Miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä Pentti Saarinki Palvelupäällikkö, ylilääkäri Yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Geriatrinen osaamiskeskus Siun sote
Ikäihmiset Pohjois-Karjalassa ennuste
Demografinen huoltosuhde Alle 55 55-64 Valtimo - Nurmes 65-74 Juuka Lieksa 75 ja yli Polvijärvi Eno Ilomantsi Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65- vuotta täyttänyttä on sataa 15-64-vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Heinävesi Outokumpu Kontiolahti Joensuu Liperi Pyhäselkä Rääkkylä Tohmajärvi Kitee Kesälahti
Yli 75-vuotiaat Suomessa % 100 80 60 40 20 0 Kotona, ei apuja Kotona avun turvin Vanhainkoti Palveluasunto Sairaala
Toimintakyvyn ulottuvuudet (Toimintakyky-aihesivut, THL)
Muistisairaudet = etenevät aivojen rappeumasairaudet Joka kolmas yli 65-vuotias ilmoittaa kärsivänsä muistioireista Suomessa on jopa 200 000 henkilöä, joilla kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt, ja 100 000 lievän ja 93 000 vähintään keskivaikean dementian oireista kärsivää Keskivaikeaa ja vaikeaa muistisairautta sairastavia on ennusteen mukaan vuonna 2040 noin 200 000 Suomessa vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen Muistisairaudet ovat tärkein ikääntyvien toimintakykyä heikentävä sekä avun ja palvelun tarvetta lisäävä sairausryhmä Suomessa
Muistisairaudet PK:ssa
Alzheimerin tauti? Etenevä aivojen rappeumasairaus kattaa 70% muistisairauksista Taudin perimmäinen syy tuntematon Riskitekijöitä tiedetään: ikä, geenit + muut tunnetut riskitekijät Oireita muokkaavaa ja taudin etenemistä hieman jarruttavaa lääkehoitoa on teho rajallinen Parantavaa hoitoa ei ole Varsinkin viimeiset elinvuodet ovat kalliita = ympärivrk laitoshoito Keskeistä taudin varhainen diagnosointi, kuntoutus ja ennaltaehkäisy
Alzheimerin taudin riskitekijät
Alzheimerin taudin kulku käytännössä Tauti etenee vaiheittain (varhainen, lievä,keskivaikea, vaikea) ja sairauden kesto oireiden alkamisesta kuolemaan on 3 12 vuotta ja taudin diagnosoinnista 2 7 vuotta Kahden vuoden seurannan jälkeen enää 27-37% asui kotona ilman palveluja Neljän vuoden kuluttua vastaavat luvut olivat 14 % ja 22 % Neljän vuoden seurannan jälkeen pitkäaikaishoidossa(vähintään 90 päivää yhtäjaksoisesti tehostetussa palveluasumisessa tai laitoshoidossa) oli 24-30% muistisairaista n. 80-90 %:lla ympärivrk:ssa hoidossa olevista aivojen rappeumasairaus
Siun sotessa76 miljoonaa/13% Vrt aivoinfarkti saman verran
Alzheimerin tauti/ kustannukset Sairauden vaikeutuessa hoidon kustannukset kasvavat Vaikeassa vaiheessa laitoksessa asuvan muistisairaan hoidon kustannukset ovat noin kaksinkertaiset kotona asuvan kustannuksiin verrattuna Kotona asuvan potilaan sairauden vaikeutuminen lievästä tai keskivaikeasta vaiheesta vaikeaan vaiheeseen suurin piirtein kaksinkertaistaa hoidon kustannukset Omaisten käyttämä aika muistisairaan hoitamiseen lisääntyy lievän muistisairauden (MMSE 26 30) 2 tunnista päivässä vaikean vaiheen (MMSE 0 9) yli 9 tuntiin Hoidon kustannukset lähtevät nousuun jo vuosi ennen taudin diagnoosia. Kustannusero tautia sairastamattomiin verrattuna oli suurimmillaan diagnoosia seuraavan puolen vuoden ajan, jolloin hoitokulut olivat sairastuneilla 5088 euroa suuremmat henkilövuotta kohden Kaksi vuotta diagnoosin jälkeen Alzheimerin tautia sairastavien kustannukset vakiintuvat kaksinkertaisiksi tautia sairastamattomiin verrattuna Kun siis halutaan vaikuttaa muistisairauksien hoidon kustannuksiin, kannattaa pyrkiä varhaiseen diagnostiikkaan ja hoidon aloitukseen ja kuntoutukseen Lisäksi kannattaa tukea kotona selviytymistä ja hoitavia omaisia, niin että ympärivuorokautista hoitoa laitosmaisissa oloissa tarvitaan mahdollisimman vähän
23.2.2018
23.2.2018
US prevalence of AD (millions) 16 Ennaltaehkäisyn merkitys: AT:n alun lykkääminen 5 vuodella puolittaisi taudin arvioidun esiintyvyyden Delay (years) 8 0 6.5 1 4 2 5 2 0 Brookmeyer 1998 Jorm 2005 1997 2007 2017 2027 Year 2037 2047 23.2.2018
SCREENAUS 1. BASELINE KÄYNTI 2. BASELINE KÄYNTI RANDOMISOINTI INTERVENTION TIEDOTUSTILAISUUS INTERVENTIOAIKATAULU RAVITSEMUS: 8 ryhmätapaamista, 3 yksilötapaamista INTENSIIVINEN INTERVENTIO LIIKUNTA: 1-2x/vk lihaskunto 2-4x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2x/vk lihaskunto 4-5x/vk aerobinen LIIKUNTA: 2-3x/vk lihaskunto 5x/vk aerobinen KOGNITIIVINEN HARJ: 9 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu KOGNITIIVINEN HARJ: 2 ryhmätapaamista Omaehtoinen harjoittelu SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUKSIEN TARKKA SEURANTA JA HALLINTA Hoitaja: 6 tapaamista, Lääkäri: 3 tapaamista kuukausi 3 6 9 12 15 18 21 24 MINI- INTERVENTIO TAVANOMAINEN TERVEYSNEUVONTA
1) Ruokavaliotavoitteet suomalaisten suositusten mukainen ruokavalio Kalaa vähintään 2 kertaa viikossa Kasviksia, hedelmiä ja marjoja 500 g/vrk Leivällä ja ruoanlaitossa pehmeät rasvat Viljatuotteista täysjyväiset ja kuitupitoiset Maitotuotteista vähärasvaiset Vähemmän sakkaroosia ja suolaa Yksilölliset tavoitteet oman tilanteen mukaan 23.2.2018
2) Liikuntainterventio 0-1 mo 1-3 mo 3-6 mo 6-24 mo Resistance Exercise Exercise frequency/wk 1-2 1-2 2 2-3 Duration of exercise, min 30-45 30-60 45-60 60 Number of muscle groups 8-10 8-10 8-10 8-10 Repetitions/ set 8-15 10-20 8-20 8-20 Load % 1RM 40-50 60 70 70-80 Number of sets 2 2-3 1-3 2-3 Aerobic Exercise Exercise frequency/wk 2 2-3 3-4 3-5 Duration of exercise, min 30-45 30-45 30-60 45-60
3) Kognitiivinen harjoittelu ja sosiaalinen aktiivisuus Kognitiivinen interventio 10 ryhmätapaamista psykologin johdolla Itsenäinen tietokoneharjoittelu (n. 2-3 kertaa viikossa, kaksi 6 kk:n jaksoa) Harjoittelun kohteena: episodinen muisti, toiminnanohjaus, tiedonkäsittelyn nopeus ja työmuisti Sosiaalista aktiivisuutta lisättiin Tutkimuskäynneillä, eri interventioiden ryhmätapaamisissa Vierailu paikalliseen Muistiyhdistykseen
4) Sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden hallinta Perustuen Käypä hoito -suosituksiin: verenpaine, dyslipidemia, diabetes, lihavuus Säännölliset tapaamiset tutkimushoitajan ja lääkärin kanssa (riskitekijöiden arviointi, motivointi) Mikäli lääkehoitoa tarvittiin, tutkittavat ohjattiin omalle lääkärille terveyskeskukseen
FINGER -tulokset Elintapaneuvonta ehkäisee muistihäiriöitä Kahden vuoden tutkimusaikana kontrolliryhmän riski muisti- ja ajattelutoimintojen heikkenemiseen oli 31 prosenttia suurempi kuin tehostettua elintapaneuvontaa saaneiden
Siis miten lisätä ikääntyvien toimintakykyä FINGER tutkimus antaa mallin - monialainen interventio Siis jo 2 vuoden aikana kohtalaisen intensiivisellä panostuksella keskeisiin riskitekijöihin voidaan tutkijoiden arvion mukaan siirtää Alzheimerin taudin alkamisikää useilla vuosilla(5-10 v?) = vähemmän pitkäaikaista ympärivuorokautista hoitoa/hoivaa Panostetaan keskeisiin riskitekijöihin kaikki toimintakyvyn osa-alueet kohenee Tutkimus jatkuu edelleen Käytäntöön sopivaa mallia haetaan
Unohtamatta että Aivoterveys on elämän mittainen asia ja ihmisen tärkeä pääoma Muisti- ja tiedonkäsittelytaidot vaikuttavat hyvinvointiin lapsuudesta vanhuuteen Ne ovat edellytys oppimiselle, työkyvylle, pitkälle työuralle sekä itsenäiselle elämälle Aivoterveyttä on edistettävä elämän kaikissa vaiheissa, jotta voidaan tukea työkykyä ja selviytymistä arjessa sekä varmistaa se, että muistisairauksiin sairastuttaisiin nykyistä harvemmin ja iäkkäämpänä