KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä

Samankaltaiset tiedostot
MERIALUESUUNNITTELU Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa. Päivi Liuska-Kankaanpää / Satakuntaliitto Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

Sininen kasvu Meren hyvä tila

VESIVILJELYN HUOMIOIMINEN MERIALUESUUNNITTELUPROSESSISSA

Merialuesuunnittelun käynnistäminen Merialuesuunnittelun ajankohtaispäivä / Heikki Saarento / Varsinais-Suomen liitto

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus

MERIALUESUUNNITTELUN YHTENÄINEN LÄHESTYMISTAPA HANKE Ajankohtaistilaisuus klo 12:30-15:30 Ympäristöministeriö, Pankkisali

Merialuesuunnittelun edistäminen

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS

Merialuesuunnittelu. Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntahallituksien yhteiskokous , Rauma

MERIALUESUUNNITTELU JA SEN LINKIT MERENHOITOON. Vaasa Ann Holm, Pohjanmaan liitto ja Pekka Salminen, Varsinais-Suomen liitto

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

SEKTORIKYSELYN KOOSTE. Merialuesuunnittelun kehittämishanke

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Ekosysteemilähtöinen merialuesuunnittelu jäsentelyä. Rauno Yrjölä

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN ORGANISOINTI JA VUOROVAIKUTUS

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö. Merialuesuunnittelun ajankohtaistilaisuus Säätytalo Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman

Tämä vuorovaikutussuunnitelma antaa yleiskuvan merialuesuunnittelusta, sen etenemisestä ja vaikutusmahdollisuuksista suunnittelun eri vaiheissa.

Miten merisuojelualueista saadaan tehokkaita? 08. JOULUKUUTA, 2011 Erikoissuunnittelija Jan Ekebom /Metsähallitus

Asukkaiden ja sidosryhmien osallistaminen osana kestävän kaupunkiliikenteen suunnittelua. Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Merialuesuunnittelua koskeva hallituksen esityksen luonnos

Merialuesuunnitteludirektiivin valmistelu - tilannekatsaus

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava luonnos valmistumassa. Mediatilaisuus Riitta Murto-Laitinen

Kymenlaakson Liitto. Tuulivoimaselvitys 2010

Meren pelastaminen. Ympäristöneuvos Maria Laamanen Sidosryhmätilaisuus Suomen Itämeri-strategiasta Helsinki

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

Liikenne tulevassa alueidenkäytön suunnittelujärjestelmässä. Petteri Katajisto Kuopio

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

KESKI-POHJANMAAN LIITTO - MELLERSTA ÖSTERBOTTENS FÖRBUND KOKOUSKUTSU

Merialuesuunnittelu käytännössä: Kymenlaakson kaupan ja merialueen kaavoitusprosessi

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Kirkkonummen kunnan muistutus Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta

Sote -uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekuvia

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa Lotta Vuorinen

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Kompassi kirkkaana alueidenkäytön strateginen ohjaaminen

SUOSTRATEGIAN MERKITYS MAAKUNTAKAAVOITUKSELLE

Tieto ja tiedon käyttö maakuntakaavoituksessa

AJANKOHTAISTA LAPIN LIITOSTA

Maakuntien tehtäväsiirrot ja valtionhallinnon muutokset uudistuksen rakennuspalikat

MAL ja maakuntakaavoitus. Merja Vikman-Kanerva

Satakunnan vaihemaakuntakaava

Aluesuunnittelun vastuualue ja maakuntakaavoituksen tilanne Uudellamaalla

Kunnat ja ELY, MRL kehittämiskeskustelupäivä

Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan suunnitteluperiaatteet. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta sekä logistiikka

Merenhoidon toimenpideohjelma vuosille Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma

MAAKUNTAUUDISTUS LINJAUS

Kymenlaakson Liitto. Luovien alojen näkökulmaa maakuntauudistuksessa Mia Hämäläinen

Maakunta- ja aluehallintouudistus vesi- ja ympäristöasioiden osalta

Digitaalisen maankäytön suunnittelun kehityksen tilanne. Missä mennään, digikaava? -seminaari Juha Nurmi, ympäristöministeriö

Materiaalivirtakatsaus. Materiaalivirtojen liiketoimintapotentiaalit sekä kiertotalouskeskusten rooli potentiaalin hyödyntämisessä

Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne Valmisteluryhmä 4

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

Sisällysluettelo MAANKJ, :15, Esityslista 1

Kaavajärjestelmän uudistaminen

RISTEEN JA ÄMMÄNSAAREN OSA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi

Central Baltic -ohjelma Josefina Bjurström, Information Officer Central Baltic Contact Point Finland

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Aluekehityksen tilannekuvan ja valtion ja maakuntien aluekehittämiskeskustelujen 2018 valmistelu. Alueiden uudistumisen neuvottelukunta

Kiertotaloutta, hyviä käytäntöjä ja yhteistyötä rakentamisessa ja muissa teemoissa CIRCWASTE-hankkeen esittely

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

Ylijohtaja Terttu Savolainen. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Nvm. Tapio Saavalainen Alueelliset nuorisotyöpäivät

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus. Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Antti Irjala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Metsätalouteen kohdistuvat vaikutukset Kainuun maakuntakaavoituksessa

Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava Satakunnan maakuntakaava ja maa-ainesten kestävä käyttö. Seutukaavasta maakuntakaavaksi

Tulevaisuuden kaupunkiseutujen yritysalueiden kehittäminen

Liite 1 b. Naantalin (12.) tarjousalueet kartalla

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Liite 1 b. Loimaan (7.) tarjousalueet kartalla

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

POP maakunnan ICT-valmistelu

TRAFI sidosryhmätapaaminen

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen

Euroopan meri- ja kalatalousrahasto Suomen toimintaohjelman strategia ja saavutukset. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö

Miksi matkailuun kannattaa panostaa? Nina Vesterinen

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

VELMUn tavoitteet. VELMUn kokonaisarviointi seminaari Penina Blankett. Kuva: Metsähallitus 2009/EK

Tulevaisuuden maankäyttöpäätökset. Marko Kauppi / Ubigu Oy Maanmittauspäivät

Aluekehittäminen ja TKIO

Kestävää kasvua ja työtä ohjelman tilannekatsaus

Suomalaisen Työn Liitto: Kotimaisuus julkisissa hankinnoissa Jokke Eljala

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

Rakennerahastotoiminnan info

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Viranomaisten varautuminen öljyntorjuntaan ja viranomaisten roolit

Vaikuta vesiin Yhteistyötä vesien ja

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä

Ehdotus alueidenkäytön suunnittelujärjestelmän jatkovalmistelulle

Ehdotus uudeksi kalatalousaluejaoksi

Transkriptio:

KOHTI MERIALUESUUNNITELMAA 2021 Merialuesuunnittelun ja -suunnitelman luonteesta Merialuesuunnittelunajankohtaispäivä 18.4.2018 Heikki Saarento, Varsinais-Suomen liitto / Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä

SUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN JA EDISTÄMINEN SUUNNITELMA KOORDINAATIO HANKKEET SELVITYKSET TUTKIMUKSET YHTEISTYÖVERKOSTO SIDOSRYHMÄ- JA VUOROVAIKUTUSTYÖ YLEINEN OSALLISTAMINEN

LAINSÄÄDÄNTÖ

MERIALUESUUNNITTELUN LUONTEESTA Käsiteltävien teemojen rajaaminen Sidosryhmien tunnistaminen Prosessin hahmottaminen / hahmottuminen tilannekuva > tavoitekuva > suunnitelma Maan ja meren vuorovaikutus ero muihin suunnittelutasoihin ja -välineisiin Ekosysteemilähestymistapa meren hyvä tila > kestävä käyttö > sininen kasvu Skenaariot sinisen kasvun sektorit Itämerellä / Suomessa / suunnittelualueilla Alueidenkäytön suunnittelua ja/tai strategista aluekehittämistä Lähde: Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke. Merialuesuunnittelun käsikirja. Kohti yhtenäisiä merialuesuunnitelmia 1.0. WSP Finland 2018.

MERIALUESUUNNITTELUN LUONTEESTA Ekosysteemilähestymistapa voidaan ajatella merialueen hyödyntämismahdollisuuksien kartoituksena ja näiden mahdollisuuksien yhteensovittamisena siten, että kunkin merialueen potentiaali tulee maksimaalisesti hyödynnettyä (suojelulliset tavoitteet, työpaikat, arvonmuodostus). Sininen kasvu koskee tässä nimenomaan kunkin merialueen omien ekosysteemipalveluiden hyödyntämispotentiaalia ei esimerkiksi liiketoimintaa tai innovaatioita, jotka tukevat merellisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä muualla? Onko lopputuote aluekehityksellinen (ohjelmallinen) vai aluesuunnittelun dokumentti, vai pitääkö näiden välille tehdä eroa? Lähde: Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä. MSP suunnitelman muoto -pohdintadokumentti 2018. SH.

TUOTTEET JA DOKUMENTIT Lähde: Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke. Merialuesuunnittelun käsikirja. Kohti yhtenäisiä merialuesuunnitel mia 1.0. WSP Finland 2018.

TUOTTEET JA DOKUMENTIT Lähde: Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke. Merialuesuunnittelun käsikirja. Kohti yhtenäisiä merialuesuunnitel mia 1.0. WSP Finland 2018.

MERIALUESUUNNITELMAN LUONTEESTA Odotusarvot Reunaehdot / rajoitteet Lähestymistapa / näkökulma kolme maakunnittaisista erillisosista rakentuvaa suunnitelmaa vai yksi suunnitelma kolmessa osassa Lentokorkeus / mittakaava Suomen rannikon suunnittelualue A0 / 1:750 000 > aluekohtainen max. tarkkuus 1:500 000 Suomen rannikon suunnittelualue A3 / 1:2 000 000 Tarkkuus / yleispiirteisyys Teemakartat Inventointi-/ pohjatiedon ja suunnittelun erottaminen Digitaalisuus Kuvaileva, kirjallinen / suunnitelmakartta / havainnekartta Yhteensopivuus Ahvenanmaan, Ruotsin ja Viron suunnitelmien kanssa Kuva 9. Millä painoarvolla merialuesuunnitelmissa tulisi käyttää paikkaan sidottua esittämistapaa vai kuvailevaa suunnitelmaosuutta? (Lähde: Merialuesuunnittelun yhtenäinen lähestymistapa -hanke. Merialuesuunnittelun käsikirja. Kohti yhtenäisiä merialuesuunnitelmia 1.0. WSP Finland 2018.)

MERIALUESUUNNITELMAN LUONTEESTA POHDINTAA 1 Yleispiirteisen alueidenkäytön suunnittelun / maakuntakaavoituksen analogiaa soveltaen osoitetaan kartalla informatiivisena merkintänä merialuesuunnittelun kannalta merkittävä prosessin aikana esille tullut käyttö, arvo ja/tai rajoite. Merialuesuunnittelun oikeusvaikutuksettomuuden vuoksi merkintä itsessään ei ole poissulkeva eikä rajoittava. Lähde: Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä. MSP suunnitelman muoto -pohdintadokumentti 2018. HS.

MERIALUESUUNNITELMAN LUONTEESTA POHDINTAA 2 Merialuesuunnitelman karttaesitys ei ole poissulkeva aluevarauskartta, vaan strategisten tavoitetilojen alueellinen ilmentymä. Voimme esim. arvioida paljonko valtakunnallisen merituulivoiman tuotannon lisäystavoite vaatisi pinta-alaa mereltä ja millä alueilla se mahdollisesti voitaisiin toteuttaa ekologisesti kestävällä tavalla olematta ristiriidassa muiden toimialojen intressien kanssa ja pyrkien löytämään synergioita muiden toimialojen kanssa. Lähde: Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä. MSP suunnitelman muoto -pohdintadokumentti 2018. PS.

MERIALUESUUNNITELMAN LUONTEESTA POHDINTAA 3 Karttamerkintöjä kolmessa kategoriassa: Karttasuunnittelussa huomioitavat nykyisin olevat asiat = Suunnittelussa käytettävät lähtöaineistot, jotka eivät tule lopulliseen merialuesuunnitelmaan Suunnitelmakartalla tunnustettavat nykyisin olevat asiat = Lopullisen merialuesuunnitelman yhteydessä omalla karttatasollaan näytettävät olemassa olevat aluevaraukset. Suunnitelmakartalla osoitettavat potentiaalit = Varsinaiset merialuesuunnitelman alueelliset ilmentymät. Lähde: Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä. MSP suunnitelman muoto -pohdintadokumentti 2018. PS.

MERIALUESUUNNITELMAN LUONTEESTA POHDINTAA 4 1. Potentiaalivyöhykkeet (potentiality zones) a. Alueet, joilla mahdollista potentiaalia jollekin toiminnolle b. Alueet, joilla mahdollista potentiaalia monelle toiminnolle 2. Signaalivyöhykkeet (signal zones) ja kohteet (hotspot) a. Alueet ja kohteet, joilla muista alueista poikkeavia erityisiä uusia MSP-avauksia mahdollistavia arvoja b. Alueet ja kohteet, joilla muista alueista poikkeavia erityisiä käyttöä ohjaavia arvoja 3. Intressivyöhykkeet (interest zones) a. Alueet, joilla erisuuntaiset intressit kohtaavat (voi olla myös signaalialueiden alaluokka) 4. Rajoitusvyöhykkeet (exclusion zones) a. Alueet, joiden toiminta/käyttötarkoitus aiheuttavat rajoituksia, esim. maanpuolustus b. Alueet, joiden ominaisuudet aiheuttavat rajoituksia, esim. luonnonsuojelu 5. Voimalinjat (power lines / power vectors) (paikkaan eksaktisti sidotut alueita/pisteitä/toimintoja yhdistävät reitit) a. Infra: laiva- ja veneilyväylät, johto- ja putkireitit b. Ekologiset yhteydet, esim. lintujen muuttoreitit Lähde: Merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaatioryhmä. MSP suunnitelman muoto -pohdintadokumentti 2018. HS.

Merialuesuunnitelman ensimmäisen version lopullinen muoto selvinnee vuorovaikutteisen prosessin aikana. Kiitos!

KESKI-POHJANMAANLIITTO KYMENLAAKSON LIITTO LAPIN LIITTO POHJANMAAN LIITTO POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO SATAKUNTALIITTO UUDENMAAN LIITTO VARSINAIS-SUOMEN LIITTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖ AHVENANMAA www.merialuesuunnittelu.fi