Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012
2 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus 2012 Sisällys Lukijalle... Taustatietoja vastanneista... Palvelussuhde... Määräaikaiset palvelussuhteet... Palkkausjärjestelmät... 11 Työaikamuoto ja ylityöt... 17 Palkkaus... 22 Luottamusmiestoiminta... 2 Muutokset työssä... 2 Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen... 29 Taulukkoluettelo... Kuvioluettelo... Liitetaulukot... Akavan Erityisalat AE ry Akavan Erityisalojen selvityksiä 1/201 Kuntasektorin työmarkkinatutkimus Kuntasektorin työmarkkinatutkimukset on tehty 2000-luvulla vuosina 2000, 2001, 200, 200, 200, 200, 200, 2010 ja 2012. Kehitystrendejä on seurattu seuraavista kysymyksistä Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain vuosina 200, 2010 ja 2012 (Kuvio ) Palkkaukseen vaikuttavat tekijät vuosina 200, 200, 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 10) Palkkaukseen vaikuttavat tekijät toimi-/virka-aseman mukaan vuosina 2010 ja 2012 (Kuvio 11) Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta vuosina 2010 ja 2012 (Kuvio 1) Virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika vuosina 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 1) Arviot työmäärän suuruudesta 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 1) Keskiansiot vuosina 2000 2012, euroa/kk (Kuvio 22) Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta 2010 ja 2012 (Kuvio 2) Kiusaamisen kokeminen tai havaitseminen työpaikoilla vuosina 200, 2010 ja 2012 (Kuvio 0)
Lukijalle Akavan Erityisalojen kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutettiin syksyllä 2012. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2010. Tutkimuksen avulla kerätään tietoja jäsenistön palvelusuhteista, palkkausjärjestelmistä, työmuodoista ja ylitöistä. Mukana on myös luottamustoimintaan liittyviä kysymyksiä ja kysymyksiä työpaikalla tapahtuneista muutoksista. Osa kysymyksistä liittyy työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Ensimmäistä kertaa kuntasektorin työmarkkinatutkimus toteutettiin vain sähköisessä muodossa. Sähköinen kysely lähetettiin jäsenrekisterissä olleeseen sähköpostiosoitteeseen kuntasektorin jäsenelle marraskuussa 2012. Jäseniä muistutettiin kyselyyn vastaamisesta marraskuun lopulla. Kaikkiaan 19 jäsentä vastasi kyselyyn ja vastausprosentiksi saadaan 2,. Vastausprosentti on vuosien myötä laskenut. Vuonna 2010 vastausprosentti jäi niukasti alle 0 :in, vuonna 200 vastanneiden osuus oli,. Kyselyyn vastanneet edustivat 19 eri jäsenyhdistystä. Vajaa kolmannes kuului Kuntien asiantuntijat Kumulaan. Jäsenkunnan hajanaisuutta osoittaa hyvin se, että vastaajilla oli kaikkiaan 9 eri nimikettä. Niistä kymmenen yleisintä olivat toimintaterapeutti, kirjastonhoitaja, suuhygienisti, kirjaston johtaja, tutkija, suunnittelija, informaatikko, kirjastotoimenjohtaja, osastonjohtaja ja amanuenssi. Johto- ja esimiestehtävissä työskenteli 20 prosenttia vastaajista, asiantuntijatehtävissä puolet. Palkkauksessa ns. sopimuspalkkoja oli viidenneksellä. Ilahduttavasti enää vain 7 prosenttia ei tiennyt palkkauksensa määräytymisperusteita. Henkilökohtaisia lisiä sai 2 prosenttia. Palkkausjärjestelmän toimivuus sai edelleen ankaraa kritiikkiä. Valtaosa katsoi, ettei palkkausjärjestelmä ole oikeudenmukainen, kilpailukykyinen tai kannustava. Sen ei myöskään koeta reagoivan työtehtävien muutoksiin eikä palkitsevan oikeista asioista. Parhaat arviot palkkausjärjestelmä sai tasapuolisuudesta. Määräaikaisena toimi edelleen viidennes. Osuus on pysynyt melko samana jo vuodesta 200, joskin alle 0- vuotiaiden määräaikaisuudet olivat nyt ilahduttavasti jonkin verran vähentyneet. Nuoremmilla määräaikaisuuden peruste on usein sijaisuus, yli viisikymppiset ovat projektitöissä. Ylityöt ovat yleisiä, niitä tekee 0 prosenttia. Huolestuttavaa on, että ylityöt korvataan sopimuksen mukaisesti vain 0 prosentille. Tietämys luottamusmiehestä oli valitettavasti ottanut takapakkia kahden vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Vain noin puolet tiesi, kuka on oma luottamusmies. Yllätys ei ollut, että kuntaliitoksia valmistellaan kolmanneksen työpaikoilla ja muitakin muutoksia oli runsaasti vireillä. Muutosten hallinnassa ilmeni vielä selkeitä puutteita. Puolet kritisoi muutoksista tiedottamista. Yhtä moni näkee, etteivät omat työehdot tai työtehtävät ole muutosten myötä paranemassa. *** Tämän tutkimuksen tulosten analysoinnista ja raportin kirjoittamisesta vastasi KTM Eija Savaja Palkansaajien tutkimuslaitoksesta. Kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta ja tietojen keräämisestä vastasi Akavan Erityisalat. Raportti antaa arvokasta tietoa jäsenyhdistystemme kuntasektorin jäsenten työmarkkinatilanteesta. Tätä tietoa hyödynnetään monipuolisesti liiton edunvalvontatyössä. Helsingissä kesäkuussa 201 Jaakko Korpisaari kuntasektorin asiamies Akavan Erityisalat
Taustatietoja vastanneista Työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin taustatietoina jäsenyhdistyksen lisäksi sukupuolta, syntymävuotta, koulutusta ja työssäkäyntipaikkakuntaa. Taustatiedot on kerätty kuvioon 1. Vertailua varten kuvioon on liitetty myös vuosien 200 ja 2010 kyselyjen tiedot. Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista, Miehet Naiset 1 17 1 7 IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0 vuotta täyttäneet 11 10 12 9 7 27 27 0 2 2 22 2 29 29 TUTKINTO Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutus Ulkomailla suoritettu tutkinto 2 1 TYÖSSÄKÄYNTIPAIKKAKUNTA Pääkaupunkiseutu Muu Suomi 20 21 1 0 0 0 20 0 0 0 100 200 2010 2012 Lähes 90 vastaajista oli naisia. Naisten osuus on jonkin verran noussut vuodesta 2010. Naisten keski-ikä oli,2 vuotta, miehet olivat keskimäärin kaksi vuotta naisia vanhempia. Naisista joka toinen oli täyttänyt vuotta ja joka toinen mies oli täyttänyt vuotta. Kuviosta 1 näkee, ettei vastaajien ikäjakaumissa ole tapahtunut vuodesta 200 lähtien merkittäviä muutoksia. Runsas kymmenesosa (12 ) oli alle 0-vuotiaita, 0 vuotta täyttäneitä oli 7. Vastaajien koulutustaso on korkea. Yli puolella vastaajista ( ), miehistä jopa kahdella kolmesta ( ) oli ylemmän korkeakouluasteen tutkinto. Joka toinen (7 ) mies ja kolmasosa naisista ( ) oli suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon. Kaksi viidestä filosofian kandidaatin tutkinnoista oli historian ja arkeologian alalta tai kirjallisuuden, kulttuurien ja kielentutkimuksen alalta. Joka kymmenes vastaaja oli toimintaterapeutti. Vajaa kymmenesosa vastaajista oli kasvatustieteen ylemmän korkeakoulun tutkinnon suorittaneita.
Joka toisella tutkinnon suorittamisesta oli kulunut vähintään 11 vuotta, kymmenesosa oli valmistunut viimeisen kahden vuoden aikana. Joka viides vastaaja kävi töissä pääkaupunkiseudulla eli Helsingissä, Espoossa, Vantaalla tai Kauniaisissa. Pääkaupunkiseudulla työssä käyvien osuus on jonkin verran pienempi kuin vuonna 2010. Läänit korvattiin vuonna 2010 kuudella aluehallintovirastolla (AVI). Vajaa viidesosa (19 ) työskenteli Etelä- Suomen aluehallintoviraston alueella, mutta muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Reilu viidennes (2 ) oli työssä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston alueella. Useampi kuin joka kymmenes (1 ) oli Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella, joka kymmenes kävi työssä Itä-Suomen aluehallintoviraston alueella ja kymmenesosalla työpaikka oli Pohjois-Suomen alueella. Taulukossa 1 selviää kyselyyn vastanneiden jäsenyhdistys. Taulukko 1. Vastanneet jäsenyhdistyksittäin, Yhteensä N=191 Naisten osuus, AEL:n ylemmät toimihenkilöt 0. 0.0 Aito HSO 1. 100.0 Akateemisten Järjestötoimitsijoiden Liitto AJT 0.1 100.0 Arkistoalan ammattiyhdistys 2.0 7. Hallintonotaarit 0.1 100.0 Kuntien asiantuntijat Kumula 0..0 Käännösalan asiantuntijat KAJ 2. 2. Museoalan ammattiliitto 11..2 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat. 7.0 Pelastushallinnon Virkamiehet 0.1 0.0 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 1..1 Suomen Geronomiliitto 0.2 100.0 Suomen Restonomit SURE 1.0 7. Suomen Suuhygienistiliitto SSHL.1 97.2 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 1. 9. Suomen Viittomakielen Tulkit 0. 100.0 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU.1.0 Valtion alueellisen sivistyshallinnon virkamiehet VSV 0.2.7 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti. 90.2 Yhteensä 100.0. Kyselyyn vastanneet edustavat 19 eri jäsenyhdistystä. Vajaa kolmannes vastaajista kuului Kuntien asiantuntijat Kumulaan, 1, edusti Suomen Toimintaterapeuttiliittoa, lähes saman verran (1, ) oli SPECIAn jäseniä. Museoalan ammattiliittoon kuului 11, vastaajista. Yhdistykset ovat hyvin naisvaltaisia, esim. Suomen Toimintaterapeuttiliiton vastaajista lähes kaikki (9, ) oli naisia.
Palvelussuhde Lokakuun lopulla 2012 kyselyyn vastanneista miehistä 9 ja naisista oli kokopäivätyössä. Osaaikaisessa palvelussuhteessa oli vastaajista. Osa-aikatyötä tekivät etenkin 0 vuotta täyttäneet. Osa-aikaisille kertyi viikossa työtunteja keskimäärin 2 tuntia. Neljäsosalla työtunteja oli vähintään 0 ja neljäsosalla tuntien määrä oli korkeintaan 20. Äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaalla oli alle vastaajista. Vuorotteluvapaalla olleiden osuus jäi alle prosentin, opiskelijoita ja opintovapaalla oli myös vähemmän kuin yksi sadasta. Toimen/viran nimikkeitä oli runsaasti. Vastaajilla oli kaikkiaan 9 nimikettä. Yleisin nimike oli toimintaterapeutti, joita vastaajien joukossa oli 17 (12 ), kirjastonhoitajia oli kuusi sadasta ( ). Muita kymmenen yleisimmän nimikkeen joukkoon kuuluvia ovat suuhygienisti ( ), kirjastonjohtaja ( ), tutkija ( ), suunnittelija (2 ), informaatikko (2 ), kirjastotoimenjohtaja (2 ), osastonjohtaja (2 ) ja amanuenssi (2 ). Joka toinen kokopäivätyötä tekevistä (2 ) oli asiantuntijatehtävissä, vajaa viidesosa (17 ) toimi toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä, lähiesimiestehtäviä hoiti seitsemän sadasta (7 ), oli kunnan johtotehtävissä. Viidennes (20 ) luokitteli oman toimi-/virka-asemansa luokkaan Muut tehtävät. Kuviossa 2 on kuvattu eri toimi-/virka-asemassa olevia sukupuolen ja iän mukaan. Kuvio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan, Miehet Naiset 9 9 9 7 1 22 2 9 2 IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0 vuotta täyttäneet 0 2 7 10 1 1 1 1 27 2 7 7 9 2 7 9 0 10 20 0 0 0 0 70 Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät
7 Kuviosta selviää, että miehet ovat naisia useammin johtotehtävissä. Joka kymmenes (9 ) mies on kunnan johtotehtävissä, joka neljäs mies (2 ) hoitaa toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtäviä, naisista on kunnan johtotehtävissä ja 1 toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä. Viidesosa (22 ) naisista on muissa tehtävissä, miehistä vajaa kymmenesosalla (9 ) tehtävät olivat muita kuin esimiestehtäviä. Iän myötä toimi-/virka-asemat muuttuvat vastuullisemmiksi. 0 vuotta täyttäneistä neljä kymmenestä oli esimiestehtävissä, alle 0-vuotiaista 12 oli joko toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävissä tai lähiesimiehenä. Alle 0-vuotiaat olivat joko asiantuntijatehtävissä (2 ) tai hoitivat muita tehtäviä (7 ). 0 9-vuotiaista useampi kuin joka toinen oli asiantuntijatehtävissä. Kolme neljästä (7 ) arvioi, että koulutus ja työtehtävien vaativuus vastaavat toisiaan, vajaa viidennes (1 ) selviäisi työtehtävistään pienemmälläkin koulutuksella. Neljä sadasta ( ) oli sitä mieltä, että koulutustaso oli alempi kuin työtehtävien vaativuustaso. Kuviosta selviää, miten arviot koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuudesta vaihtelivat iän, koulutuksen ja ammattiaseman mukaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä todennäköisemmin hän oli sitä mieltä, että koulutuksen ja työtehtävien vaativuustasot vastaavat toisiaan. Alle 0-vuotiaista neljäsosalla (2 ) oli omasta mielestään työtehtäviin nähden liian korkea koulutus. Kuvio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus, IKÄ Alle 0 vuotta 9 2 0 0-9 vuotta 7 19 0-9 vuotta 7 1 0-9 vuotta 7 17 1 0 vuotta täyttäneet 10 TUTKINTO Keskiaste 77 1 Alin korkea-aste 1 1 20 Alempi korkeakouluaste 7 17 1 Ylempi korkeakouluaste 79 1 21 Tutkijakoulutus 0 TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies 7 1 1 Asiantuntijatehtävät 79 1 2 Muut tehtävät 0 20 0 0 0 100 Koulutus vastaa työtehtävien vaativuustasoa Koulutus on korkeampi kuin työtehtävien vaativuustaso Ei osaa sanoa Koulutus on alempi kuin työtehtävien vaativuustaso Alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneet olivat muita useammin sitä mieltä, että koulutus on alempi kuin työtehtävien vaativuustaso. Tutkijakoulutuksen saaneista 0 hoiti työtehtäviä, joiden vaativuustaso oli koulutukseen nähden liian matala.
Kunnan johtotehtävissä tai toimialan tai yksikön johtotehtävissä olevista yhdeksän kymmenestä ( ) oli mielestään koulutustaan vastaavassa tehtävässä. Lähiesimies- ja asiantuntijatehtävissä vajaa viidennes (1 ) teki töitä, joissa riittäisi alempikin koulutus. Muissa tehtävissä tätä mieltä olevien osuus oli lähes 0. Käsitykset koulutuksen ja työn vaativuustason vastaavuudesta vaihtelivat myös jäsenyhdistyksittäin. Kumulan jäsenistä useamman kuin joka toisen mielestä oma koulutus ylitti työn vaativuustason. TAKUn jäsenistäkin kolmannes teki koulutukseen nähden liian vaatimattomia töitä. Määräaikaiset palvelussuhteet Lokakuun lopulla 2012 joka viides kokoaikatyössä olevista oli määräaikaisessa palvelussuhteessa, kolme neljästä (7 ) oli pysyvässä palvelussuhteessa ja oli määräaikaisessa/tilapäisessä palvelussuhteessa, mutta heillä oli pysyvä palvelussuhde, johon palata määräaikaisuuden päätyttyä. Vuoden 200 ja 2010 tutkimuksissa eri palvelussuhteissa olevien osuudet olivat samansuuruisia kuin vuonna 2012. Naiset olivat miehiä useammin määräaikaisina. Kokoaikatyössä olevista naisista 21 oli määräaikaisena, miehistä 1 teki työtä määräaikaisena. Määräaikaisten osuudet vaihtelivat myös iän mukaan (Kuvio ). Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain, Alle 0 vuotta 0 9 0-9 vuotta 1 2 0 0-9 vuotta 11 12 11 200 0 vuotta täyttäneet 2010 2012 0 20 0 0 0 Kuviosta näkee, että alle 0-vuotiaat olivat muita useammin määräaikaisessa palvelussuhteessa. Tähän ikäluokkaan kuuluvista kokoaikaisista useampi kuin kuusi kymmenestä oli määräaikaisena, vuonna 2010 osuus oli jopa 9. Lokakuussa 2012 osuus jäi niukasti alle 0 :n. 0 9-vuotiaista määräaikaisena oli vajaa kolmannes (0 ). Määräaikaisten osuudet vaihtelivat myös jäsenyhdistyksittäin. Kumulan kokoaikaista vajaa kymmenesosa (7 ) oli määräaikaisena, TAKUn vastaajista lähes joka toinen ( ) kokoaikaisista oli määräaikaisena. Määräaikaisten osuus oli keskimääräistä suurempaa myös Museoalan ammattiliiton, SPECIAn ja Suomen Toimintaterapeuttiliiton kokoaikaisten keskuudessa. Joka toisen määräaikaisen määräaikaisuus oli jatkunut 1- vuotta, neljä kymmenestä oli ollut määräaikaisena alle vuoden, kymmenesosalla määräaikaisuutta oli kestänyt yli vuotta. Kuviosta selviää, miten eri-ikäisten määräaikaisten määräaikaisuuksien pituudet vaihtelevat.
9 Kuvio. Määräaikaisuuden pituus iän mukaan, Alle 0 vuotta 9 0-9 vuotta 2 10 0-9 vuotta 12 0 vuotta täyttäneet 2 2 1 0 20 0 0 0 100 Alle 1 vuosi 1- vuotta Yli vuotta Lähes joka toinen alle 0-vuotias oli ollut määräaikaisena alle vuoden, 0 vuotta täyttäneistä vajaan neljänneksen (2 ) määräaikaisuutta oli kestänyt alle vuoden. Seitsemällä kymmenestä (1 ) 0 vuotta täyttäneestä määräaikaisuus oli jatkunut yli kolme vuotta. Lokakuussa 2012 määräaikaisena kokoaikatyössä olleista kuudella sadasta oli meneillään ensimmäinen määräaikainen palvelussuhde, lähes joka toisella ( ) meneillään olevaa jaksoa oli edeltänyt vähintään määräaikaisuutta (Kuvio ). Joka neljännellä määräaikaisuuksia oli kertynyt -10, viidesosalla määräaikaisuuksia oli yli kymmenen. Alle 0-vuotiaista joka kymmenennellä määräaikaisuusjakso oli ensimmäinen, neljäsosalla jaksoja oli ehtinyt kertyä viisi tai enemmän. Määräaikaisista neljä kymmenestä ( ) hoiti sijaisuutta, 1 teki työtä, mikä oli luonteeltaan määräaikaista. Reilulle kolmannekselle ( ) työnantaja perusteli määräaikaisuutta muilla syillä, esim. sillä, että työ oli projektiluonteista. Osalle ( ) työnantaja ei perustellut palvelussuhteen määräaikaisuutta lainkaan.
10 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten palvelussuhteiden määrä iän ja määräaikaisuuden pituuden mukaan, YHTEENSÄ 17 1 1 IKÄ Alle 0 vuotta 10 27 1 22 2 0-9 vuotta 10 1 1 7 0-9 vuotta 12 1 2 0 vuotta täyttäneet 1 1 MÄÄRÄAIKAI- SUUDEN PITUUS Alle 1 vuosi 1 1 1 0 1- vuotta 7 21 1 21 Yli vuotta 9 1 0 20 0 0 0 100 1 2 tai useampi Kuviosta 7 näkee, miten määräaikaisuuden perustelut vaihtelevat iän mukana. Alle 0-vuotiaat hoitavat muita useammin sijaisuuksia, lähes joka toisella ( ) 0 vuotta täyttäneellä määräaikaisuuden taustalla olivat muut syyt, kuten osallistuminen projektiin. Kuvio 7. Työnantajan perustelut määräaikaisten palvelussuhteiden käytölle iän mukaan, Alle 0 vuotta 7 0-9 vuotta 2 1 0-9 vuotta 27 0 vuotta täyttäneet 19 27 0 20 0 0 0 100 Sijaisuus Työn luonne on määräaikainen Muu syy (esim. projekti) Perustetta ei ole ilmoitettu
11 Palkkausjärjestelmät Pääosa kuntasektorin jäsenistöstä on Kunnallisen yleinen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piirissä, sopimusneuvotteluissa jäseniä edustaa Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry. Osalle jäsenistöä sovelletaan opettajien virka- ja työehtosopimusta OVTES tai Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimusta (TS). Taulukko 2. Palkan määräytymisperusteet 2012, 2012 N=117 KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesti Tehtävä on ns. hinnoittelematon 1 Muutoin 0 Tehtävä on ns. yhdistelmävirka Sopimuspalkka (kokonaispalkka) Useita perusteita 1 Ei tiedä 7 Ei vastausta 0 Kokoaikaisista kahdella kolmesta (9 ) palkka määräytyi KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaisesta (Taulukko 2), vajaalla viidenneksellä (1 ) tehtävä oli hinnoittelematon. Naisten ja miesten palkanmääräytymisperusteissa on eroja. Naisista 70 ja miehistä sai palkkansa KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukaan. Neljäsosa (2 ) miehistä oli tehtävässä, joka oli ns. hinnoittelematon, naisten palkoista vain 1 kuului tähän luokkaan. Palkkausperusteet vaihtelivat toimen/virka-aseman mukaan. Kunnan johtotehtävissä olevista joka toisen tehtävä ja toimialan ja yksikön johto- tai esimiestehtävissä olevien tehtävistä joka neljännen palkka oli hinnoittelematon. Kuntasektorin palkkaus perustuu tehtävä- ja henkilökohtaisiin palkanosiin ja tulospalkkioon. Tehtäväkohtainen palkka perustuu paikallisesti kunnassa toteutettuun tehtävän vaativuuden arviointiin. Sen lisäksi maksetaan työkokemuslisää ja henkilökohtaista lisää, joka perustuu henkilökohtaiseen osaamiseen ja suoritukseen. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi voidaan maksaa tulospalkkioita. Kuviosta selviää, mitä tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavia lisiä kokoaikaiset saivat. Yleisimmät tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät olivat työkokemuslisä ja harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä. Kokoaikaisista seitsemän kymmenestä (9 ) sai tehtäväkohtaisen palkan lisäksi työkokemuslisää. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää sai 2 kokoaikaisista.
12 Kuvio. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät, Työkokemuslisä 9 Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä 2 Kertapalkkio Rekrytointilisä 1 2 Kielilisä Tulospalkkio Muut lisät 7 Ei tiedä 0 20 0 0 0 Kuviosta 9 selviää, miten yleisiä tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät ovat vastaajan työpaikalla kunnassa/kuntayhtymässä. Kuvio 9. Työpaikalla kunnassa/kuntayhtymässä maksettavat lisät, Harkinnanvarainen henkilökohtainen lisä Kertapalkkiot 1 Rekrytointilisä Kielilisä 1 Tulospalkkiot 20 Muut lisät Ei tiedä 2 0 20 0 0 0 Kaksi kolmesta ( ) oli töissä kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa on mahdollisuutta saada harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää. Viidesosalla (20 ) oli mahdollisuuksia tulospalkkioihin, myös kertapalkkiot (1 ) olivat mahdollisia. Useampi kuin joka neljäs (2 ) ei tiennyt työpaikkansa kunnassa/kuntayhtymässä maksettavista lisistä. Palkkaukseen vaikuttavien tekijöiden merkitys on muuttunut aikaa myöten. Kuvioon 10 on kerätty kuntasektorin työmarkkinatutkimuksista vuosilta 200 2010 tutkimuksiin vastanneiden arviot palkkaan vaikuttavista tekijöistä.
1 Kuvio 10. Palkkaan vaikuttavat tekijät (vaikuttavat paljon tai jossain määrin), Työn vaativuus 1 Henkilökohtainen osaaminen 2 Ryhmän tai työyksikön tulos 1 1 1 1 17 Työn määrä Työn laatu 2 22 2 2 2 1 7 7 200 200 200 2010 2012 0 20 0 0 0 Työn vaativuuden merkitys palkkaukseen on aikaa myöten lisääntynyt. Niiden osuus, joiden mielestä työn laatu vaikuttaa palkkaukseen ainakin jonkin verran, on pienentynyt. Kuviossa 11 on esitetty eri toimi-/virka-asemissa olevien käsitykset palkkaan vaikuttavista tekijöistä. Esimiestehtävissä olevat korostavat muita enemmän palkkauksen määräytymisessä työn vaativuutta ja henkilökohtaista osaamista.
1 Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät toimi-/virka-aseman mukaan vuosina 2010 ja 2012, 2
1 Kokoaikaisista kolme neljästä (72 ) käy vuosittain kehityskeskustelun esimiehensä kanssa. Kehityskeskusteluissa arvioidaan vastaajan henkilökohtaista työsuoritusta ( ) ja henkilökohtaista osaamista (9 ). Joka toisen kehityskeskusteluissa käsitellään henkilökohtaisia tai ryhmän työtuloksia. Useimpien (9 ) työtehtävistä oli tehty tehtävänkuvaus. Tehtäväkuvauksia oli myös käsitelty esimiehen kanssa (0 ). Joka toinen ( ) käsittelee tehtäväkuvauksissa tapahtuvia muutoksia esimiehensä kanssa.
1 Kuvio 12. Kehityskeskustelut ja tehtävänkuvaukset, Minulla on vuosittainen keskustelu esimieheni kanssa 72 2 Henkilökohtaista osaamistani arvioidaan kehityskeskustelussa 9 12 29 Henkilökohtaista työsuoritustani arvioidaan kehityskeskustelussa 11 2 Henkilökohtaisia tai ryhmän työtuloksia käsitellään kehityskeskustelussa 0 12 Työtehtävistäni on tehty tehtäväkuvaus 9 7 2 Tehtäväkuvaus on käsitelty esimieheni kanssa 0 Tehtäväkuvauksessa tapahtuvat muutokset käsitellään esimiehen kanssa 1 29 Tunnen työpaikkani palkkausjärjestelmän perusteet 7 1 29 0 20 0 0 0 100 Kyllä Ei osaa sanoa Ei Kuviossa 1 näkyy kokoaikatyössä olevien arviot palkkausjärjestelmän toimivuudesta. Kuvio 1. Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta vuosina 2010 ja 2012, Joka toisen mielestä työpaikan palkkausjärjestelmä kohtelee eri sukupuolta olevia työntekijöitä tasapuolisesti ja lähes joka toisen (2 ) mielestä järjestelmä kohtelee myös eri-ikäisiä työntekijöitä tasapuolisesti. Neljä
17 kymmenestä (0 ) piti järjestelmää selkeänä ja ymmärrettävänä. Palkkausjärjestelmää ei pidetä kannustavana (77 ) eikä sen uskota reagoivan työtehtävien muutoksiin (7 ). Järjestelmää ei myöskään pidetä kilpailukykyisenä (72 ). Työaikamuoto ja ylityöt Kahdella kolmesta ( ) oli virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika viikossa tuntia 1 minuuttia, viidesosalla (22 ) viikkotyöaika oli tuntia 1 minuuttia. Osalla ( ) viikkotyöaika oli 7 tuntia. Viidellä sadasta ( ) oli muodollinen jaksotyö, jossa tasoittumisjakso on esim. viikkoa 11 tuntia minuuttia ilman säännöllisiä viikonlopputöitä. Kuviosta 1 selviää, miten työaikamuodot ovat vaihdelleet 200, 2010 ja 2012. Kuvio 1. Virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika, Yleistyöaika h 1 min 21 20 22 Toimistotyöaika h 1 min 2 2 Jaksotyöaika 2 1 2 Säännöllinen työaika 7 h Muodollinen jaksotyö (ei säännöllisiä viikonlopputöitä) Muu työaika 200 2010 2012 0 10 20 0 0 0 0 70 Yhdeksän kymmenestä (90 ) ilmoitti, ettei työaikaan ole viimeisen vuoden aikana tullut muutoksia. Neljä kymmenestä kokoaikaisesta oli mahdollisuus ruokailla työaikanaan (ns. joutuisa ruokailu työajalla), joka toinen ruokaili omalla ajallaan. Mahdollisuuksissa ruokailla oli eroja eri toimi-/virka-asemissa olevien kesken (Kuvio 1). Kunnan johtotehtävissä olevilla kolme neljästä ruokaili omalla ajalla, yksi neljästä voi ruokailla työaikana. Joka toisella muissa kuin esimies- ja asiantuntijatehtävissä olevista ( ) oli mahdollisuus ruokailla työaikana, neljä kymmenestä (2 ) ruokaili omalla ajallaan.
1 Kuvio 1. Ruokailu työajalla toimi-/virka-aseman mukaan, Kunnan johtotehtävät 2 72 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät 2 Lähiesimies 9 Asiantuntijatehtävät 9 Muut tehtävät 2 0 10 20 0 0 0 0 70 0 Voi ruokailla työaikana Ruokailu tapahtuu omalla ajalla Neljäsosa kokoaikaisista ( ) piti työmääräänsä sopivana, osalla (20 ) työmäärä on jatkuvasti liian suuri ja joka toisella (1 ) työmäärä on ajoittain liian suuri. Kuvioon 1 on kerätty vuosien 200, 2010 ja 2012 työmarkkinatutkimuksiin vastanneiden arviot työmäärän suuruudesta. Kunnan johtotehtävissä olevista joka neljäs arvioi työmääränsä olevan jatkuvasti liian suuri, joka toisen mielestä työmäärä oli vain ajoittain liian suuri. Kun vertaa johtotehtävissä olevien työmääräarvioita vuosilta 200, 2010 ja 2012, niin näyttää siltä, että vuonna 2012 työmääräänsä liian suureksi arvioivien osuus on jonkin verran pienentynyt. Muissa kuin johto- ja asiantuntijatehtävissä olevien joukossa oli muita vähemmän niitä, joilla työmäärä oli ainakin ajoittain liian suuri.
19 Kuvio 1. Arviot työmäärän suuruudesta, Kunnan johtotehtävät 200 1 2 17 2010 9 2012 2 1 22 Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät 200 21 0 19 2010 29 0 20 2012 27 17 Lähiesimies 200 20 7 22 2010 19 2 2012 2 27 Asiantuntijatehtävät 200 1 2 Työmäärä on jatkuvasti liian suuri Työmäärä on ajoittain liian suuri 2010 2012 Muut tehtävät 200 20 20 1 7 1 2 27 27 Työmäärä on sopiva 2010 2012 1 11 1 1 7 0 20 0 0 0 100 Kuusi kymmenestä (7 ) teki ylitöitä ja/tai muita säännöllisen työajan ylittäviä töitä. Muita useammin ylitöitä tekivät esimiestehtävissä olevat. Kunnan johtotehtävissä olevista neljä viidestä (1 ) teki ylitöitä, lähiesimiehistäkin kaksi kolmesta ( ). Muissa tehtävissä olevista reilu kolmannes ( ) ilmoitti tehneensä ylitöitä. Ylitöitä tekeville ylityötunteja kertyi viikossa keskimäärin,7 tuntia. Joka toisella ylituntien määrä jäi alle 2, tunnin, kymmenesosalla tunteja kertyi vähintään 7, yksi kymmenestä teki ylitöitä korkeintaan tunnin. Suurin osa (9 ) teki ylimääräisiä työtunteja oma-aloitteisesti, koska työtehtävistä suoriutuminen niin vaati. Kymmenesosa asiantuntijatehtävissä olleiden ja neljännes muissa tehtävissä olleiden ylimääräisistä työtunneista oli työnantajan määräyksestä tehtyjä. Neljä kymmenestä (9 ) sai täysimääräisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisen korvauksen työnantajan määräyksestä tehdyistä ylitöistään. Lähes joka toisen ylityöt ( ) korvattiin 1:1 -periaatteella. Joka kymmenes teki työnantajan määräyksestä ylitöitä ilman korvausta. Kuviosta 17 selviää, miten ylitöiden korvaaminen vaihteli iän, toimi-/virka-aseman ja jäsenyhdistyksen mukaan.
20 Kuvio 17. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, YHTEENSÄ 9 7 10 IKÄ Alle 0 vuotta 7 9 0-9 vuotta 2 0-9 vuotta 9 2 9 10 0-9 vuotta 0 0 7 1 0 vuotta täyttäneet 20 7 12 20 TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies 11 9 7 11 0 20 1 Asiantuntijatehtävät 1 7 7 Muut tehtävät 2 9 JÄSENYHDISTYS Kuntien asiantuntijat - Kumula 0 9 1 Museoalan ammattiliitto 0 10 SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 29 0 9 12 Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 1 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 2 Muut 0 20 0 0 0 100 Korvataan täysimääräisesti virka- ja työehtosopimuksen mukaan Korvataan 1:1 Korvataan osittain Ei korvata lainkaan Lähes joka toinen ( ) kunnan johtotehtävissä olevista jäi ilman korvauksia. Seitsemän kymmenestä (9 ) sai ylitöistä, jotka hän tekee oma-aloitteisesti ilman ylityömäärästä, korvauksen 1:1 -periaatteella, viidesosa jäi ilman korvauksia. Kuviossa 1 on esitetty ilman ylityömääräystä tehtyjen ylitöiden korvaaminen eri-ikäisille, eri toimi-/virkaasemassa oleville sekä eri jäsenyhdistyksiin kuuluville.
21 Kuvio 1. Oma-aloitteisesti ilman ylityömääräystä tehtyjen ylitöiden korvaaminen, YHTEENSÄ 9 22 IKÄ Alle 0 vuotta 7 2 12 0-9 vuotta 7 17 0-9 vuotta 7 2 0-9 vuotta 27 0 vuotta täyttäneet 0 1 2 TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies 9 2 9 0 20 Asiantuntijatehtävät 72 19 Muut tehtävät 77 7 1 JÄSENYHDISTYS Kuntien asiantuntijat - Kumula 1 2 29 Museoalan ammattiliitto 72 22 2 SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 2 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 7 9 2 12 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 77 9 1 1 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 2 29 Muut 7 11 11 0 20 0 0 0 100 Korvataan 1:1 Korvataan paremmin kuin 1:1 Korvataan huonommin kuin 1:1 Ei korvata lainkaan Joka kymmenes (12 ) sai oma-aloitteisesti tehdyistä ylitöistään rahallisen korvauksen, lähes 0 sai korvauksen vapaa-aikana ja kolmasosalla (0 ) oli mahdollisuus kerätä ylityöt ja ylimääräiset tunnit työaikapankkiin ja pitää kertyneet vapaatunnit myöhemmin. Kaksi kolmesta (1 ) voi ottaa ylityöpankkiin kertyneet vapaat kokonaisina vapaapäivinä, yksi neljästä (27 ) voi pitää vapaita vain lyhentämällä työpäivää. Osalla (7 ) vapaat jäivät pääsääntöisesti käyttämättä. Neljäsosalla (2 ) viikoittainen työaika oli kuluneen vuoden aikana lisääntynyt ainakin jonkin verran, kahdella kolmesta työmäärä oli pysynyt ennallaan, pienellä osalla (7 ) työmäärä oli vähentynyt ainakin jonkin verran. Työpaikoilla työajan seurantaan käytetään monia tapoja (Kuvio 19). Joka toisen (9 ) työpaikalla tehdään etukäteen työvuorolista seuraavalle työjaksolle. Neljä viidestä (79 ) oli työpaikassa, jossa tehtyä työaikaa seurataan. Useamman kuin joka toisen ( ) työaikaa seurattiin koneellisesti. Joka toisen (0 ) poikkeamat työvuorolistaan merkittiin käsin. Neljällä viidestä (77 ) oli liukuva työaika.
22 Kuvio 19. Työajan seuranta, Työpaikalla tehdään etukäteen työvuorolista seuraavalla työjaksolle 9 9 2 Tehtyä työaikaa seurataan 79 1 Työajanseuranta on koneellisesta 1 Poikkeamat työvuorolistaan merkitään käsin 0 7 Työpaikallani on käytössä liukuva työaika 77 20 0 20 0 0 0 100 Kyllä Ei Ei osaa sanoa Palkkaus Vastaajille esitettiin myös palkkakysymyksiä. Jos vastaajalla ei ollut käytössä tarkkoja tietoja, niin häntä pyydettiin esittämään arvio saamistaan palkkatuloista. Seuraavissa palkkalaskelmissa ovat mukana lokakuussa 2012 kokopäivätyössä olleet, joiden säännöllisen työajan ansio ennen ennakonpidätystä oli vähintään 10 euroa. Laskelmissa on mukana 100 kyselyyn vastannutta. Taulukoissa ja kuvissa ryhmän palkka ilmoitetaan vain, jos ryhmässä on mukana vähintään kuusi henkilöä. Palkkataulukot ovat liitteenä. Kuvioon 20 on kerätty lokakuun 2012 säännöllisen työajan ansiot taustamuuttujittain nauhakuvion avulla. Nauhan vasen pää (F10) on palkka, jonka alapuolelle jää 10 prosenttia palkoista, oikea pää (F90) on palkka, jota suurempaa saa 10 ryhmään kuuluvista. Nauhan jakaa kahtia mediaanipalkka (Md, F0) eli palkka, jota pienempää saa puolet (0 ) ryhmään kuuluvista ja suurempaa palkkaa samoin puolet ryhmään kuuluvista. Nauhan sisällä oleva luku on ryhmän keskipalkka.
2 Kuvio 20. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk YHTEENSÄ Miehet Naiset 0 02 299 IKÄ Alle 0 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0-9 vuotta 0- vuotta 2279 270 9 29 29 TOIMI-/VIRKA-ASEMA Kunnan johtotehtävät Toimialan tai yksikön johto- tai esimiestehtävät Lähiesimies Asiantuntijatehtävät Muut tehtävät 2 007 297 22 TYÖSUHTEEN LAATU Pysyvä kokoaikatyö Määräaikainen kokoaikatyö 009 1 PALKAN MÄÄRÄYTYMISPERUSTE KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteiden mukainen Hinnoittelematon Sopimuspalkka Muutoin Ei tiedä 27 0 222 127 2702 F10 F0 F90 Keskiarvo 100 2000 200 000 00 000 00 000 00 000 00 Euroa/kk Kokoaikaisten säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä olivat lokakuussa 2012 keskimäärin 0 euroa. Miesten keskikansiot kuukaudessa olivat 02 euroa, naisten ansiot 299 euroa, mikä on 91 miesten keskipalkasta. Miesten palkat vaihtelevat naisten palkkoja enemmän. Joka toinen mies sai lokakuussa 2012 ainakin 100 euroa (mediaanipalkka, F0), naisten mediaanipalkka oli 27 euroa. Palkat vaihtelivat myös vastaajan iän, koulutusasteen, toimi-/virka-aseman, palvelussuhteen ja työssäkäyntialueen mukaan. Mitä enemmän vastaajalla oli ikää, sitä parempi oli palkka. Alle 0-vuotiaiden keskipalkka oli 2279 euroa, mikä on 0 9-vuotiaiden palkasta ja vajaa 70 yli 0-vuotiaiden keskipalkasta. Ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden keskipalkka oli 2 euroa mikä on 1 euroa suurempi kuin alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden keskipalkka. Kuukausiansiot vaihtelivat jäsenyhdistyksittäin (Kuvio 21). Suurimpia palkkoja saivat Viestin, Kumulan ja SPECIAn jäsenet. Palkkahajonta oli suurinta Kumulassa.
2 Kuvio 21. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä jäsenyhdistyksittäin, euroa/kk Yhteensä Aito HSO Arkistoalan ammattiyhdistys Kuntien asiantuntijat - Kumula Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti 0 2 2 27 21 20 20 09 212 2 202 2 F10 F0 F90 Keskiarvo 1000 2000 000 000 000 000 Euroa/kk Luontoisedut Lokakuussa 2012 päätoimesta saadun palkan lisäksi reilu kymmenesosa kokoaikaisista sai luontoisetuja. Luontoisetujen yhteenlaskettu verotusarvo oli keskimäärin 97 euroa. Joka toisen luontoisedun saaja edun arvo jäi 0 euroon, joka kymmenes sai etuina yli 20 euroa. Ylityö- ja/tai vastaavat korvaukset Lokakuussa 2012 ylityö- ja/tai vastaavia korvauksia ja palkkioita sai joka kymmenes kokoaikaisena olleesta. Korvausten suuruus oli keskimäärin 17 euroa. Joka toisen korvaukset jäivät 0 euroon. Kymmenesosalla korvaukset ylittivät 00 euroa ja yhdellä kymmenestä korvaukset olivat korkeintaan 20 euroa. Palkkakehitys Tutkimuksen tekohetkellä oli voimassa KVTES -sopimus ajalla 1.1.2012 2.2.201. Tutkimusaikaa edeltävä sopimuskorotus toteutettiin 1.1.2012, jolloin palkkoihin tuli yleiskorotus 1,7 prosenttia ja kertaerä 10 euroa. Vastaajia pyydettiin ilmoittamaan päätoimen kuukausiansioiden muutokset lokakuusta 2011 lokakuuhun 2012. Kahdella kolmesta päätoimen kuukausiansiot olivat nousseet kuluneen vuoden aikana, osalla ( ) palkka oli laskenut, osa ( ) ei ollut töissä lokakuussa 2011. Neljäsosa (2 ) ei osannut sanoa ansioissa tapahtuneista muutoksista mitään. Kokoaikaisten palkat olivat nousseet keskimäärin 17 euroa. Joka toisen ansioihin oli tullut lisää vähintään 9 euroa. Kymmenesosalla ansiot olivat lokakuussa 2010 vähintään 00 euroa suuremmat kuin vuotta aiemmin, kymmenesosalla ansiot nousivat korkeintaan 0 euroa.
2 Kuukausiansioiden muutoksiin on useita syitä. KVTES-sopimuksen mukaan palkat nousivat 1.1.2012 1,7 prosenttia, osa sai työehtosopimukseen kirjatun lisän. Kolmasosan palkkoja oli muuttanut tehtäväkohtaisen palkanosan muutos, kymmenesosa oli saanut henkilökohtaisen palkanosan vuosisidonnaista lisää. Osalla (12) siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen näkyi palkassa. Kuviossa 22 näkyy Akavan Erityisalojen kuntasektorin palkkakehitys vuosina 2000 2012. Palkat on kerätty Akavan Erityisalojen työmarkkinatutkimuksista vuosilta 2000 2012. Kuviossa on myös kaikkien kuukausipalkkaisten palkansaajien keskiansiot. Kuvio 22. Keskiansiot vuosina 2000 2012, euroa/kk 2000 2001 200 200 200 200 200 2010 207 210 21 22 22 21 2 209 29 212 20 29 2707 291 29 17 2012 0 27 0 00 1000 100 2000 200 000 00 AE kuntasektori Kaikki kuukausipalkkaiset palkansaajat Lähde: Akavan Erityisalat, Tilastokeskus (Ansiotasoindeksi 2010 = 100) Luottamusmiestoiminta Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten jäseniä edustavat kunnissa ja kuntayhtymissä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n luottamusmiehet. Useampi kuin joka toinen ei tiennyt, kuka on häntä edustava luottamusmies tai pääluottamusmies. Neljä kymmenestä kokopäivätyössä olleesta (1 ) tiesi häntä edustavan JUKOn luottamusmiehen, reilu kolmannes ( ) JUKOn pääluottamusmiehen ja useampi kuin joka toinen ( ) tiesi luottamusmiehen tehtävät. Kuviosta 2 näkyy, miten tietämys luottamusmiestoiminnasta vaihtelee suurimmissa jäsenyhdistyksissä. Kuviossa ovat mukana ne yhdistykset, joissa kysymykseen Tunnetko JUKO ry:n luottamusmiestoimintaa ja oletko käyttänyt luottamusmiehen palveluja? vastaajia oli vähintään 20 kokoaikaista.
2 Kuvio 2. JUKO ry:n luottamusmiestoiminnan tunteminen jäsenyhdistyksittäin, Aito HSO Arkistoalan ammattiyhdistys Kuntien asiantuntijat - Kumula Käännösalan asiantuntijat KAJ Museoalan ammattiliitto Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat SPECIA - Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt Suomen Suuhygienistiliitto SSHL Suomen Toimintaterapeuttiliitto Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti Muut 17 1 1 7 7 2 2 9 27 9 2 2 1 7 2 7 0 2 7 29 7 Yhteensä 2 0.0 20.0 0.0 0.0 0.0 Tietää häntä edustavan JUKOn luottamusmiehen Tietää häntä edustavan JUKOn pääluottamusmiehen Tietää luottamusmiehen tehtävät Tietämys luottamusmiestoiminnasta vaihteli jäsenyhdistyksittäin. Aito HSOn, Kumulan, SSHLn ja Viestin jäsenet tiesivät muita useammin JUKOn luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen. Palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä kahdeksan kymmenestä oli kääntynyt esimiehen puoleen, vajaa kolmannes (2 ) oli ollut yhteydessä omaan yhdistykseen (Kuvio 2). Vajaa viidennes (17 ) oli selvitellyt ongelmia JUKOn luottamusmiehen kanssa ja 1 oli vienyt asian JUKOn pääluottamusmiehelle. 1 oli hakenut apua Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvonnasta. Ongelmatilanteissa apua oli haettu myös yrityksen sisältä muiltakin kuin esimieheltä, esim. henkilöstöpäälliköltä. Asioita oli selvitetty myös työsuojeluvaltuutetun ja työkavereiden kanssa.
27 Kuvio 2. Yhteydenpito palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä, Esimieheen 79 Omaan yhdistykseen 2 JUKOn luottamusmieheen 17 JUKOn pääluottamusmieheen 1 Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvontaan 1 Muualle 1 0 20 0 0 0 100 Vastaajien arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta selviävät kuviosta 2. Kuvio 2. Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta 2010 ja 2012,
2 Kolmasosa ( ) oli saanut luottamusmieheltään yhteystiedot ja muuta tietoa luottamusmiehen tehtävistä. Viidennes (19 ) oli saanut tietoa ajankohtaisista asioista luottamusmiehen kautta. Useampi kuin joka toinen ei osannut arvioida luottamusmiesten toimintaa. Reilu kymmenesosa vastaajista oli sitä mieltä, että luottamusmiehellä on tietoa ammattiryhmän erityiskysymyksistä ja että hän on vienyt erityiskysymyksiä eteenpäin. Arviot pääluottamusmiehen toiminnasta olivat hyvin samansuuntaisia kuin arviot luottamusmiehen toiminnasta. Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta ovat huonontuneet merkittävästä vuodesta 2010. Muutokset työssä Kokopäivätyössä olleiden arviot siitä, miten asiat olivat viime aikoina työpaikalla muuttuneet, selviää kuviosta 2. Yksi neljästä oli sitä mieltä, että työtehtäviin pääsee vaikuttamaan enemmän kuin ennen. Kolmasosa (2 ) pääsi käyttämään työssään ammattitaitoaan ja kykyjään aiempaa enemmän. Joka neljäs (27 ) tunsi, että työtovereiden tuki ja rohkaisu on lisääntynyt. Alle 0-vuotiaat olivat muita useammin sitä mieltä, että työtovereiden tuki on lisääntynyt. Työpaikalla viihtymistä vähensi se, että työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki on huonontunut. Niitä, joiden mielestä työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki on huonontunut ainakin jonkin verran (2 ) oli selvästi enemmän, kuin niitä, joiden mielestä työpaikan ilmapiiri oli viime aikoina parantunut. Joka neljännen (2 ) mielestä esimiehen antama tuki ja rohkaisu on vähentynyt, viidesosa taas (21 ) arvio tuen ja rohkaisun lisääntyneen. Arviot työpaikalla tapahtuneista muutoksista vaihtelee jäsenyhdistyksittäin. Kumulan ja Museoalan jäsenistä kaksi kolmesta arvioi työtovereiden tuen ja rohkaisun pysyneen ennallaan, ja niitä, joiden mielestä tuki ja rohkaisu on lisääntynyt, on vähemmän kuin muissa yhdistyksissä. TAKUn jäsenistä useampi kuin joka viides oli sitä mieltä, että mahdollisuudet vaikuttaa työtahtiin ovat aiempaa suuremmat. Erityisesti Viestin jäsenten sekä mahdollisuudet vaikuttaa työtehtäviin että mahdollisuudet käyttää ammattitaitojaan ja kykyjään ovat lisääntyneet. Kuvio 2. Muutokset työpaikalla, Mahdollisuus vaikuttaa työtehtäviin 2 0 1 Mahdollisuus käyttää ammattitaitoa ja kykyjä työssä 2 9 9 Mahdollisuus vaikuttaa työtahtiin 1 1 2 Mahdollisuus vaikuttaa työnjakoon 20 0 20 Esimiehen antama tuki ja rohkaisu 21 2 Työtovereiden antama tuki ja rohkaisu 27 1 12 Työtovereiden keskinäinen kilpailu 1 7 10 Työpaikan ilmapiiri ja yhteishenki 22 2 0 20 0 0 0 100 Lisääntynyt/parantunut Pysynyt ennallaan Vähentynyt/huonontunut Kunnissa meneillään oleva kunta- ja palvelurakenneuudistus tuo muutoksia työpaikoille. Kuviossa 27 selviää, mitä kyselyyn vastanneet ajattelevat uudistuksesta.
29 Kuvio 27. Kunta- ja palvelurakennemuutokset ja arviot muutosten toteuttamisesta, Työpaikallani kunnassa/kuntayhtymässä valmistellaan kuntaliitosta Palveluja on siirretty/aiotaan siirtää liikelaitoksille/kuntaomisteiselle yhtiöille 27 0 2 9 2 Palveluja on ulkoistettu/aiotaan ulkoistaa yksityiselle 0 27 Käyttöön on otettu/otetaan suunnitteluohjausmalli (tilaaja tuottaja) 2 Muutoksista on tiedotettu hyvin 2 2 7 Toimin kunnassa/kuntayhtymässä muutoksen valmistelijana 9 Koen työtehtävieni parantuvan 7 Koen, ettei työtehtävissäni tapahdu muutoksia 0 Koen työehtojeni parantuvan/parantuneen 0 Koen, ettei työehdoissani ole tapahtunut/tapahdu muutoksia 1 2 0 20 0 0 0 100 Samaa mieltä Ei osaa sanoa Eri mieltä Neljännes (27 ) oli lokakuussa 2012 työssä kunnassa tai kuntayhtymässä, jossa valmistellaan kuntaliitosta. Neljä kymmenestä (0 ) oli kunnassa, jossa palveluja on siirretty tai aiotaan siirtää liikelaitokselle/kuntaomisteiselle yhtiölle. Osa (0 ) oli kunnissa, joissa palveluja on jo ulkoistettu tai niitä tullaan ulkoistamaan yksityiselle. Joka kolmas vastaaja ei osannut sanoa työnantajakunnassa meneillään olevista muutoksista mitään. Neljännes (2) piti muutoksista tiedottamista onnistuneena, lähes joka toinen (7) oli asiasta päinvastaista mieltä. Osa vastaajista (9 ) oli valmistelemassa kunnassa/kuntayhtymässä tehtäviä muutoksia. Vastaajat arvioivat myös sitä, miten muutokset tulevat vaikuttamaan työtehtäviin. Lähes joka toisen (7 ) mielestä muutokset eivät tuo parannusta työtehtäviin, vain joka kymmenennen (9 ) työtehtäviin muutokset vaikuttavat myönteisesti. Kolmasosa ( ) uskoo, että muutokset eivät vaikuta työtehtäviin. Neljä sadasta ( ) odottaa parannuksia työehtoihin, joka toisen (0 ) ei usko ehtojen kehittyvän parempaan suuntaan. Neljä kymmenestä (1 ) uskoo, ettei työehdoissa ole tapahtunut/tule tapahtumaan muutoksia. Työhyvinvointi ja työssä jaksaminen Suurin osa (7 ) arvioi oman jaksamisen olleen kuluneen vuoden aikana ainakin melko hyvää, viidesosalla jaksaminen oli ollut huonoa. Lomakkeella oli kysymys, jossa vastaajaa pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden vaikutusta yleisesti työpaikkojen hyvinvointiin. Kaksi kolmesta oli sitä mieltä, että työpaikkojen hyvinvointiin vaikuttaa erittäin paljon hyvä johtaminen ja esimiestyö (7 ) sekä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä sisältöön että tekemisen tahtiin (72 ).
0 Kaksi kolmesta uskoi turvallisen, luottamuksellisen ja erilaisuutta arvostavan ilmapiirin sekä osaamista ja koulutusta vastaavan työn olevan erittäin tärkeitä työpaikan työhyvinvoinnin tekijöitä. Joka toisen mielestä myös toimiva tiedonkulku ja sopiva määrä työtä ovat työhyvinvoinnin erittäin tärkeitä tekijöitä. Kuviosta 2 selviää, miten naiset ja miehet arvioivat eri tekijöiden vaikuttavan yleisesti työpaikkojen työhyvinvointiin. Kuvio 2. Mielipiteet yleisesti työpaikkojen työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kokoaikaiset, Hyvä johtaminen ja esimiestyö Miehet Naiset Kannustava palkkaus Miehet Naiset Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä sisältöön että tekemisen tahtiin Miehet Naiset Osaamista ja koulutusta vastaava työ Miehet Naiset Sopiva määrä työtä Miehet Naiset Toimiva tiedonkulku Miehet Naiset Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa arvostetaan työntekijöiden erilaisuutta Miehet Naiset Työ- ja loma-ajat, joiden järjestelyissä joustetaan oman tarpeen mukaan. Miehet Naiset 7 2 9 7 7 7 9 2 1 7 1 2 2 2 0 9 20 2 1 1 1 1 1 2 2 1 10 0 20 0 0 0 100 Erittäin paljon Paljon Jonkin verran Ei lainkaan Naisten ja miesten käsitykset työpaikan hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä poikkesivat toisistaan (Kuvio 2). Käsitykset olivat hyvin samansuuntaisia, naiset valitsivat miehiä useammin vaihtoehdon Erittäin paljon. Vastaajat arvioivat myös sitä, miten työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät toteutuvat omassa työssään. Kuviossa 29 tekijät on lajiteltu sen mukaan, miten hyvin hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat toteutuneet. Yhdeksän kymmenestä oli sitä mieltä, että omalla työpaikalla työ- ja loma-aikojen järjestelyissä joustetaan oman tarpeen mukaan erittäin hyvin (2 ) tai hyvin ( ). Neljäsosa (2 ) oli koulutustaan vastaavassa työssä, kuudella kymmenestä (0 ) työn vaativuustaso oli lähellä vastaajan osaaminen ja koulutusta. Neljäsosa (2 ) arvioi mahdollisuuksiaan vaikuttaa omaan työhön heikoiksi. Vielä useampi (2 ) oli sitä mieltä, että työpaikan ilmapiiriä ei voi pitää kovin turvallisena ja luottamuksellisena työntekijöiden erilaisuutta arvostavana. Kriittisemmin arvioitiin kannustavaa palkkausta. Joka viidennen (1 ) työn palkkauksessa puuttuu kannustava osuus tai sen osuus on hyvin pieni.
1 Kuvio 29. Arviot työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden toteutumisesta omassa työssä, Työ- ja loma-ajat, joiden järjestelyissä joustetaan oman tarpeen mukaan. 2 9 1 Osaamista ja koulutusta vastaava työ 2 0 1 1 Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön sekä sisältöön että tekemisen tahtiin 1 2 1 Turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, jossa arvostetaan työntekijöiden erilaisuutta 11 2 2 Sopiva määrä työtä 1 2 Hyvä johtaminen ja esimiestyö 10 1 Toimiva tiedonkulku Kannustava palkkaus 21 1 0 20 0 0 0 100 Erittäin hyvin Hyvin Heikosti Ei lainkaan Työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyy myös työpaikkakiusaaminen. Kiusaamisen kokeminen ja kiusaamisen havaitseminen työpaikoilla on pysynyt vuodesta 200 lähes ennallaan (Kuvio 0). Kuusi kymmenestä (7 ) ei ole kokenut työpaikallaan kiusaamista vuoden 2012 aikana. Neljännes (2 ) on havainnut työyhteisössään kiusaamista, joka on kohdistunut johonkuhun toiseen. Kuvio 0. Kiusaamisen kokeminen tai havaitseminen työpaikoilla, Ei ole kokenut 7 7 Ei omalla kohdalla, mutta on havainnut työyhteisössä 2 2 2 Johdon tai esimiehen taholta 12 1 Työtovereiden taholta 7 10 10 Alaisten taholta 2 Asiakkaiden taholta Luottamusjohdon taholta 2 2 1 0 200 2010 2012 0 10 20 0 0 0 0
2 Kunnan johtotehtävissä olevat ja toimialan tai yksikön johtotehtävissä olleet ovat joutuneet muita useammin kiusaamisen kohteeksi. Alaisten kiusaaminen on tutumpaa 0 vuotta täyttäneille kuin heitä nuoremmille. Asiantuntijatehtävissä ja muissa kuin johto- ja esimiestehtävissä olleet olivat joutuneet muita useammin työtovereiden kiusaamisen kohteeksi. Viestin vastanneista jopa 17 on havainnut tai kokenut johdon tai esimiehen taholta kiusaamista. Neljä kymmenestä vastasi, että kiusaamiseen oli puututtu. Kiusaamiseen oli puututtu monin tavoin. Työterveyshuolto ja esimiehet olivat olleet mukana selvittämässä kiusaamista. Kiusattu itse tai työtoverit olivat ottaneet asian esille. Työhyvinvointikyselyillä ja ilmapiirikartoituksilla oli pyritty selvittämään asiaa.
Taulukkoluettelo Taulukko 1. Vastanneet jäsenyhdistyksittäin,... Taulukko 2. Palkan määräytymisperusteet 2012,... 10 Kuvioluettelo Kuvio 1. Taustatietoja vastanneista,... Kuvio 2. Kokopäivätyössä olleiden toimi-/virka-asema sukupuolen ja iän mukaan,... Kuvio. Koulutuksen ja työtehtävien vaativuustason vastaavuus,... 7 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten osuudet ikäluokittain,... Kuvio. Määräaikaisuuden pituus iän mukaan,... 9 Kuvio. Kokopäivätyössä olleiden määräaikaisten palvelussuhteiden määrä iän ja määräaikaisuuden pituuden mukaan,... 10 Kuvio 7. Työnantajan perustelut määräaikaisten palvelussuhteiden käytölle iän mukaan,... 10 Kuvio. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi maksettavat lisät,... 12 Kuvio 9. Työpaikalla kunnassa/kuntayhtymässä maksettavat lisät,... 12 Kuvio 10. Palkkaan vaikuttavat tekijät (vaikuttavat paljon tai jossain määrin),... 1 Kuvio 11. Palkkaukseen vaikuttavat tekijät toimi-/virka-aseman mukaan vuosina 2010 ja 2012,... 1 Kuvio 12. Kehityskeskustelut ja tehtävänkuvaukset,... 1 Kuvio 1. Mielipiteet palkkausjärjestelmän toimivuudesta vuosina 2010 ja 2012,... 1 Kuvio 1. Virka-/työehtosopimuksen mukainen säännöllinen viikkotyöaika,... 17 Kuvio 1. Ruokailu työajalla toimi-/virka-aseman mukaan,... 1 Kuvio 1. Arviot työmäärän suuruudesta,... 19 Kuvio 17. Työnantajan määräyksestä tehtyjen ylitöiden korvaaminen,... 20 Kuvio 1. Oma-aloitteisesti ilman ylityömääräystä tehtyjen ylitöiden korvaaminen,... 21 Kuvio 19. Työajan seuranta,... 22 Kuvio 20. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä, euroa/kk... 2 Kuvio 21. Kokopäivätyössä olleiden säännöllisen työajan ansiot ennen ennakonpidätystä jäsenyhdistyksittäin, euroa/kk... 2 Kuvio 22. Keskiansiot vuosina 2000 2012, euroa/kk... 2 Kuvio 2. JUKO ry:n luottamusmiestoiminnan tunteminen jäsenyhdistyksittäin,... 2 Kuvio 2. Yhteydenpito palvelussuhteeseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä,... 27 Kuvio 2. Arviot luottamusmiehen ja pääluottamusmiehen toiminnasta 2010 ja 2012,... 27 Kuvio 2. Muutokset työpaikalla,... 2
Kuvio 27. Kunta- ja palvelurakennemuutokset ja arviot muutosten toteuttamisesta,... 29 Kuvio 2. Mielipiteet yleisesti työpaikkojen työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, kokoaikaiset,... 0 Kuvio 29. Arviot työhyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden toteutumisesta omassa työssä,... 1 Kuvio 0. Kiusaamisen kokeminen tai havaitseminen työpaikoilla,... 1 Liitetaulukot Säännöllisen työajan ansiot 2012/10 Säännöllisen työajan ansiot Lkm Keskipalkka F10 F2 F0 F7 F90 Sukupuolen mukaan Miehet 1 1.7 02 212 20 100 0 000 Nainen 92.9 299 2100 200 27 1 900 Ei tietoa Yhteensä 100 100.0 0 2100 200 200 209 10 Koulutuksen mukaan Keskiaste 2 2. 2 21 22 22 2 70 Alin korkea-aste 0. 21 212 229 200 27 20 Alempi korkeakouluaste 77.9 2717 2000 220 200 2700 290 Ylempi korkeakouluaste 9.0 2 2200 2 2900 00 19 Tutkijakoulutusaste 19 1. 09 29 000 000 7 1 Ulkomailla suoritettu tutkinto 0. Ei tietoa 7 0. 21 2200 200 2 2700 2700 Yhteensä 100 100.0 0 2100 200 200 209 10 Koulutuksen mukaan, miehet Keskiaste 7.7 12 100 2200 00 200 200 Alin korkea-aste 2 1. Alempi korkeakouluaste 0 27.0 291 1970 20 22 29 Ylempi korkeakouluaste 9. 200 2700 1 00 00 Tutkijakoulutusaste. Yhteensä 1 100.0 02 212 20 100 0 000 Koulutuksen mukaan, naiset Keskiaste 21 2. 209 221 200 2 200 290 Alin korkea-aste.2 2 217 2297 20 27 00 Alempi korkeakouluaste.1 29 200 220 200 20 200 Ylempi korkeakouluaste 9.7 22 21 200 212 200 Tutkijakoulutusaste 1 1. 1 29 000 900 20 1 Ulkomailla suoritettu tutkinto 0. Ei tietoa 7 0. 21 2200 200 2 2700 2700 Yhteensä 92 100.0 299 2100 200 27 1 900 Iän mukaan Alle 0-vuotiaat 12 11.9 2279 19 2100 200 200 20 0 9-vuotiaat 297 27. 270 2000 220 22 2900 0 0 9-vuotiaat 2 2. 9 2200 20 200 00 2 0 9-vuotiaat 10 2.7 29 222 29 27 00 7 0 vuotta täyttäneet 7.9 29 20 20 110 00 00 Ei tietoa 0. Yhteensä 100 100.0 0 2100 200 200 209 10 Iän mukaan, miehet Alle 0-vuotiaat. 2172 17 200 221 29 20 0 9-vuotiaat 0 27.0 272 2029 200 270 291 7 0 9-vuotiaat 2. 1 200 279 270 10 000 0 9-vuotiaat 29.1 7 200 100 70 700 00 0 vuotta täyttäneet. 2 2700 29 200 2 00 Ei tietoa 1 0.7 2070 2070 2070 2070 2070 2070 Yhteensä 1 100.0 02 212 20 100 0 000 Iän mukaan, naiset Alle 0-vuotiaat 119 12. 22 199 2100 200 200 2700 0 9-vuotiaat 27 27.7 272 2000 221 20 2900 0 0 9-vuotiaat 21 2. 2200 209 29 00 10 0 9-vuotiaat 2 2.7 192 2200 200 200 00 0 0 vuotta täyttäneet 7.1 292 200 200 100 00 00 Ei tietoa 2 0.2 Yhteensä 92 100.0 299 2100 200 27 1 900 Työssäkäyntipaikkakunnan mukaan Pääkaupunkiseutu 20 19.1 211 2200 21 2700 200 Muu Etelä-Suomen AVI 20 19. 212 217 27 200 200 0 Lounais-Suomen AVI 1 1. 2 2100 220 29 10 200