Miten vauvan unirytmi kehittyy?



Samankaltaiset tiedostot
Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

6-12 kk vauvan uni ja tavalliset univaikeudet

1-3-vuotiaan lapsen uni ja arkiset univaikeudet. Juulia Ukkonen TtK, kätilö Vanhemmuuskeskus, Väestöliitto ry

0-6 kk vauvan uni Juulia Ukkonen BSc Health Communication, kätilö

UNIKOULU OSASTOLLA B 21

LAPSEN VANHEMMILLE. Yli 6 kk:n ikäisen lapsen uni- ja valverytmitykseen kotona

HYVIÄ UNITAPOJA ALUSTA ALKAEN

UNIOPAS ALLE 1-VUOTIAIDEN LASTEN VANHEMMILLE

UNIOPAS LEIKKI-IKÄISTEN LASTEN VANHEMMILLE

ALLE KAKSIVUOTIAAN LAPSEN UNI

Opaslehtinen unesta ikäihmiselle

Käsikirjoitus Anna Keski-Rahkonen, LT, apulaisprofessori. Toimitus Minna Nalbantoglu, toimittaja

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

opas vanhemmille kansi Toimittanut Anja Saloheimo

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

opas vanhemmille kansi Toimittanut Anja Saloheimo

Opiskelijan unipäiväkirja

Tarja Ketola Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

(Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) 1. Nimesi:

Koululaisten lepo ja uni

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Herää joka aamu säännöllisesti samaan aikaan

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ KOULUIKÄISELLE (7-16 VUOTTA) (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

8 UNI JA LEPO. sivut 85-91

UNIHÄIRIÖIDEN HOITOKEINOT LAPSUUSIÄSSÄ. Outi Saarenpää-Heikkilä LT, lastenneurologi TAYS

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen

Syvä ja hyvä uni antaa rentoutuneen mielen ja aktiivisen kehon. Arvosta ja vaali hyvää untasi Yhtä terveytemme perusedellytystä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

Unihiekkaa etsimässä - Ratkaisuja vauvan ja taaperon unipulmiin

NUKKUMALLA MENESTYKSEEN

HYVÄ ARKI. Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi, kevät 2017 Osastonhoitaja Riitta Salomäki YTHS

Nuori urheilija. Terveys ja kasvu Ravinto Levon ja unentarve Harjoittelu ja liikunta. Harjoittelu + ravinto + lepo = kehittyminen

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Pikkulapsiperheen uniohjaus neuvolassa

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen

KÄMMENMALLI RAKENNA POLKUSI ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEEN

Lasten unesta ja unihäiriöistä. Anne Huutoniemi Helsingin uniklinikka

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

Alle kouluikäisten lasten nukkuminen ja uni sekä nukkumisen ja unen pulmat vanhempien havainnoimana

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

JOKAINEN PÄIVÄ ON HYVÄ PÄIVÄ

VAUVAN MOTORIIKKAA OHJAAVAA JA AKTIVOIVAA KÄSITTELYÄ HOITOJEN YHTEYDESSÄ

Varaventtiili. Voimavaralähtöinen menetelmä äidin väsymyksen ennaltaehkäisyyn. Copyright: Mari Lankinen

E LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

6 Pelastakaa Lapset / TEEMA

UNI perusasiat pillereitä, terapiaa vai elintapamuutos. Eija Partanen-Kivinen, Sari Aalto ja Aki

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Aktigrafia. Anniina Alakuijala. LT, kliinisen neurofysiologian erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, somnologist (ESRS)

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I ROVANIEMI

9. Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa päiväunet mukaan lukien?

Valmistautuminen maratonille.

Kärsivällisempi aamu. Viiden vaiheen työkirja lempeämpiin aamulähtöihin

PIKKULASTEN UNI JA NUKKUMISTOTTUMUKSET. Psykologi Katja Rantala. Pienet yökukkujat

Uni, lepo ja vireys Soili Järvilehto ja Raija Kiiski toim. Vappu Laine Kuntoutussäätiö 2010

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

Palautuminen ja unen merkitys Laura Sarkonsalo Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

Alle kouluikäisten lasten uni, univaikeudet ja niiden hoito

Unettomuus. Rea Lagerstedt kliin. opettaja, Helsingin yliopisto

Eikö uni tule? AYL Sanna Mustonen Kivenlahden terveysasema. Kivenlahti Stensvik ry Asukasilta Kahvi-Kaisa

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka Mikkeli

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

Uni on TURVALLISUUTTA. Uni on OPPIMISTA

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Tavoite lähestyy. Syntyy kysymyksiä: Olenko harjoitellut riittävästi? Jaksanko juosta asetetun tavoitteen mukaisesti? Miten valmistaudun?

KUINKA TEILLÄ NUKUTAAN? Terveydenhoitajan antama unineuvonta pienten lasten vanhemmille. Kukka-Maaria Kokkonen Pauliina Rautio

KUNPA NUKAHTAISIT PIAN!

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Salpa ry, Taitoluistelu

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

Kohti onnistunutta imetystä

Koppa kuntoon - stressin hallinta on ennen kaikkea pään asia.

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Uni ja unihäiriöt. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 9.osa

Dialoginen vauvatanssi varhaisen vuorovaikutuksen tukena. Ohjausmateriaali vanhemmille

Käsikirjoitus Anna Keski-Rahkonen, LT, apulaisprofessori. Toimitus Minna Nalbantoglu, toimittaja

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

ALLE KAKSIVUOTIAIDEN LASTEN UNIONGELMIEN HOITO. Opaslehtinen Tampereen ensi- ja turvakotiyhdistyksen univalverytmitystoiminnan tueksi

Esimerkki TAYS/ UNI-poliklinikan vastaanotolta

Sh Anne Huutoniemi Helsingin Uniklinikka

Ketola Tarja Ketola kliininen neuropsykologi Mehiläinen 2011

Uni ja vireystaso. Marjo-Riitta Anttila Tutkimus- ja kehittämiskoordinaattori Sairaanhoitaja

4 vuotiaan lapsen kehityksen arviointi ja yhteistyömenetelmä

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Tiibetiläiset tietoisen unen harjoitukset

Vanhemmat ja lapsen urheileminen

TERVETULOA PERHE- VALMENNUKSEEN!

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Unesta ja unettomuudesta. Eeva Liedes

Uni ja sydän; sykevariaatio ja uni

UNI JA UNIHÄIRIÖIDEN VAIKUTUS MUISTIIN. Salla Lamusuo LT, neurologian el UnilääkeAeteen erityispätevyys

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

RASKAANA 2015 IMETYSOHJAUS NEUVOLASSA. Kirsi Otronen

Transkriptio:

Miten vauvan unirytmi kehittyy? Perheaikaa.fi nettiluento Juulia Ukkonen - Kätilö, TtK 25.1.2013

Uni-valverytmin kehittyminen Vauvan uni-valverytmi kehittyy vähitellen ensimmäisten 3-4 kuukauden aikana. Sen kehittymiseen vaikuttavat: 1. Vuorokausivaihtelu 2. vanhempien päivärytmi ja 3. vauvan temperamentti. VÄESTÖLIITTO Juulia Ukkonen 2

Uni-valverytmin kehittyminen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana Unentarve: n. 15-16 tuntia Pisin unijakso: 4 tuntia Pisin valvejakso: 2 tuntia (1-1,5 tuntia) 70 % vauvoista nukkuu kaksi unijaksoa peräkkäin. Ei selkeää uni-valve-rytmiä VÄESTÖLIITTO Juulia Ukkonen 3

Uni-valverytmin tukeminen ensimmäisen 3. kk aikana Älä pelkää hemmottelevasi lasta! Vauva tarvitsee tukeasi voidakseen nukahtaa turvallisesti. Opettele tunnistamaan vauvan signaaleja esim. väsymys, nälkä, ylirasitus, levon ja rauhoittumisen tarve ja tarpeen vuorovaikutukseen. Opettele vastaamaan vauvan eri tarpeisiin eri tavoin: nälkä läheisyyden tarve imemisen tarve väsymys vuorovaikutuksen tarve imettäminen tai tuttipullo syli tutti nukkumaan seurustelu VÄESTÖLIITTO Juulia Ukkonen

Uni-valverytmin tukeminen ensimmäisen 3. kk aikana Seurustele ja leiki vauvasi kanssa heräämisen ja ruokailun jälkeen. Pidä kiinni selkeästä päivärytmistä. Ulkoile vauvasi kanssa päivällä. Vältä yliväsymystä ja intensiivistä stimulointia! Tarkkaile vauvan väsymyksen merkkejä ja rauhoittele vauva hyvissä ajoin uneen. Rauhoita yöt nukkumiselle; ei leikkejä, kirkkaita valoja tai intensiivistä jutustelua vauvan kanssa. VÄESTÖLIITTO Juulia Ukkonen 5

Vauvan itkuisuus ja sen kehittyminen 1,5 3,5 tuntia / vrk 20-60 min 2.viikko 6.viikko 3.kuukausi VÄESTÖLIITTO 6

Rauhoittelun kultaiset säännöt 1. Toimi rauhoittelussa aina rauhallisesti ja samalla tavoin. 2. Totuttele vauva hitaasti rutiineihin ja rituaaleihin. Vauva oppii hitaasti toistojen kautta. Älä kokeile uusia temppuja ja vinkkejä. 3. Käytä aamupäivä uusien asioiden harjoitteluun. Vauva on yöunien jälkeen levännyt ja jaksaa parhaiten uusien asioiden harjoittelun. Tällaisia asioita voivat olla esim. jutustelu, lattialla tai vatsalla makaaminen, ympäristön tarkkailu ja leikkimään opettelu tai nukahtamisen opettelu uudessa ympäristössä. Baby blues-perheyksikkö Juulia Ukkonen

Rauhoittelun kultaiset säännöt 4. Pidä kiinni selkeästä päivärytmistä. Aloita rytmitys aina yöunien jälkeen: herääminen, ruokailu, jutustelu tai ympäristön tarkkailu, rauhoittuminen, nukkumaan, herääminen 5. Vältä intensiivisiä rauhoittelutapoja kuten jumppapallon päällä hyppimistä ja voimakkaita ääniä. 6. Vältä virikkeiden tarjoamista väsyneelle vauvalle.

Rauhoittelun kultaiset säännöt 7. Time out yliväsyneille vanhemmille. Jos vanhemmat ovat itkuisia, vihaisia tai kireänä olisi hyvä vaihtaa hetkeksi vauvan rauhoittelijaa. 8. Apuverkoston kartoittaminen ja tuen etsiminen. 9. Iltarauhattomuus ja säännölliset itkukohtaukset voisi ennakoida kävelylenkillä. V

Uni-valverytmin kehittyminen 3.-6. kuukauden aikana Unentarve: noin 14-15 tuntia Pisin unijakso: 8,5 tuntia Pisin valvejakso: 3-4 tuntia 60 % vauvoista nukkuu läpi yön. Selkeä uni-valve-rytmi Nukahtamisavut VÄESTÖLIITTO

Uni-valverytmin tukeminen 4.-6. kk aikana Lapsi on vieläkin riippuvainen vanhempien tuesta! Harjoittele säännöllisesti ja kärsivällisesti, ei väkisin. Ota iltarituaali tavaksi esim. iltalaulu, unilelu tai soittorasia. Laita vauva hereillä sänkyyn. Rauhoittelu sänkyyn tai vanhempien viereen. Opettele tunnistamaan yöllä vauvasi eri tarpeet (läheisyys, nälkä, syklinen heräily).

Unirytmi yöllä 6. kuukaudesta lähtien epätäydellinen herääminen syvästä unesta herääminen kevyestä unesta tai vilkeunesta valvetila vilkeuni kevyt uni syvä uni (Ferber: Jedes Kind kann schlafen lernen)

Uni-valverytmin kehittyminen 6.-12. kuukauden aikana Unentarve: noin 13-14 tuntia Pisin unijakso: 8-12 tuntia Pisin valvejakso: 3-4 tuntia 60-57 % vauvoista nukkuu läpi yön. Selkeä vuorokausirytmi Nukahtamisavut VÄESTÖLIITTO

Uni-valverytmin tukeminen 6.kk lähtien Päivällä Pidä kiinni selkeästä päivärytmistä. Anna lapselle 3-4 tunnin välein ikää vastaavaa ravintoa. Tarjoa lapselle ravitseva iltapala. Illalla Rauhoita iltapuuhat ajoissa, paljon läheisyyttä. Tarjoa illalla riittävästi juotavaa ja syötävää. Tarkkaile väsymyksen merkkejä. Noudata säännöllistä nukkumaanmenoaikaa. Ole iltarutiineissa päättäväinen ja rauhallinen. Ota iltarituaali tavaksi (iltasatu, -laulu, -rukous, unilelu). Iltarituaali on ajallisesti rajoitettu. VÄESTÖLIITTO

Uni-valverytmin tukeminen 6.kk lähtien Nukuttaminen Iltarituaali sängyn ulkopuolella. Lapsi valveilla sänkyyn, sängyssä unilelu, tutti tai rätti. Vanhempi jää istumaan sängyn viereen ja rauhoittelee lasta äänellä ja mahdollisesti taputtelemalla. Lapsi nostetaan tarpeen vaatiessa hetkeksi syliin. Vanhempi toivottaa hyvät yöt ja poistuu huoneesta. Oven voi jättää raolleen. Jos lapsi protestoi, häntä mennään rauhoittelemaan säännöllisin väliajoin 5-10 min välein. Vanhempien apu nukahtamiseen vähenee hitaasti. VÄESTÖLIITTO

Yöllä Uni-valverytmin tukeminen 6.kk lähtien Reagoi vauvan ääntelyyn pienellä viiveellä. Rauhoittele vauvaa äänelläsi ja tarvittaessa koskettamalla. Tarjoa lapselle unilelu, tutti tai rätti ja anna lapselle mahdollisuus hakea unta itsekseen. Vältä kirkkaita valoja ja aktivoivaa vuorovaikutusta, kuten leikkejä. Sylittely ja juomien tarjoaminen tarpeen mukaan. Vaihda vaippa vain jos iho sitä vaatii, lapsi on läpimärkä tai hän on kakannut. VÄESTÖLIITTO

Lasten keskimääräinen unentarve 1. viikko n.16,5 tuntia 1. kuukausi n.15,5 tuntia 3. kuukausi n.15 tuntia 6. kuukausi n.14-14,5 tuntia 9. kuukausi n.14 tuntia 12. kuukausi n.13,5-14 tuntia 18. kuukausi n.13,5 tuntia 2 vuotta n.13 tuntia 3 vuotta n.12 tuntia 4 vuotta n.11,5 tuntia