Integratiivisen työn osa-alueet

Samankaltaiset tiedostot
Työpaja 3: Tuumasta toimeen: Koulujen ja oppilaitosten sekä psykiatrian yhteistyön vahvistaminen

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Laivapuiston perhetalo Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Nuorten geneerinen mielenterveysinstrumentti

LAPE KYMENLAAKSO Yhdessä kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Lyhyesti LAPEsta ja tehtävästämme. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Opiskeluhuoltoryhmän mallinnos verkosto

Palvelukuvaus: Lasten, nuorten ja perheiden mielenterveys- ja päihdepalvelut perhekeskuksessa Lanupe

LAPSET PUHEEKSI TOIMINTAMALLI / YHDEN PUHELUN PERIAATE KESKI-POHJANMAALLA

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Teemme lasten, nuorten ja perheiden hyvää arkea. Yhdessä. Lähellä.

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Ajankohtaiskatsaus Kehittäjätiimi Kaisa-Maria Rantajärvi ja Tuula Mäntymäki

Rikostaustaisten ja heidän perheidensä sotepalvelut

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

Pälvi Kaukonen, THL Marjo Malja, Ritva Halila, STM

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena kehittämiskokonaisuus

MAAKUNNALLINEN PERHEKESKUSTOIMINTAMALLIN KEHITTÄMINEN. - Perhekeskuskortti

Monitoimijainen arviointi. Marjo Alatalo Anne Kantoluoto

Lape kärkihankkeen toimeenpano Etelä-Pohjanmaalla. Eija Ala-Toppari-Peltola Lape muutosagentti

Ajankohtaista soteuudistuksesta

LAPE tilannekatsaus. Työvaliokunta

Ei rakennettu yhdessä yössä

Yleistä Perhekeskustoiminnasta. Valtakunnallinen ohjaus, Keski-Pohjanmaan tilanne

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Satakunnassa

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Hyvinvointiareena

Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia

Neuvolatyö perhekeskusmallin ytimessä

Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelukuvausten laadinta

LAPE PKS Lapsen paras - yhdessä enemmän Lape Uusimaa Yhdessä olemme enemmän Perhekeskusseminaari

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

LAPEssa kehitetään lasten ja perheiden palveluja

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Kaikki mukaan! Tiedosta toimintaan. Pääkaupunkiseudun kouluterveyskysely- seminaari 2018

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Monitoimijaisen arvioinnin työryhmän tapaaminen klo 8-11 Pikassos Nanna Miettunen ja Maria Antikainen. Pirkanmaan LAPE Pippuri

LAPE Osaamis- ja tukikeskukset (OT-keskukset) Palvelujen koordinointia, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä vaativaa asiakastyötä

Erityis- ja vaativan tason työpaja

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

VERKOSTOMAINEN PERHEKESKUS KESKI-POHJANMAA Perhekeskustiimit

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Opiskeluhuolto ja ESH

Tavoitteena nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut

Erityis- ja vaativan tason palveluiden kehittäminen Pirkanmaalla

Hyvinvointiaseman ja nuorten palvelukeskuksen kehittäminen SiunSote huomioiden. Joensuun kaupungin tuotannon näkökulmia

Varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen malli

KAINUUN PERHEKESKUKSET

Lapsille hyvä arki! LAPE alueellamme. VIP Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkostojen alueellinen Kick off

Lapsiperhepalvelujen rakennemuutos ja LAPE-työ

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

PERHEKESKUSPALVELUT. Lyhyt oppimäärä. Mitä se on?

Toimiva arki lapsille ja perheille Pohjois-Pohjanmaalla hanke. Esittely

LAPE-MUUTOSTA JOHTAMASSA

TAJUA MUT! -TOIMINTAMALLI LASTEN JA NUORTEN TUEKSI. Projektipäällikkö Riikka Puusniekka, Espoo Mieli 2015 päivät

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi. Jyväskylä, Paviljonki

Koulu, oppilaitos ja vapaa-aika lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena

Lapsibudjetointi maakunnan akatemiassa

Perhekeskus työpajan tuotokset työskentelystä. Marjatta Kekkonen Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö

Ulkomaalaistaustaisen nuoren psyykkisen tuen asiakaspolku:

VARHAISKASVATUS LAPSEN KEHITYKSEN TUKENA

Peruspalveluiden raaka-aineet perhekeskusverkosto lasten ja perheiden arjessa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja lasten ja nuorten palvelut

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Maakuntavaltuuston seminaari SOTEn uudistuvat palvelut/lasten, nuorten ja perheiden palvelut Mari Antikainen, perusturvajohtaja

Monitoimijainen yhteistyö Haastatteluiden yhteenveto Hanko

LAPE Pohjois-Pohjanmaalla Taloudelliset tavoitteet, lapsibudjetointi

LAPE-startti YHDESSÄ! -ohjelma

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Yhdessä kohti aitoa lapsi- ja perhelähtöisyyttä kokemuksia LAPEmuutosohjelmasta

Teija Horsma Erikoissuunnittelija LPSHP PTH-yksikkö

OPPIMISEN JA KEHITYKSEN PULMAT

Opiskeluhuollon asiakaspalautekysely (esiopetus, perusopetus, toisen asteen ammatillinen koulutus, lukio)

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE

LAPE Lapsiperhepalvelujen muutosohjelma - Perhekeskus. Yritys- ja järjestötori , Sanna Nieminen

Perhekeskukset Suomessa

PERHEKESKUKSEN MALLINNUSTYÖRYHMÄ KLO Tampereen kulttuuripalvelut Projektikoordinaattori Maria Antikainen LAPE Pirkanmaa

PERHEKESKUSEKOSYSTEEMI KANTA-HÄMEESSÄ

Lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut

Perhekeskustoimintamalli Etelä-Savo

LAPE Osaamis- ja tukikeskusten valtakunnallinen rakenne

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Neuropsykiatrisesti oireilevien lasten, nuorten ja heidän perheidensä palveluverkko Etelä-Pohjanmaalla. Leena Lähdesmäki 1

Maakunnallinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma työkalu yhteiseen työhön

OT-organisaatiomalli Pohjoinen OT-KESKUS LAPE- Toimiva arki Jaana Jokinen, erityisasiantuntija

Lape uuteen vaiheeseen: Kohti lapsille ja nuorille parempia kuntia ja maakuntia! Maria Kaisa Aula, Lape ohjausryhmän puheenjohtaja 26.1.

HUOMISEN HYVINVOINTIA LAPSILLE JA PERHEILLE Päijät-Hämeeseen!

Perhekeskusfoorumi Hankepäällikkö Pia Suvivuo

Kasvatus- ja perheneuvonnan palvelukuvaus. Kasvatus- ja perheneuvonnan päivät Sirkku Rahikkala Virve Hongisto

MITÄ EVÄITÄ SAIMME YHDESSÄ TEKEMISESTÄ

Yhteiskehittämispäivä LAPSEN PARAS YHDESSÄ ENEMMÄN. Marjo AlataLo ja Anne Kantoluoto

Kehittämistiimi: Haavisto, Moisander-Pohjonen, Vesterinen, Åstedt

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen

Osaamis- ja tukikeskus

KOULUN HYVINVOINTI OPPIMISEN JA KASVUN MAHDOLLISTAJANA

PERHEIDEN PALVELUT Ritva Olsén ja Virpi Filppa

Transkriptio:

Integratiivisen työn osa-alueet - Malli kehitettiin osana pääkaupunkiseudun LAPE-hanketta (lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma) 2017-2018 - Integratiivisen työn mallinnusta on käytetty LAPE-hankkeessa yhdyspintojen tunnistamisessa sekä yhteisiä malleja kehitettäessä varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos, perhekeskus ja erityis- ja vaativan tason osakokonaisuuksissa. - Mallia on käytetty keskustelun pohjana kuntien sisäisessä kehittämistyössä Mihin tarpeeseen kehittämistyö vastaa? Miten kehitettiin? LAPE-hankkeen osakokonaisuuksien erillisissä hankesuunnitelmissa oli päällekkäisiä tavoitteita, mutta yhteinen integratiivinen suunnitelma puuttui. Yhteisen työn mallinnus toimi hanketyössä kehittämisen ja keskustelun pohjana. Kunnissa lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on lukuisia yhdyspintoja. Konsultaatiokäytänteet, jalkautuminen ja yhteinen työskentely pitää vielä toistaiseksi sopia erikseen kuntakohtaisesti. Mallinnus nostaa esille tässä keskustelussa huomioitavia asioita entistä yksityiskohtaisemmin. Mallia työstettiin aluksi perhekeskuksen ja varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos osakokonaisuuksien yhteiseksi työvälineeksi. Mallia kehitettiin edelleen erityis- ja vaativan tason osakokonaisuuden työryhmässä. Mallista johdettiin erityis- ja vaativan tason työryhmässä myös yhdyspintoja kuvaava kuvio, josta näkyy sekä vertikaalisen että horisontaalisen yhteistyön tasot. Malli on kirjattu myös Uudenmaan perhekeskusmalliin. Tulevia toimintamalleja suunniteltaessa malli voi toimia yhdenmukaisempien käytäntöjen tukena.

INTEGRATIIVISEN TYÖN OSA-ALUEET Asiakastyöhön liittyvä konsultaatio Eri toimijoiden yhdessä työskentely Ilmiöpohjainen konsultaatio Koulutus Asiakastyö toisen toimijan toimipisteessä INTEGRATIIVINEN TYÖ Määritelmä: Integratiivisen työn tavoitteena on lisätä palveluita lasten ja nuorten kasvuympäristössä, lisätä eri toimijoiden välistä yhteistyötä huomioiden lasten ja perheiden kokonaistilanne, vahvistaa peruspalveluita 2 18.12.2017

Asiakastyöhön liittyvä konsultaatio Saada eri alan asiantuntijoiden tukea ja konkreettisia keinoja oman työskentelysi tueksi (vastuu säilyy konsultoijalla) Jalkautuva konsultointi: palveluista kertominen ja motivointi palveluun hakeutumiseksi palvelun käyntikortti Tarvittaessa voi syntyä yhteinen asiakkuus (vastuu asiakkaan asian hoitamisesta jaetaan) yhteinen työskentely Miten (nimetön/asiakkaan luvalla): Puhelimitse Sähköpostitse tai muuta verkkoyhteyttä käyttäen (muista tietosuoja) Opiskeluhuollollisissa palavereissa asiakkaan luvalla sovitusti (ilman asiakkuutta/ilmoitusta/lähetettä) asiakas paikalla tai konsultaatio ilman häntä Erityishuomioita Konsultaatiota halutaan helposti ja nopeasti Viranomaisille oma konsultaatiopuhelin, jossa takaisinsoitto/vastaaja Kertaluonteisesti tai toistuen sovitusti muutamia kertoja Tarvittaessa samaa työntekijää voi konsultoida useamman kerran Yhteystiedot helposti löydettävissä esimerkiksi kaupunkitasoisesta palveluohjausportaalista (esim. Espoon 3 Vaahtera)

Eri toimijoiden yhdessä työskentely Lisätä ja vahvistaa jo olemassa olevia palveluita lasten ja nuorten kasvuympäristössä Antaa monipuolisempaa tukea ja yhdistää eri toimijoiden tietoa lasten, nuorten ja heidän perheidensä tilanteen tueksi Varhaiskasvatuksesta, perus- tai toiselta asteelta otetaan yhteyttä perus- tai erityispalveluihin Jalkautumista opiskeluhuollollisiin palavereihin Täydentävä arviointi (monitoimijainen arviointi viitekehyksenä) Työparityöskentely Perus- tai erityispalveluista otetaan yhteyttä esikouluun, perus- ja toiselle asteelle Lapsen kokonaistilanteen arvioimiseksi ja tuen (näin myös kasvuympäristö osaa tukea oikein) suunnittelemista varten Yhdessä työskentelyn muotoja voivat mm. olla: Eri palveluiden yhteiset yksilö- ja perhetapaamiset, työparityöskentely Puhelinkumppanuus yhteisessä asiakastyössä Ryhmien pitäminen yhdessä 4

Ilmiöpohjainen konsultaatio Lisätä perustason tietoa ja taitoa tiettyyn ilmiöön liittyen (esim. viiltely, traumatisoituneet lapset tai muut elämänhallinnan, kasvatuksen, neuropsykiatriset, oppimisen, kehityksen tai mielenterveyden teemat) Vahvistaa perustason toimijoiden kykyä puuttua ilmiöön ja estää ilmiön leviäminen Varhaiskasvatuksesta, koulusta tai toiselta asteelta pyydetään konsultaatiota tiettyyn ilmiöön liittyen (ei yksilöön liittyvä) Ilmiöpohjainen konsultaatio voi kohdentua: Yksikön henkilökuntaan Yksittäiseen luokkaan tai ryhmään Vanhempiin 5

Koulutus Osaamisen lisääminen (esim. ilmiöiden tunnistaminen, huolen puheeksi otto, tuen suunnittelu) Yhteisen ymmärryksen lisääminen tietystä teemasta koulutuksen kautta Koulutuksesta saadun tiedon levittyminen oleellisille toimijoille Koulutusta voidaan antaa sekä varhaiskasvatuksen, koulujen sekä toisen asteen, perus- että erityispalveluiden taholta tiedon jakaminen sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti Kunkin tahon koulutusmateriaalit koottuna yhteen portaaliin, jossa vapaasti eri toimijoiden hyödynnettävissä auttaa tiedon jakamisessa ja levittämisessä Kouluttaminen webinaareilla 6

Asiakastyö toisen toimijan toimipisteessä Tarjota palveluita lasten, nuorten ja perheiden toivomassa paikassa Tuoda palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä Auttaa esim. tilanteissa, joissa lapsi, nuori tai perhe ei pysty sitoutumaan palveluun esimerkiksi välimatkan vuoksi Mahdollistaa muiden toimijoiden työskentely esimerkiksi varhaiskasvatuksessa, koulussa tai oppilaitoksessa Haasteena tällä hetkellä esim. fyysiset tilat: niiden saatavuus, varauskäytännöt jne. 7

Asiakastyöhön liittyvä konsultaatio Keneltä ja missä asioissa voi pyytää konsultaatiota, yhdessä työskentelyä ja koulutusta? Eri toimijoiden yhdessä työskentely Koulutus Ilmiöpohjainen konsultaatio Lasten- ja nuorisopsykiatria OT-keskus Lastensuojelu Varhaiskasvatus koulu, toinen aste Opiskeluhuolto Esim. opetusjärjestelyt, opiskeluhuollollinen tuki Sosiaalihuollolliset kysymykset Vanhemmuuden tuki Lievät ja keskivaikeat päihde- ja mielenterveyspulmat Perhekeskus (sis. Mielenterveys ja päihdepalvelut:nuppi, Nupoli, PENE, AVOT, Nuorisoasema) järjestöyhteistyö

Palvelukokonaisuus Psykiatrinen esh Erityistason palvelut Kohdennetut peruspalvelut Lastensuojelu Osaamis- ja tukikeskus Somaattinen esh Sosiaalityö ja ohjaus Kotipalvelu Kasvatusja perheneuvonta Lasten terapiaja kuntoutuspalvelut Eron ensiapu Nupoli, Nuppi, Nuorten hyvinvointiasema, Helsinki Missio, Nuorisoasemat Universaalit peruspalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Neuvola Järjestöt Kohtaamispaikat Seurakunnat Yksilökohtainen opiskeluhuolto Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Opiskelija (esikoulu, koulu, oppilaitos) Ohjaamo Aamu- ja iltapäivätoiminta Yhteisöllinen opiskeluhuolto Etsivä nuorisotyö (Vamos, Kipinä) Nuorisotoimi Terveyspalvelut Maahanmuuttajapalvelut Poikien talo Poliisi Kela Tyttöjen talo HYKS Varhain SPR:n turvatalo Vammaispalvelut Oppimisen kolmiportainen tuki