Kuivatusvesiä ei ole tarpeen stabiloida kalkituksella. Tuotannossa on riittävällä tavalla huomioitu asutus. Tuotannon yhteydessä alueella käsitellään mahdollinen kentistä nouseva puuaines, jonka määrä ei ole sanottava. Mahdollinen kantojen ja liekopuiden haketus sekä turpeeseen sekoittaminen on tilapäistä, harvoin tapahtuvaa, eikä toiminta tältä osin poikkea muista tuotantoalueista. Järvi-Suomen Energia Oy:n 1) ja 2) muistutuksen osalta hakijalla ei ole huomautettavaa. Muistutusten 3), 5) ja 9) osalta hakija toteaa, että eteläpuolinen Reijusjärvi ei ole purkuvesistö. Räihän Kesäheinän kiinteistön RN:o 12:43 lomarakennukselta on lyhimmillään matkaa lohkon 5 eteläreunaan noin 450 m, joten vaateet ovat aiheettomat. Koska Herttuaisten Koivikkorannan kiinteistö sijaitsee vieläkin etäämmällä ja ei sisälly hakemuksen maanomistajaluetteloon, ei se voi olla hankkeen arvioidulla vaikutusalueella. EE:n tontti on karttatarkastelun mukaan rakentamaton. Muistutusten 4), 6), 7), 8), 10), 11), 14), 15) ja 16) osalta hakija toteaa, että tuotantoalueelta on lyhimmillään matkaa Siikalahden lähimpään pohjukkaan noin 650 m. Lohkon 3 länsireunan etäisyys lähimpään asumukseen on 600 m. Toiminnasta ei aiheudu muistutuksissa epäiltyjä haittavaikutuksia. Muut vaatimukset ja huomautukset ovat tulleet riittävästi huomioiduksi hakemuksessa. Luvan myöntämisen oikeudelliset edellytykset täyttyvät. Lisäksi hakija on viitannut edellä lausumaansa. 13

Laskuoja kulkee alaosaltaan metsätalouskäytössä olevan Nissilän tilan RN:o 11:31 alueella 190 m matkan. Muistutusten 12) ja 13) osalta hakija toteaa, että lohkon 2 luoteispuoliselle Katajamäen tilalle tuotantoalueen lohkolta 2 on matkaa lyhimmillään 310 m. Pohjoispuoliselle Porttiahon tilan RN:o 2:3 talouskeskukselle on matkaa lyhimmillään noin 850 m, joten se ei ole hankkeen vaikutuspiirissä. Kohtuuttoman rasituksen lähimmille kiinteistöille aiheutumisen välttämiseksi ja luvan myöntämisen edellytysten täyttymiseksi toimintaa rajoitetaan lohkolla 2. Asian myöhemmät vaiheet MERKINTÄ Hakija on 24.4.2009 pyytänyt vesilain 10 luvun 6 :n mukaista oikeutta johtaa kuivatusvedet Pyyveteen Nissilän tilan RN:o 11:31 mailla kulkevassa ojassa noin 190 m:n matkan. Ojaa ei ole tarpeen suurentaa. Lisäselvityksenä hakija on ilmoittanut, että johtaminen Reijusjärven Särkilahteen olisi maaston korkeussuhteiden takia mahdotonta. Ympäristölupaviraston varattua 13.5.2009 XX:n perikunnalle tilaisuuden tehdä pyynnön johdosta muistutus perikunta on 2.6.2009 saapuneessa muistutuksessa ilmoittanut vastustavansa pyyntöä. Purkuojalle aiheutuvat haita on korvattava. Hakija on muistutuksen johdosta antamallaan selityksellä todennut, että toiminnasta ei tule purkuojalle aiheutumaan epäiltyjä haittoja. Ympäristölupavirasto on 19.8.2009 suorittanut paikalla tarkastuksen, josta laadittu kertomus on liitetty asiakirjavihkoon. Aluehallintovirastolla on ollut käsillä valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymä Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Aluehallintovirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Siikasuon turvetuotantoon Kerimäen kunnassa hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten rajoitettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala auma-alueineen on noin 49 ha. Aluehallintovirasto myöntää luvan saajalle vesilain 10 luvun 6 :n nojalla oikeuden turvetuotantoalueelta muodostuvien kuivatusvesien johtamiseen tilan Nissilä RN:o 11:31 alueelle sijoittuvan ojan kautta Pyyveden Siikalahteen. Purku-uoma ja siinä mahdollisesti olevat rummut on pidettävä kunnossa niin, että toiselle kuuluvalla alueella ei aiheudu vahingollista vettymistä tai muuta vahinkoa. 14

Lupamääräykset Vesistön pilaantumiseen perustuvaa hyvitettävää vahinkoa ei hankkeesta lupaehtojen mukaisesti toimittaessa ennalta arvioiden aiheudu. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen liitteenä 7 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Pyyveden Siikalahteen. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteenä 7 olevan piirustuksen "Tuotantosuunnitelma" MK 1:6 000 mukaisesti sarkaojarakenteiden, padottavalla rakenteella varustettujen laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti pintavalutuskentän avulla sekä muutoin hakemuksesta ja sen täydennyksestä ilmenevällä tavalla. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja pato. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava tarpeen mukaan lietesyvennyksiä ja ojakatkoja. 3. Vesienkäsittelyrakenteet on toteutettava ja otettava käyttöön ennen tuotantokenttien kuntoonpanon aloittamista. Pintavalutuskentän ojitusten tukkiminen on tehtävä erityistä huolellisuutta noudattaen ja vähintään 12 kuukautta ennen veden pumppaamisen aloittamista sille. Ensimmäisen tuotantovuoden aikana on tehostetusti seurattava pintavalutuskentälle pumpattavan veden jakautumista kentälle ja kentän toimivuutta. Oikovirtaukset sekä muut veden puhdistumista heikentävät tapahtumat on minimoitava. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. 15

Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. Turpeeseen kaivetuista ojista poistettava liete saadaan läjittää tuotantoalueelle. Päästöt ilmaan ja melu 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle asuinrakennuksista ja viljelyksistä. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen lohkoilla 1 ja 2, kun tuulee idän ja etelän väliltä (90 180 ). Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. Lohkoilla 1 ja 2 ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7 välisenä aikana. Puuaineksen haketuksen on tapahduttava lohkolla 5 klo 7 22 välisenä aikana. Varastointi ja jätteet 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja ja ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa (päivätty 30.7.2009). Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava ja haettava tältä osin ympäristöluvan muuttamista. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Kiinteiden 16

polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja lukitus. Häiriö- ja poikkeustilanteet 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Kerimäen kunnan sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. Tarkkailut 11. Luvan saajan on tehtävä hankeen käyttö-, päästö, ja vesistötarkkailua hakemuksen liitteenä olevan tarkkailusuunnitelman mukaisesti siten muutettuna, että Siikalahden suualueen edustalla olevaan syvänteeseen lisätään yksi tarkkailupiste. Lisäksi on Etelä-Savon ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla tehtävä kertaselvitys pölyn ja melun vaikutuksista alueella. Tarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle, ja Kerimäen kunnan sekä Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Pöly- ja meluselvitysten raportit on toimitettava Etelä-Savon ELY-keskukselle ja Kerimäen kunnan ja Savonlinnan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 12. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen Etelä-Savon ELY-keskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Etelä-Savon ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. 17

Tarvittaessa ympäristölupavirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. Luvan saajan on viimeistään 31.12.2018 jätettävä aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesien käsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesien käsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistuneista alueista ja selvitys jäljellä olevista turvevaroista sekä muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset tarpeelliset selvitykset. RATKAISUN PERUSTELUT Siikasuo turvetuotantoalue on uusi tuotantoalue, joka on metsäojitettu. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojeluasemaa omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään ympärivuotisesti pintavalutuksella. Vesien käsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Koska tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvan melusta ja pölystä, pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla sekä asetetuilla melun raja-arvoilla. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 uusille turvetuotantoalueille esitetyn tavoitteen mukaisesti Siikasuon vesiensuojelu perustuu BATtekniikkaan. Kun otetaan huomioon Siikasuon ja sen ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä toiminnan vaikutusalueella eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Kuivatusvesien johtamisesta Nissilän tilalla RN:o 11:31 kulkevassa ojassa ei aiheudu ojaympäristön käyttömuoto huomioon ottaen oikeuden myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia tai korvattavaa haittaa. 18

19 Toiminnan aloittaminen Kuivatustöiden aloittaminen ennen kuin päätös on lainvoimainen voi tehdä muutoksenhaun hyödyttömäksi. Kuntoonpanovaiheessa aiheutuu vesistöön merkittäviä päästöjä. Lisäksi hakemuksessa ei ole esitetty sellaista ympäristönsuojelulain tarkoittamaa perusteltua syytä, jonka mukaan toiminnan aloittamislupa voitaisiin myöntää. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiset edellytykset toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta puuttuvat. Lupamääräysten perustelut Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Turvetuotantoalueelta aiheutuu päästöjä vesistöön ympäri vuoden ja tuotantoa tullaan harjoittamaan vielä kauan, minkä vuoksi vesien käsittelyn on oltava käytössä ympäri vuoden. Pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on asetettu toimenpidevelvoite lupamääräyksessä 5 ja melun osalta lupamääräyksessä 6. Lähin asutus on noin 200 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja mm. määrätä vähimmäisetäisyydestä auman sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon keskeyttäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 7 ja 8 on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys mm. polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräyksissä 11. annetut tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesien käsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesien käsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä.

Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 12. on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Hakemuksen hylkäämistä koskevat vaatimukset on hylätty päätöksestä ja perusteluista ilmenevin perustein. Kerimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen ja kunnanhallituksen vaatimuksen johdosta, että päätökseen tulee jättää mahdollisuus muuttaa lupaehtoja, ympäristölupavirasto viittaa ympäristönsuojelulain 58 :ään, jossa luetelluissa tilanteissa luvan myöntäneen viranomaisen on luvanhaltijan, valvontaviranomaisen, asianomaisen yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän hakemuksesta muutettava lupaa. Voimajohdon ja paloturvallisuuden huomioonottamista koskevat vaatimukset on jätetty tutkimatta ympäristölupaviraston toimivaltaan kuulumattomina asioina. Muutoin lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja perusteluista näkyvällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ympäristönsuojelulaki 6, 8, 41, 42, 43, 45, 45 a, 46, 52, 55, 56, 66 68, 70 72, 90, 100, 101 ja 103 a Jätelaki 4, 6 ja 15 Vesilain 10 luvun 6 Päätöksestä peritään käsittelymaksu 4 600 euroa (turvetuotantoalue 30 300 hehtaaria). Ympäristönsuojelulain 105 Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006) 20