25/2017 145 Vuosien 2018-2020 kehysbudjetin ja vuoden 2018 talousarvion seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen (kolmas käsittely) Päätösehdotus Seurakuntayhtymän johtaja Teemu Laajasalo Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) määrittää seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahaksi 31,7 milj. euroa vuodelle 2018 2) varata talousarviokehykseen 599.000 euroa diakonisia hankkeita varten 3) hyväksyä seurakuntien seurakunnallisen toiminnan tilamäärärahat ja vuokrat 4) hyväksyä seurakuntien seurakunnallisen toimintaan lisämääräraha 2,1 M (1,1 M +1,0M ) toimintakulttuurin muutoksen edistämiseen 5) hyväksyä lisämääräraha 82.500 euroa vieraskielisen seurakuntatyön toiminnasta aiheutuvien lisäkustannusten kattamiseksi seuraavasti: Matteus seurakunta 30.000 euroa englannin- ja venäjänkieliselle työlle Roihuvuoren seurakunta 15.000 euroa englanninkieliselle työlle Herttoniemen seurakunta 15.000 euroa arabiankieliselle työlle Kallion seurakunta 22.500 euroa kiinan- ja vironkieliselle työlle 6) hyväksyä vuodelle 2018 sijoittuville vaaleille 500.000 euroa 7) hyväksytään tarvittaessa tilapäisesti 2 vuoden ajan, 6%:n alijäämä kehyksestä säästöt huomioiden erillisen suunnitelman esittämisellä 8) hyväksyä TKM-hankkeen edellisessä talousarviossa hyväksytystä 1,5 milj. euroa rahoituksesta käyttämättä olevan 1,0 milj. euroa toimintakulttuurin muutoshankkeen toteuttamista varten 9) hyväksyä vuosien 2018 2020 kehysbudjetin ja 10) ilmoittaa seurakuntaneuvostoille määriteltyjen jakoperusteiden mukaan jaetut osuudet. Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahat keskenään lääninrovastin johdolla 16.6.2017 mennessä Käsittely Yhtymän johtaja Laajasalo ja puheenjohtaja Rintamäki esittelivät asiaa.
Hallintojohtaja tarkensi esittelyä seuraavalla tavalla: Päätösehdotuksen kohdassa 10) päivämäärä 30.5.2017 korjattiin päivämääräksi 16.6.2017 Käyttötalousosan kehys -kappaleen ensimmäinen lause Kokonaistavoite on säästää 15,0 milj. euroa vuoteen 2018 mennessä muutettiin kuulumaan: Kokonaistavoite on säästää 15,0 milj. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä "Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2018" -kappaleessa tilamäärärahan 11,976 milj. euroa määräksi korjattiin 11, 866 milj. euroa Jäsenille jaettiin liite "Toimintamäärärahat kehys 2018", joka lisätään esittelyn liitteeksi pöytäkirjaan. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Päätöshistoria Yhteinen kirkkoneuvosto 11.5.2017 123 Keskustelun jälkeen yhtymän johtaja veti esityksen pois käsittelystä. Päätös Yhteinen kirkkoneuvosto päätti pitää ylimääräisen kokouksen tiistaina 23.5.2017 klo 16.30, jolloin asiaa käsitellään uudelleen. Asia vedettiin pois käsittelystä. Yhteinen kirkkoneuvosto 23.5.2017 130 Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) siirtää asiasta päättämisen yhteisen kirkkoneuvoston kokoukseen 1.6.2017 2) merkitä tiedoksi kirkkoherrainkokouksen 21.5.2017 kannanoton koskien asiaa 3) merkitä tiedoksi valmistelusta vastaavan hallintojohtajan suullisen selvityksen valmistelun vaiheista ja laskentaepäselvyyksistä tai tulkintavaihtoehdoista. 4) merkitä tiedoksi hallintojohtajan kokouksessa esittämät vaihtoehtoiset suunnitelmat, joissa on otettu huomioon yhteisen kirkkoneuvoston 11.5.2017 kokouksessa käymä keskustelu sekä kirkkoherrainkokouksen 21.5.2017 kannanotto. 5) käydä uuden lähetekeskustelun, jossa evästetään valmistelua.
Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Selostus Vuosien 2018 2020 kehysbudjetin laadinnassa on otettu huomioon yleisen taloudellisen tilanteen kehitysarviot ja niiden vaikutus verotulojen kehitykseen kuluvana vuonna ja suunnittelukaudella. Seurakuntayhtymän tulevien vuosien talouden edellytyksiä arvioitaessa on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Pidemmän aikavälin talousnäkymät ovat todella haastavat, ja kehyksen valmistelussa on huomioitu myös tämä näkymä. Taloutta ei voida valmistella kuitenkaan tällä hetkellä muuten, kuin nykyoloissa tehtävän realistisen arvion mukaan. Tämän vuoksi on otettava huomioon vallitsevat arviot ja todettava, että myönteisempi kehityskulku tulee vaikuttamaan tietysti positiivisesti resurssien paranemiseen. Käyttötalousosan kehys Kokonaistavoite on säästää 15,0 milj. euroa vuoden 2018 loppuun mennessä niin, että seurakuntien osuus tästä on 6,5 milj. euroa. Helsingin seurakuntayhtymän kokonaiskehyksessä esitetty tavoite on vuonna 2015 päätetyn 3,5,7-linjauksen mukaisella tasolla ulkoisten kulujen osalta (Toimintakate -73 M ) (Liite). Tehtävällä 7%:n määrärahan leikkauksella päästään ulkoisissa toimintakuluissa 2015 asetettuun 86,5 M tasoon. Yhtymän yksiköiden säästötavoite on 8,5 milj. euroa ja lisäksi toimintakulttuurin muutoshankkeeseen varattava 1,5 milj. euroa eli yhteensä 10,0 milj. euroa ulkoisista kuluista. Kehyksessä on vuodelle 2018 seurakuntien toimintamäärärahoja laskettu 7,0 %. Tuomiokirkkoseurakunnan saama koko kaupunkia palveleva määräraha vähenee 7,0 % ja vaikuttaa kokonaisvähennykseen. Jäsenmäärän kehitykseksi on arvioitu -1,3 %. Sisäisiä vuokria on korotettu kehyslaskelmassa 1,5 %. Nykyisen tilamääräraha ja sisäisen vuokran laskentaperusteiden mukaan seurakuntien tekemät tilasopeutusten hyöty ei palaudu seurakuntien toimintarahaksi. Seurakunnallisen toiminnan päätökset tilojen luopumisista ovat edenneet hyvin ja tilaluopumispäätöksiä on tehty siten, että luovuttavien tilojen ylläpitokustannukset ovat 2015 olleet 1,1 M. Esityksellä palautetaan seurakunnille vastaava summa kertaluonteisena määrärahana toimintamäärärahojen jakosuhteella. Aiemmin on myös linjattu, että mikäli taloustilanne kehittyy paremmin kuin ennakoitu, tilannetta voidaan arvioida uudelleen. Toimintakuluista on säästetty noin 4 M suunniteltua aikataulua nopeammassa tahdissa, ja se huomioiden Helsingin seurakuntayhtymän tulos on ollut kertaluonteiset tulokseen vaikuttavat erät huomioiden vuosina 2015 ja 2016 1 M /vuosi. Esityksessä palautetaan vastaava summa kertaluonteisena määrärahana toimintamäärärahojen jakosuhteella. Yhteensä tilapäätösten ja tuloksen
palauttamisen summa on 2,1 M. Tällä kertaluonteisella määrärahalla yhteinen kirkkoneuvosto tukee seurakunnissa tapahtuvaa muutosta ja antaa resursseja Helsingissä asuvien ihmisten entistä parempaan kohtaamiseen ja auttamiseen elämän eri tilanteissa. Kehyksen valmistelun yhteydessä on tuotu esille 7%:n sopeuttamistavoitteen porrastamista kahdelle-kolmelle vuodelle. Valmistelun yhteydessä on todettu, että kuva talousnäkymästä päättäjien keskuudessa on yhtenäinen ja sopeutustoimien toteuttaminen alkuperäisessä suuruusluokassa on välttämätöntä pystyäksemme vastaamaan taloudellisiin haasteisiin ja keventääksemme rakenteita antaaksemme tilaa toimintakulttuurin muutoksen toteutumiselle. Yhteinen kirkkoneuvosto on kutsunut Helsingin kirkkoherrat yhteiseen iltakouluun kehysvalmistelujen yhteydessä. Tarkoitus on yhdessä valmistella ratkaisuja, joilla edistetään toimintakulttuurin muutosta ja saadaan aikaan rakenteita keventäviä ratkaisuja. Valmistelun yhteydessä on myös tunnistettu, että seurakuntien tilanne on hyvin erilainen. Kaikkien seurakuntien osalta säästötarpeen jaksottamiselle useammalle vuodelle ei ole tarvetta. Niiden seurakuntien osalta joilla sopeuttamisen aikataulu tuo haastetta, on mahdollista tarvittaessa tilapäisesti 2 vuoden ajan joustaa siten, että hyväksytään 6%:n alijäämä kehyksestä säästöt huomioiden erillisen suunnitelman esittämisellä. Tämän ratkaisun vaikutus ja toimivuus on samanlainen kuin säästöjen jaksottaminen useammalle vuodelle. Tällä esityksellä vastattaan mm. Helena Seppälän ponsiesitykseen, jossa viitataan nykyisen määrärahapäätöksen yhteydessä 12.11.2009 hyväksyttyyn ponteen 152/2009 yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että yhteinen kirkkoneuvosto etsii keinoja helpottaa Munkkiniemen ja muiden pienten seurakuntien kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka nykyisellään johtaa irtisanomisiin. Tilojen luopumispäätökseen perustuvalla lisämäärärahalla sekä alijäämärajan ylityksellä vastataan esitettyyn toiveeseen seurakuntien tilanteen huomioimisesta ja sopeuttamispaineeseen esitetystä aikajoustosta. Kehykseen lisätään johtoryhmän esityksen mukaisesti 82.500 euron lisämääräraha kattamaan vieraskielisen seurakuntatyön (englannin-, viron-, venäjän-, kiinan- ja arabiankielinen seurakuntatyö) toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Määräraha kohdistetaan vieraskielisen seurakuntatyön kotipesäseurakunnille, eli Matteus (30.000 euroa), Roihuvuoren (15.000 euroa), Herttoniemen (15.000 euroa) ja Kallion (22.500 euroa) seurakunnille. Seurakuntien palkka- ja toimintamäärärahojen alennus on 7 % vuodelle 2018 ja vuoden 2019 määräraha on -1,5%:a pienempi kuin vuonna 2018. Vuosien 2019 2020 osalta määrärahojen taso on suuntaa antava ja tasoa ennakoidaan uudelleen talousarvion valmistelun yhteydessä syksyllä ja ne määritellään lopullisesti kunkin vuoden talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Kehyksessä on otettu huomioon hautapalveluiden siirto hallintoosastosta ympäristö- ja hautaustoimen alaisuuteen.
Laskelmiin sisältyy epävarmuustekijöitä. Kehyslaskelmassa oleva vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa olennaisesti ansioverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen ja työttömyys. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen kysynnästä, hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön käytössä on talousarviomäärärahan lisäksi toiminnasta aikaisemmin säästyneet määrärahat, joita oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä 6,8 milj. euroa. Vuoden 2017 talousarviossa on suunniteltu käytettäväksi kehyksessä osoitetun määrärahan lisäksi noin 0,5 milj. euroa edellisten vuosien säästöjä seurakunnalliseen toimintaan, jolloin jäljellä oleva säästöjen määrä on 6,3 milj. euroa. Kirkollisverotuloarvioissa on arvioitu jäsenmäärän kehitykseksi 1,3 %. Ansiotason ja isojen ikäluokkien heikko työllisyystilanne vaikuttavat ennusteeseen. Vuosien 2018 2020 kehysbudjetti perustuu verotuloarvioihin. Verotuloarviot suunnittelukaudella ovat seuraavat: TP2015 TP2016 TA 2017 Arvio 2018 Arvio 2019 Arvio 2020 Kirkollisverot 79,5 80,4 76,6 75,2 74,1 74,8 Yhteisöverot 21,0 3,1 Valtionrahoitus 12,1 12,1 12,2 12,2 12,2 Yhteensä 100,5 95,6 88,7 87,4 86,3 87,0 Muutos- % -4,9-7,2-1,5-1,3 0,8 Yhteisövero muuttui vuonna 2016 valtion rahoitukseksi. Maksettava määrä perustuu kaupungin asukaslukuun. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan määrittäminen vuodelle 2018 Seurakunnallisen toiminnan vuoden 2017 määrärahaksi esitetään yhteensä 47,0 milj. euroa (2018 48,6 milj. euroa). Tämä sisältää: - varsinaisen palkka- ja toimintamäärärahan 31,7 milj. euroa - Tuomiokirkkoseurakunnalle yhteisten tehtävien hoitamiseen 607.000 euroa - tilamääräraha 11,866 milj. euroa (vuonna 2017 12,670 milj. euroa) - Diakoniaraha 0,6 milj. euroa - Lisämääräraha 2,1 milj. euroa
Seurakuntien tilamääräraha on tiloista perittävän sisäisen vuokran suuruinen. Seurakuntien toiminnan diakoniset haasteet otetaan yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän määrärahojen jakoperusteen mukaan huomioon myöntämällä erillismäärärahoja seurakuntien toimintaa varten. Talousarviokehykseen on otettu 599.000 euroa tätä tarkoitusta varten. Tästä määrärahasta on varattu 30.000 euroa diakonialeiriavustuksiin, ja 42.000 euroa Myllypuron ruoan jakeluun. Seurakunnilta tulee antaa määrärahaa koskevat esitykset 17.5.2017 mennessä. Seurakunnallisen toiminnan määrärahan jakoperusteet noudattavat vuoden 2011 voimaan astuneita laskentaperusteita. Laskenta-perusteet ovat seuraavat: 1) ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. 2) ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä 3) suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0 18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 31.12.2015) 4) kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Liitteenä on jakoperiaatteen mukaan laskettuna vuoden 2018 palkka- ja toimintamääräraha seurakunnittain. Seurakuntien määrärahoihin on tehty 7,0 %:n vähennys ja yhtymän yksiköiden osalta vähennys on yhteensä 20,0 %. Määrärahan leikkaus kohdistuu yhtymän pääluokkiin erisuuruisena. Määrärahan leikkaus on suhteutettu toteutuneisiin ulkoisiin kuluihin tilinpäätöksessä 2015. Yhtymän yksiköiden osalta kehyksen lopullinen taso yksiköiden välillä arvioidaan talousarvion valmistelun edetessä niin että alkuperäinen 10 milj. euron säästötavoite vuoteen 2015 toteutuu. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyessä talousarvion 2017, hyväksyttiin viisi ponsiesitystä, jotka huomioidaan 2018 kehys valmistelun yhteydessä. 1) Miten yhtymän investointiohjelman aikataulun pidentäminen vaikuttaisi säästötarpeeseen? a. Investointeihin vuosittain käytettävä rahasumma pienenee. Toisaalta samalla kun peruskorjauksia lykätään, vuosikorjauskulut ja vuosittaiset käyttötalousmenot kasvavat. Pidemmällä aikavälillä pelkkä investointiohjelman aikataulun pidentäminen ei tuo pysyviä, ja rakenteellisia säästöjä.
2) Miten kiinteistöistä luopumiset ja kiinteistöjen myynneistä saatavat tulot vaikuttavat säästötarpeeseen pitkällä aikavälillä (10 vuotta)? a. Kiinteistöistä luopumiset vähentävät ylläpidosta ja korjauksista aiheutuvia käyttötalouskuluja ja myynneistä saatavat tulot vähentävät säästötarvetta. Myyntituloilla voidaan kattaa investointeja ja käyttötalouskuluja. 3) Miten vuodelle 2018 suunniteltu 7 %:n leikkaus voidaan toteuttaa niin, että irtisanomisiin ei jouduta? a. Kysymys edellyttää laajempaa tarkastelua koko yhtymän tasolla. Nopeutettu toimitiloista luopuminen ja vuokraus/myynti johtavat käyttötalousmenojen vähenemiseen. Tämä osaltaan pienentää henkilöstökuluihin kohdistuvaa säästötarvetta lyhyellä aikavälillä. Seurakuntien osalta voidaan alijäämätason - 4% ylityksen joustolla kannatella elinkelpoisia seurakuntia siten että sopeuttamiseen on mahdollista pidemmällä ajalla. 4) Kartoittaa vuosien 2018 2020 valmistelua varten seuraavan 10 vuoden kiinteistöinvestointitarpeen. a. 10 vuoden kiinteistöjen investointitarve kuvattu liitteenä olevassa Excel-taulukossa. 5) Helena Seppälän ponsiesitys: Viitaten nykyisen määrärahapäätöksen yhteydessä 12.11.2009 hyväksyttyyn ponteen 152/2009 yhteinen kirkkovaltuusto edellyttää, että yhteinen kirkkoneuvosto etsii keinoja helpottaa Munkkiniemen ja muiden pienten seurakuntien kohtuutonta taloudellista tilannetta, joka nykyisellään johtaa irtisanomisiin. a. Niiden seurakuntien osalta joilla sopeuttamisen aikataulu tuo haastetta, on mahdollista tarvittaessa tilapäisesti ylittää 4%:n alijäämätaso tilapäisesti 2 vuoden ajan, siten, että alijäämä on max 6%:a kehyksestä säästöt huomioiden erillisen suunnitelman esittämisellä. Tämän ratkaisun vaikutus ja toimivuus on samanlainen kuin säästöjen jaksottaminen useammalle vuodelle. Liitteet 17 Kehysbudjetti 2018-2020 18 Vuonna 2015 valmisteltu 2018 tavoitetaso 19 Toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje 2018 20 Helsingin seurakuntayhtymän investoinnit ja niiden rahoitus vuosina 2018-2027 21 Toimintamäärärahat kehys 2018