VALTATIEN 4 PARANTAMINEN VEHNIÄN KOHDALLA, ERITASOLIITTYMÄN RAKENTAMINEN, LAUKAA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET/ MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 25.5.2018
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 2(14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Hankealue 3 2 Kaavoitustilanne 4 3 Maisema ja kulttuuriperintö 6 3.1 Maisema 6 3.2 Kulttuuriperintö 9 4 Tiesuunnitelman vaikutukset 10 4.1 Vaikutukset maisemaan ja haitallisten vaikutusten lieventäminen 10 4.2 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja haitallisten vaikutusten lieventäminen 14
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 3(14) 1 HANKEALUE Valtatien 4 suunnittelujakso Vehniän kohdalla, sijoittuu Laukaan kunnan alueelle. Suunnittelujakso on jatkoa Kirri Tikkakoski moottoritielle, jossa Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymä korvataan uudella eritasoliittymällä. Suunnittelujakson pituus on noin kolme (3) kilometriä. Nykyinen valtatie muutetaan 2+2-kaistaiseksi 7 metrin keskialueella varustetuksi moottoritieksi nykyisen Vehniäntien (mt 6375) tasoliittymän ja Vehniän uuden eritasoliittymän välillä. Tiesuunnitelma sisältää rinnakkaistien Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) välille. Valtatiestä aiheutuvaa haittaa pyritään mahdollisuuksien mukaan lieventämään mm. melusuojauksia rakentamalla. Tiesuunnitelmassa poistetaan valtatieltä 4 Vehniäntien (mt 6375) ja Jokihaarantien (mt 16701) tasoliittymät. Suunnitelma on jatkoa Vt 4 parantaminen moottoritienä välillä Kirri Tikkakoski, Jyväskylä ja Laukaa tiesuunnitelmalle, josta on saatu Liikenneviraston hyväksymispäätös 13.5.2015 (LIVI/04.01.01/2015). Suunnittelukohde on esitetty kuvassa 1 (Kuva käännetty pohjois-eteläsuuntaiseksi). Kuva 1. Suunnittelualue (Pohjakartta Karttakeskus 2016).
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 4(14) 2 KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntahallitus päätti kokouksessaan 26.1.2018 ( 6) maankäyttö- ja rakennuslain 201 :n mukaisesti määrätä Keski-Suomen maakuntavaltuuston 1.12.2017 ( 40) hyväksymän Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan tulemaan voimaan. Voimaan tullessaan Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava kumoaa Keski-Suomen maakuntakaavan, 1., 2., 3., ja 4. vaihemaakuntakaavat sekä Jämsän Länkipohjan osalta Pirkanmaan 1. maakuntakaavan. Kuva 2. Ote Keski-Suomen tarkistetusta maakuntakaavasta. Vehniän eritasoliittymä ja rinnakkaistieverkko sijoittuvat kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle, johon kohdistuvat seuraavat suunnittelumääräykset:
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 5(14) Rakennemalli Laukaan kunnan alueelle on laadittu koko kunnan kattava maankäytön rakennemalli Viuhka. Malli on hyväksytty kunnanvaltuustossa joulukuussa 2015. Rakennemallilla muodostetaan Laukaan kunnan hallitun kasvun mahdollistava maankäytön kehittämisen raami ja esitetään painopistealueet tulevalle maankäytön suunnittelulle, kaavoitukselle sekä muulle kehittämiselle. Rakennemallin tavoitevuosi on 2040. Rakennemallityössä on ollut tavoitteena ohjata asumista kyläalueille tukemaan palveluja, ja estämään yhdyskuntarakenteen hajautumista sekä metsä- ja virkistysalueiden pirstoutumista. Kulttuurimaisemat ja rakennetut kulttuuriympäristöt ovat asumisen vetovoimatekijöitä. Yksi dynaamiseksi kyläkeskukseksi ja yritysalueeksi kehitettävä kylä on Vehniä. Kuva: Ote Laukaan kunnan maankäytön rakennemallista Yleiskaavoitus Laukaan kunnanvaltuusto (12.2.2018, 1) on hyväksynyt Vehniän eteläosan osayleiskaavan. Yleiskaava-alueen rajautuu etelästä ja lounaasta kunnan rajaan. Pohjoisessa suunnittelualueen rajana on Alanen järvi ja Laukaan kirkonkylälle johtava Vehniäntie (mt 6375). Laukaan kunnalla on tavoitteena käynnistää Vehniän pohjoisosan osayleiskaavoitus tiesuunnitelman saatua lainvoiman.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 6(14) Kuva: Ote Vehniän eteläosan yleiskaavasta, lähde: https://www.laukaa.fi/tietoalaukaasta/kaavoitus/hyvaksyttyja-asema-ja-yleiskaavoja. Suunniteltavat tiejärjestelyt rajautuvat eteläosastaan yleiskaava-alueelle. 3 MAISEMA JA KULTTUURIPERINTÖ 3.1 Maisema Suunnittelualue edustaa hyvin maisemamaakuntaansa, Keski-Suomen järviseutua. Seutu on maisemaltaan samanaikaisesti jylhää ja pienipiirteistä. Kalliohuiput yltävät parhaimmillaan jopa yli 250 metrin korkeudelle merenpinnasta. Vesistöt ja kumpuileva maasto hallitsevat yleisesti maisemakuvaa ja metsiä on runsaasti. Maisemassa on myös selvästi havaittavissa mannerjäätikön muovaama luode-kaakko -suuntaisuus. Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi luokiteltuja maisema-alueita. Suunnittelualue sijoittuu maisematyypiltään Maatalouden, teollisuuden ja kaupungistumisen ydinalueelle (Keski-Suomen valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2016, Keski-Suomen liitto).
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 7(14) Kuva: Suunnittelualueen sijainti suurmaisemassa. Suunnittelukohde sijoittuu melko luontevasti järvien ja lampien muodostaman laakson ja laaksoa reunustavien selänteiden risteyskohtaan, maisemalliseen solmukohtaan. Maiseman korkokuva on hyvin vaihteleva, laakson itäpuolella mäkien huiput kohovavat yli 200 metriin mpy ja mäkien lomassa on suoalueita. Länsipuolella alue on korkokuvaltaan hieman matalampaa, mutta pienipiiteisempää, pienten järvialtaiden ja mäennyppylöiden kuvioimaa. Pohjakartta https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ K Kuva: poikkileikkaus eritasoliittymän eteläpuolelta. Vasemmalla Alasenjärvi, oikealla selänteen reunaa, johon uusi tielinja sijoittuu. Sininen viiva valtatien kohdalla. Lähde https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 8(14) Kuva: Poikkileikkaus eritasoliittymän pohjoispuolelta. Sininen viiva uuden tielinjan paikkeilta, Lähde https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ Toistensa lomiin työntyvät pelto-, metsä- ja vesialueet hallitsevat ympäristöä. Asutus sijaitsee järvien tuntumassa viljelysten ääressä. Vesistöt seurailevat murroslinjoja, korkeuserot ovat melko suuria ja mäet metsien peittämiä. Alue on ollut pitkään maanviljely- ja metsätalouskäytössä. Peltoaukeiden rooli maisemakuvassa on edelleen keskeinen. Suunnittelualueen metsät ovat pirstoutuneet melko pieniksi saarekkeiksi peltojen, teiden ja asutuksen väliin. Metsät, joista suurin osa on talousmetsiä, ovat pääosin ikääntyviä kuusivaltaisia tuoreen kangastyypin metsiä tai soistuvia korpimaita. Aarniometsiä alueella ei ole, mutta alueella esiintyvät ikääntyneimmät korpimetsät ovat harvinaistumassa Etelä-Suomessa. Suunnittelualueen eteläosassa uusi rakennettava rinnakkaistie sijoittuu kokonaan uuteen maastokäytävään Suonpään viljelyalueiden itäpuolen metsäiselle alueelle. Rinnakkaistie sivuaa paikallisesti arvokasta Alasen Suonpään maisema-aluetta. Eritasoliittymän jälkeen rinnakkaistie sijoittuu Vehniän alueella rakennettavan moottoritien länsipuolelle. Tällä osuudella rinnakkaistie halkoo laajempaa viljelyaluetta, joka on myös paikallisesti arvokas maisema-alue.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 9(14) Kuva: Ote YVA-selostuksesta s. 50, Arvokkaat maisema ja kulttuuriympäristöalueet Vehniän alueella. Alasen Suonpään paikallisesti arvokkaakseen maisema-alueeseen sisältyvät Alasenjärveä reunustavat peltoaukeat ja Kurkisuo. Maisema-alue rajautuu ympäröiviin mäkiin ja selänteisiin. Uusi tielinja sijoittuu valtatien itäpuolelle maisematilaa rajaavalle reunavyöhykkeelle. Valtatien länsipuolella Alasenjärven pohjoispuolella uusi tielinja kulkee halki maisema-alueen. Maisema-alueen keskiöön sijoittuu maakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö, Vehniän kartano. Vanhan Laukaantien linjaus seurailee Alasenjärven rantaviivaa ja kulkee laakson pohjalla kohti Iso-Hirvasta. 3.2 Kulttuuriperintö Muinaisjäännökset ja historiallinen tielinja Himman pyyntikuopat Paikka sijaitsee Jokihaarantien varrella välittömästi valtatiestä 4 länteen. Alue on osittain teiden ja hiekkakuoppien rikkomaa. Alueella on noin 200 metriä pitkällä ja 30 m leveällä alueella on ainakin 27 hyvin säilynyttä ja selvää pyyntikuoppaa. Lisäksi ympäristössä on joukko epämääräisempiä kuoppia, joita ei ole kartoitettu. Vanha Laukaantie Kohde sijaitsee Nelostien ja Laukaan Kylätien risteyksen lounaispuolella. Kohteessa on noin 70 metrin matkalta käytöstä pois jäänyttä Vanhan Laukaantien linjaa. Tosin tätä tienjäännöstä käytetään pellolle vievänä tienä.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 10(14) Laukaan (nyk. Äänekosken) Koivistonkylästä Pirkanmaalle ja Hämeeseen vievää tieuraa kutsutaan Vanhaksi Laukaantieksi. Vanha Laukaantie on Keski-Suomen vanhin maantie. Vanhan Laukaantien reittiä noudatteleva kulkuväylä on mahdollisesti ollut olemassa jo keskiajalla, mutta reitin talviura mainitaan ensimmäisen kerran vasta keväällä 1640, jolloin Pietari Brahe matkusti sitä pitkin Rautalammilta Muuramen kautta Turkuun. Kesätienä se on merkitty kartalle ainakin vuonna 1696. Maakunnallisesti arvokkaat rakennukset Nujula 1:135 Kohde sijaitsee valtatien 4 ja Jokihaarantien liittymän eteläpuolella noin 30 m metrin etäisyydellä valtatiestä. Kyseinen kohde on tilan vanha päärakennus ja se on tällä hetkellä asumaton. 4 TIESUUNNITELMAN VAIKUTUKSET 4.1 Vaikutukset maisemaan ja haitallisten vaikutusten lieventäminen Hankkeen toteuttamisen selkeimmät maisemavaikutukset muodostuvat uudesta rakennettavasta rinnakkaistiestä Vehniän alueelle Nelostien länsipuolella, jossa se sijoittuu eteläosaltaan keskelle maisemallisesti arvokasta peltoaluetta. Rinnakkaistie pirstoo Alanen - järven pohjoispuolisen asutun viljelyalueen rakennetta ja vaikuttaa kyläkuvaan ja paikallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön heikentävästi. Uuden rinnakkaistien rakentaminen aiheuttaa muutoksia myös viljelysalueen tietä lähimpänä olevien asuintalojen maisemakuvassa. Kauempaa maisemasta ja asutuksesta tarkasteltuna tien maisemalliset haittavaikutukset jäävät vähäisemmäksi, koska tien tasaus on suhteellisen lähellä luonnollista maanpintaa, mikä vähentää sen näkyvyyttä. Tien paikkaa kauempaa tarkasteltuna osoittavat liikkuvat autot. Kuva: Havainnekuvan katselusuunta nykyisen Alasentien kohdalta. Rinnakkaistien rakentamisen vaikutukset ovat paikallisesti merkittävät tällä osuudella, jossa tie muuttaa näkyvästi nykyistä peltoalueen maisemakuvaa. Maisemallisia haittoja on pyritty liventämään sovittamalla tien linjaus ja tasaus mahdollisimman hyvin maastoon.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 11(14) Kuva: Nykytilanne, avoin viljelymaisema Kuva: Näkymä suunnitellun tielinjan kohdalta, jossa uusi tie ja välialueella erotettu kevyen liikenteen väylä. Tavoitteena on tien tasauksella, mahdollisimman loivapiirteisellä luiskien muotoilulla ja tieympäristön säilyttämisellä avoimena lieventää tien haitallisia maisemavaikutuksia ympäröivään paikallisesti arvokkaaseen Alasen-Suonpään maisema-alueeseen. Kuva: Ote tieympäristökartasta, jossa tieympäristö on avoimessa maisematilassa viimeistelty vain maisemaan sopivalla nurmetuksella tai niitykylvöllä.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 12(14) Valtatien itäpuolella uusi tielinja sijoittuu avoimen maisematilan ja metsäisen selänteen reunavyöhykkeelle ja sen tuntumaan. Kuva: Havainnekuvan katselusuunta nykyiseltä Vehniäntieltä. Kuva: Nykytilanne, näkymä Vehniäntieltä selänteen reunavyöhykkeelle. Kuva: Suunniteltu tielinja, jossa välialueella eroteltu kevyen liikenteen väylä sijoittuu metsän reunaan.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 13(14) Reunavyöhykkeelle ja metsään, arvokkaan maisema-alueen reunalle sijoittuvalla tielinjalla ei ole niin merkittäviä maiseman arvoja heikentäviä vaikutuksia kuin valtatien länsipuolella. Tielinja vaikuttaa kuitenkin ympäröivien asuinkiinteistöjen lähimaiseman arvoon niitä jonkin verran heikentävästi. Kuva: Ote tieympäristökartasta. Tieympäristö on metsäalueella viimeistelty nurmettamalla tai niittykylvöllä. Moottoritielinjauksesta aiheutuvat maisemamuutokset jäävät pääosin melko vähäiseksi, sillä linjaus noudattelee nykyistä valtatien linjausta. Moottoritien levennys ja rakenteet kuitenkin lisäävät jonkin verran tierakenteiden nykyisiä maisemavaikutuksia paikallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vehniän eritasoliittymä sijoittuu avoimen peltoalueen pohjoisreunaan. Eritasoliittymä tulee erottumaan lähiympäristössä, mutta sen pohjoispuolella oleva metsänreuna pehmentää ja vähentää visuaalisia maisemavaikutuksia. Meluvallit muuttavat valtatieltä avautuvaa maisemaa, mutta suojaavat asuinkiinteistöjä liikenteen melulta. Vallit viimeistellään istutuksin siten, että ne ottavat mahdollisimman hyvin kiinni ympäröiviin metsäsaarekkeisiin, maastoon ja pihapiireihin. Kuva: Eritasoliittymä sovitetaan ympäristöön täydennysistutuksin ja metsityksin. Eritasoliittymä sijaitsee maisemallisesti sopivimmassa mahdollisessa kohdassa aluetta.
Ympäristövaikutukset/ maisema ja kulttuuriperintö 14(14) 4.2 Vaikutukset kulttuuriperintöön ja haitallisten vaikutusten lieventäminen Vanha Laukaantie jää uudelle tiealueelle eli tuhoutuu moottoritien rakentaminen myötävaikutuksesta. Ennen rakennustöihin ryhtymistä on vanha tierakenne (mitat, rakenne, poikkileikkaus) tutkittava ja dokumentoitava. Muutoin tiejärjestelyillä ei ole haitallista vaikutuksia muihin suunnittelualueen vaikutusalueella sijaitseviin kiinteisiin muinaisjäännöskohteisiin tai niihin rinnastettaviin kohteisiin. Tampereella Destia Oy Maisema-arkkitehti MARK Laura Soosalu