21.6.2018 1(6) TALOUSARVION 2019 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2019 2021 LAADINTAOHJEET 1. Talousarviota koskevat säännökset Kuntalain (410/2015) 110 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Edellä 3 momentissa säädettyä alijäämän kattamisvelvollisuutta sovelletaan myös kuntayhtymiin. Lain verotusmenettelystä 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden tuloveroprosentin suuruus 17.11. mennessä Verohallinnolle. 2. Kunnan strategia Kuntalaissa säädetään kunnan strategian ja talousarvion yhteensovittamisesta. 37 :n mukaan kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. 110 :n mukaisesti Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Isonkyrön kunnanvaltuuston 23.5.2017 15 päivittämän kuntastrategian painopisteet ovat eläminen ja yrittäminen. Näitä painopisteitä tukemassa ovat voimavarat ja toimintaympäristö. Em. neljästä elementistä muodostuu strategian kokonaisuus. Jokaisessa neljässä elementissä on strategiset tavoitteet sekä niistä johdetut yksittäiset palvelulupaukset, jotka on huomioitava talousarvion laadinnassa. 3. Sote- ja maakuntauudistus Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Tässä tapauksessa taloussuunnitelma ulottuu ainakin vuoteen 2021 saakka. Sote- ja maakuntauudistusta on suunniteltu toteutettavaksi vuodesta 2020 lähtien. Muutokseen liittyviä lakeja ei kuitenkaan ole vielä hyväksytty. Lakia valmistelevien tietojen perusteella ei voida tehdä päätöksiä, vaan on tukeuduttava olemassa olevaan lainsäädäntöön. Siksi Kuntaliitto 13.6.2018 suosittelee nykyisten ohjeiden perusteella, että kunnat ja kuntayhtymät laativat vuoden 2020 taloussuunnitelmansa siten, että
21.6.2018 2(6) sen luvuissa ei huomioida mahdollista tulevaa uudistusta. Kuntia koskeva uusi lainsäädäntö tai lainsäädäntömuutokset eli arvio tulevaisuudesta ovat kuitenkin tärkeitä taloussuunnitelman sanallisissa yleisperusteluissa esiintuotavia seikkoja. Yleisiä perusteita tarkastellaan kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista. Suositeltavaa on lisäksi laatia vaihtoehtoislaskelmia ainakin kunnan omaan käyttöön johtamisen apuvälineeksi. Koska sote- ja maakuntauudistuksen tilanne on keskeneräinen, on tärkeää seurata lainsäädännön etenemistä. Jos ko. säädökset hyväksytään ajoissa vuoden 2018 aikana, niiden vaikutukset huomioidaan vuoden 2020 taloussuunnitelmassa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähentyvät noin puolella ja siirtyvien tehtävien rahoitusvastuu poistuu kunnilta, joten valtion tuloja lisätään ja kuntien tuloja vastaavasti vähennetään. Valtion verotuloja kasvatetaan kiristämällä valtion ansiotuloverotusta. Jotta kokonaisveroaste ei kasva, kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä uudistuksen voimaantulovuonna. Kuntien käyttötalousmenot putoavat lähes puoleen nykyisestä. Kunnallisveron lakisääteinen alentaminen ja kuntien yhteisövero-osuuden pienentäminen vähentävät vastaavasti kuntien tuloja. Kuntien taseiden ali- ja ylijäämät sekä velat säilyvät kuitenkin käytännössä ennallaan. Toisaalta väestön ikääntymisestä ja muista sosiaali- ja terveyspalvelujen tarpeista aiheutuvat menopaineet ja riskit siirtyvät pois yksittäisten kuntien vastuulta. Kuntien vastuu asukkaidensa terveyden edistämisestä ja ennalta ehkäisevästä toiminnasta kuitenkin säilyy. Sote- ja maakuntauudistus pienentää kuntatalouden menopaineita. Sen sijaan kuntien suhteellinen velkaantuneisuus kuitenkin kasvaa, sillä samaan aikaan kun kuntatalouden tulot likimain puolittuvat, vain pieni osa veloista siirtyy maakuntiin. 4. Valtionosuudet Kuntaliitto on 14.6.2018 julkaissut ennakolliset laskelmat vuoden 2019 valtionosuuksista. Ennakkolaskelmissa on huomioitu jo tiedossa olevia muutoksia. Laskelmia päivitetään seuraavan kerran syyskuussa. Lopulliset päätökset vuoden 2019 kuntakohtaisista valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2018 lopussa. 5. Eläkemaksut Keva julkaisi 6.6.2018 budjetointiohjeen vuosien 2019-2021 Kevan jäsenyhteisöjen eläkemaksuista. Keskeisintä budjetointiohjeessa on se, että varhaiseläkemenoperusteinen maksu voitaisiin lakkauttaa jo vuoden 2018 jälkeen. Se korvautuisi vuoden 2019 alusta alkaen uudella työkyvyttömyyseläkemaksulla, joka perittäisiin osana palkkaperusteista maksua. Vuodesta 2019 alkaen palkkaperusteinen eläkemaksu muodostuisi kaikille jäsenyhteisöille samansuuruisesta työansiopohjaisesta eläkemaksusta, joka korvaisi nykyiset työnantajan ja työntekijän palkkaperusteiset eläkemaksut sekä jäsenyhteisökohtaisesti vaihtelevasta uudesta työkyvyttömyyseläkemaksusta, joka korvaisi nykyisen varhaiseläkemenoperusteisen eläkemaksun. Palkkaperusteinen eläkemaksu olisi siis jatkossa yksityisalojen TyEL-järjestelmän tapaan kokonaiseläkemaksu. Keva laskuttaa koko palkkaperusteisen eläkemaksun työnantajalta. Kevan 1.6.2018 arvion mukaan työansiopohjainen eläkemaksu vuosina 2019-2021 on 23,40 %. Se on kaikilla jäsenyhteisöillä sama ja sisältää työntekijän eläkemaksun. Tämän lisäksi Keva laskuttaa työnantajalta jäsenyhteisökohtaisen työkyvyttömyyseläkemaksun, joka on keskimäärin 1,0 %. Työnantaja pidättää palkanmaksun yhteydessä itselleen työntekijän eläkemaksun, joka on Kevan arvion mukaan vuonna 2019 alle 53- vuotiailla ja 63 vuotta täyttäneillä 6,75 % ja 53-62 -vuotiailla 8,25 %. Kevan valtuuskunta vahvistaa vuoden 2019 eläkemaksuihin tehtävät muutokset ja tason 30.11.2018.
21.6.2018 3(6) 6. Kirjanpitolaki ja talousarviosuositus Menot ja tulot jaksotetaan suoriteperusteen mukaisesti eli kohdistetaan talousarviovuoteen. Menot kohdistetaan niihin toimintoihin, joista ne aiheutuvat. Täten sisäiset suoritukset otetaan myös määrärahoihin. Sisäisten suoritusten hintana käytetään omakustannushintaa. Määrärahat varataan bruttoperiaatteen mukaisesti vähentämättä tuloja menoista ja menoja tuloista. Suomen Kuntaliitto on antanut suosituksen kunnan ja kuntayhtymän talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kirjanpito tulee järjestää siten, että sen avulla voidaan seurata talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa. Suositus on nähtävissä kokonaisuudessaan mm. Kuntaliiton internetsivuilla www.kuntaliitto.fi. Suosituksen mukaan käyttötalousosassa on budjettirahoitteisia ja kohderahoitteisia tehtäviä, jotka rahoitetaan pääsääntöisesti tulorahoituksella. Budjettirahoitteisissa tehtävissä varojen lähteenä on ensisijaisesti verorahoitus ja muu yleiskatteinen rahoitus. KT Kuntatyönantajien ja kunta-alan pääsopijajärjestöjen helmikuussa 2018 allekirjoittaman erillisen työja virkaehtosopimuksen mukaan viranhaltijalle tai työntekijälle maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä tuloksellisuuteen perustuva erillinen kertaerä. Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto on antanut lausunnon 117 tuloksellisuuserän kirjaamisesta kunnan tilinpäätöksessä. Lausunnon mukaan tuloksellisuuserä kirjataan kokonaisuudessaan vuoden 2018 tilinpäätökseen kuluksi ja siirtovelaksi, koska työnantajalle syntyy maksuvelvollisuus jo vuoden 2018 aikana. Kuntajaosto täydensi samalla 27.9.2016 antamaansa lausuntoa 114 kilpailukykysopimuksen mukaisen lomarahan kirjaamisesta vuoden 2016 tilinpäätökseen. Vuoden 2019 aikana päättyvän lomanmääräytymisvuoden tammi-maaliskuussa kertyvät lomarahat maksetaan vähennettynä. Lomarahojen leikkaus vaikuttaa siten vuoden 2019 kuluihin kolmen kuukauden lomarahojen osalta. Lomaraha kirjataan vuoden 2019 tilinpäätöksessä tavanomaisen tason mukaisesti. 7. Isonkyrön kunnan talouden kehitys Isonkyrön kunnan viime vuosien tilinpäätöksien ja vuoden 2018 talousarvion tunnusluvut ovat seuraavat: 2012 2013 2014 2015 2016 2017 TA 2018 TS 2019 TS 2020 Verotulot milj. 14,01 14,71 15,40 15,74 15,44 15,06 15,34 15,49 7,31 Veroprosentti 20,50 20,50 21,00 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 9,20 Toimintakate, milj. -24,7-25,6-25,0-25,5-25,4-25,6-27,0-27,1-10,0 Vuosikate milj. 1,05 0,95 2,16 2,23 2,94 2,60 1,16 1,20 1,17 Yli-/alijäämä, milj. 0,51-0,16 0,92 1,10 1,81 1,61 0,01 0,01 0,03 Lainaa, /asukas 1 524 1 530 1 125 888 515 401 835 1 325 1 217 (2017: 4 674 as.) Kuntaliiton 14.6.2018 päivitettyjen valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan Isonkyrön kunnan peruspalvelujen valtionosuus on 13.166.037 euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuden laskennassa on käytetty pohjana vuoden 2018 valtionosuutta -203.109 euroa. Valtionosuudet yhteensä olisivat 12.962.928 euroa. Vuonna 2018 Isonkyrön kunta saa valtiovarainministeriön 28.12.2017 päätöksen mukaan valtionosuuksia yhteensä 12.943.716 euroa, joten alustavien laskelmien perusteella Isonkyrön kunnan valtionsosuudet nousisivat 19.212 euroa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon kaikkia valtionosuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Laskelmia päivitetään kesän ja syksyn aikana. Lopulliset päätökset vuoden 2019 valtionosuusrahoituksesta tehdään joulukuun 2018 lopussa. Verotulot toteutuivat vuonna 2017 kolmea aikaisempaa vuotta sekä budjetoitua alhaisempina. Vuodelle 2018 verotuloja budjetoitiin 15,34 milj. euroa, joka on n. 0,3 milj. euroa vuoden 2017 toteutumaa suurempi. Alkuvuoden 2018 kunnallisverotilitykset ovat olleet hiukan vuotta 2017 suuremmat.
21.6.2018 4(6) 8. Palvelusuunnitelma ja tilivelvollisuus Jokainen tehtäväalue sisältää palvelusuunnitelman, jossa esitetään kuntalaisten hyvinvointia koskevat tavoitteet. Palvelusuunnitelman tavoitteet ohjaavat muuta tavoiteasettelua. Tehtäväalueen tilivelvolliseksi määritellään palvelualueen johtaja. 9. Budjettirahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Tavoitteet ja tunnusluvut Kunnanhallitukselle ja edelleen -valtuustolle annettavassa talousarvioehdotuksessa esitetään vain valtuustotason tavoitteet. Valtuustotason tavoitteet ovat ensisijaisesti vaikuttavuustavoitteita, joissa näkökulmana on palvelun vaikutus asiakkaaseen. Vaikuttavuustavoitteet määrittävät joko palvelun aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun laatua, jota arvioidaan sen saatavuutena, riittävyytenä, kohdentuvuutena tai asiakastyytyväisyytenä. Vaikuttavuustavoitteen asettamisessa korostuu tilaaja-näkökulma ja palvelutarpeiden priorisointi. Valtuusto voi sitovina tavoitteina hyväksyä myös tuotantotavoitteita tärkeissä toiminnan kehittämistä, tuloksellisuuden parantamista tai henkilöstöpolitiikkaa koskevissa asioissa. Sekä vaikuttavuus- että tuotantotavoitteet tulee määritellä siten, että niiden toteutumista voidaan mitata ja seurata. Tavoitteiden tai tavoitekokonaisuuksien tulee olla oleellisia tehtävän perustoiminnan kannalta. Vaikuttavuus- ja tuotantotavoitteet valmistelee valtuuston hyväksyttäväksi lautakunta, jonka toimialaan tehtävä kuuluu. Lautakunnan on selkeästi eroteltava valtuustotason tavoitteet ja lautakuntaan nähden sitovat tavoitteet. Lautakunnan toimivaltaan kuuluva tavoiteasettelu esitetään vain tulosyksikkökohtaisissa käyttösuunnitelmissa, jotka lautakunnat hyväksyvät sen jälkeen, kun valtuusto on hyväksynyt talousarvion. Käyttötalouden perustelut Perusteluissa selvitetään tarkemmin palvelutarpeisiin, tavoitteiden asettamiseen sekä niiden saavuttamiseen liittyviä haasteita ja epävarmuustekijöitä. Perusteluissa tehdään lisäksi selkoa toiminnan painopisteistä ja kehittämistarpeista sekä arvioidaan voimavarojen riittävyyttä muun muassa henkilöresurssien, toimitilojen ja muiden tuotannontekijöiden osalta. Talousarvion toteutumista seurattaessa on raportoitava myös sisäisen valvonnan toteutumisesta. Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Budjettirahoitteisen tehtävän määrärahat ja tuloarviot sidotaan tavoitteisiin. Valtuusto osoittaa toimielimelle määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. 10. Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosa Kohderahoitteisen tehtäväalueen käyttötalousosan laadinnassa noudatetaan soveltuvin osin talousarviosuositusta. 11. Investointisuunnitelma Investointiosaan budjetoidaan ne hyödykkeet, joiden hankintameno on vähintään 10 000 euroa ja joiden käyttöikä on pitempi kuin kaksi vuotta. Investointi merkitään pysyviin vastaaviin ja kirjataan normaalisti poistoina vaikutusaikanaan kuluksi. Mikäli hankintameno ennen rahoitusosuuden vähentämistä alittaa 10 000 euroa, meno budjetoidaan hankintatilikauden kuluksi käyttötalousosaan, vaikka se tuottaisi tuloa tai on palvelutoiminnan käytössä useamman tilikauden ajan.
21.6.2018 5(6) Investointiosassa esitetään hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot joko hankkeille tai hankeryhmille. Hankeryhmät ja hankkeet tulee sopeuttaa kirjanpidon osastokarttaan, että poistot ja omaisuus taseessa tulevat oikein. 12. Talousarvion laskentaohjeet Talousarvion 2019 laadinnassa tulee välttää harkinnanvaraisia menoja sekä pidättäytyä määrärahakorotuksista. Määrärahat budjetoidaan pääosin ilman arvonlisäveroa. Poikkeuksena ovat ne menot, jotka arvonlisäverotuksessa ovat vähennyskelvottomia tai jotka eivät ole palautukseen oikeuttavia. Palkat ja henkilösivukulut Uusien kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi on 1.2.2018-31.3.2020. Eri sopimusalojen palkankorotukset vaihtelevat hiukan, mutta vuonna 2018 sopimuskorotukset ovat keskimäärin yhteensä 1,3 prosenttia ja vuonna 2019 keskimäärin 2,16 prosenttia. Tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä maksettavaan tuloksellisuuteen perustuvaan erilliseen kertaerään ei varauduta vuoden 2019 talousarviossa, koska se kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mukaisesti kirjataan kokonaisuudessaan vuoden 2018 tilinpäätökseen kuluksi ja siirtovelaksi. Vuodelle 2019 KVTES:n, OVTES:n ja TS:n alaiset palkat budjetoidaan heinäkuun 2018 palkkatason mukaisina siten, että tehtäväkohtaiseen palkkaan, palvelusaikaan sidottuun lisään sekä henkilökohtaiseen lisään budjetoidaan 1,95 %:n korotus ja lomarahan osuus budjetoidaan koko vuoden osalta 6,0 % vuosipalkasta. Talousarvion laadinnan edetessä hallintojohtaja antaa tarvittaessa lisäohjeistusta. Sosiaali- ja eläkemaksujen arvioidaan olevan seuraavat: MAKSU/VUOSI 2019 4100 Palkkaperusteinen eläkemaksu (KuEL-maksu) 16,65 4110 Valtion eläkemaksu (ent. VaEL-maksu, opettajat) 16,84 4115 Työkyvyttömyyseläkemaksu (ent. Varhe-maksu) 1,0 4150 Sairausvakuutusmaksu 0,75 4160 Työttömyysvakuutusmaksu 2,60 4170 Tapaturmavakuutusmaksut 0,70 Palkkaperusteinen eläkemaksu budjetoidaan kaikkien työntekijöiden osalta samansuuruisena varovaisuuden periaatetta noudattaen. Huom. edellä uutena prosenttiperusteisena maksuna Varhe-maksun korvaava työkyvyttömyyseläkemaksu. Edelleen eläkemenoperusteiseen KuEL-maksu tilille 4105 budjetoidaan kuluvan vuoden toteutumaennuste kerrottuna kertoimella 1,08. Muille kustannuspaikoille em. tileille ei budjetoida summia. Koska em. tietoja voidaan tarkistaa suunnittelun edetessä, sosiaali- ja eläkemaksut on budjetoitava palkkataulukkoihin erikseen siten, että niitä voidaan tarkistaa prosenttiyksikköä muuttaen. Asiakaspalvelujen ostot Palvelujen ostot budjetoidaan ensisijaisesti tiedossa olevia hintojen muutoksia vastaavasti.
21.6.2018 6(6) 13. Määräaika Talousarvioesitykset tulee toimittaa hallintojohtajalle 21.9.2018 mennessä. Talousarvioesitys valmistellaan siten, että talousarvio voidaan hyväksyä samassa kokouksessa kuin veroprosentit. Kunnanhallituksen talousarviopäivä on suunniteltu pidettäväksi 23.10.2018. 14. Lomakkeet Lomakkeet tallennetaan osoitteeseen: \\kyrosrv\asiakirjat (U:) TA19 ISONKYRÖN KUNNANHALLITUS Tero Kankaanpää kunnanjohtaja Jaana Järvi-Laturi hallintojohtaja