VAISALAN TUOTANTOALUE

Vastaanottaja Vaisala Oyj Jouni Parhanangas Asiairjatyyppi Hulevesi- ja maisemasuunnitelma Päivämäärä 22.9.2017 VAISALAN TUOTANTOALUE HULEVESI- JA MAISEMASUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOKSEEN

VAISALAN TUOTANTOALUE HULEVESI- JA MAISEMASUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOKSEEN Päivämäärä 22.9.2017 Laatija Johanna Jalonen, Elise Lohman Tarastaja Elina Kalliala Hyväsyjä Pea Väinölä Kuvaus Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen Viite 1510028478-003 Ramboll PL 25 Säterinatu 6 02601 ESPOO P +358 20 755 611 F +358 20 755 6201 www.ramboll.fi

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 1.1 Käsitteet 2 1.2 Lähtöohdat hulevesisuunnittelulle 2 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 3 2.1 Suunnittelualueen rajaus ja hydrologia 3 2.2 Maisema 3 2.3 Maanäyttö ja nyytila 5 2.3.1 Maaperä ja pinnanmuodot 5 2.3.2 Pohja- ja orsivesi 5 2.3.3 Nyyinen maanäyttö 6 2.4 Tuleva maanäyttö 6 2.5 Maanäytön muutosen vaiutuset alueen vesitalouteen ja maisemaan 7 2.5.1 Valuma-aluejao 7 3. HULEVESIEN MITOITUSPERIAATTEET 8 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta 8 4. HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 8 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet ja raenteiden sijoittelu 8 4.2 Tilavarauset 10 4.3 Raentamisen aiaisten hulevesien hallinta 10 4.4 Hulevesiviemärin ja ojan siirto 11 5. MAISEMASUUNNITTELUN PERIAATTEET 11 5.1 Alueen asvillisuus ja maisemauva 11 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTELUUN 15 LIITTEET LIITE 1 Hulevesi- ja maisemasuunnitelmapiirustus

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 1 / 15 1. JOHDANTO Vantaan Viherummun alueella sijaitseva Vaisala Oyj haee asemaaavamuutosta, jossa iinteistöä laajennetaan n. 42 m etelään viristysalueelle ja raennusoieuden määrää lisätään 15 000 -m 2. Kiinteistön eteläosan nyyisille pysäöintialueille tulee lisäraentamista, jolloin uusi pysäöintitalo raennetaan nyyisen eteläpuolelle. Pysäöintitalon itäpuolelle sijoitetaan maantasopaioja. Osa tontin raennusista perusorjataan ja osa uudistetaan. Suunnittelualueen laajuus on Vaisala Oyj:n nyyinen alue ja aavamuutosessa haettava lisäalue. Yhteensä alue on ooltaan 89 hehtaaria. Alueen sijainti on esitetty uvassa 1. Tämä työ äsittää hulevesien hallintaan liittyvien pääperiaatteiden selvittämisen seä alueen maisemallisten arvojen osoittamisen ja turvaamisen seä periaatteet alueen maisemasuunnittelulle. Työssä selvitetään aavamuutosen vaatimat alustavat tilavarauset ja hulevesien viivytysja äsittelymahdollisuudet tontilla. Vaisala Oyj:n iinteistön ehittämisessä on turvattava pohjaveden seä Vantaanjoilaason ulttuurimaiseman ja luonnonarvojen säilyminen (OAS 10.3.2017). Hulevesiselvitysen on laatinut Johanna Jalonen ja ohteen maisema-aritehtina toimivat Elina Kalliala ja Elise Lohman Ramboll Finland Oy:stä. Tilaajana on toiminut Jouni Parhanangas, Vaisala Oyj:stä. Suunnittelun reunaehdoista ja vesien johtamisesta on esusteltu Elina Kettusen anssa Vantaan aupungilta. Lisäsi työn aiana on esusteltu maisemasuunnittelun lähtöohdista ja toteutusesta Vantaan aupungin maisema-aritehdin Elina Eroosin anssa. Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti punaisella ympyrällä, pohjaartta MML

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 2 / 15 1.1 Käsitteet Hulevesi Viivytyspainanne Tulvaniitty Maanpinnalta, raennusen atolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavat sade- tai sulamisvedet. Huleveden äsittelymenetelmä, jossa hulevesi johdetaan asvipeitteiseen painanteeseen. Painanteessa vesi lammioituu tilapäisesti ja suodattuu asvualustaan. Vesi, jota asvillisuus ei ole hyödyntänyt, johdetaan hulevesijärjestelmään. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa. Viheralue, jona suunnittelussa ja raentamisessa varaudutaan veden nousemiseen maanpinnalle poieusellisilla ranasateilla. Kuivaan aiaan ja pienillä ja esisuurilla sateilla tulvaniitty pysyy uivana. Tulvaniityn alavammilla osilla voidaan äyttää rantaasvillisuutta tai osteioasvillisuutta un taas ylempänä harvemmin veden alla olevissa osissa voi olla niittyasvillisuutta tai nurmea. 1.2 Lähtöohdat hulevesisuunnittelulle Hulevesiselvitysessä hahmotetaan suunnittelualueen vaiutus vastaanottavaan vesistöön. Kaavan toteutumisesta aiheutuvat muutoset vesitaseessa arvioidaan hydrologisten laselmien avulla. Tarastelu tehdään valuma-aluelähtöisesti, jolloin raentamisen vaiutuset valuma-alueelle pyritään pitämään mahdollisimman vähäisinä. Ensisijaisesti pyritään vähentämään virtaamahuippuja vastaanottavassa vesistössä. Työssä noudatetaan Vantaan aupungin hulevesiohjelmaa (11.5.2009), ja siinä määritettyä hulevesien äsittelyn ja johtamisen prioriteettijärjestystä: I. Ensisijaisesti hulevedet äsitellään ja hyödynnetään syntypaiallaan. i. imeyttäminen ja viivytys II. III. IV. Hulevedet johdetaan pois syntypaialtaan hidastavalla ja viivyttävällä järjestelmällä. i. pintajohtamisjärjestelmät, painanteet, suodatus ja viivytys Hulevedet johdetaan pois syntypaialtaan hulevesiviemärissä yleisillä alueilla sijaitseville hidastus- ja viivytysalueille ennen vesistöön johtamista. i. viivyttäminen tai äsittely ensisijaisesti avojärjestelmissä/avouomissa Hulevedet johdetaan hulevesiviemärissä suoraan vastaanottavaan vesistöön Hulevesien hallinnassa pyritään mahdollisimman luonnonmuaisiin rataisuihin, ja hulevedet pyritään äsittelemään mahdollisimman tehoaasti maanpäällisin rataisuin. Viivyttämällä pyritään tasaamaan vastaanottavaan vesistöön ulevaa virtaamaa. Vedet pyritään ohjaamaan luonnollisia virtausreittejä pitin vastaanottavaan vesistöön.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 3 / 15 2. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS 2.1 Suunnittelualueen rajaus ja hydrologia Alue sijaitsee Vantaanjoen valuma-alueella, ja sen vedet lasevat pelto-ojia pitin Vantaanjoeen. Pelto-ojissa asvaa jonin verran puustoa (pääosin pajua), ja pohjoisen puolen oja on perattu. Ojat vaiuttavat olevan hyvässä unnossa. Osavaluma-alueet on arvioitu oreusmallin, luonnollisten virtausreittien seä raennusten perusteella. Alueen jaautuminen ahteen osavaluma-alueeseen seä luonnolliset virtausreitit oreusmallilla on esitetty alla (Kuva 2). Alue on itäosaltaan hyvin tasaista ja pituusaltevuudet ojissa pieniä, minä vuosi virtaussuunta pohjois-eteläsuuntaisessa ojassa ei oreusmallin perusteella ollut selvä. Kaii ojat uitenin lasevat Vantaanjoeen. Kuva 2. Suunnittelualue meritty uvaan punaisella. Taustalla oreusmalli (N2000). 2.2 Maisema Asemaaavamuutosalue sijoittuu valtaunnallisesti arvoaalle Vantaanjoen maisema-alueelle. ulttuurihistoriallisesti arvoaan ylämaiseman, pientaloalueiden seä viristysalueen väliselle alueelle, seä osin nyyisen viristysalueen päälle. Yleisaavassa osoitettu ulttuurihistoriallisesti arvoas ylämaisema sijoittuu alueen itäpuolelle joilaasoon. Kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen lisäsi joilaaso toimii lähiviristysalueena. Alueella ulee yleisaavan ohjeellinen uloilu- ja ratsastusreitti.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 4 / 15 Maisemallisena lähtöohtana suunnittelussa on luoda asvillisuudella seleä reunavyöhye avoimeen joilaasomaisemaan seä rajata ja suunnata näymät muutosen alla olevalla viheralueella ohti joilaasoa. Maiseman olemassa olevia arvoja ja näymiä orostetaan alueella mahdollisuusien muaan, mutta täreimpänä lähtöohtana on turvata ympäröivän ulttuurimaiseman arvot ja asuaiden näymien säilyminen viihtyisänä. Kuva 3 Kaavamuutosalue sijaitsee Vantaanjoen valtaunnallisesti arvoaan maisema-alueen (vihreä rajaus) seä yleisaavassa 2007 esitetyn ulttuurihistoriallisesti arvoaan ylämaiseman reunassa (violetti rajaus) (uva: Vantaan aupunisuunnittelu, Elina Eroos, 2017)

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 5 / 15 2.3 Maanäyttö ja nyytila 2.3.1 Maaperä ja pinnanmuodot Vaisalan alue sijaitsee osin alliolla, osin saviolla. Alueen länsilaidassa on oreat allioalueet ja tontin itäpuolella on alavaa savioa (Kuva 4). Kuva 4 Maalajit (Vantaan arttapalvelu) 3D-mallilla. Katsantosuunta on Vantaanjoelta Vanhalle Nurmijärventielle. Sininen on savea ja punainen väri alliota. Laajennusalue tulee saviolle (uvassa vasemmalla). Uudet raennuset / perusorjattavat näyvät uvassa tummemmalla harmaalla. 2.3.2 Pohja- ja orsivesi Kaavamuutosalue sijaitsee Kaivoselan pohjavesialueen (1,21 m 2 ) pohjoisosassa. Pohjavesialue on vedenhaninnan annalta täreä pohjavesialue, I-luoan. Vaisalan alue sijaitsee alliomaalla seä saviolla, jolloin imeyntä on vähäistä. Varsinainen pohjaveden muodostumisalueen raja sijaitse n. 760 m etelään aavamuutosalueesta.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 6 / 15 Kuva 5 Pohjavesialueen sijainti 2.3.3 Nyyinen maanäyttö Kaavamuutosalue on nyyisessä yleisaavassa pääosin ympäristöä häiritsemätöntä teollisuusaluetta. Muutosalueen eteläinen osa on meritty lähiviristysalueesi. Viristysalue asvaa nyyisellään nuorta raudusoivua. Alueen pohjoispuoli on pientalovaltaista aluetta, samoin uin eteläinen osa nyyisen lähiviristysalueen eteläpuolella. Alueen ja Vantaanlaasontien länsipuolella asutus on matalaa ja tiivistä, mutta näymät sinne eivät raentamisen myötä muutu. Länsipuolella sijaitsee maisemallisesti ja viristysäytön annalta arvoas Vantaanlaaso. 2.4 Tuleva maanäyttö Kaavamuutosessa iinteistöä on taroitus laajentaa n. 42 m etelään nyyiselle viristysalueelle. Koo alueen raennusoieuden määrää lisätään n. 15 000 -m 2. Raentaminen ohjataan iinteistön eteläosan nyyisille pysäöintialueille, laajennusina nyyisten raennusien yhteyteen. Lisäsi tontin nyyisiä raennusia perusorjataan. Raentamisen myötä menetettävät pysäöintipaiat orvataan iinteistön laajennusalueella uusilla paioilla. Uudet pysäöintipaiat ovat uuden pysäöintitalon lisäsi osin maantasoisia. Alueen maanäyttö muuttuu olennaisimmin sen eteläisellä laajennusalueella. Muuttuvan maanäytön vaiutusia hallitaan ohjaamalla tai peittämällä näymiä uusien istutusten avulla. Nyyisen uloilureitin itäinen osuus siirrettäisiin etelämmäsi.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 7 / 15 2.5 Maanäytön muutosen vaiutuset alueen vesitalouteen ja maisemaan Kaava-alueen vedet lasevat nyyisellään peltoalueen ojaveroston autta Vantaanjoeen. Kaavamuutosen myötä nyyisen Vaisalan alueen tilanne vesienhallinnan osalta paranee, sillä viivytystilavuus haetaan myös nyyisen alueen uusille raennusille. Päällystettävän pinnan määrä nyytilanteeseen verrattuna pysyy samana vanhalla/nyyisellä alueella (Kuva 1). Lisäalueelta tulee häviämään metsää. Kaavamuutosalueesta etelään olevalle nyyiselle peltoalueelle on suunniteltu istutettavasi uutta puustoa. Maanäytön muutosen vaiutusia alueen vesitalouteen vähennetään appaleessa olme esitettävin toimenpitein ja mitoitusin. Maanäytön muutos ei vaiuta pohjavesiolosuhteisiin, sillä alue sijaitsee saviolla ja alliolla. Kuva 6 Alueen nyytila (ilmauva) seä maanäytön muutoset meritty ilmauvan päälle 2.5.1 Valuma-aluejao Kaava-alueen vedet lasevat peltoalueen ojaveroston autta Vantaanjoeen. Alue on jaettu ahteen eri osavaluma-alueeseen (Kuva 2, liite 1).

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 8 / 15 3. HULEVESIEN MITOITUSPERIAATTEET Kaava-alueen hulevesien hallinnan mitoittavasi teijäsi muodostui alueen oon perusteella ranasade. Vesimäärälaselmia varten arvioitiin maanäyttömuotoon perustuvat valumaertoimet. Valumaerroin riippuu pinnan läpäisevyydestä seä altevuudesta. Maanäyttötyyppien valumaertoimet on esitetty tauluossa 1. Tauluo 1. Suunnittelualueen maanäyttömuotoon perustuvat valumaertoimet. Valumaertoimet: % Viheraista 20 Katot 90 Asfaltoidut alueet 90 Mitoitusvirtaamat lasettiin aavalla jossa Q uvaa virtaamaa (l/s), c maanäyttötyyppiin perustuvaa valumaerrointa, i sateen intensiteettiä (l/s/ha) ja A alueen pinta-alaa (ha). Mitoitusessa huomioitiin lisäalue, uudet raennuset ja paripaiat (liite 1). Mitoituset tehtiin hulevesien viivytyselle ja tulvatilavuudelle alla olevilla mitoitussateille: Tauluo 2 Mitoitussateet Mitoitussateet l/s/ha min Ranasade HQ1/2 150 10 Tulvatilanne 167 30 Viivytys- ja tulvatilavuudet määritettiin vertaamalla alueella aava-alueen toteutusen jäleen muodostuvia virtaamia tilanteeseen, jossa alue olisi luonnontilassa metsää. Virtaamat lasettiin yllä olevan aavan muaisesti. Lasennassa huomioitiin uudet alueet ja raennuset seä muoattavat ja uudet parialueet. 3.1 Hulevesien hallintamenetelmien valinta Hulevesien hallinnan ja hallintaraenteiden mitoitusen lähtöohtana oli äytettävissä oleva tila, johon pyrittiin sovittamaan mahdollisimman hyvin ympäristöönsä sopivia rataisuja. 4. HULEVESIEN HALLINNAN YLEISET PERIAATTEET 4.1 Hulevesien hallinnan periaatteet ja raenteiden sijoittelu Maanpinnan orotaso säilyy esimäärin nyyisellään. Vantaan aupungin hulevesiohjelmassa on ensisijaisena tavoitteena hulevesien imeytys suunnittelualueella. Kosa alue sijaitsee pasulla saviolla, on vesien imeytyminen alueelta vähäistä. Hulevesien imeyttämistä suositellaan yleensä pohjaveden muodostumisalueilla, jotta pohjavesiolosuhteet eivät muutu raentamisen myötä. Imeyttäminen edellyttää uitenin maaperältä vähintään ohtuullista läpäisevyyttä seä riittävää etäisyyttä imeytysraenteesta pohjaveteen, raennusiin ja raenteisiin.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 9 / 15 Hulevesien hallinnan tavoitteena on hulevesien määrän ja laadullisen uormitusen vähentäminen seä hulevesivirtaamien viivyttäminen Menetelmisi ehdotetaan hulevesien viivytyspainanteita, jota toimivat vettä viivyttävinä ja osittain myös äsittelevinä raenteina. Ehdotetut hulevesiraenteet ja niiden paiat on esitetty liitteessä 1. Uuden pysäöintialueen molemmin puolin ehdotetaan viheraistalle asvipeitteiset hulevesipainanteet, jossa painanne iertää puurivistön ympärillä (Kuva 7, Kuva 8). Tarvittaessa raenteen pohjalle asennetaan salaojat. Painanteet puravat vetensä tulvaniityn autta ojaverostoon. Alueen itälaidalle ehdotetaan painanne, joa myös puraa aaossa sijaitsevaan ojaverostoon. Alueen pohjoisosaan esitetään hulevesien viivytyspainanne, joa puraa pohjoisessa tontin reunalla olevaan ojaan. Tulvatilanteessa ehdotetaan erillistä tulvaniittyä alueen oillisulmaan seä osittain paripaiojen puurivistöjen viheraistoissa sijaitsevien viivytyspainanteiden lomaan. Kuva 7 Esimeri Kuninaantammenierron viheraistan hulevesipainanteesta (ylhäällä asemauva, esellä poiileiaus)

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 10 / 15 Kuva 8 Valouva viher-/hulevesien viivytyspainanteesta Portlandista (alla). 4.2 Tilavarauset Tilavarausissa on lasettu hulevesien hallintaraenteiden painanteiden pinta-alat 15 cm vesisyvyysille ummallein valuma-alueella. Lisäsi tulvatilanteelle lasettiin viivytyssyvyys 30 cm syvyisenä tulvaniittynä/painanteena. Tilavarauset merittiin liitteen 1 arttaan, ja tulvavaraus merittiin ns. lisävarausena eli se lasettiin HQ1/2 ylittävän tilanteen perusteella. Lasennassa huomioitiin lisäalue, uudet raennuset seä paripaiat (liite 1). Tauluo 3. Tarvittavan viivytystilavuuden tilavarauset valuma-alueittain. Valuma-alue Tilanne Tarvittava viivytystilavuus Pinta-ala Lisävaraus, tulvalle m 3 m 2 m 2 VA1 HQ 1/2 13 87 - VA2 HQ 1/2 127 846 - VA1 Tulvatilanne 46 153 110 VA2 Tulvatilanne 430 1435 1011 4.3 Raentamisen aiaisten hulevesien hallinta Uusilla aava-alueilla tulee iinnittää huomiota raentamisen aiaisten hulevesien hallintaan, sillä erityisesti iintoaineuormitus on raentamisvaiheessa moninertainen normaaliin verrattuna. Hulevesipainanteet alueen pohjoisosassa ja aaoisulmassa tulisi raentaa ennen muuta raentamista, mieluiten siten, että vesiä ei pääse valumaan asoilta suoraan yleisten alueiden ojaverostoon. Miäli paripaiojen viereiset puuujanteiden viherpainanteet raennetaan suodattavina, niihin ei annata ohjata työmaanaiaisia vesiä raenteiden tueutumisrisin vuosi.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 11 / 15 4.4 Hulevesiviemärin ja ojan siirto Nyyinen Vanhan Nurmijärventien vieressä uleva hulevesiviemäri yhtyy ojaverostoon Vaisalan tontin eteläulmassa rinteessä (Kuva 6). Uudessa tilanteessa oja ja hulevesiviemärin purupää jäävät parihallin alle. Hulevesiviemäriä jatetaan aavamuutosalueen eteläreunaan, josta se puraa siirrettyyn ojaan. Oja siirretään ulemaan raitin pohjoispuolelta. Myös raitin linjausta muutetaan aavamuutosalueen eteläreunassa (liite 1). Ojan sijoitusessa tulee huomioida, että sen luisat ovat unnossapidon annalta riittävän loivat (vähintään 1:3) ja unnossapidolle jää tilaa. 5. MAISEMASUUNNITTELUN PERIAATTEET 5.1 Alueen asvillisuus ja maisemauva Alueen maisemasuunnittelun pääperiaatteena on suojata arvoas joilaaso omana oonaisuutenaan, seä suojata näymät auomaisemaan nyyistä puustoa säästämällä etenin alueen itä-, lounais- ja luoteisosissa. Kauonäymien lisäsi säästettävä puusto muodostaa rajat laajemmalle maisematilalle. Alueen itäosassa sijaitsevaa puustoa vahvistetaan entisestään eteläisessä päädyssä, jotta uusi pysäöintialue ei erottuisi joilaason ja nyyisen asutusen suuntaan. Kasvillisuuden suunnittelu pohjautuu nyytilan parantamiseen. Nyyistä asvillisuutta on pyritty säästämään mahdollisimman paljon. Istutettava asvillisuuden avulla voidaan peittää tai uudelleen ohjata epätoivottuja näymiä ja orostaa näymiä joilaasoon. Uuden asvillisuuden osoittamisessa suositaan ainavihantaa havupuustoa, jotta näymät pysyvät suojattuina myös lehdettömänä aiana. Ryhminä sijoitellut puut luovat tuuhean ja tehoaan suojan haluttuihin ohtiin. Ryhmäistutusten etuina ovat myös helppohoitoisuus ja luonnollisuus. Uudelleen linjatun viristysreitin varrelle istutetaan puuryhmiä pientalojen ohdille, jotta näymät seä taloille että taloilta pysyvät suojaisina. Koonaisuutena reitti jasottuu olmeen osaan: ensimmäinen osa lännessä on maisematilallisesti suljettu, esimmäinen puoliavoin ja joilaasoon aueava osuus jo suhteellisen avoin. Näin alueen laajempi maisematila orostuu samalla un ysityiset näymät pysyvät suojattuna. Maisemasuunnittelussa huomioidaan lisäsi vuodenaiojen vaihtelu seä ylläpitoon liittyvät näöulmat. Kuva 9 Havainneuva alueesta aaoisulmasta atsottuna

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 12 / 15 Kuva 10 Nyyinen asvillisuus ja uusien istutusten periaatteet (taustauva ja selitteet, liite 1)

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 13 / 15 Kuva 11 Näymä nyyiseltä raitilta etelään. Puuston taana näyy lähialueen asutusta. Alueen eteläpuolella sijaitsevan pientaloalueen reunassa sijaitsevat puut eivät suojaa näymiä nyyisellään attavasti. Havu- ja lehtipuista muodostettavien istutusryhmien avulla voidaan entisestään parantaa näymäsuojaa tulevan pysäöintialueen raentamisen yhteydessä.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 14 / 15 Kuva 12 Näymä nyyiseltä raitilta etelään. Puuston taana näyy lähialueen asutusta. Ylästöntieltä atsottuna alueen oillisulma hahmottuu nyyisellään avoimena, ja Vaisalan raennuset hallitsevat maisemaa. Raennusta suojaavaa puustoa lisätään jatossa, jotta näymä sulautuu paremmin ympäröivään maisemaan. Istutusten sijoittelussa on huomioitava nyyisen sääpalloraenteen toimintaedellytyset. Sääpalloraenteen välittömään läheisyyteen ei tulisi istuttaa oreaasvuista puustoa siten että se vaiuttaa tuulisuuteen. Tontin rajalle tuleva uusi havupuu-/pensasasvillisuus (liite 1) saa olla oreintaan 6 m oreaa. Myös istutusten etäisyysillä ja määrällä on erityisiä vaatimusia testientän mittalaitteiden tuuliolosuhteiden ja sääpalloaseman vaatiman tilan suhteen. Kasvilajit ja istutusten tarempi sijoittelu tarentuvat jatosuunnittelussa.

Hulevesi- ja maisemasuunnitelma asemaaavamuutoseen 15 / 15 6. JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET JATKOSUUNNITTE- LUUN Pysäöintialueen molemmin puolin ehdotetaan asvipeitteiset hulevesien viivytyspainanteet, jossa painanne iertää puurivistön ympärillä. Lisäsi alueen itälaidalle ehdotetaan viivytyspainannetta. Näistä vesi ohjataan eteenpäin yleisten alueiden ojaverostoon. Myös alueen pohjoisosaan osoitetaan viivytyspainanne, joa puraa pohjoisessa tontin reunalla olevaan ojaan. Tulvatilanteessa ehdotetaan erillistä tulvaniittyä alueen pohjoisosaan, aaoisulmaan seä osittain paripaiojen puurivistöjen viheraistoissa sijaitsevien viivytyspainanteiden lomaan. Alueen hahmottumista maisemassa vahvistetaan säilyttämällä olemassa olevaa ja osin lisäämällä puustoa alueen reunoilla. Uuden viristysreitin linjausen ympärillä, seä alueen oillisulmassa Ylistönmäentien näymäaselilla puustoa osoitetaan istutettavasi taremmin ysittäisiä näymiä suojaamaan. Yleisesti maisematilan avoimia, puoliavoimia ja suljettuja osia orostetaan taroitusenmuaisesti, jotta joilaason säilyttää nyyisen roolinsa suurmaisemassa. Tässä selvitysessä atsottiin alustavat tilavarauset ja paiat aavamuutosesta johtuen, seä ehdotettiin alustavia raennerataisuja ja periaatteita maisemasuunnittelulle. Istutuset, raenteet ja niiden sijainnit tulee suunnitella taremmin jatosuunnittelussa. Ramboll Finland Oy Espoossa 22.9.2017 Johanna Jalonen Elina Kalliala

41 e Pp.tie 37 6 39 378 32 40 38 31 31 Arvioitu vedenjaaja 36 6 35 8 361 36 4 j 36 5 37 a 34 8 at 341 Tuulitie 335 34 4 a 309 31 3 289 27 4 a 26 0 24 9 236 23 j 231 22,4 21 5 Viherpainanne hulevesien hallintaan, 15 cm syvä Tulvanhallintaan varattu alue 373 375 39 37 4 378 35 334 a 31 tr 286 26 24 3 25 6 24 7 24 7 229 tr Säilytettävä havupuurivi 23 21 9 P Ojan siirto 377 Z 27 375 37 2 Maisemassa erottuva täreä puusto 39 2 36 34 29 25 Hulevesiviemärin siirto 37 4 Kasi isoa mäntyä 37 2 37 4 361 t 39 39 41 RAKENNUS 3 II Tsto III 35 RV 5 e2 I 210 e1 I 940 LASTAUSALUE 2 Varasto vr Tilavaraus 87 m2 / 13m3 lisävaraus tulvalle n. 110 m2 / 33m3 23 35 6 II 37 383 383 j 37 6 238 21 8 281 288 26 4 26 5 251 21 7 21 2 Nyyiset ojat Nyyiset hulevesiviemärit 377 7 männyn ryhmä 40 38 36 5 384 sp PÄÄRAKENNUS 34 326 33 32 300 a2 III 3900 Teoll.ra 251 RV 10 21 3 21 2 21 0 Perusorjattava raennus Uusi raennus 89 35 9 41 ap 35 8 Toimisto 31 RV 9 21 4 Uusi tai muoattava parialue 40 373 357 III RAKENNUS 2 26 4 21 0 209 Virtaussuunta 39 bussiatos Pp.tie 39 2 375 39 0 388 VANHA NURMIJÄRVENTIE Vanha Nurmijärventie Pp.tie 36 36 PAIKOITUSTALO 386 ap Yleisten alueiden hulevesiviemärin 251 ja ojan siirto 31 361 357 34 4 P-talo 29 3 29 UUSI P-TALO 26 25 302 j IV 24 6 b1 4tasoa 386 ap 29 2 a1 III 4150 LASTAUSALUE 3 yhdyssilta/-äytävä 94 ap 44 ap 47 ap 26 3 261 MAANTASOPYSÄKÖINTI AJOVÄYLÄ 26 2 206 25 3 236 236 77 ap 238 77 ap c1 III 4210 LASTAUSALUE 1 26 2 24 6 251 241 234 233 25 5 vr 23 TESTAUSKENTTÄ Tilavaraus 130 m2 / 20 m3 21 8 220 21 6 21 3 21 4 Viheralueella lisävaraus tulvanhallintaan, 900 m2 / 270m3 21 0 21 2 Tilavaraus 100 m2 / 15m3 Tilavaraus 610 m2 / 92 m3, lisävaraus tulvalle n. 210 m2 / 60 m3 21 2 208 Uloilureitti Säilytettävä lehtipuu Istutettavat lehtipuut Istutettavat havupuut Nyyinen puusto Täydennettävä pensasistutus (4-6m) Uloilureitti 21 6 236 39 35 28 29 3 241 233 228 22 4 Nurmi/ niitty 21 9 220 21 3 209 20 Siirrettävä j/pp 34 3 32 30 28 24 2 III 25 9 26 III Uloilureitti 229 339 24 6 238 231 229 24 7 230 230 II II 229 229 229 225 228 II II 227 227 227 225 236 II 228 227 228 237 220 237 vr 225 II 22 2 21 5 21 8 21 7 21 5 Lounaniitty 21 6 21 3 Uloilureitti 21 3 21 2 0 10 20 30 40 21 2 19 Vaisalan asemaaavamuutos Maisemasuunnitelman ja hulevesien hallinnan periaatteet, Taustalla aritehtiuva 7.2.2017 (josta muoattu RAK-4) ja antaartta 22.9.2017 / Johanna Jalonen, Elina Kalliala 36 341 III IV ar 24 4 225 225 j 227 Lounapolu