YLEISTÄ Tampereen keskusta-alueen kävelyn ja pyöräilyn laskentoja on suoritettu kesäisin käsilaskentana kesä- ja heinäkuussa noin viiden viikon aikana. Laskentapisteitä on ollut vuosittain noin 80 ja ne ovat olleet pääosin samoja. Kohde on jätetty laskematta, jos kadulla on ollut kevyttä liikennettä merkittävästi haittaavaa toimintaa esim. katutöitä. Laskenta-ajankohdasta johtuen koulujen tuottama liikenne ei ole mukana. Vakiolaskentakohteiden lisäksi on laskentoja suoritettu myös muissa kohteissa suunnittelun tarpeiden mukaan. Laskennat on suoritettu maanantaista torstaihin klo 14.00 17.00 välisenä aikana. Jokaisessa laskentapisteessä on laskettu erikseen sekä jalankulkijat että polkupyöräilijät yhden iltapäivän ajan. Saaduista tuloksista on kerätty jalankulun ja pyöräilyn liikenteen liikennemäärät huipputunnin aikana. Säätilan vaikutus kävelyn ja pyöräilyn liikennemääriin Säävaihteluilla on pyöräilymääriin enemmän vaikutusta kuin jalankulkijamääriin. Tutkimusten mukaan arkipyöräilyssä sateinen sää vähentää pyöräilijämäärää noin 30 %. Kuvissa 1 ja 2 on esitetty viideltä viime vuodelta laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat ja sadepäivien osuus prosentteina. Erikseen tarkasteluun on otettu Tammerkosken ylittävien siltojen laskentapäivien säätilat. Kesän 2008 sateinen sää näkyy jalankulun ja pyöräilyn määrissä. (Kuva 5). 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 15 Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat 2007 2008 2009 2010 2011 Kuva 1. Laskentapäivien keskimääräiset lämpötilat kaikki laskentapäivät siltalaskentapäivät 60 Sadepäivät (%) 50 40 30 20 Kuva 2.Sadepäivien osuus laskentapäivistä 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 kaikki laskentapäivät siltalaskentapäivät
JALANKULUN JA PYÖRÄILYN LIIKENNEMÄÄRÄT TAMPEREELLA VUONNA 2011 Jalankulun ja pyöräilyn laskentoja suoritettiin kesällä 2011 Tampereen keskusta-alueella 79 laskentapisteessä, joista 67 kohteessa laskettiin kadun poikkileikkauksen ylittäneiden määrät (Liite 1). Suojatietä ylittäneet jalankulkijat ja pyöräilijät laskettiin 11 liikennevaloliittymässä sekä suojatiellä Keskustorin bussiterminaalin liittymän kohdalla (Taulukko 1). SUOJATIE JK PP YHT Hatanpään valtatie (Tampereen valtatien liittymä) 38 116 154 Hämeenkatu (Aleksis Kiven katu) 1447 51 1498 Hämeenkatu (Rautatienkatu) 808 43 851 Hämeenkatu, Keskustori (bussiterminaali) 738 60 798 Hämeenpuisto läntinen (Aleksanterin koulu) 150 91 241 Itsenäisyydenkatu (Yliopistonkatu länsi) 220 55 275 Kalevantie (Yliopisto) 41 26 67 Pirkankatu (Hämeenpuiston länsipuoli) 73 21 94 Rautatienkatu (Hämeenkatu pohjoispuoli) 272 144 416 Rautatienkatu (Rautatieasema) 1044 75 1119 Satakunnankatu (sillan itäpää) 166 24 190 Kävelyä ja pyöräilyä haittaavia rakennustöitä oli Hämeenkatu 10 kohdalla, Sokoksen edustalla Hämeenkatu 20, Rongankadulla (Hämpin parkki) sekä Ratinansillalla Tampereen valtatiellä. Liikennelaskennat suoritettiin kohteissa remonteista huolimatta. Jalankulun ja pyöräilyn vilkkaimmat väylät olivat Hämeenkatu, Kuninkaankadun kävelykatu, Hatanpään valtatie ja Vuolteen silta sekä Aleksis Kiven katu. Polkupyöräilijöitä kulki eniten Itsenäisyydenkadulla Rautatietunnelin laskentapisteessä, Hatanpään valtatiellä linja-autoaseman kohdalla sekä Hämeensillalla. Yliopistonkatu (Itsenäisyydenkatu etelä) 191 101 292 Taulukko 1. Suojateiden ylityslaskennat kesällä 2011 Polkupyöräliikenteen jakautumista Tammerkosken ylittäville silloille on tarkasteltu kuvassa 3. Kuvasta erottuu selvästi Hämeenkadun asema merkittävimpänä pyöräilyreittinä Tampereella. Seuraavaksi vilkkaimpina pyöräily-yhteyksiä ovat Patosilta ja Näsinsilta. Ratinan sillan vähäinen pyöräilijämäärä selittynee laskenta-aikaan käynnissä olleella sillan korjaustyöllä. Vuolteensillan laskeneisiin pyöräilymääriin vaikuttanee laskentapäivänä vallinnut sateinen sää. Yhteenlaskettuna pyöräilijöiden määrä on pysynyt samalla tasolla kesään 2010 verrattuna, kun taas jalankulkijoiden määrä on laskenut selvästi. Kuva 3. Pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla huipputunnin aikana kesinä 2010-2011
Tammerkosken ylittävien siltojen kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärien kehitys 2000 2011 Tammerkosken ylittävien siltojen kävelijöiden määrät ovat keskimäärin olleet 4200 jalankulkijaa/huipputunti ja polkupyöräilijöiden määrä on ollut keskimäärin 1300 pyöräilijää/huipputunti viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kuva 4). Vuonna 2011 pyöräilijöiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 1100 pyöräilijää huipputunnin aikana. Pyöräilijöiden määrä on hieman kymmenen vuoden laskentatulosten keskiarvoa pienempi. Vuonna 2011 jalankulkijoiden määrä Tammerkosken ylittävillä silloilla oli noin 3200 jalankulkijaa /huipputunti. Jalankulkijoiden määrä oli selvästi tarkastelujakson keskiarvoa pienempi. Tuloksissa on huomioitava, että kesän 2008 ja 2011 siltalaskennat suoritettiin keskimääräistä sateisimmissa olosuhteissa (Kuva 2). Kuva 4. Tammerkosken ylittävien siltojen jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrät huipputunnin aikana vuosina 2000 2011
Kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärien kehitys koko keskustan alueella 2007-2011 Kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärät ovat viiden vuoden aikajaksolla pysyneet suunnilleen samansuuruisina. Vilkkaimmat kevyen liikenteen väylät ovat olleet Hämeenkatu, Hatanpään valtatie, Kuninkaankatu, Tuomiokirkonkatu ja Itsenäisyydenkatu. Hämeenkadulla kävely- ja pyöräilymääriä on tarkasteltu kuvissa 5 ja 6. Pellavatehtaankadun ja Aleksanterinkadun välisellä osuudella suoritetussa laskennassa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä on vähäisin Hämeenkatu 9:n (kahvila Siilinkari) kohdalla 2000-luvulla saaduista tuloksista. Raatihuoneen kohdalla suoritetussa laskennassa kävelijöiden määrä on pysynyt viime vuodet tasaisena Commercen talon ja Sokoksen remonteista huolimatta. Pyöräilijöiden määrä on mahdollisesti remonttien takia vähentynyt kyseisessä laskentapisteessä. Kuva 5. Hämeenkatu 9 (Kahvila Siilinkari) Kuva 6. Hämeenkatu (Raatihuone) Hämeenkadulta etelään vievän Hatanpään valtatien kävelyn ja pyöräilyn liikennemääriä on tarkasteltu kuvissa 7 ja 8. Jalankulkijoiden määrät kesän 2011 laskennoissa jäivät pienimmiksi viiden vuoden tarkastelujakson aikana. Polkupyöräilijöiden määrä Hatanpään valtatiellä oli myös selvässä laskussa. Kesän 2011 laskentatuloksia vertailtaessa on syytä huomioida, että linja-autoaseman kohdalla suoritettu laskenta suoritettiin kesiä 2009 ja 2010 viileämmässä säässä. Kuva 7. Hatanpään valtatie 2 (pohjoispää) Kuva 8. Hatanpään valtatie (linja-autoasema)
Puutarhakadulla Aleksis Kiven kadun liittymän länsipuolella jalankulun ja pyöräilyn määrä kesällä 2011 oli hyvin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (Kuva 9). Hämeenpuiston ja Näsilinnankadun välisellä Puutarhakadun osuudella pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden määrät olivat selvässä laskussa edellisvuosiin verrattuna. Kesän 2011 laskenta suoritettiin vastaavissa sääoloissa kuin kesien 2007 ja 2008 laskennat. (Kuva 10). Kuva 9. Puutarhakatu, virastotalo Kuva 10. Puutarhakatu, Hämeenpuiston itäpuoli Kadunylityslaskennoista on tarkasteltu kahta kohdetta. Ensimmäinen on Hämeenkadun ylittävä suojatie Keskustorilla Raatihuoneen vieressä ja toinen Lapintielle johtavan Satakunnankadun suojatie ja samalla kohdalla oleva vuonna 2005 avattu alikulkutunneli. Hämeenkadun suojatiellä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä on kesän 2011 laskennoissa hyvin lähellä pitkäaikaista keskiarvoa (Kuva 11). Kesällä 2011 Satakunnankadun laskentapisteessä jalankulkijoiden määrä on pienessä kasvussa, kun taas pyöräilijöiden määrä on pysynyt viime vuodet liki muuttumattomana. (Kuva 12). Kuva 11. Hämeenkatu, Raatihuoneen suojatie Kuva 12. Satakunnankadun yli- ja alikulun jalankulun ja pyöräilyn määrät yht. (Lapintien liittymä)
Hämeenkadun jatkoyhteyksistä on otettu tarkasteluun Hämeenpuisto. Laskentapisteinä olivat pääkirjasto Metso ja Hämeenpuiston pohjoispää. Metson kohdalla suoritetuissa laskennoissa jalankulkijoiden määrä on tasaisesti lievässä kasvussa. Pyöräilijöiden määrä Metson kohdalla on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut (kuva 13). Hämeenpuiston pohjoispäässä kävelyn ja pyöräilyn liikennemäärät ovat pysyneet tasaisina viime vuosien aikana. (kuva 14). Kuva 13. Hämeenpuisto (Metson kohta) Kuva 14. Hämeenpuisto 1 (pohjoispää) Kävelykatujen liikennemäärät Kuvissa 15 ja 16 on esitetty Kuninkaankadun ja Tuomiokirkonkadun kävelykatujen jalankulku- ja polkupyöräilijämäärät viimeisen kolmen kesän ajalta. Kuninkaankadulla kesän 2011 laskennassa kävelijöiden ja pyöräilijöiden laski hieman kesään 2010 verrattuna. Tuomiokirkonkadun kävelykadulla jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden määrä kesällä 2011 väheni selvästi edellisvuosiin verrattuna. Liikennemäärien vähentyminen selittynee Tuomiokirkonkadun laskentapisteen läheisyyteen rakennettavan Hämpin parkin porrashuoneen aiheuttamalla kävelykadun ahtaudella. Kuva 15. Kuninkaankatu 24 (kävelykatu) Kuva 16. Tuomiokirkonkatu (kävelykatu)
Alla olevassa yhteenvetotaulukossa on joitakin kävelyn ja pyöräilyn laskentatuloksia vuosilta 2007 2011. KÄVELYN JA PYÖRÄILYN LASKENTATULOKSET HUIPPUTUNNIN AIKANA VUOSINA 2007-2011 2007 2008 2009 2010 2011 Paikka JK PP JK PP JK PP JK PP JK PP Aleksis Kiven katu (Hallituskadun pohjoispuoli) 961 98 599 46 449 13 704 57 479 48 Aleksis Kiven katu (virastotalo) 285 24 606 48 453 80 759 52 315 19 Hatanpään valtatie 2 (Paapan kapakka) 1660 94 1347 72 1471 197 1237 224 1186 200 Hatanpään valtatie 12 (Vuolteenkadun eteläpuoli) 379 267 463 281 396 406 440 322 181 249 Hämeenkatu 2 (Stockmann) 1923 422 1798 238 1790 504 1898 272 1688 120 Hämeenkatu 20 (Sokos) 2885 116 2630 114 3330 184 2833 184 2242 83 Hämeenpuisto 1 (Näsinpuisto) 202 38 141 54 160 63 155 52 175 71 Hämeenpuisto 25 (Metson kohta) 295 88 317 79 372 85 376 110 401 159 Hämeenpuisto 39 (Satamakadun pohjoispuoli) 134 67 203 127 237 181 260 135 202 56 Hämeensilta (Hämeenkatu) 2101 445 1822 357 2247 253 2221 319 1871 303 Itsenäisyydenkatu (Kalevan pt:n länsipuoli) 523 398 973 393 306 347 264 298 227 304 Itsenäisyydenkatu Rautatietunneli (ei sisätunneli) 404 230 378-278 397 394 413 408 384 Kalevan puistotie (Ilmarinkadun pohjoispuoli) 91 106 100 88 66 91 89 63 25 43 Kalevantie (Hautausmaa) 19 93 32 107 22 128 44 138 36 171 Kauppakatu (keskustori) 377 248 483 51 418 50 513 60 314 31 Kehräsaarensilta (Kehräsaari) 368 203 259 54 274 35 260 18 184 14 Kuninkaankatu (Finlaysonin kirkko) 170 85 120 28 190 71 223 75 210 82 Kuninkaankatu 16 (Anttilan kohta) 583 269 485 83 572 102 556 111 427 58 Kuninkaankatu 24 (Seppälä) 1836 110 1070 185 1484 90 1339 133 1315 104 Kuninkaankatu 36 (Satamakadun pohjoispuoli) 587 123 381 100 325 220 446 64 294 19 Lapintie 1 (Kelloportinkadun pohjoispuoli) 273 150 133 149 238 181 162 142 184 142 Lapintien ylikulkusilta (Lapintien silta) 212 123 167 158 164 197 162 173 245 158 Laukontorin silta - - - - - - 231 119 91 110 Näsinpuiston silta (Kuninkaankadun jatke) 12 33 16 14 30 24 8 22 38 34 Näsinsilta (Kekkosentien klv) 18 125 18 142 18 158 17 134 29 205 Paasikiventie (Sepänkadun liitt. länsipuol.) 36 67 17 206 13 243 19 151 15 188 Patosilta 328 267 258 115 241 182 284 285 295 234 Pirkankatu (Hämeenpuiston länsipuolella) - - 63 14 79 13 99 29 73 21 Puutarhakatu (Virastotalo) 440 60 572 190 564 161 544 203 522 172 Puutarhakatu 16 (Hämeenpuiston itäpuoli) 487 190 426 169 424 136 378 172 306 109 Ratinan silta (Tampereen valtatie) 60 257 233 68 27 110 30 224 25 83 Rauhaniemen risteyssilta (Naistenlahdenkadun silta) 125 111 52 35 109 133 90 111 97 84 Rautatienkatu (Rautatieaseman suojatie) 1891 168 1078 39 1516 132 1516 117 1044 75 Rautatienkatu 10 (Kyttälänkadun eteläpuoli) 450 69 236 46 349 82 408 166 242 41 Rautatienkatu 20 (Verkatehtaankadun eteläpuoli) 227 34 296 34 204 69 199 31 373 44 Rongankatu (Koskipuisto) 256 171 215 155 172 171 207 160 190 164 Sammonkatu (Sampola) - - 169 215 162 164 164 253 171 217 Satakunnankadun alikulku 174 142 259 133 156 83 140 148 163 137 Satakunnankatu (Amurin koulu) 52 48 71 50 82 34 56 25 154 22 Satakunnankatu (Kuninkaankadun itäp.) 322 117 405 65 379 63 483 106 420 108 Satakunnansilta (Satakunnankatu) 326 157 280 109 289 75 356 92 314 71 Satamakatu (Kuninkaankadun länsip.) 172 107 28 1 184 74 144 125 208 74 Sorinahteen silta (Kalevantie) 181 208 201 168 249 238 232 283 235 227 Tammelan puistokatu (Itsenäisyydenkadun pohjoisp.) 611 174 489 133 531 180 580 190 398 86 Tammelan puistokatu (Tammelantori) 229 100 220 68 223 102 216 141 385 121 Teiskontie 5 (Sampola) 234 210 88 165 129 115 122 305 76 184 Tuomiokirkonkatu (Hämeenkadun eteläpuolella) 484 206 396 68 834 91 650 61 797 10 Tuomiokirkonkatu 11 (Kävelykatu) 850 95 451 41 655 116 676 101 460 59 Viinikankatu (Saarioinen) 42 242 19 157 29 146 22 163 18 69 Viinikankatu (Viinikan liittymä) 168 119 44 128 27 116 31 122 19 65 Vuolteen silta (Koskikeskuksen silta) 769 286 697 277 1244 194 1071 227 411 81 Yliopistonkatu (Itsenäisyydenkadun suojatie) 274 197 255 101 212 106 181 144 191 101 Yliopistonkatu (Lähteenkadun eteläpuoli) - - - - - - 285 141 120 70 Yliopistonkatu 55 (Tampere-talo) 128 95 151 82 164 115 152 115 167 182
Koneelliset polkupyörälaskennat 2000-luvun alusta asti on polkupyöräilijöiden määriä laskettu koneellisten mittauspisteiden avulla. Laskentapisteistä 20 perustuu liikennevaloliittymien yhteydessä oleviin induktiosilmukoihin ja viisi pistettä vuosina 2010 ja 2011 käyttöönotettuihin Eco counter-laitteisiin. Kesäajan 2011 (15.5. 15.9.) laskennassa oli 18 mittauspistettä (Liite 2). Mittauspisteistä saatujen tulosten perusteella on laskettu polkupyöräilijöiden määrän kehitystä kuvaava indeksi. Indeksiä tarkisteltaessa käy ilmi että polkupyöräilijöiden määrä on pysynyt kesästä 2009 asti lähes samalla tasolla laskien kesäkaudella 2011 noin 2 prosenttia. Kesän 2011 tulosta vertailtaessa aiempiin vuosiin on syytä ottaa huomioon, että keskusta-alueella on ollut käynnissä useita pyöräilyä haittaavia työmaita, minkä seurauksena osa pyöräilijöistä on siirtynyt pois laskimilla varustelluilta reiteiltä. Hyvänä esimerkkinä näistä reiteistä toimii Hämeenkatu, jonka pyöräilymäärät ovat laskeneet 15 prosenttia viime vuoteen verrattuna (kuva 17). Kuva 17. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys kesäkausina 15.5. - 15.9. (vuosi 2000=100). Tarkasteltaessa koko vuoden ajalta laskettua indeksiä selviää että polkupyöräilijöiden suhteellinen liikennemäärä on kasvanut viime vuodesta 6 prosenttia. Indeksin nousu johtuu lähinnä talvipyöräilyn määrän kasvusta syksyn 2011 aikana. Selitys tähän löytynee loppuvuoden aikana vallinneista lumettomista keleistä, jotka ovat mahdollistaneet pyöräilykauden jatkumisen normaalia pidempään. (kuva 18). Kuva 18. Polkupyöräilijöiden määrän suhteellinen kehitys (vuosi 2000=100) Lisätietoja: Liikenneinsinööri Timo Seimelä Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 TAMPERE puh. 040 758 2104 sähköposti: timo.seimela@tampere.fi Tekninen suunnittelija Salme Mujunen Tampereen kaupunki Suunnittelupalvelut Frenckellinaukio 2 B PL 487, 33101 TAMPERE puh. 03 565 66918 sähköposti: salme.mujunen@tampere.fi