Euroopan unionin neuvosto Luxemburg, 20. kesäkuuta 2016 (OR. en) 10392/16 YHTEENVETO ASIAN KÄSITTELYSTÄ Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Päivämäärä: 20. kesäkuuta 2016 Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 10339/16 Asia: DEVGEN 139 COHAFA 46 ACP 93 RELEX 539 ALIM 14 AGRI 354 FAO 31 SAN 268 Neuvoston päätelmät elintarvike- ja ravitsemusturvasta Neuvoston päätelmät (20. kesäkuuta 2016) Valtuuskunnille toimitetaan liitteessä neuvoston 3477. istunnossaan 20. kesäkuuta 2016 hyväksymät päätelmät elintarvike- ja ravitsemusturvasta. 10392/16 team/lr/ts 1 DG C 1 FI
LIITE Neuvoston päätelmät elintarvike- ja ravitsemusturvasta 1. Neuvosto suhtautuu myönteisesti toiseen konsolidoituun kaksivuotiskertomukseen EU:n elintarvike- ja ravitsemusturvapolitiikkaa koskevien sitoumusten täytäntöönpanosta 1 sekä elintarvike- ja ravitsemusturvapolitiikkaa koskevien sitoumusten uudistamiseen. Neuvosto suhtautuu myös myönteisesti ravitsemuksesta heinäkuussa 2014 hyväksyttyä komission toimintasuunnitelmaa koskevaan ensimmäisen tilannekatsaukseen 2. Neuvosto pitää kertomusta ja tilannekatsausta tärkeinä tilivelvollisuuden välineinä, jotka edistävät tehokkaampaa kehitysapua, panee merkille EU:n tulokset vuodelta 2014 ja palauttaa mieleen päätelmänsä EU:n elintarvike- ja ravitsemusturvapolitiikkaa koskevien sitoumusten täytäntöönpanosta annetusta ensimmäisestä kaksivuotiskertomuksesta 3 sekä vuoden 2010 jälkeen tällä toimintapolitiikan alalla annetut aiemmat päätelmät ja toteaa seuraavaa: Toinen kaksivuotiskertomus elintarvike- ja ravitsemusturvapolitiikkaa koskevien EU:n sitoumusten täytäntöönpanosta 2. Elintarviketurvan parantamisessa maailmanlaajuisesti on edistytty merkittävästi, ja maailman nälkäindeksin mukaan nälkää näkevien määrä on vähentynyt 27 prosenttia vuodesta 2000. Neuvosto on kuitenkin huolestunut siitä, että kroonisesti aliravittujen ihmisten kokonaismäärä on yhä 795 miljoonaa. Neuvosto suhtautuu myönteisesti toiseen konsolidoituun kertomukseen EU:n elintarvike- ja ravitsemusturvapolitiikasta ja siihen, että EU ja sen jäsenvaltiot ovat vaikuttaneet ratkaisevalla tavalla keskeisiin maailmanlaajuisiin sopimuksiin ja sitoumuksiin vuosina 2014 ja 2015, uudistaneet elintarvike- ja ravitsemusturvapolitiikkaa koskevat sitoumuksensa ja useassa tapauksessa parantaneet niiden fokusointia ja lisänneet rahoitusta merkittävästi sitten ensimmäisen kertomuksen. Neuvosto kannattaa kertomuksessa esitettyjä suosituksia ja haluaa korostaa seuraavia kysymyksiä: 1 2 3 9978/16 COM (2016) 244 final. 9467/16. 9141/15. 10392/16 team/lr/ts 2
2.1 Pidetään maailman elintarvike- ja ravitsemusturva EU:n kehitysyhteistyötavoitteiden kärjessä ja tuetaan näkyvästi kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoa kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 puitteissa. EU:n ja jäsenvaltioiden olisi kestävän kehityksen tavoitteiden pohjalta sitouduttava yksiselitteisemmin raportoimaan maatalouden sekä elintarvike- ja ravitsemusturvan osalta saatavista tuloksista. Sen esittämiseksi, miten EU:n rahoituksella parannetaan hidaskasvuisten 4 lasten sekä pienviljelijöiden (joista vähintään 50 prosenttia on naisia) elämää, komissiota pyydetään EU:n jäsenvaltioiden kanssa koordinoiden ehdottamaan yhteisiä indikaattoreita ja tehokkaita menetelmiä, joilla voitaisiin helpottaa tulosten liittämistä asiaa koskeviin kestävän kehityksen tavoitteisiin, erityisesti tavoitteeseen 2. Tämän työn tulisi täydentää kestävän kehityksen indikaattoreiden osalta jo meneillään olevaa työtä. 2.2 Vahvistetaan eri sidosryhmien välistä integroitua lähestymistapaa elintarvikeravitsemusturvasta huolehtimiseen. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on yhdessä kumppanimaiden hallitusten kanssa tehtävä ennakoivaa työtä monenvälisten kumppaneiden, kansalaisjärjestöjen ja yksityissektorin kanssa, mukaan lukien mikro- ja pk-yritykset, kestävien investointien ja pysyvien tulosten aikaansaamiseksi. Erityisesti epävakaissa oloissa ja konfliktitilanteissa elävien naisten ja nuorten aseman muuttamiseen, resurssien yhdenvertaiseen saatavuuteen naisten osalta ja haavoittuvassa asemassa olevien yhteisöjen (ilmastonmuutoksen johdosta vaadittavan) selviytymiskyvyn lujittamiseen on panostettava jatkuvasti, myös valmiuksia kehittämällä. Seuraavassa täytäntöönpanokertomuksessa voitaisiin pyrkiä esittämään perustietoa sidosryhmien osallistumisesta ja integroitujen, ilmastonmuutoksen kestävien lähestymistapojen ja ravitsemusnäkökohdat huomioon ottavien maatalouskäytäntöjen soveltamisesta EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmissa. 4 Pituuskasvun hidastuminen viittaa krooniseen aliravitsemukseen ja ilmenee tyypillisesti pituuden vajavuutena ikätovereihin verrattuna (WHO:n määritelmä). 10392/16 team/lr/ts 3
2.3 Tehostetaan mekanismeja, joiden avulla voidaan edistää yksityissektorin vastuullista osallistumista ja investointitoimintaa sekä ottaa oppia osallistavista liiketoimintamalleista. EU ja sen jäsenvaltiot tekevät entistä enemmän yhteistyötä yksityissektorin kanssa tukeakseen pienille perhetiloille merkittävien muutosten täytäntöönpanoa, kiinnittäen erityistä huomiota naisten asemaan ja merkitykseen elintarvike- ja ravitsemusturvan kannalta. Tässä yhteydessä on elintärkeää varmistaa, että pienet perhetilat hyötyvät vastuullisista kotimaisista, alueellisista ja maailmanlaajuisista arvoketjuista, ja auttaa saamaan aikaan osallistavaa ja kestävää kasvua maataloussektorilla. Neuvosto kannustaa tässä suhteessa luomaan sellaisia julkisen ja yksityisen sektorin vaikuttavia kumppanuuksia, joilla varmistetaan tuottajaja kansalaisjärjestöjen äänen kuuluminen hallintomekanismeissa, soveltamaan Maailman ruokaturvakomitean periaatteita vastuullisista investoinneista maatalouteen ja elintarvikejärjestelmiin sekä panemaan täytäntöön maanomistuksen, kalastuksen ja metsien vastuullista hallintaa koskevat vapaaehtoiset suuntaviivat kansallisen ruokaturvan yhteydessä. 2.4 Tunnustetaan maaseudun muutos ihmisarvoisten työpaikkojen luomisen, tulojen kasvattamisen ja talouskasvun aikaansaamisen sekä elintarviketurvaa ja ravitsemusta koskevien tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevana pitkän aikavälin prosessina erityisesti naisten ja nuorten osalta. Ne ovat myös kiinteästi kytköksissä taloudellisen epätasa-arvon kitkemiseen, muuttoliikkeen hillintään ja kaupungistumiseen. On tehtävä enemmän, jotta luodaan edellytykset kestäville investoinneille maaseutualueiden infrastruktuuriin ja kehitykseen. Erityisesti on otettava huomioon ilmastonmuutos, jonka torjuntaa varten on kehitettävä kestäviä strategioita. Lisäksi mikrobilääkeresistenssin kaltaisia rajatylittäviä terveysuhkia on seurattava tiiviisti. 2.5 Varmistetaan jatkuvat investoinnit tutkimukseen ja innovointiin, digitalisointi mukaan lukien, ja lisätään kyseisten investointien vaikutusta tehostavia toimia. Neuvosto kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä, jotta innovaatiot olisivat nopeammin viljelijöiden saatavilla ja jotta vahvistetaan eurooppalaisten ja kumppanimaiden tutkimuslaitosten kumppanuuksia tehokkuuden lisäämiseksi pitkällä aikavälillä. 10392/16 team/lr/ts 4
2.6 Parannetaan edelleen EU:n ja jäsenvaltioiden välistä koordinointia sekä koordinointia muiden avunantajien kanssa käsiteltäessä elintarvike- ja ravitsemusturvaan liittyviä haasteita ja maatalouden kehittämistä. Neuvosto kannustaa tässä suhteessa jatkamaan kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden ja yhteisen ohjelmasuunnittelun käsittelyä 5. Neuvosto kehottaa EU:n jäsenvaltioita jatkamaan konkreettisia aloitteita tai toimia muun muassa yhteistyötä analysoinnissa, poliittisessa vuoropuhelussa, seurannassa ja arvioinnissa sekä tuloskehysten parantamisessa vähintään viidessä kumppanimaassa seuraavalla raportointikaudella. Ensimmäinen tilannekatsaus ravitsemusta koskevasta toimintasuunnitelmasta 3. Neuvosto suhtautuu myönteisesti analyysiin, joka koskee hidaskasvuisuuden nykytilaa ja vuoteen 2025 ulottuvia suuntauksia kussakin ravitsemusta koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyvässä 40 kohdemaassa. Tämä analyysi on tehokas väline, jolla voidaan parantaa hidaskasvuisuuden maakohtaisten kehityssuuntausten ja ennusteiden tuntemusta ja lujittaa vuoropuhelua hallitusten, kansainvälisen avunantajayhteisön ja muiden sidosryhmien kanssa. Siitä voi olla myös hyötyä hallituksille ja asianosaisille kumppaneille hidaskasvuisuutta koskevien realististen kansallisten tavoitteiden määrittelyssä. 4. Neuvosto korostaa olevan tärkeää vahvistaa komission ja jäsenvaltioiden koordinointia määriteltäessä ravitsemusta koskevia ohjelmia ja painopisteitä vaihtamalla kokemuksia ja asiantuntemusta erityisesti ravitsemusta koskevien vaikutustenarviointivälineiden ja indikaattoreiden osalta. 5 8831/16. 10392/16 team/lr/ts 5
5. Neuvosto on tyytyväinen komission tilannekatsauksessa esitettyihin lukuihin, jotka koskevat EU:n investointeja ravitsemukseen kaudella 2010 2014 6, ja suosittelee, että Scaling Up Nutrition -liikkeen avunantajaryhmässä sovittuja yhteisiä raportointimenetelmiä sovelletaan sen varmistamiseksi, että avunantajien toimet ovat johdonmukaisia. Neuvosto kannustaa raportoimaan säännöllisesti EU:n ja jäsenvaltioiden rahoitussitoumuksista ravitsemukseen erityisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat tehneet sitoumuksia vuoden 2013 kasvua edistävää ravitsemusta koskevaan sopimukseen. Neuvosto kehottaa komissiota huolehtimaan säännöllisestä raportoinnista nykyisen tilannekatsauksen mukaisesti ja tiedottamaan ravitsemuspolitiikassaan ja taloudellisissa tavoitteissaan saavutetusta edistymisestä. Neuvosto kehottaa myös jäsenvaltioita raportoimaan säännöllisesti edistymisestä sekä ensisijaisista maista ja toiminta-aloista ravitsemusta koskevien sitoumustensa täyttämiseksi. 6 9978/16 ADD 1 SWD (2016) 155 final. EU ilmoittaa ravitsemusinvestointeja koskevat luvut kaudella 2010 2014. Investointien määrä vuonna 2014 oli 454,57 miljoonaa euroa. Tämä luku on ilmoitettu ja se myös julkaistaan vuosien 2015 2016 maailmanlaajuisessa ravitsemusraportissa. Ranska, Saksa, Irlanti, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat myös ilmoittaneet ravitsemusinvestointeja koskevat luvut maailmanlaajuista ravitsemusraporttia varten käyttäen SUN-avunantajaryhmän raportointimenetelmiä. 10392/16 team/lr/ts 6