HENKILÖSTÖRAPORTTI ORIMATTILAN KAUPUNKI 2017 Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto
SISÄLLYS Kaupunginjohtajan terveiset... 1 Orimattilan kaupungin henkilöstöstrategia... 2 Johtaminen ja yhteistoiminta... 3 Henkilöstö toimialoittain ja talousarviotulosalueittain vuosina 2015-2017... 5 Kaupungin henkilöstö... 5 Henkilöstön rakenne 2017... 6... 6 Henkilöstön ikärakenne... 7 Keski- ikä... 7 Eläkkeelle siirtyminen... 8 Eläkkeelle siirtyminen 2016-2030 (ennuste)... 8 Henkilöstön poissaolot... 9 Henkilöstömenot... 11 Työterveyshuolto ja työsuojelu... 12 Työtapaturmat 2013-2017... 13 Henkilöstön koulutus... 14
Kaupunginjohtajan terveiset 1
2 Orimattilan kaupungin henkilöstöstrategia Orimattilan kaupungin valtuusto hyväksyi päivitetyn kaupunkistrategian 2020- suunnitelmaasiakirjan kokouksessaan 7.6.2013 ja se astui voimaan päätöksen jälkeen. Orimattilan kaupunkistrategia 2020 sekä siihen kiinteästi kytkeytyvät toimeenpano- ja kehittämisohjelmat on osittain päivitetty vuoden 2013 aikana ja työ jatkuu näiden osalta edelleen. Tavoitteena oli uudistaa kaupungin henkilöstöstrategia vuoden 2015-2016 aikana, mutta siihen tavoitteeseen pääseminen siirtyi uudelle valtuustokaudelle. Kaupungin nykyinen henkilöstöstrategia on hyväksytty 2.3.2009. Sen mukaan henkilöstöstrategian tehtävänä on viestittää koko organisaatiolle yhtenäisyyttä henkilöstöasioiden hoidossa sekä yhtenäisiä periaatteita ja tapoja, jolla henkilöstötyötä tehdään. Henkilöstöstrategian visio: Orimattilan kaupungilla on määrällisesti ja rakenteellisesti oikein mitoitettu, motivoitunut, muutoksiin valmis, koulutettu, ammattitaitoinen ja asiakassuuntautunut henkilöstö palvelemassa kaupunkilaisia. Keskeisiksi henkilöstöstrategian kohteiksi on valittu: o o o o o o o osaaminen rekrytointi johtaminen työhyvinvointi palkitseminen yhteistoiminta seudullinen yhteistyö
3 Johtaminen ja yhteistoiminta Kaupungin vuonna 2017 voimassa olleen strategian yhtenä keskeisenä tavoitteena ovat motivoituneet ja palveluhenkiset työyhteisöt. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hyvää johtamista. Kaupungin voimassa olevan henkilöstöstrategian mukaan hyvä johtaminen varmistetaan mm. selkeillä tehtävänkuvilla, toimivalla palaverikäytännöllä, riittävällä viestinnällä, tasapuolisella ja oikeudenmukaisella kohtelulla sekä säännöllisesti (kerran vuodessa) pidettävillä kehityskeskusteluilla. Kaupungin johtoryhmä sekä palvelukeskusten johtoryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Esimiehille järjestetään vähintään kaksi esimiesinfoa vuodessa, jossa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja pyritään varmistamaan yhdenmukaisia toimintatapoja ja henkilöstöhallinnollisia linjauksia koko kaupungin tasolla. Lisäksi järjestetään esimiehille suunnattuja yhteisiä koulutuksia. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus on ollut voimassa 2014 2016. Tällä sopimuksella on toteutettu työmarkkinakeskusjärjestöjen neuvottelutulos 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Sopimus on ollut voimassa 1.3.2014 31.1.2018. Kilpailukykysopimuksen mukainen kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus tuli voimaan 1. helmikuuta 2017. Sopimuskaudella, joka päättyy 31.1.2018, ei korotettu palkkoja. Kilpailukykysopimuksessa sovittiin työajan pidentymisestä ja tehtiin lomarahojen vähentämisestä erillinen virka- ja työehtosopimus, jota noudatetaan lomarahan määräytymisessä vuosina 2016 2017, 2017 2018 ja 2018 2019. Vuonna 2017 työnantajan edustaja ja pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet/puheenjohtajat ovat kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Palaverien avulla on pyritty parantamaan tiedonkulkua työnantajan ja ammattijärjestöjen välillä. Työnvaativuuden arviointi suoritettiin vuoden 2016 KVTES- ja TS-sopimusaloilla. Työssä oli ulkopuolisena asiantuntijana Innova Palvelut Oy. KVTES:n osalta kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2016 lopussa arviointikriteerit. TS-sopimuksen osalta arviointikriteerit ja vaativuusluokat hyväksyttiin vuonna 2017. KVTES-sopimusalalla vaativuusluokkien määrittely siirtyi vuodelle 2018. Henkilökohtaisen lisän määräytymisperusteet hyväksyttiin KVYES-, TS ja TTES sopimusalojen osalta lokakuussa (TS-kehittämistyöryhmä, yhteistoimintaelin, kaupunginhallitus). Ensimmäiset
4 näiden määräytymisperusteiden mukaiset henkilökohtaiset lisät myönnettiin 1.1.2018 lukien. Jaettava summa oli KVTES-sopimusalan osalta 3037,69 euroa (lisän saajia 65), TS-sopimusalan osalta 443,05 euroa (lisän saajia 8) ja TTES-sopimusalan osalta 88,02 euroa (lisän saajia 3).
5 Henkilöstö toimialoittain ja talousarviotulosalueittain vuosina 2015-2017 Toimiala TP 2017 TA 2017 TP 2016 TP 2015 Hallintopalvelukeskus / Konsernihallinnon toimiala Hallitus 1,9 1 2 1 Elinkeinotoimi ja projektit 3,92 4,2 4,37 2,69 Yleishallinto 10 10,3 9,46 14,17 Asuntotoimi 0,3 0,3 0,3 0,3 Maaseututoimi 2,6 3,6 2,6 3,6 Ruoka- ja siivouspalvelut 81,92 81,8 76,5 60,4 Yhteensä 100,64 102,20 95,23 82,16 Perusturvalautakunta / 1 1 1 1 hyvinvointipäällikkö Sivistyspalvelukeskus / Sivistys- ja hyvinvointitoimiala Hallinto 6 6 6 6,6 Peruskoulutus ja lukio 224 222 216 226 Kulttuuritoimi 1,5 1,5 1,5 1,5 Kirjasto 8 8 9 9 Liikunta 5,5 5,5 6,5 5,5 Nuoriso 7,5 7,5 7,5 7,5 Päivähoito 155,5 151,5 152,5 158,5 Yhteensä 408,0 402,0 399 414,6 Tekninen palvelukeskus / Elinvoima- ja tekninen toimiala Hallinto ja maankäyttö 11,06 10,6 10,1 9,1 Tilapalvelu 13,8 15,25 14,05 17,5+0,5 Yhdyskuntatekniikka 3,1 3,76 2,4 1,2 Vesilaitos 11 12,5 10 12,2 Rakennustark. ja ymp. suojelu 4 4 4 4 Yhteensä 42,96 46,1 40,55 44,5 Kaupunki yhteensä 552,6 550,3 535,78 541,26 Kaupungin henkilöstö 27 Henkilöstöä 31.12.2017 oli 551,6 (henkilötyövuotta), joista opetuspalveluissa 224 ja päivähoidossa 155,5. Henkilöstömenot vuonna 2017 olivat 25,16 milj. euroa, mikä on 29,9 % toimintakuluista. Toimintakertomusvuodelta on tehty erillinen henkilöstötilinpäätös
6 Henkilöstön rakenne 2017 Vuonna 2017 Orimattilan kaupungilla työskenteli yhteensä noin 600 henkilöä. Heistä 121 oli määräaikaisia työntekijöitä, joista 104 oli naisia ja 17 miehiä. Vakinaisia työntekijöitä oli yhteensä 478, joista 393 oli naisia ja 85 miehiä. Ylläolevassa ympyräkaaviossa näkyy Orimattilan kaupungin henkilöstö sopimusaloittain.
7 KVTES :iin kuuluu enemmistö, 59% henkilöstöstä. Henkilöstön ikärakenne Keski- ikä Konsernihallinnon keski-ikä vuonna 2017 oli 53,23- vuotta. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan 46,61- vuotta. Elinvoiman- ja teknisen puolestaan 47,29. Jokaisella toimialalla henkilöstön keski-ikä oli noussut, aikaisempaan vuoteen 2016 verrattuna. Korkein keski-ikä löytyy konsernihallinnosta, matalin puolestaan sivistys- ja hyvinvointitoimialalta. Koko kaupungin henkilöstön keski-ikä naisilla vuonna 2017 oli 48,34- vuotta, miesten keski-ikä puolestaan 48,34- vuotta. Keski-ikä nousi naisilla sekä miehillä vuodesta 2016. Koko kaupungin keski-ikä 49,16 49,28 47,68 47,18 47,95 46,93 48,24 47,51 48,05 48,35 2013 2014 2015 2016 2017 Miehet Naiset
8 Eläkkeelle siirtyminen Alla olevassa taulukossa eläkkeelle siirtyneiden määrä vuosina 2013-2017. Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä, työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä ja kuntoutustuki myönnettiin neljälle henkilölle. Yhteensä 18 henkilöä siirtyi eläkkeelle vuonna 2017, joka on neljä vähemmän kuin edellisvuonna 2016. 2013 2014 2015 2016 2017 Vanhuuseläke 13 16 11 17 10 Varhennettu vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke 1 1 3 2 4 Osa-aikainen työkyvyttömyyseläke 1 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet 1 Työttömyyseläke Kuntoutustuki 2 1 3 3 4 Ammatillinen kuntoutus ja työkokeilu Yhteensä 17 19 17 22 18 Eläkkeelle siirtyminen 2016-2030 (ennuste) Alla oleva ennuste kuvaa 31.12.2016 KuEL- ja VaEL- vakuutettuina olleiden kuntatyöntekijöiden siirtymistä vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeille. Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Eläkepoistuma yht. Eläkepoistuma % 2016 16 4 21 3,7 2017 10 4 14 2,6 2018 12 4 16 2,8 2019 11 4 15 2,7 2020 17 4 21 3,7 2021 13 4 17 3 2022-2030 105 28 134 23,8
9 Ennusteen mukaan vuonna 2018 vanhuuseläkkeelle siirtyy 12 henkilöä, ja työkyvyttömyyseläkkeelle neljä henkilöä. Vuonna 2017 ennuste piti paikkansa ja vanhuuseläkkeelle jäi 10 henkilöä ja työkyvyttömyyseläkkeelle neljä. Henkilöstön poissaolot Työnkeskeytykset kalenteripäivinä 2013-2017 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2013 2014 2015 2016 2017 Konsernihallinto 726 934 1384 1562 1395 Sivistys- ja hyvinvointi 4842 6112 5684 6413 5103 Elinvoima- ja tekninen 782 817 1082 964 590 Jokaisella toimialalla työnkeskeytykset ovat pienentyneet vuodesta 2016. Konsernihallinnossa työnkeskeytyksiä vuonna 2017 oli 1395 kalenteripäivää, joka on 162 päivää vähemmän kuin vuonna 2016. Sivistys- ja hyvinvoinnin toimialalla työnkeskeytyksiä oli 5103 päivää, joka on 1310 päivää vähemmän kuin edellisvuonna. Elinvoiman- ja teknisen toimialalla puolestaan oli 590 päivää, se tekee 340 päivää edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2017 lyhyiden, 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen kesto kalenteripäivinä oli 2257 päivää. 4-60 päivää kestäneitä sairauspoissaoloja oli 3111 kpv. Pitkäkestoisia yli 60 päivän sairauspoissaoloja oli 1720 kpv.
10 Lyhytaikaiset sairauspoissaolot (1-3 pv) lisääntyivät edellisestä vuodesta 75 päivällä, puolestaan pitkäaikaiset sairauspoissaolot (4-60 pv) vähentyivät 1281 päivällä, myös yli 60 päivää kestäneet sairauslomat vähenivät 645 päivällä verrattuna edelliseen 2016 vuoteen. Yhteensä sairauspoissaolojen kesto väheni 1851 päivällä. Perhevapaat 2013 2014 2015 2016 2017 Konsernihallinto 1272 676 1147 1046 602 Sivistys-ja hyvinvointi 6038 5492 5024 4563 4452 Elinvoima- ja tekninen 224 63 31 22 42 Yhteensä 7534 6231 6202 5631 5096
11 Henkilöstömenot 2015 2016 2017 Palkat ja palkkiot 18 525 561 19 380 265 19 495 551 Eläkekulut 5 232 887 5 191 038 4 778 548 Muut henkilöstösivukulut 992 221 1 247 327 886 462 Yhteensä 24 750 669 25 818 630 25 160 561 Tapaturma- ja sv-korvaukset 229 471 231 982 197 079 Kaupunki maksoi henkilökunnan uimahalli- ja kuntosalilippuihin tukea 3 008 vuonna 2017. Tuen määrä oli 4 604 vuonna 2016 ja 4 906 vuonna 2015.
12 Työterveyshuolto ja työsuojelu Työterveyshuollosta on vastannut Työterveys Wellamo. Työterveyshuollon toiminta perustuu vuosittain vahvistettuun ja tarkistettuun vahvistettuun toimintasuunnitelmaan. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2017 olivat 214 912,56 (vuonna 2016 268 467,00 ). Kela korvaa työnantajalle näistä kustannuksista n. 50 %. Työsuojelutoimikunta kokoontui vuoden 2017 aikana yhden kerran. Työsuojeluvaalit järjestettiin loppuvuodesta 2017 ja siihen liittyen työsuojelutoimikunnan kokous siirtyi vuoden 2018 alkuun. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshuollon toimesta jatkettiin työpaikkakäyntejä, joihin liittyi ennakkoon tehtävä kysely henkilöstölle työn vaara- ja haittatekijöistä. Työpaikkakäyntiin osallistuivat työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, työterveyshuollosta lääkäri ja terveydenhoitaja sekä työpaikalta esimies ja työntekijöitä. Työpaikkakäynnillä käytiin keskustellen läpi kyselyn yhteenveto, kierrettiin toimitilat ja käynnistä tehtävään muistioon kirjattiin muutos- ja toimenpide-ehdotukset. Työsuojelupäällikkö toimii puheenjohtajana moniammatillisessa sisäilmatyöryhmässä, jonka toiminta alkoi keväällä 2009. Sisäilmatyöryhmässä on edustajat työsuojelusta, terveydensuojelusta, tilapalvelusta, työterveyshuollosta sekä kaupungin muilta toimialoilta. Tarvittaessa työryhmään kutsutaan muita asiantuntijoita ja käyttäjien edustajia käsiteltäviin asioihin liittyen. Vuonna 2017 sisäilmatyöryhmä kokoontui aiempaa tiuhemmin käsitellen tiedoksi tuotuja sisäilmaongelmia ja niiden johdosta tehtyjä toimenpiteitä. Tämän lisäksi sisäilmatyöryhmä järjesti ja osallistui esim. vanhemmille ja opettajille järjestettyihin tiedotustilaisuuksiin. Sisäilmaongelmien käsittelyprosessia ja siihen liittyviä lomakkeita uudistettiin. Teknisessä toimessa valmisteltiin Sisäilmastrategia ja toimintasuunnitelma sekä Sisäilmahaittojen ratkaisuprosessi uudistukseen liittyen. Nämä käsiteltiin elinvoima- ja teknisessä valiokunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Työsuojelupäällikkö ja työsuojeluvaltuutettu tuovat edelleen tiedoksi työsuojelutoimikunnalle sisäilmatyöryhmän käsittelemiä asioita. Työsuojeluvaltuutetut ja työsuojelupäällikkö antoivat työsuojeluun liittyvää ohjausta ja neuvontaa henkilöstölle sekä esimiehille ja osallistuvat yhteistyöpalavereihin kaupungin eri yksiköissä.
13 Työtapaturmat 2013-2017 Työtapaturmat 2013-2017 2013 2014 2015 2016 2017 Kpl 27 15 27 24 28 Kalenteripäivät 96 56 188 284 164 Korvaus, 10 847 7 594 31 825 27 946 23 525 Korvauspäivät/tapaturma 4 5 7 12 6 Korvaukset/tapaturma 402 506 1 178 1 164 840 27 27 24 28 31 825 27 946 23 525 15 10 847 7 594 2013 2014 2015 2016 2017 2013 2014 2015 2016 2017 Työtapaturmia sattui vuonna 2017, 28 kappaletta. joka on neljä enemmän kuin edellisenä vuotena. Korvauksia maksettiin yhteensä koko vuotena 23 525.
14 Henkilöstön koulutus Henkilöstön koulutuksella pyritään henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutustarve määritellään yhdessä esimiehen kanssa. Alla olevassa taulukossa henkilöstön koulutusmenot vuosina 2014-2017: 2014 /hlö 2015 /hlö 2016 /hlö 2017 /hlö Hapake 20 063 253 15 475 211 9 271 97 13 491 134 Perust. 232 232 151 151 185 185 0 0 Sipake 77 294 197 68 395 197 70 052 176 112 553 275 Tepake 16 343 363 16 686 392 9 064 224 18 100 421 Yhteensä 113 932 220 100 707 191 88 752 165 144 144 831 Taulukkoon kirjatut luvut sisältävät koulutus- ja kurssimaksuiin kirjatut kustannukset, joten ne eivät sisällä esimerkiksi matkakorvauksia. Euroa/hlö keskimääriseen lukuun vaikuttaa myös se, miten koulutus on järjestetty (osallistuminen maksuttomiin koulutuspäiviin, osallistuminen seudullisiin koulutuksin, osallistuminen lync- tai videoneuvottelukoulutuksiin). Taulukossa esitetyt luvut sisältävät myös luottamushenkilökoulutuksen. Vuoden 2014 alusta lukien on vahvistetun koulutussuunnitelman perusteella voinut hakea koulutuskorvausta Työttömyysrahastolta. Huomioitava koulutuspäivän pituus on enintään 6 tuntia ja vähintään kahden tunnin koulutus voidaan laskea mukaan. Korvausta voi saada enintään kolmelta päivältä/ henkilö. Tämän perusteella toteutuneet koulutuspäivät vuosilta 2015-2017 ovat toimialoittain alla olevassa taulukossa.
15 Vuonna 2017 sivistys- ja hyvinvointi toimialalla koulutuspäiviä oli 587 päivää, joka on 114 päivää enemmän kuin edellisenä vuotena. Konsernihallinnossa toteutuneita koulutuspäiviä kertyi 158, joka tekee 36 päivää enemmän kuin vuotena 2016. Elinvoima- ja teknisten palveluiden puolella koulutuspäiviä vuonna 2017 oli 46, vuonna 2016 toteutuneita koulutuspäiviä oli 34 päivää, eli 12 päivää. Vesilaitoksella henkilöstön koulutuspäivät pysyivät samoissa lukemissa, kuin vuonna 2016. Toteutuneita koulutuspäiviä oli vuonna 2017 ja 2016, 14 päivää. Kaaviosta voidaan päätellä, että sivistys- ja hyvinvoinnin toimialalla koulutuspäiviä kertyy vuodessa huomattavasti enemmän kuin muissa toimialoissa.