Näkökulmia varhaiskasvatussuunnitelman toteuttamiseen - pedagoginen dokumentointi ja katsomuskasvatus Opetusneuvos Pia Kola-Torvinen 4.5.2018 Avi -koulutus Tampere Dokumentoinnista pedagogiseen dokumentointiin Dokumentointi Muistojen tallettaminen esim. valokuvat, kasvunkansiot, viikkokirjeet, lasten piirustukset, aikuisten muistiinpanot. Toiminnan näkyväksi tekeminen Toiminnasta tiedottaminen (Rintakorpi &Vihuri-Henttonen 2017) Pedagoginen dokumentointi Toiminnan suunnittelu, arviointi ja kehittäminen dokumenttien prosessoinnin myötä Lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen Yhteisten merkitysten luominen siitä, mikä varhaiskasvatuksessa on tärkeää Varhaiskasvattajien ammatillinen kehittyminen (Vasuperusteet 2016) 1
Joksikin tuleva vai jo jotain oleva? Toiminnan kohde Mitattava objekti, jonka eri osa-alueita arvioidaan normaali-epänormaali Lapsuus harjaantumisvaihe tulevaan Osaava, aktiivinen toimija, joka tutkii, toimii, oppii, kokee ja osallistuu ja vaikuttaa Osallinen oman lapsuutensa prosesseissa. Ainutlaatuinen yksilö omine vahvuuksineen ja tarpeineen. Miksi pedagogista dokumentointia tarvitaan? 2
Suunnitelmallisen dokumentoinnin tavoitteena on mm: 1. Oppia tuntemaan yksittäistä lasta 3. Ymmärtää lasten välisiä suhteita 2. Mahdollistaa huoltajien osallisuus lapsensa varhaiskasvatukseen 4. Tunnistaa ja tiedostaa henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta. Pidemmältä aikaväliltä kootut dokumentit ovat tärkeä osa pedagogisen toiminnan arviointia ja henkilöstön toiminnan itsearviointia. Toimintakulttuuri kehittämisen ytimessä Toimintakulttuuria muovaavat tiedostetut, tiedostamattomat ja joskus myös tahattomat tekijät. Yhteisön kaikki jäsenet vaikuttavat toimintakulttuuriin, ja se puolestaan vaikuttaa kaikkiin jäseniin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys vai ei. Pedagogisen dokumentoinnin avulla mahdollisuus tehdä näkymätön näkyväksi. 3
Pedagoginen dokumentointi on avain lasten maailmaan Miten pedagogista dokumentointia toteutetaan? 4
Jokaisella tasolla pedagogisen dokumentoinnin prosessi etenee tiettyjen vaiheiden kautta http://edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvat us/vasu2017tukimateriaalit/pedagoginen_dokume ntointi 5
Mikä on tärkeintä? Koska pedagogisen dokumentoinnin tulee olla suunnitelmallista, täytyy dokumentointi kohdistaa tiettyihin, tarkoituksenmukaiselta tuntuviin kysymyksiin. Kaikkea ei voi, ehdi eikä kannata dokumentoida umpimähkään. Millä keinoilla saadaan vastauksia kysymyksiin? Kun tärkeimmiltä vaikuttavat kysymykset on valittu, aletaan dokumentoimalla kerätä johtolankoja, joiden avulla kysymyksiin voidaan ehkä saada vastauksia. Dokumentteja kerättäessä, etsiydytään tilanteisiin tai valitaan dokumentointimenetelmiä, joiden avulla voi löytyä mahdollisia vastauksia. 6
Dokumenttien tulkinta syntyy reflektion kautta Dokumentointi saavat pedagogisen painotuksen, kun niitä tarkastellaan ja niistä keskustellaan yhdessä lasten ja huoltajien kanssa tavoitteena varhaiskasvatuksen suunnittelu, arviointi ja kehittäminen. Dokumentit tallettavat ja heijastelevat joitakin osia tapahtumista, näkemyksistä, kokemuksista ja tunteista. Ne eivät kuitenkaan sellaisenaan ole totta tai ainut näkökulma asiaan, vaan avaavat väyliä omien ja yhteisten tulkintojen luomiseen ja kertomiseen. Mitä vastauksia kysymyksiin saatiin? Mitä näkökulmia löydettiin? Miten niihin suhtaudutaan? Mitä sitten tehdään? Pedagogisen dokumentoinnin prosessi on hyödyllinen vain, jos sen tarjoamiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin tartutaan. Miten toimintaa kehitetään? Mitä sisältöjä, menetelmiä tai tavoitteita seuraavaksi valitaan? 7
Pienin askelin eteenpäin! LINKKIVINKKEJÄ Pedagoginen dokumentointi: http://edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvatus/vasu2017tukimateriaalit/ped agoginen_dokumentointi Lasten osallisuus: http://edu.fi/yleissivistava_koulutus/varhaiskasvatus/vasu2017tukimateriaalit/osall isuus Medialeikki: www.bit.ly/medialeikki www.bit.ly/medielek 8
Osallisuus Osallisuus varhaiskasvatuksessa videoluentosarja: www.edu.fi Osallisuus käsitteenä ja kasvatusfilosofiana Osallisuus kokopäiväpedagogiikan ja perushoitotilanteiden näkökulmasta Osallisuus toiminnan suunnittelun ja eheytetyn toiminnan näkökulmasta Varhaiskasvattajan rooli osallisuuden edistäjänä Vain parasta lapselle - Osallisuuden pedagogiikan kipukynnykset ja mahdollisuudet 02/05/2018 Opetushallitus 17 Terveyttä ja iloa ruoasta varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset 02/05/2018 Opetushallitus 18 9
Katsomuskasvatus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Uusi vasu otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta Kristinusko menettää erityisasemaansa päiväkodeissa Ruokarukous vaihtui loruun tänä syksynä päiväkodeista katosi uskontokasvatus Opetushallituksen uusi ohje vaatii, ettei varhaiskasvatuksessa enää harjoiteta uskontoja Katsomuskasvatus kuuluu päiväkodissa kaikille 02/05/2018 Opetushallitus 20 10
Varhaiskasvatuksen arvoperusta lapsen oikeudet ovat aikuisen velvollisuuksia Ammatillinen, avoin ja kunnioittava suhtautuminen monimuotoisiin perheisiin ja perheiden erilaisiin kieliin, kulttuureihin, katsomuksiin ja uskontoihin, perinteisiin sekä kasvatusnäkemyksiin. Jokaisen lapsen tulee voida kokea oma perheensä arvokkaaksi. Mikä muuttuu? Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio (Vasuperusteet 2005) Orientaation ytimen muodostavat uskonnolliset, hengelliset ja henkiset asiat ja ilmiöt. Lapsia lähellä olevien erilaisten uskontojen ja katsomusten tapoihin tutustutaan. Lapsen oman uskonnon tai katsomuksen perinteeseen sekä tapoihin ja käytäntöihin perehdytään. Tarjotaan mahdollisuus hiljaisuuteen ja ihmettelyyn, kyselemiseen ja pohdintaan. Lapsen herkkyyttä ja kykyä ymmärtää sanatonta ja symbolista kunnioitetaan, tuetaan ja vahvistetaan. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan vanhempien kanssa uskonnollis-katsomuksellisen orientaation lapsikohtaisesta sisällöstä. Katsomuskasvatus (Vasuperusteet 2016) Tavoitteena edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan. Yhteisen tutustumisen kohteena ovat lapsiryhmässä läsnä olevat uskonnot ja muut katsomukset ja (ml. uskonnottomuus). Tavoitteena tukea lasten kulttuuristen ja katsomuksellisten identiteettien kehittymistä. Luontevia tutustumisen tapoja ovat mm. juhlat tapahtumat ja päivittäiset tilanteet. Lasten ihmettelylle annetaan tilaa ja heidän kanssaan pohditaan heitä askarruttavia elämänkysymyksiä. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen ja kunnioittaen 02/05/2018 Opetushallitus 22 11
Opetushallituksen ohje katsomuskasvatuksen toteuttamisesta ja uskonnollisista tilaisuuksista varhaiskasvatuksessa Ohjeessa kerrotaan, miten uskonnon ja omantunnon vapautta koskevat säännökset lainsäädännössä tulee huomioida katsomuskasvatusta toteutettaessa sekä mahdollisia uskonnollisia tilaisuuksia sekä niille vaihtoehtoista toimintaa järjestettäessä. Ohjeen tarkoitus on varmistaa sivistyksellisen ja uskonnon vapautta koskevien perusoikeuksien toteutuminen, edistää suvaitsevaisuutta ja moniarvoisuutta ja varmistaa, että varhaiskasvatus on uskonnollisesti sitouttamatonta. Sitouttamattomuus tarkoittaa, että kaikkia katsomuksia tarkastellaan tasavertaisesti arvottamatta. lasta ei saa ohjata mihinkään katsomukseen eikä häneen saa katsomuksellisesti vaikuttaa 02/05/2018 Opetushallitus 23 Katsomuskasvatuksen toteuttamisesta Katsomuskasvatus on yleissivistävää ja sitä toteutetaan osana varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. Tavoitteena edistää keskinäistä kunnioitusta ja ymmärrystä eri katsomuksia kohtaan sekä tukea lasten kulttuurisen ja katsomuksellisen identiteetin kehittymistä. Tutustutaan erilaisiin katsomuksiin ja niihin liittyviin tapoihin. 02/05/2018 Opetushallitus 24 12
Katsomuskasvatuksen järjestämisestä Varhaiskasvatuksen järjestäjät vastaavat katsomuskasvatuksen toteuttamisesta juhlien sekä uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten ja niille vaihtoehtoisen toiminnan järjestämisestä säännösten ja määräysten edellyttämällä tavalla. Varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa katsomuskasvatuksen käytännön toteutuksesta ja toimii ammatillisesti omasta katsomuksestaan riippumatta. Katsomuskasvatukseen ei kuulu minkään katsomuksen tai uskonnon opettamista. 02/05/2018 Opetushallitus 25 Perinteiset juhlat varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa (Varhaiskasvatuslaki 2 a ). Juhlat ovat osa vasuperusteiden mukaista pedagogista toimintaa ja suunnittelu lähtee lapsiryhmän tarpeista. Juhlien suunnittelussa huomioidaan lapsiryhmän kulttuurinen moninaisuus Juhliin voi sisältyä joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Juhlaan mahdollisesti sisältyvän yksittäisen virren tai hengellisen laulun laulamisen johdosta juhlaa ei voida uskonnollisen suvaitsevaisuuden nimissä pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavana tilaisuutena. (Perustuslakivaliokunnan mietintö 10/2002 vp ja 2/2014 vp). Huoltajia tulee tiedottaa riittävän ajoissa juhlista ja tilaisuuksista, jotka sisältävät uskonnon harjoittamisen elementtejä. Tarvittaessa huoltajien kanssa sovitaan lasta koskevista yksilöllisistä järjestelyistä (esim. poistuminen osaksi aikaa juhlasta), jotka tulee tehdä hienotunteisesti ja vähän huomiota herättävästi. 02/05/2018 Opetushallitus 26 13
Yhteistyö seurakunnan ja muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa Vasuperusteissa seurakunta mainitaan esimerkkinä paikallisesta yhteistyötahosta. Myös muiden uskonnollisten yhteisöjen kanssa voidaan tehdä yhteistyötä. Yhteistyö toteutetaan varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen periaatteiden ja tavoitteiden mukaisesti. Yhteistyössä tulee aina huomioida lapsen etu ja sen tulee olla pedagogisesti perusteltua. 02/05/2018 Opetushallitus 27 Uskonnolliset tilaisuudet Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat päättää järjestetäänkö varhaiskasvatuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia. Uskonnolliset tilaisuudet ovat uskonnon harjoittamista. Uskonnollisten tilaisuuksien ja toimitusten järjestämistä niin kouluissa kuin päiväkodeissakin säätelee Suomen perustuslaki. Positiivinen-negatiivinen uskonnonvapaus (perustuslaki 11 2). Tilaisuuksien aikana järjestettävä vaihtoehtoista ja mielekästä toimintaa lapsille, jotka eivät osallistu. Uskonnollisiin tilaisuuksiin osallistumisesta/ osallistumattomuudesta ei saa aiheutua lapselle leimaantumista tai muita haitallisia seuraamuksia. Huoltajalla oltava aito vapaus valita osallistuuko lapsi vai ei. 02/05/2018 Opetushallitus 8 14
KKP 2018 29 Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kunnioittaen. Huoltajan valitessa lapselleen erityiseen katsomukseen, kuten kristillisyyteen, perustuvan varhaiskasvatuspalvelun, tulee huolehtia siitä, että huoltaja saa riittävästi tietoa toiminnan erityistavoitteista ja arvoista. Varhaiskasvatuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että tieto uskonnollisista tilaisuuksista ja toimituksista sekä niille vaihtoehtoisesta toiminnasta saavuttaa huoltajat riittävän ajoissa. 02/05/2018 Opetushallitus 30 15
Kiitos! 16