HYÖNTEISET PROTEIININ TUOTANNOSSA

Samankaltaiset tiedostot
HYÖNTEISET SIVUVIRTOJEN JALOSTAJINA

Hyönteisalan tulevaisuuden mahdollisuudet ja Luken tutkimus

Kotisirkan kasvattaminen - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila

SIRKKAA SOPASSA - hyönteisruoka

Ajankohtaista hyönteistutkimuksesta

Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi

Hyönteiset rehuna Soveltuvuus ja ravintoarvo Lajit Turvallisuus

Hyönteiset ravintona ja raaka-aineena. Elintarvikeaamupäivä

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

Yrittäjät Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä

Elintarviketeollisuuden sivuvirrat hyödyksi hyönteistalouteen?

RAVINNE- JA ENERGIAOMAVARAINEN RUOKAJÄRJESTELMÄ

ArvoBio - Puutarhatalouden sivuvirrat hyönteisten ruokinnassa

Maa- ja metsätalousministeriön STRATEGIA 2030

from the north poultry protein meal

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Eläintilojen rehuhygienian ajankohtaiset Tieto itää! verkkoluento Katja Korkalainen

HYÖNTEISTALOUDEN PAIKALLISET MAHDOLLISUUDET

Mustasotilaskärpäsen toukkien kasvatus Sahalahden sivuvirroissa. BioKierto projekti Sanna Taskila, Oulun yliopisto

Uusia proteiinilähteitä ruokaturvan ja ympäristön hyväksi ScenoProt

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Hyönteistuotanto - Hermanni Nieminen, Niittykummun maatila

Uudet proteiinilähteet hyönteiset elintarvikeketjussa

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Ötökät marssivat. ruokapöytään. Hyönteistalous tulee

Hyönteiskasvatuksen edistäminen Etelä-Pohjanmaalla-hankkeen kuulumisia

Vähänkö hyvää! -lautasella

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Suomen kemianteollisuus biotaloudessa 2013 toteutetun selvityksen tulokset

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

Hyönteiset ruokaketjussa Kouvola

Muuttuva arvoketju -seminaari Seinäjoki

EU:n Luomusäädösten uudistus Perusasetus 848/2018. Periaatteet, artiklat 5-8

Silakka ja särki proteiiniksi ja elintarvikekäyttöön. Anni Nisov ja Kaisu Honkapää, VTT Oy Helsinki

t / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Hyönteisalan mahdollisuudet rehun ja ruuan tuotannossa

Biotalousstrategiabiotaloudella. kehittymään

Lihantuotanto SIANLIHA

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous uutta arvoa ja liiketoimintaa

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

MAITO-INNO. Maito uudet tutkimus ja tuotekehitys innovaatiot

Ilmastolounas-esittely

Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)

Maanviljelijästä ilmastosankariksi? MTK:n ilmasto-ohjelmassa tavoitteena hiilineutraali ruoka Päivi Rönni, MTK Häme.

Miten yhdistää ruoantuotanto ja eläinten hyvinvointi? Eläinten hyvinvointikeskus EHK, Luonnonvarakeskus Luke

HYÖNTEISPROTEIININ TUOTANNON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET. Environmental impacts of the production of insect protein

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Raaka-aineen fraktiointi

ENPOS Maaseudun Energiaakatemia

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Muutokset suomalaisten lihan- ja kasvisten kulutuksessa - Onko syömisemme kestävää ja mitkä ovat sen ympäristövaikutukset?

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Biotalouden uudet arvoverkot

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Strategian perusteet

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Rasvahappokoostumuksen optimointi kalatuotteissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

Luomutuotteiden valmistuksen erityispiirteet ja reseptiikka. Mikkeli Jaana Elo KoKo Palvelut

Hankkeen caset: taloudellinen tarkastelu ja ympäristövaikutukset. Katri Joensuu Eric Harrison ArvoBio-hankkeen loppuseminaari 13.3.

Täydentävät ehdot -ajankohtaista. Viljelijätukihakukoulutus hallinnolle Kevät 2018 Elintarvikehygienian jaosto Noora Tolin

Puusta Proteiinia? Henri Vanhanen. KoneAgria - Vaihtoehtoiset proteiinilähteet , Jyväskylä

Pirkanmaan Bioenergiapäivä Kohti muutosta Pirkanmaalla. ECO3 Pirkanmaan bioja kiertotalouden näyteikkunana. Sakari Ermala Verte Oy

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Luomulihan (naudanliha) tuotannon kannattavuus

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Arvokas juusto Anja Pölönen

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 44/2016. Hyönteisten käyttöä rehuna koskeva lainsäädäntö. Maria Tuiskula-Haavisto

Markkinakehityksestä yleensä

Kananmunien ostopäätökseen vaikuttavat tekijät

Maa- ja metsätalousministeri

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Hyönteiset elintarvikkeina EE-talo

MTT Maaninka. Nurmitutkimus. Perttu Virkajärvi Maarit Hyrkäs, Kirsi Järvenranta, Johanna Kanninen, Panu Korhonen, Sanna Kykkänen& Mari Räty

Älykäs ja ekologinen

- Potentiaalia innovaatioiksi

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki

SUOMALAINEN FINN ANGUS PIHVILIHA. -luotettavin ja laadukkaini

Energiantuotanto ja ravinnekierto maatilalla Case Palopuron agroekologinen symbioosi

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Rehussa käytettävän formaldehydin tilanne EU:ssa Dioksiinimonitorointiasetuksen tarkastelu Tieteelliset kokeet ei-hyväksytyllä lisäaineella

Puun bioaineiden uudet mahdollisuudet

Teija Kirkkala, toiminnanjohtaja (FT) Pyhäjärvi-instituutti

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Transkriptio:

HYÖNTEISET PROTEIININ TUOTANNOSSA Pertti Marnila*,(pertti.marnila@luke.fi) Esittäjä

Ekologisesti kestävää eläinproteiinia Rehunkäytön hyötysuhteen on esitetty olevan hyönteisillä ylivoimaisesti parempi kuin perinteisillä lihakarjoilla Pieni ympäristökuorma on tärkeimpiä hyönteisruuan ja rehun tuotannon eduista Luken selvityksen mukaan (Joensuu 2016) hyönteistuotannon ilmastovaikutukset ovat Suomessa suuremmat kuin Hollannissa, mutta kuitenkin pienemmät kuin perinteisessä lihantuotannossa

Fazer tuo maailman ensimmäisenä hyönteisleivän ruokakauppoihin to, marras 23, 2017 08:09 CET

Maatalous Hyönteisbuumi saa lisää kierroksia: Euroopan suurin sirkkakasvattamo Loviisaan Maatalous15:00Henrik Hohteri 28.11.2017 Nordic Insect Economy Oy aikoo tuottaa aluksi kymmeniä, myöhemmin satoja tonneja hyönteisjauhoa vuodessa. Sanne Katainen Sirkoista tehdään proteiinipitoista jauhoa elintarviketeollisuuden käyttöön.

Maatilan siat vaihtuvat sirkkoihin "Ajatus siitä, että tämä on tulevaisuuden ala, kantaa" Tammelassa rakennetaan vanhaan sikalaan sirkkafarmia. Sirkoista ei innostuta pelkästään maaseudulla; myös koulutus ja tutkimus ovat mukana. sirkat17.11.2017 klo 18:45 Siikosen tilalla oli vielä kolmisen vuotta sitten 1 200 sikaa. Nyt yksi kolmesta sikalarakennuksesta on jo remontoitu sirkkahuoneita varten Hyönteisteknologiaan erikoistuneelle Entocubelle on ilmoittautunut jo viitisenkymmentä sirkkakasvatuksesta kiinnostunutta tuottajaa

Eläin-liite elokuu 4, 2016 Kotisirkkojen kasvatusta kokeillaan sikatilalla Onhan näiden pikkuruisten kotieläinten hoitaminen hieman outoa ja erilaista, mutta eläimiä nämä ovat siinä kuin possut tai kanatkin. Ne vaativat päivittäistä ruokkimista ja hoitamista sekä esimerkiksi munintaalustojen puhdistamista ja kuoriutuneiden hyönteisten siirtämistä välikasvattamoon.

Rehukäyttö sallittu : - kokonaiset hyönteiset, rasva ja kitiini - prosessoitu proteiini kalojen rehuissa 1.7.2017 Elintarvikkeet : - odotetaan EFSA:n hyväksyntää 2018-2019 koko EU:ssa

Suomi sallii hyönteisten pääsyn elintarvikemarkkinoille 20.9.2017 13.00 Maa- ja Metsätalousministeriön tiedote

Luonnonvarakeskuksen (Luke) erityisasiantuntija Susanne Heiska ohjasi hyönteisten elintarviketuotannon esiselvitystä, joka on tarkoitettu aloittavalle toimijalle. Tarkastelussa olivat kaksitäpläsirkka, kotisirkka ja jauhomadot. Esiselvitystä koordinoi Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy. Sen yritysasiantuntija Niina Huikuri uskoo hyönteisten kasvatuksen nopeasti automatisoituvan, sillä Suomessa robottityö on edullista. Huikuri kertoo Arcluster/Research and Marketsin viime vuonna tekemästä selvityksestä, jossa hyönteisten markkina-arvon maailmassa ennakoitiin ylittävän 1,3 miljardia euroa vuoteen 2021 mennessä. https://www.luke.fi/projektit/hyonteistuotannon-esiselvitys/

Pian käytännössä Hyönteisten kasvatus- ja prosessointiteknologiat ruuaksi ja rehuksi Sivuvirtojen käyttö Sovellettavuustutkimukset Luken Insect Lab - tutkimuspalvelut toiminnassa Tulevaisuudessa Hävikkiruoka ja tähteet käyttöön hyönteistaloudessa Teolliset symbioosit Uudet ketjut: Ruoka - rehu - tuotantoeläimet - lannoitteet - kuidut - polttoaineet... Kauempana tulevaisuudessa Muiden biomassojen käyttö, kuten ligniini, selluloosa jne.. Edellyttää sienten ja muiden mikrobien ja uusie teknologioiden käyttöönottoa ja uusien hyönteislajien domestikointia Uudet biotuotteet, entsyymit, lääkeaineet etc.

Hyönteiset proteiinin tuotannossa Suomessa yli 95% ilmastovaikutuksesta johtuu kasvien tuotannosta hyönteisten rehuksi sekä tuotantotilojen lämmityksestä Jotta hyönteistuotanto olisi ympäristön kannalta ja taloudellisesti kestävää, hyönteisten rehujen on oltava kestävällä tavalla tuotettuja Suomen biotalousstrategia vuodelta 2014 tähtää täysin uuden yritystoiminnan luomiseen, joka perustuu kierrätykseen ja sivuvirtojen hyödyntämiseen ruuan tuotannossa. Päämäärä on nostaa Suomen proteiiniomavaraisuus nykyisestä 15%:sta 60%:een. Nyt valtaosa kotisirkasta ja jauhomadosta ruokitaan Suomessa kaupallisella kananrehulla (30% soijaa). Aasiassa käytetään yleisesti modifioitua kananrehua. Vihanneksia ja porkkanaa käytetään veden lähteinä. Sotilaskärpästä kasvatetaan lannalla ja jätteillä.

Nyt meneillään hyönteisten rehuiksi soveltuvien biomassojen testaus Kartoitamme elintarvike- ja metsätalouden sivuvirtoja ja prosessointitapoja. Kokeilemme hyönteisten ruokinnassa uusia rehuformulaatioita ja mittaamme kasvutehokkuutta. Vaikutukset munintatehokkuuteen ja toukkien henkiinjäämiseen tärkeitä. Saadaan tietoa pelto-, tehdas- ja kasvihuonebiomassojen muuttamisesta eläinten Tuloksia voidaan suoraan hyödyntää valittaessa kustannustehokkaita, turvallisia ja kestäviä raaka-aineita hyönteisten ruokintaan. Saturday,February 19, 2011 The Six-Legged Meat of the Future Insects are nutritious and easy to raise without harming the environment. They also have a nice nutty taste By MARCEL DICKE and ARNOLD VAN HUIS

Hyönteiset proteiinin tuotannossa Työn ja energian hinnat ovat Suomessa korkeat verrattuna rehukustannuksiin Esim. yhden kotisirkkakilon tuottamiseen tarvitaan ~ 2-3kg kananrehua (<1 per kg). Kotisirkan kilohinta on tällä hetkellä korkea, jopa 80 kilo. Taloudellinen kannattavuus edellyttää optimaalista kasvunopeutta sekä hyvää taudinkestävyyttä korkeatasoinen rehu välttämätön Sekä taloudellinen että ekologinen kestävyys edellyttävät kestävästi tuotettua rehua, joka mahdollistaa optimaalisen kasvun, kehityksen, terveyden ja poikastuotannon Myös sivuvirtoja käytettäessä on löydettävä koostumukset ja formulaatiot, jotka tukevat optimaalista kasvua Suomalaisten sivuvirtojen soveltuvuutta hyönteisten rehuiksi ei ole vielä tutkittu

Opi tuntemaan hyönteisesi

Metsäbiomassat ovat jättimäinen rehuvaranto, jos opitaan teknologia niiden hyödyntämiseen Kalankasvatusta suunniteltu sellutehtaiden yhteyteen miksi ei myös hyönteisten kasvatusta kaloille? Etuina mm. puunjalostustehtaan hukkalämmön ja sähköntuotannon hyödyntämismahdollisuus, hyvä logistiikka 17 25.1.2018

Thank you!