Tupakka ja tapariippuvuus Tupakointi aiheuttaa fyysisen riippuvuuden lisäksi myös psyykkistä ja sosiaalista riippuvuutta. Tupakointia pidetään tapariippuvuutena. Tupakan erilaiset vaikutukset toimivat toisiaan vahvistavasti. Tupakoinnin alkuvaiheen sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tunne, joka toteutuu yhdessä kokeilemalla, saa vahvistusta kehittyvästä nikotiiniriippuvuudesta. Nikotiiniriippuvuuden kehityttyä tupakoinnin koetaan lievittävän stressiä, vaikka taustalla vaikuttaakin osaksi myös nikotiinin vieroitusoireisiin kuuluva ärtyisyys. Riippuvuus tupakointiin voi syntyä esimerkiksi perheen tai ystäväpiirin tupakoinnista tai stressistä. Tupakoinnin aloittamisessa erityisesti ystäväpiirillä on suuri vaikutus. Ryhmäpaineet eivät vaikuta vain nuorten tupakointiin, työyhteisö ja ystävät ovat tärkeänä tekijänä myös aikuisen tupakointikäyttäytymisessä. Sosiaalisen riippuvuuden havaitsee usein selkeimmin vasta yrittäessään lopettamista. Oman halun vapautua riippuvuudesta on oltava sosiaalista riippuvuutta voimakkaampi. Yksilölliset erot riippuvuuden kehittymisherkkyydessä ovat suuria. Tupakoinnin aloittaminen, sen jatkaminen, fyysisen ja psykologisen riippuvuuden kehittyminen, tupakanhimo ja tupakoinnin uudelleen aloittaminen johtuvat osittain geneettisistä syistä. Tupakasta luopuminen on vaikeaa muun muassa siksi, että tupakoija on oppinut käyttämään tupakkaa tietyllä tavalla, esimerkiksi tunnetilojen hillitsemiseen. Lopettaessaan tupakoitsija joutuu etsimään korvaavia tapoja ja opettelemaan niiden käyttöä. Tupakoimattomuutta siis saa ja pitää opetella. Tupakointi ja terveys Tupakointi heikentää yleiskuntoa ja moninkertaistaa riskin sairastua vakaviin sairauksiin. Tupakka vaikuttaa ihmisen elimistöön hyvin kokonaisvaltaisesti. Tupakointi lisää erityisesti sydän- ja verisuonitauteja, syöpää ja hengityselimiä rappeuttavia sairauksia. Joka kolmas kaikista syöpätapauksista sekä sydän- ja verisuonitaudeista johtuu tupakoinnista.
Krooniseen keuhkoputkentulehdukseen (krooniseen bronkiittiin) sairastuu lähes jokainen säännöllinen tupakoitsija. Tupakkayskäksi kutsutusta keuhkoputkentulehduksesta voi kehittyä keuhkolaajentuma (emfyseema), joka lopulta edellyttää jatkuvaa kotihappihoitoa. 80 90 prosenttia näistä sairauksista johtuu tupakoinnista. Keuhkosyöpätapauksista lähes kaikki, 90 %, johtuu tupakoinnista. Keuhkosyövän lisäksi tupakointi lisää myös esimerkiksi kohdunkaulan, haiman, munuaisten, suun, huulien, kurkunpään, ruokatorven ja virtsarakon syövän vaaraa. Tupakka vaikuttaa ihmisen elimistöön hyvin kokonaisvaltaisesti. Tupakan savussa on yli 4 000 eri kemikaalia. Tunnetuimmat vaikuttavat myrkyt ovat häkä, nikotiini ja terva. Tupakointi lisää etenkin sydän- ja verisuonitauteja, syöpää sekä hengityselinten sairauksia. Muita tupakoinnin ikäviä seurauksia ovat esimerkiksi: elinikä lyhenee: 2 askia päivässä tupakoiva 25-vuotias kuolee keskimäärin 8 vuotta aikaisemmin kuin tupakoimaton ikätoveri lääkkeiden vaikutus muuttuu miehen potenssi heikkenee: erektiokyky huononee, impotenssin vaara kasvaa sitä enemmän, mitä kauemmin on tupakoinut naisen hedelmällisyys heikkenee vaihdevuodet varhaistuvat psyykkisten häiriöiden riski kasvaa fyysinen suorituskyky laskee hämäränäkö heikentyy hajuaisti heikentyy iho rypistyy Tupakointi ja liikunta Tupakointi ei sovi huippu-urheilijalle, mutta tupakointi heikentää myös tavallisen kuntourheilijan suorituskykyä. Tupakoinnilla, oli se sitten savukkeiden satunnaista tai vakituista polttelua, nuuskaamista tai vaikka piiputtelua, on aina epäedullinen vaikutus fyysiseen kuntoon. Tupakansavussa ja nuuskassa olevat myrkyt imeytyvät tupakoitsijan verenkiertoon suun ja keuhkojen kautta. Nikotiini, hiilimonoksidi eli häkä, terva ja
muut tupakan sisältämät kemialliset myrkyt stressaavat sydäntä ja ahtauttavat verisuonia. Nikotiini nostaa tilapäisesti verenpainetta ja sydämen sykintänopeutta. Sydän rasittuu enemmän kuin normaalisti ja pulssi nopeutuu. Nikotiinin vaikutuksesta veren virtaus valtimoissa kiihtyy, mutta lihasten verenkierto taas vähenee. Häkä heikentää hapen kulkua sydämeen verottamalla veren hemoglobiinia, jonka tehtävänä on hapen kuljettaminen. Sydän yrittää korvata hapenpuutetta sykkimällä entistä nopeammin, mikä kuluttaa taas happea entistä enemmän. Lihakset eivät saa tarpeeksi happea, ja siksi ne väsyvät helposti. Tupakoitsijan hapensaanti huonontuu, keuhkojen toimintakyky heikkenee ja tupakoitsijoita vaivaa krooninen yskä. Tupakoinnin johdosta keuhkot ovat jatkuvassa ärsytystilassa. Yskä ja hengitysteiden limaisuus haittaavat hengittämistä. Yskä kehittyy usein keuhkoputken tulehdukseksi. Tupakointi saattaa haitata myös ravinnon hyväksikäyttöä ja lisätä eräiden vitamiinien, kuten C-vitamiinin, tarvetta. Tupakoitsijan haju- ja makuaisti ovat häiriintyneet, mikä saattaa vaikuttaa ravitsemustilan huononemiseen. Tupakan vaikutukset ympa risto o n Tupakan viljely, valmistaminen ja käyttö kuormittavat luontoa, jouduttavat ilmastonmuutosta ja aiheuttavat kärsimystä ihmisen lisäksi myös eläimille. Erityisesti tupakan tuotannosta kärsivät kehitysmaat. Tupakka valtaa pellot ja metsät Tupakan viljelyllä ja tupakkatuotteiden valmistuksella on suora vaikutus luontoon sekä paikallisen väestön elinkeinoihin ja ravitsemustilanteeseen. Viljely vaatii paljon vettä ja maa-alaa, eikä se tuota ravintoa kenellekään. Metsää kaadetaan, jotta tupakan kuivattamiseksi ja aromatisointiin saadaan polttopuuta. Metsien kaataminen jouduttaa ilmastonmuutosta, köyhdyttää maaperää ja synnyttää autiomaita. Myrkkyjä ympäristöön Tupakan kasvattamisessa käytetyt lannoitteet ja hyönteismyrkyt aiheuttavat vahinkoa ympäristölle ja viljelijälle. Ympäristöä myrkyttävät myös ne 5,3 triljoonaa
tupakantumppia, jotka tupakoitsijat jättävät vuosittain jälkeensä. Lue artikkeli tupakkaplantaasien lapsityöläisistä Tupakkaplantaasin tyttö. Eläimetkin kärsivät Myös eläimet kärsivät tupakan tuotannosta. Sademetsien hakkaaminen hävittää monien lajien pesäpaikat. Tämän lisäksi eläimiä käytetään koe-eläiminä, kun tutkitaan tupakansavun vaarallisuutta Vuosittain ympäristöön jää maailmanlaajuisesti noin 4,5 biljoonaa kappaletta tupakantumppeja. Tupakantumpit ovatkin vakava ympäristöuhka. Savukkeiden filtterit on tehty huokoisesta selluloosaasetaatista, jolla pyritään suodattamaan tervaa ja muita myrkyllisiä aineita, ennen kuin ne etenevät tupakoitsijan keuhkoihin. Selluloosaasetaatin maatuminen voi kestää jopa 12 vuotta. Tumpeissa on monia vaarallisia ja ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä, joita jää tupakoitaessa filtteriin. Kun tumpit heitetään maahan, tuuli ja sade kuljettavat ne vesistöihin ja samalla tumpeissa olevat myrkylliset kemikaalit huuhtoutuvat vesistöjen ekosysteemiin. Nikotiiniriippuvuus ja siita eroon pa a seminen Tupakkariippuvuuden keskeisin aiheuttaja on keskushermostoa stimuloiva nikotiini, joka on hermojen välittäjäaine asetyylikoliinin kaltainen aine. Nikotiiniriippuvuuden voimakkuuteen vaikuttavat keskushermoston herkkyys nikotiinille ja nikotiinin erittymisnopeus maksassa. Tupakasta vieroituksessa auttaa terveydenhoitohenkilökunnan antama lopetuskehoitus ja ohjaus, lääkehoito, ryhmäohjaus ja puhelinneuvonta.
La a kehoito Tupakan nikotiinin aiheuttamat hermostolliset muutokset selittävät, miksi tupakkalakko aiheuttaa useimmille vieroitusoireita, kuten ahdistusta, jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta, masennusta, unihäiriöitä, ruokahalun lisääntymistä ja lisäkiloja. Vieroitusoireita helpottamaan on valittavana useita nikotiinivalmisteita: purukumi, laastari, inhalaattori tai tabletti. Nikotiinikorvaushoidossa on tärkeää riittävä annostus, joka arvioidaan nikotiiniriippuvuustestin perusteella ja riittävän pitkä (vähintään 3-4 kk) hoitoaika. Tärkeää on valmisteen riittävä nikotiinipitoisuus ja tarpeeksi pitkä hoitoaika. Tupakanvieroitukseen on saatavana lääkärin reseptillä myös alunperin masennuslääkkeeksi kehitetty bupropioni (Zyban). Se vaikuttaa dopamiinin ja norepinefriinin aineenvaihduntaan. Lääke hillitsee tupakanhimoa ja vieroitusoireita. Lääkkeen käyttö aloitetaan noin viikkoa ennen suunniteltua lopetuspäivää ja kuuria jatketaan noin 2 kuukautta. Sähkötupakka on myös toimiva apu nikotiiniriippuvuudesta ja koko tupakoinnista eroon pääsemisessä. Se vastaa niin nikotiinin tarpeeseen kuin tapariippuvuuteen. Se ei kuitenkaan sisällä tupakan tuhansia myrkkyjä, vaikka ulkoisesti ja käyttötavaltaan onkin melkein kuin tavallinen tupakka. Uusin tutkimus on auttanut ymmärtämään nikotiinin neurobiologista vaikutusta ja tuonut tieteellistä näyttöä hoitomuotojen tueksi. Nikotiiniriippuvuus on todettu krooniseksi tilaksi, jota pitäisi hoitaa samalla lailla kuin korkeaa kolesterolia ja verenpainetta.