Tämän oppaan hyödyntäminen

Samankaltaiset tiedostot
Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma

TERO VUORINEN STRATEGIAKIRJA 20 TYÖKALUA

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Strategia prosessista käytäntöön!

Johtamisosaaminen alihyödynnetty voimavara. XVII Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari Rovaniemi KTT Mikko Luoma, JTO

MÄNTSÄLÄN KUNNAN HANKINTOJEN STRATEGISET TAVOITTEET

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Selkeästi vaikuttava. STM-konsernin viestinnän linjaukset

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

MILLAINEN ON HYVÄ STRATEGIA? Helsingin kaupunginvaltuuston seminaari Arto Hiltunen

OSA I Strategia miksi ja miten

KOTKA2025 -työsuunnitelma. Terhi Lindholm, kehitysjohtaja

LARK alkutilannekartoitus

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Asikkala Valtuustoseminaari

Miten näkökulmat ovat syventyneet ISO ja välillä? Lassi Väisänen

Strateginen tavoite ilman odotettua tulosta ja sitä osaltaan mahdollistavaa toiminnan tavoitetilaa on vain ylevä toive.

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

SKENAARIOT JA DISRUPTIOT


STRATEGIAPROSESSI LIEKSAN KAUPUNKI Kuvausta on täydennetty johtoryhmässä syksyn 2015 aikana sekä alkuvuodesta 2016.

Q-Kult työvälineen esittely Tukeeko organisaatiokulttuurinne laadunhallintaa?

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Kehittämisprosessin vaihemalli. Pirkko Mäkinen Asiantuntija, Työturvallisuuskeskus

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä erikoistumiskoulutus (30 op) OPINTOJAKSOKUVAUKSET. Kaikille yhteiset opinnot (yhteensä 10 op)

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

Strateginen ketteryys

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Osaat kehittää oman pk-yrityksen liiketoimintastrategiaa ottaen huomioon Osaamistavoitteet digitalisaation tuomat mahdollisuudet.

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

Tehokas strategia ja toimeenpano

FINAS päivä Organisaation kasvun strategisen suunnittelun ja toteutuksen haasteet. FINAS-päivä Jukka Verho

Digitaalisen liiketoiminnan kehittäjä 30 op erikoistumiskoulutus

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi

Matkailun konseptoinnin Masterplan Projektisuunnitelma, Seutuneuvosto,

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2018 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Toimivan laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa kehittämistä tukevan järjestelmän kriteerit ja arviointi

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Tiina Tuurnala Merenkulkulaitos. Paikkatietomarkkinat Helsingin Messukeskus

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

ROHKEASTI KASVUUN YRITYSTEN KEHITTÄMISPALVELVELUT APUNA? TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Anna-Liisa Heikkinen

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen Laila Bröcker

Case: Nuori hyvinvointipalveluyritys

Strategiatyön toimintasuunnitelma 2013

Seurastrategian lyhyt suunnittelutyökirja urheiluseuroille. Asiat, jotka vähintään tulee olla mietittynä ja aina ajan tasalla.

SIL2020 Strategia. Avainhenkilöpäivät Eila Pohjola

KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2017 Laatupalkintokilpailun prosessi ja hakemuksen laatiminen

Turvallinen siirtymä rohkea uudistuminen Strateginen johtaminen Uudellamaalla ja maakuntastrategian tavoitteiden luonnoksia

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Kuopion perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämissuunnitelma Tiivistelmä

täsmällistä johtamista

Esitys arviointikehikosta ja sen hyväksymisestä lausuntokierrokselle

HKL:n johtamisjärjestelmän uudistaminen

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

N-PIIRIN KOULUTUSTOIMIKUNNAN STRATEGIA JA HANKKEET

Yritysturvallisuuden johtamisen arviointi

Vuosi ISO 9001 ja 14001:2015 julkaisusta sertifioijan kokemuksia Sertifioinnilla kilpailuetua - Inspectan tietopäivä

HANKINTASTRATEGIA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

P-P VERKKOPALVELUT. Kasvuyritysten kumppani

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Kasvuun johtaminen -koulutus

TU-C9280 Viestintä 1

Future Smart City. Tulevaisuuden kunta ekosysteemin ja alustatalouden keskiössä. Juha Ruokari. Huhtikuu 2018

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

ForeC Advisors Sinisellä merellä PSD. Ennakoivan johtamisen ja asiakakokemuksen koostaja on Sinisen Meren navigaattori

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

Saarijärven elinkeinostrategia.

Kuntien digitalisaation kannustin

Market Expander & QUUM analyysi

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

Salo Ulla Soukainen

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

Mitä on markkinointiviestintä?

KUTSU. Tervetuloa Loisto, Majakka ja opetustoimen johto yhteen! Seitsemän aluetapaamista Syksyllä Päivä

Uusi Kotka 2025 osallistava kaupunkistrategiaprossi työsuunnitelma. Elinvoimalautakunta Kaupunginhallitus

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

W. Chan Kim Renée Mauborgne SINISEN MEREN STRATEGIA

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Transkriptio:

Tämän oppaan hyödyntäminen Tämän oppaan sisäsivuille on tiivistetty ohjeistus strategian laatimiseksi etenkin pienten ja keskisuurten yritysten tarpeita ajatellen. Ohjeistus etenee neljän osa-alueen kautta. Nämä voidaan nähdä peräkkäisinä vaiheina, jolloin ohjeistusta voidaan käyttää hahmottamaan kulloinkin vuorossa olevaa toimenpiteiden kokonaisuutta. 01 02 03 04 TILANNEKUVA tarkoittaa yrityksen vallitsevan tilanteen ja ajankohtaisten johtamishaasteiden hahmottamista. STRATEGIAPROSESSI tarkoittaa menettelyä, jonka avulla yritys tuottaa näkemyksiä liiketoiminta strategiaansa. STRATEGIAN SISÄLTÖ tarkoittaa hyödylliseksi koettujen näkemysten muodostamaa kokonaisuutta. STRATEGIAN TOTEUTUS tarkoittaa kaikkea sitä, minkä avulla strategian sisältö muuttuu käytännön tekemiseksi. Ajallinen jatkumo on käyttökelpoinen, mutta ei kuitenkaan ainut tapa nähdä strategisen johtamisen kokonaisuus. Taitava strategisen johtamisen toteuttaja osaa hyödyntää eri osa-alueita luovasti toisiaan tukien.

Kokkolan yliopisto keskus Chydenius Talonpojankuja 2B PL567, 67701 Kokkola chydenius.fi kokkolan yliopistokeskus unichydenius Jyväskylän yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Vaasan yliopisto toteuttivat vuosina 2015 2018 hankkeen nimeltä Keskipohjalaisen strategiaosaamisen vahvistaminen (KeStO). Hanke keskittyi strategiseen johtamiseen liittyvän osaamisen ja toiminnan tason parantamiseen toiminta-alueellaan. Hankkeen avulla 20 organisaatiota sai konkreettista apua liiketoimintastrategiansa laatimiseksi ja toteuttamiseksi. Organisaatiot edustivat laajasti eri toimialoja. Lisäksi hankkeen aikana toteutettiin viisi strategiseen johtamiseen liittyvää kehittämistilaisuutta, jotka olivat avoimia kaikille. KeStO-hanke perustui ajantasaiselle strategisen johtamisen tutkimukselle ja toteuttajien käytännön kokemukselle. Sen myötä jalostui käyttökelpoinen malli erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten strategisen johtamisen tarpeisiin. Samalla hanke itsessään tuotti aineistoa näiden yritysten johtamishaasteista ja -käytännöistä. Yhtenä hankkeen tuotoksena syntyi tämä käytännönläheinen ohjeistus strategisen johtamisen kehittämiseksi vastaavanlaisissa organisaatioissa. KeStO-hanke oli Keski-Pohjanmaan liiton päärahoittama ja Kokkolan ja Kaustisen seutukunnan sekä Keskipohjan Yrityspalvelu Oy:n osarahoittama Euroopan aluekehitysrahaston hanke. Hankkeen rahoittamiseen osallistuivat lisäksi Kokkolan yliopistokeskus Chydenius ja Vaasan yliopisto. YHTEISTYÖSSÄ: K E S T O KESKIPOHJALAISEN STRATEGIAOSAAMISEN VAHVISTAMINEN

PK-YRITYKSEN STRATEGINEN JOHTAMINEN Opas strategisen johtamisen käytäntöön MIKKO LUOMA 2018 MARI HARALD

Mitä strategisella johtamisella tarkoitetaan? Strateginen johtaminen on laaja asiakokonaisuus, joka pitää sisällään menettelyjä, joita käytetään yrityksen tulevaisuuden suunnan valintaan ja valitussa suunnassa etenemiseen. Analyysien tekeminen, vaihtoehtojen hahmottaminen, päätöksenteko, viestintä, seuranta ja raportointi ovat kaikki strategisen johtamisen ilmenemismuotoja. Oleellista on, että strateginen johtaminen käsittelee yrityksen menestymisen kannalta tärkeitä asioita. Strategisen johtamisen tulee olla jatkuvaa toimintaa. Sen tulee näkyä monin tavoin niin johdon työssä kuin laajemminkin henkilöstön keskuudessa. Strategisen johtamisen keskiössä on elävä ja yrityksen toimintaa aidosti suuntaava liiketoimintastrategia. Hyvä strategia ei synny itsestään tai jonkin muun tekemisen ohessa, vaan sen laatimiseen on aivan erityisesti heittäydyttävä. Jos strategia on oikeasti hyvä, siitä puhuminen ja sen eläminen todeksi tapahtuu luontevasti osana yrityksen arjen tekemistä. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on harvoin erityisiä asiantuntijoita huolehtimassa strategisen johtamisen toimenpiteistä. Strategista johtamista on hoidettava monen ihmisen oman toimen ohella. Tämän ei kuitenkaan tarvitse merkitä huonoja tai merkityksettömiä strategioita. Onnistunutta, menestykseen johtavaa strategista johtamista voidaan saada aikaan kaikissa organisaatioissa. Tärkeää on havahtua ja lähteä määrätietoisesti liikkeelle. Tätä haluamme edistää tämän ohjeistuksen avulla.

Tilannekuva 01 Hyvän strategian laatiminen alkaa yrityksen vallitsevan tilanteen hahmottamisesta. Tilanteen oikeanlainen ymmärtäminen saattaa tuntua itsestään selvältä, mutta se ei ole sitä. Varsinkin jos yrityksessä on johtoryhmän kaltainen, useasta henkilöstä muodostuva ydinjoukko, on tärkeää, että sen jokainen jäsen kokee yrityksen tilanteen riittävän yhdenmukaisesti. Heidän lisäkseen tilanteen hahmottamisen tarve koskee mahdollista yrityksen hallitusta. Tilannekuva tarkoittaa johtohenkilöiden käsitystä yrityksen tilanteesta. Tilannekuvan tulisi ennen kaikkea pitää sisällään henkilöiden näkemys yrityksen lähitulevaisuuden johtamishaasteista. Johtamishaaste on mikä tahansa seikka, jonka johto haluaisi olevan nykytilaa paremmin. Johtamishaasteita yrityksellä on tavallisesti enemmän kuin yksi. Johtamishaasteita voidaan jaotella sen mukaan, painottavatko ne enemmän yri tyksen sisäisiä asioita vai yrityksen suhteita ulkoiseen ympäristöönsä ja muihin toimijoihin kuten asiakkaisiin tai yhteistyökumppaneihin. Toisaalta johtamishaasteita voidaan jaotella sen mukaan, pyrkivätkö ne enemmän tehostamaan nykyisen kaltaista toimintaa vai muuttamaan kokonaan nykyisen toiminnan luonnetta. Johtamishaasteiden luonne vaikuttaa siihen, millainen strategiaprosessi yrityksessä kannattaa toteuttaa. Tähän liittyy oheinen kuvio. MUUTOS Tavoiteltava tila TEHOSTAMINEN Strategisten haasteiden ryhmittely Henkilöstön osaamisen ja/tai toimintatapojen kehittäminen Orgaaninen kasvu Vision määritteleminen Osaamisen jakaminen yksiköiden välillä Organisaatiokulttuurin kehittäminen Tehokkuuden parantaminen Toimintaprosessien harmonisoiminen Vision käytännöllistäminen Eri yksiköiden keskinäisen työnjaon selkeyttäminen Toiminnan kokonaislaadun parantaminen Innovaatioiden tuottaminen/ hyödyntäminen Uusien markkinoiden luominen Organisaation ketteryyden lisääminen Vaihtoehtoisiin tulevaisuuskehityksiin varautuminen Alan sääntöjen ja standardien muuttaminen Palvelujen käyttäjien parempi kohtaaminen Alihankinta- ja/tai jakeluverkostojen hyödyntäminen Asiakasryhmien (-toimialojen) trendien hahmottaminen/ennakoiminen Rakenteelliset järjestelyt Taloudellisen logiikan uudistaminen SISÄINEN YMPÄRISTÖ Työskentelyn fokus ULKOINEN YMPÄRISTÖ

Strategia - prosessi 02 Tilannekuva syntyy yleensä verrattain nopeasti, mutta sen jälkeen käynnistyvä strategiaprosessi vie hyvin toteutettuna aikaa useita kuukausia. Aikaa kuluu siksi, että johto toteuttaa strategiaprosessin muiden tehtäviensä ohessa ja siksi, että sen yhteydessä käsiteltävät asiat ovat yleensä mutkikkaita. Strategiaprosesseja voidaan toteuttaa monin tavoin. Oleellista strategiaprosessissa on niin sanottujen strategiatyökalujen hyödyntäminen. Strategiatyökalut ovat erilaisia analyyseja, viitekehyksiä tai pelkistyksiä, jotka tuottavat uutta tietoa tai näkemystä yrityksen suunnan määrittelemistä tai etenemistä varten. Käytettävät strategiatyökalut tulee valita yrityksen tilannekuvan perusteella. Yleensä 3 4 oikein valittua strategiatyökalua riittää hyvän strategiaprosessin toteuttamiseen. Oheinen kuvio selkeyttää strategiatyökalujen valintaa. Ohjeita ja valmiita pohjia strategiatyökalujen hyödyntämiseen löytyy kirjallisuudesta ja myös vapaasti netistä. On tärkeää, että strategiatyökalujen käytön pohjalta johto tekee strategisia johtopäätöksiä: mitä kyseinen analyysi tai viitekehys vaatii meitä tekemään aiemmasta poikkeavalla tavalla? Myös muiden kuin pelkän johdon osallistuminen strategiaprosessiin on tärkeää. Etenkin henkilöstö mutta myös yhteistyökumppanit ja asiakkaat voivat tarjota tietoa ja näkemystä, josta on hyötyä johtopäätösten tekemisessä. MUUTOS Käytä tunnistamiasi haasteita vastaavia työkaluja! Tavoiteltava tila TEHOSTAMINEN Strategiatyökalujen sijoittuminen Osaamisen & tiedon johtaminen Laatu- & prosessijohtaminen Liiketoiminta- & tuoteportfoliot Organisaationalinen arkkitehtuuri Ydinkompetenssit Tavoitejohtaminen Tasapainotettu tuloskortti Visio, missio & perusarvot SWOTanalyysi Skenaariotyöskentely Liikeidea, toimintamalli Hyperkilpailu Heikot signaalit Kilpailija- & tuoteanalyysit Toimialaanalyysi Sinisen meren strategiat SISÄINEN YMPÄRISTÖ Työskentelyn fokus ULKOINEN YMPÄRISTÖ

Strategian sisältö 03 Strategiaprosessin aikana tehdyt johtopäätökset tulee yhdistää yhtenäiseksi kokoelmaksi strategisia linjauksia. Strategian sisältö on valmis silloin, kun siitä löytyy nasevat linjaukset seuraaviin näkökohtiin. Tavoitetilat: Strategiasta tulee käydä ilmi, mitä nykyisestä poikkeavaa yritys haluaa olla, saavuttaa, tehdä tai osata määrittelemänsä strategiakauden lopulla. Tavoitetiloja ei tarvitse tiivistää yhteen lauseeseen, vaan ne kannattaa ilmaista selkokielisen kuvauksen muodossa siten, että ne on helppo viestiä. Strategiset hankkeet: Nämä ovat useista yksittäisistä toimenpiteistä koostuvia uusia avauksia, jotka muuttavat merkittävästi yrityksen vallitsevaa tilannetta. Investoinnit, kumppanuudet, rakennejärjestelyt, mittavat kehitysohjelmat ja uudet johtamiskäytännöt ovat tyypillisiä esimerkkejä strategisista hankkeista. Hankkeet tulee muotoilla niin, että niiden toteuttaminen kestää lähes koko strategiakauden ajan. Vahvuudet: Strategiaan tulee sisältyä käsitys yrityksen olemassa olevista vahvuuksista. Toisin kuin tavoitetilojen, vahvuuksien tulee olla totta jo nyt, eikä vasta tulevaisuudessa. Vahvuudet luovat perustan yrityksen tavoitetiloille ja auttavat strategisten hankkeiden toteuttamisessa. Vahvuudet ovat myös yrityksen ulkoisen imagon rakennusaineita. Toimenpidesuunnitelma: Tämä konkretisoi strategiset hankkeet yksittäisiksi toimenpiteiksi, joille määritellään aikataulu ja vastuuhenkilöt. Toimenpidesuunnitelma on rullaava, toisin sanoen lähitulevaisuuden toimenpiteet määritellään tyhjentävästi myöhemmät yleisluontoisesti. Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteuttamista ja määrittelee säännöllisesti uusia lähitulevaisuuden toimenpiteitä. Taloudelliset tavoitteet: Strategian tulee sisältää myös koko strategiakauden päähän ulottuvia taloudellisia linjauksia. Näiden tulee olla linjassa edellä kuvattujen muiden osa-alueiden kanssa. Tavallisesti taloudelliset tavoitteet liittyvät tulevaisuuden liikevaihtoon, käyttökatteeseen, liiketulokseen ja omavaraisuuteen. Nämä ohjaavat vuotuisten budjettien laatimista.

Strategian toteutus 04 Strategian toteutusta pidetään usein strategisen johtamisen vaikeimpana osa-alueena. Toteutus kestää useita vuosia ja koostuu useiden ihmisten suorittamasta, usein varsin arkisesta työstä. Toteutuksen ytimessä ovat edellä strategian sisällön yhteydessä mainitut strategiset hankkeet ja niiden sisältämät toimenpiteet. Strategia toteutuu sitä varmemmin, mitä paremmin hankkeet on määritelty ja toimenpiteet yksilöity. On tärkeää huomata, että toteutuksen edellytykset luodaan strategian sisällön muotoilemisen yhteydessä. Huonoa strategiaa ei voi toteuttaa mitenkään. Strategian toteutuksessa korostuu yrityksen ykkösjohtajan puheenjohtaman johtoryhmän ja mahdollisten yksikkö- tai toimintokohtaisten alajohtoryhmien toiminta. Johtoryhmän toimintakäytäntöjä, kokoonpanoa ja jäsenten vastuualueita on yleensä syytä täsmentää uuden strategian painotuksia vastaaviksi. Strategian toteutus edellyttää sen tekemistä näkyväksi ja sen jatkuvaa viestintää yrityksen sisällä. Johdon on voitava kytkeä tekemänsä uudistus- ja kehitystoimet osaksi strategiaa. Strategia menettää merkityksensä, jos henkilöstön havaitsemat muutokset alkavat aiheutua jostain muualta kuin strategian määrittelemistä lähtökohdista. Strategiaa voi joutua täsmentämään muutenkin kuin vain rullaavan toimenpidesuunnitelman osalta strategiakauden aikana, jos yrityksen sisäinen tai ulkoinen toimintaympäristö muuttuu merkittävästi. Strategian tavoitetilat tulisi kuitenkin osata määritellä niin, etteivät tavanomaiset muutokset vanhenna niitä ennenaikaisesti. Strategia on toteutettu silloin, kun tavoitetilat on saavutettu. Tällöin tulee käynnistää uuden strategian laatiminen.