YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS Sweco Rakennetekniikka Ratamestarinkatu 7a P.O. Box 88 FI-00521 Helsinki, Finland Telephone +358 207 393 300 Finnmap Consulting Oy VAT FI08711659 Reg.no: 0871165-9 Domicile: Helsinki www.sweco.fi
Sisältö 1 LÄHTÖTIEDOT 2 2 YLÄPOHJA 3 2.1 RAKENNE 3 2.2 TEHDYT HAVAINNOT 3 2.3 JOHTOPÄÄTÖKSET 11 2.4 KORJAUSTARVE 11 3 LIITTEET 11 1 (11)
YLÄPOHJARAKENTEIDEN KORJAUSTARVESELVITYS 1 LÄHTÖTIEDOT Tutkimuskohde: Lähtötiedot: Töyrynummen ala-aste Töyrynummentie 8 Helsinki Töyrynummen ala-aste on kaksikerroksinen, betonirakenteinen koulurakennus, joka on valmistunut vuonna 1989. Yläpohjarakenne on monimuotoinen, osin tasakattoinen ja bitumikermikatteinen ja osin kalteva ja peltikatteinen. Rakennuksessa on ollut useita kattovuotoja vuosien aikana. Tilaaja: Jari Pere Helsingin kaupunki Kiinteistövirasto Sörnäistenkatu 1, PL 2213 00099 Helsingin kaupunki Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Sanna Pohjola ja Ilkka Jerkku. Tutkimukset kohteessa tehtiin 21.11.2014. Tutkimustavoite: Asiakirjat: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yläpohjan rakenteiden kuntoa rakenneavausten ja materiaalinäytteiden avulla. Tämä tutkimus täydentää aikaisemmin tehtyä tutkimusta (Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Finnmap Consulting Oy 23.5.2014) Rakennepiirrustukset ja leikkaukset, uudisrakennus. Insinööritoimisto Konsulttikolmio Oy 23.11.1987-26.4.1989. Sisäilma- ja kosteustekninen kuntotutkimus, Finnmap Consulting Oy, 23.5.2014 2 (11)
2 YLÄPOHJA 2.1 RAKENNE Piirrustusten mukaan yläpohjarakenne on seuraava: Yläpohjarakenne YP1 (käytävät) -suojakiveys -bitumikermikate -betonilaatta -kevytsora lämmöneriste -höyrynsulku -ontelolaatta -akustointilevy/alaslaskettu kattorakenne Yläpohjarakenne YP2 (opetustilat) -rivipeltikate -ruodelaudoitus 22*95 mm -aluskate -ilmatila -mineraalivilla -ontelolaatta -akustointilevy Yläpohjarakenne YP3 (sisäänkäynnit, käytävät) -rivipeltikate -ruodelaudoitus 22*95 mm -koolaus 50*100 mm, mineraalivilla 80 mm -koolaus 50*100 mm, mineraalivilla 100 mm -höyrynsulkumuovi -kipsilevy -akustointilevy 2.2 TEHDYT HAVAINNOT Ensimmäinen avauskohta (AV 1) tehtiin 1. krs sisääntulokäytävällä (YP3), jossa oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä sisäkattolevyissä. 3 (11)
1. Mineraalivillakerros Kuva 1. YP3 avauskohta 1. krs sisääntulokäytävällä (AV1). 4 (11)
Rakenne avauskohdassa: KIPSILEVY KOOLAUSPUU 50*50, 1. MINERAALIVILLA 50 mm HÖYRYNSULKUMUOVI 2. MINERAALIVILLA 50 mm 3. MINERAALIVILLA 50 mm TUULENSUOJAVILLA 50 mm ILMATILA ALUSLAUDOITUS RIVIPELTIKATE Kipsilevyn takaosan kartongissa ja 1. mineraalivillakerroksessa oli havaittavissa runsaasti tummumaa (mikrobikasvua). Höyrynsulun yläpuolisessa 2. mineraalivillassa tummumaa havaittiin vähemmän ja 3. mineraalivillakerroksessa ei havaittu lainkaan kosteuden aiheuttamia jälkiä. Avauskohta sijaitsi aivan väliseinän vieressä. Kun rakennetta avattiin, havaittiin avauskohdassa betonirakenteen reunaa. Väliseinä sijaitsee yläpuolisen ulkoseinän (US1) sandwich-elementtiseinän sisäkuoren kohdalla. Kattopellityksen reuna on nostettu ulkoseinän sandwich-elementtiseinän ulkokuoren ulkopinnalle. Pellityksen reunasta on todennäköisesti päässyt vettä rakenteeseen, mikä on vaurioittanut alapuolisia rakennusmateriaaleja. Mahdollisesti vettä on valunut myös sandwichelementin eristetilasta. Kuva 2. Ulkoseinän ulkokuori sijaitsee sisääntulokäytävän väliseinän yläpuolella eri tasossa siten, että pellin reunasta valuva vesi on päässyt kastelemaan sisääntulokäytävän alakattomateriaaleja 5 (11)
AV2 Kuva 3. US3 rakenneavauskohta 1. krs vastakkaisella sisääntulokäytävällä (AV2). Sisäkattopinnoilla ei ollut havaittavissa avauskohdassa näkyviä kosteusjälkiä, mutta ulko-oven yläpuolisessa. 6 (11)
Rakenne avauskohdassa: AKUSTOINTILEVY KIPSILEVY KOOLAUSPUU 50*50, 1. MINERAALIVILLA 50 mm HÖYRYNSULKUMUOVI KOOLAUSPUU 50*100mm 2. MINERAALIVILLA 100 mm 3. MINERAALIVILLA 100 mm ILMATILA ALUSLAUDOITUS ALUSKATE RIVIPELTIKATE Toinen avauskohta tehtiin vastakkaiselle puolelle rakennusta vastaavaan kohtaan kuin avauskohta 1. Avauskohdassa ei ollut sisäpinnoilla näkyviä kosteusjälkiä. Avauskohdan viereisen ulko-oven yläpuolella havaittiin ulkoseinän sisäpaneelissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuva 4. Seinää vasten olevassa koolauspuussa silmin havaittavaa mikrobikasvua. Kattoruoteissa ei muutoksia ollut havaittavissa (vasemmalla). Aluskate ruoteen ja ulkoseinän ulkokuoren betonielementin välissä. Rakennusmateriaaleista otettiin näytteitä mikrobiviljelyä varten. Rakenneavauskohdassa kipsilevyn kartongin takaosassa ja höyrysulkumuovin alapuolisessa mineraalivillaeristeessä ei ollut havaittavissa tummumaa. Höyrynsulun alapuolisissa materiaaleissa ei havaittu poikkevaa homesieni- tai aktinomykeettikasvua. Kipsilevyn takaosan kartongista otetussa näytteessä analysoitiin kohonnut bakteerimäärä. Höyrynsulkumuovin yläpuolisessa koolauspuussa oli silmin havaittavaa mikrobikasvua (kuva 4). Näytteessä kasvoi homesieniä ohjearvon ylittävä määrä. Näytteet otettiin myös molemmista 7 (11)
höyrynsulun yläpuolisista mineraalivillakerroksista. Molemmissa näytteistä analysoitiin aktinomykeettejä ohjearvon ylittävä pitoisuus, minkä perusteella näytteet ovat kosteus- ja mikrobivaurioituneet. Ylimmässä mineraalivillakerroksessa (3.) havaittiiin myös homesieni-itiöitä ohjearvon ylittävä pitoisuus. Sieni-itiöt ovat ylimmässä kerroksessa todennäköisesti peräisin ulkoilmasta. Ulkopintaa lähinnä oleva mineraalivillakerros toimii suodattimena silloin, kun rakenteen läpi tapahtuu ilmavuotoja. Kuva 5. YP1 Rakenneavaus (AV3) 1. krs sisääntulokäytävällä. Kohdassa oli sisäkattolevyssä näkyvillä kosteuden aiheuttamia jälkiä. 8 (11)
Rakenne avauskohdassa: KIPSILEVY METALLIRANKA ILMATILA ONTELOLAATTA YP1 tyyppiseen yläpohjarakenteeseen liittyy US2:n tyyppinen ulkoseinä. Liitoskohdassa on pääsääntöisesti käytetty levyrakenteella palosuojattua teräspalkkia. Rakenneavauskohta 3 sijaitsi sisääntuloaulassa 2. krs katon tasalla kohdassa, jonka yläpuolella oli ikkuna. Avauskohdassa oli sisäpuolen kipsilevyssä nähtävillä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Vesi on päässyt rakenteeseen todennäköisesti rakenteen yläpuolisen ikkunan liitoskohtien kautta. Myös rakenteen sisällä oli ontelolaatan reunassa sekä kipsilevykoteloinneissa kosteuden aiheuttamia jälkiä (kuva 5). Sisäkattolevyn kipsilevyn takaosan pahvista otettiin näyte mikrobiviljelyä varten. Näytteessä kasvoi ohjearvot ylittävät määrät homesieniä ja bakteereita. 9 (11)
Kuva 6. Rakenneavaus (AV4) 2. krs käytävälle YP1. Rakenne avauskohdassa: METALLIPANEELIT ILMATILA ONTELOLAATTA Toisen kerroksen käytävällä sisäkatto on rakennettu metallipaneeleista. Muutamassa kohdassa on käytävän metallipaneeleissa havattavissa kosteuden aiheuttamaa ruostumaa. Metallipaneelit poistettiin kohdasta, jossa ruostumaa oli havaittavissa (AV4). Yläpuolisissa kattorakenteessa (YP1) ontelolaatoissa ei ollut havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä. Ilmanvaihtokanavan pinnalla oli havaittavissa valumajälkiä (kuva 6). Todennäköisesti vesi on päässyt rakenteeseen katon keskialueilla sijaitsevan ilmanvaihtojärjestelmän poistoilmapuhaltimien ulosvientien liitoskohtien kautta (pultin reikien kumitiivisteet ikääntyneitä). Ontelolaatan alapuoliset rakennusmateriaalit ovat metallia eikä niissä tapahdu mikrobivaurioita, mutta rakenteet oli ruostuneet. 10 (11)
2.3 JOHTOPÄÄTÖKSET Yläpohjarakenteiden rakenneavauksissa havaittiin, että YP3:n mukainen vesikattorakenne liittyy ulkoseinän betonielementtiin (US1) siten, että kattopellin ja US1:n liittymästä valuvat vedet ovat päässeet kastelemaan yläpohjan rakenteita 1. kerroksen sisääntulokäytävällä. Vuotokohdalla kaikki alapuoliset rakennusmateriaalit olivat mikrobivaurioituneet kosteuden vaikutuksesta (AV1). Toisessa avauskohdassa, jossa sisäpuolelle näkyviä vuotokohtia ei havaittu (AV2), olivat myös rakennusmateriaalit vaurioituneet lukuunottamatta höyrynsulkumuovin alapuolista mineraalivillaeristettä. Yläpohjarakenteessa YP1 sisäpinnalla näkyvä kosteusjälki on syntynyt veden pääsystä rakenteeseen todennäköisesti yläpuolisen ikkunaliittymien kautta. Alapuolisissa kipsilevyissä oli havaittavissa kosteuden aiheuttamia jälkiä ja kipsilevy oli mikrobivaurioitunut kosteuden vaikutuksesta. Vesi on päässyt rakenteeseen myös katon keskialueilla sijaitsevien poistoilmapuhaltimien ulosvientien liitoskohtien kautta kastellen alapuolisia rakenteita. 2.4 KORJAUSTARVE Korjataan vesikatteen vesivuotoriskikohdat sekä tiivistetään katon rakenteiden ilmavuotokohdat rankarakenteisen yläpohjan kohdalla (YP3 ja US2) kuten ehdotettu 23.5.2014 päivätyssä tutkimuksessa (Finnmap Condulting Oy). Yläpohjarakenteen vaurioituneet rakennumateriaalit (YP 1, YP3) sisääntulokäytävillä tulee uusia. Helsingissä, 16. joulukuuta 2014 Sweco Rakennetekniikka - Finnmap Consulting Oy Sanna Pohjola MML, Projektipäällikkö Ilkka Jerkku DI, Yksikön päällikkö 3 LIITTEET Liite 1 Mittaustulokset 11 (11)