Ilmastonmuutos ja liikenne Haastattelututkimus Asikkalassa, Lahdessa ja Nastolassa

Tutkimusraportti Susanna Vanhamäki 011 Ilmastonmuutos ja liikenne Haastattelututkimus Asikkalassa, Lahdessa ja Nastolassa

SISÄLLYS 1 Johdanto... 4 Tutkimusaineiston kuvaus... 4 3 Asukkaat liikenteessä... 7 3.1 Autollisia ja autottomia... 7 3. Kuinka usein kuljetaan autolla?... 7 3.3 Työmatkat... 9 3.4 Vapaa-ajan liikenne ja liikkuminen... 10 3. Hyötyliikunta kiinnostaa ainakin lyhyemmillä matkoilla... 1 4 Liikkumistapojen muuttaminen... 13 4.1 Ulkopuolisen tahon puuttumista liikkumiseen toivotaan... 13 4. Liikutaan kävellen ja pyöräillen!... 1 Yhteenveto ja tulosten analysointi... 16 Lähteet Liitteet 3

Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään eli IMMU-hankkeen tavoitteena on selvittää ja sopia konkreettiset keinot ilmastonmuutoksen hillintään Päijät-Hämeessä. Hanke on käynnissä vuosina 009 011 ja sitä tukee Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Hanketta koordinoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus (1.1.011 alkaen). Hankeen kansallinen rahoittaja on Päijät- Hämeen liitto ja kumppaneina ovat Lahden kaupungin tekninen ja ympäristötoimiala, Lahti Energia Oy, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy ja Lahden kaupunkiseudun hankintatoimi. Hanke tukee Lahden seudullisen ilmasto-ohjelman tekemistä ja kehittämistä. Lisäksi hankkeessa tuotetaan päättäjille, kuntalaisille ja yrityksille ajankohtaista tietoa ilmastonmuutokseen vaikuttavista toimista. 1 Johdanto IMMU -hanke tutkii vuosittain (009-011) päijäthämäläisten asenteita ilmastokysymyksiin. Asukastutkimuksen tavoitteena on selvittää päijäthämäläisten kykyä ja halua toimia ilmastonmuutosta hillitsevästi. Tässä raportissa tarkastellaan syksyllä 010 tehtyjen haastattelujen tuloksia liikenteeseen liittyvien kysymysten osalta. Kysymykset koskevat asukkaiden liikkumistottumuksia ja asenteita muuttaa liikkumistaan vähäpäästöisempään suuntaan. Vuoden 009 asukastutkimuksen tuloksia on käsitelty omassa raportissa, jossa on myös selvitetty tarkemmin tutkimuskokonaisuuden teoreettista taustaa ja esitelty tutkimusmenetelmä. Syksyllä 011 asukashaastatteluja jatketaan ja vuoden 011 lopussa julkaistaan kolmen vuoden tutkimustyön kokoava raportti. Tutkimushaastattelijoina toimivat syksyllä 010 Heidi Värttö ja Senja Jeminen. Susanna Vanhamäki analysoi tulokset ja kokosi raportin. EAKR -osarahoitteista IMMU -hanketta hallinnoi Lahden ammattikorkeakoulun Innovaatiokeskus (1.1.011 alkaen). Hankkeen tavoitteena on sekä selvittää paikallisia konkreettisia keinoja ilmastonmuutoksen hillintään että tiedottaa ja valistaa päättäjiä ja kuntalaisia niistä. Tutkimusaineiston kuvaus Raportissa esiteltävä tutkimusaineisto kerättiin syys-, loka- ja marraskuussa 010 strukturoiduilla haastatteluilla kolmessa Päijät-Hämeen kunnassa: Lahdessa, Nastolassa ja Asikkalassa. Tutkimukseen valittiin erityyppiset kunnat eli kaupunki, kaupungin vieressä oleva kehyskunta sekä maalaismaisempi kunta. Lahdessa tutkimushaastattelut tehtiin keskustassa ja Launeella. Nastolassa ja Asikkalassa haastattelut toteutettiin kuntakeskuksessa. Mikäli haastateltava osoittautui taustatietojen kysymisen perusteella asumaan muualla kuin tutkimuksen kohdealueilla, tuloksia ei ole otettu huomioon. Haastattelut olivat kestoltaan 1-30 minuuttia ja ne tehtiin ovensuuhaastatteluina kohdealueiden keskeisten päivittäistavarakauppojen sisäänkäyntien edustalla tai kirjastojen auloissa arki iltapäivisin kello 1 18 välisenä aikana. 4

Taulukko 1. Haastattelupaikat, -ajankohdat ja haastateltavien lukumäärät. Haastateltavien asuinalue Haastattelupäivämäärät Haastateltavien lukumäärä Lahti, keskusta (Keski-Lahti, Paavola) 1.9.,.9., 4.9.,.10.010 N=30 Suur-Laune (Laune, Asemantausta, 3.9., 9.9., 4.10.010 N=30 Kerinkallio, Nikkilä) Nastola (koko kunta) 11.10., 18.10.010 N=30 Asikkala (koko kunta) 0.10., 7.10., 8.11.010 N=30 yht. N=10 Kuten taulukko 1 esittää, jokaisessa kohteessa haastateltiin 30 asukasta. Haastateltavista 61 prosenttia oli naisia (kuva 1). Naisten runsaampaa edustusta voidaan selittää esimerkiksi sillä, että naiset toimittavat kauppa-asioita useammin kuin miehet tai että he suostuvat miehiä helpommin haastateltaviksi. Haastateltavien sukupuolijakauma nainen mies Asikkala (N=30) 16 14 Nastola (N=30) Lahti Laune (N=30) Lahti keskusta (N=30) Kaikki (N=10) 19 19 19 73 11 11 11 47 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 1. Haastateltavien sukupuolijakauma. Kuvassa on esitetty haastateltavien ikäjakauma. Verrattaessa haastateltavien ikäjakaumaa maakunnan väestön todelliseen ikäjakaumaan (Tilastokeskus 009a), voidaan todeta että haastateltavien näyte vastaa kokonaisväestöä melko hyvin. Vain 60 69-vuotiaat ovat selkeästi yliedustettuna. Tämä selittynee sillä, että heillä lienee eniten aikaa pysähtyä kauppareissulla ja he olivat siitä syystä kaikkein suostuvaisimpia haastatteluihin. Jonkin verran aliedustettuina ovat sen sijaan 40-49 -vuotiaat. Lisäksi on huomioitava, että kaikissa ikäluokissa oli haastattelusta kieltäytyneitä, eniten keski-ikäisten asukkaiden joukossa. Aineiston ristiintaulukoinneissa ikäluokkia on muokattu samalla tavalla kuin vuoden 009 tutkimuksessa eli niin, että kaksi nuorinta ja kaksi vanhinta luokkaa on yhdistetty eli luokat ovat alle 40 vuotta, 40 49 vuotta, 0 9 vuotta sekä 60-vuotiaat ja sitä vanhemmat.

Haastateltavien ikäjakauma alle 30v 30-39v 40-49v 0-9v 60-69v 70v ja yli Asikkala (N=30) 1 6 8 10 3 Nastola (N=30) 3 6 4 9 3 Lahti Laune (N=30) 4 4 11 4 Lahti keskusta (N=30) 9 3 6 Kaikki (N=10) 1 0 1 3 3 1 Kuva. Haastateltavien ikäjakauma. 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Verrattaessa haastattelunäytteen koulutustasoa maakunnan kokonaisväestön koulutustasoon (Tilastokeskus 009b) voidaan todeta, että ne vastaavat melko hyvin toisiaan. Korkea-asteen koulutuksen käyneet ovat haastateltavissa jonkin verran yliedustettuina ja vastaavasti kansa- tai peruskoulun käyneet aliedustettuina (kuva 3). Aineiston käsittelyn yhteydessä koulutustasoja on yhdistelty niin, että kansa-, keski- ja peruskoulun käyneet ovat samassa luokassa (käytetään nimeä peruskoulu), ammattikoulun tai -opiston ja ylioppilastutkinnon suorittaneet samassa (ammattikoulu) sekä ammattikorkeakoulun ja yliopiston käyneet omassaan (korkeakoulu). Haastateltavien koulutustausta kansakoulu keski- tai peruskoulu ylioppilas ammattikoulu/opisto ammattikorkeakoulu yliopisto Asikkala (N=30) 3 3 1 1 9 Nastola (N=30) 6 4 1 3 Lahti Laune (N=30) 9 3 10 3 3 Lahti keskusta (N=30) 1 8 7 7 Kaikki (N=10) 13 14 1 4 14 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 3. Haastateltavien koulutustausta. 6

3 Asukkaat liikenteessä 3.1 Autollisia ja autottomia Haastatelluista asukkaista 7 prosentilla on kotitaloudessaan yksi tai useampi auto (kuva 4). Lähes kaikissa asikkalalaisissa kotitaloukissa on auto, kun taas Lahden keskustassa auto löytyy vain vajaalta puolelta kotitalouksista. Suurimmalla osalla haastateltavista on yksi auto (4 %). Verrattaessa vastauksia laajaan Lahden seudulla tehtyyn henkilöliikennetutkimukseen (Kalenoja et al. 010) selviää, että yhden auton talouksien osuus on molemmissa tutkimuksissa lähes sama. Sen sijaan autottomia talouksia on laajemman tutkimuksen otoksessa 1 prosenttia ja kahden auton talouksia 9 prosenttia. Autottomia kotitalouksia on eniten alle 40-vuotiaissa ja yli 60-vuotiassa, noin 30 prosenttia (liite ). Vähiten autottomia oli keski-ikäisten haastateltavien joukossa (17 %). Koulutustasolla ei ole merkittävää vaikutusta autojen määrään, sillä vastaukset jakautuvat melko tasan eri koulutusasteen edustajien kesken (liite 3). Montako vakituisesti käytössä olevaa henkilöautoa taloudessanne on? 0 1 3< Asikkala (N=30) 19 9 Nastola (N=30) 8 17 4 1 Lahti Laune (N=30) 8 16 1 Lahti keskusta (N=30) 16 13 1 Kaikki (N=10) 34 6 19 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 4. Montako vakituisesti käytössä olevaa henkilöautoa taloudessanne on? 3. Kuinka usein kuljetaan autolla? Asukkailta kysyttiin heidän liikkumistavoista kuten autoilusta, julkisten kulkuvälineiden käytöstä ja liikkumistottumusten muuttamisesta. Haastatelluista noin kolmannes (31 %) käyttää autoa päivittäin (kuva ). Sukupuolten välillä on jonkin verran eroja, sillä miehistä autoa käyttää päivittäin 34 prosenttia kun taas naisten kohdalla vastaava luku on 9 (liite ). Myös toisessa ääripäässä on sukupuolten välillä pientä eroa: 30 prosenttia naisista ja 6 prosenttia miehistä ei käytä autoa lainkaan. 7

Kuinka usein käytätte henkilöautoa? päivittäin muutaman kerran viikossa muutaman kerran kuussa tai harvemmin en koskaan Asikkala (N=30) 18 10 Nastola (N=9) 9 9 9 Lahti Laune (N=9) 8 10 9 Lahti keskusta (N=30) 6 8 14 Kaikki (N=118) 37 3 1 34 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva. Kuinka usein käytätte henkilöautoa? Henkilöautoa on pakko käyttää työmatkoihin, kun bussivuoroja on vähennetty. N, Asikkala Ikäluokkia vertailtaessa vähiten autoa käyttävät tämän tutkimuksen mukaan 0 9 -vuotiaat, joista 40 prosenttia ei käytä autoa lainkaan. Kaikista ikäluokista kolmannes (30 33 %) käyttää autoa päivittäin (liite 3). Koulutustaso näyttää haastatteluiden perusteella vaikuttavan auton käyttöön jonkin verran. Päivittäin autoa käyttävät eniten korkeakoulun käyneet, joista 39 prosenttia autoilee joka päivä, kun taas vastaava osuus peruskoulun käyneistä on vain 19 prosenttia. Sama näkyy myös toisessa ääripäässä: prosenttia korkeakoulun käyneistä ja 37 prosenttia peruskoulun käyneistä ei käytä autoa lainkaan (liite 4). Haastattelupaikkojen välillä on kysymyksen suhteen eroja, riippuen siitä minkä tyyppisessä kunnassa vastaajat asuvat ja siitä asuvatko he taajamassa vai haja-asutusalueella. Suurimmat erot löytyvät Asikkalassa ja Lahden keskustassa asuvien väliltä, kun taas Launeella ja Nastolassa auton käyttö on keskenään hyvin samantyyppistä. Kuva kertoo, että Asikkalassa 60 prosenttia haastatelluista asukkaista käyttää autoa päivittäin, kun taas Lahden keskustassa asuvien osalta vastaava osuus on 7 prosenttia. Yli 70 prosenttia keskusta-alueella asuvista käyttää autoa harvoin tai ei ollenkaan. Myös Nastolassa ja Lahden Launeella kolmannes (31 %) talouksista ei käytä autoa lainkaan. Haastateltavista 60 prosenttia ei käytä joukkoliikennevälineitä lainkaan tai käyttää niitä harvemmin kuin kerran kuussa (kuva 6). Yksittäiset ihmiset käyttävät joukkoliikennevälineitä päivittäin ja kymmenesosa (11 %) muutaman kerran viikossa. Sukupuolten välillä on kysymyksen suhteen jonkin verran eroja. Neljännes (3 %) miehistä väittää, etteivät koskaan käytä joukkoliikennettä, kun taas naisten kohdalla vastaava osuus on 8 prosenttia (liite ). Puolet naisista ( %) ja reilu kolmannes (38 %) miehistä kulkee linja-autolla tai junalla harvemmin kuin kerran kuussa. Tätä useammin kulkevien kohdalla ei ole sukupuolten välillä merkittäviä eroja. 8

Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä? päivittäin muutaman kerran kuussa muutaman kerran viikossa harvemmin kuin kerran kuussa en koskaan Asikkala (N=30) 1 8 16 Nastola (N=30) 1 4 17 3 Lahti Laune (N=30) 1 1 8 13 7 Lahti keskusta (N=30) 1 6 11 10 Kaikki (N=10) 3 13 31 6 17 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 6. Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä? En koskaan, koska on huonot yhteydet töihin (yksi vaihto). N60, Laune Työhön liittyvässä matkustamisessa. N46, Lahti keskusta Ikäluokkia vertailtaessa aineisto kertoo, että alle 40 -vuotiaat kulkevat joukkoliikenteellä jonkin verran useammin kuin heitä vanhemmat ikäluokat (liite 3). Koulutustasoa vertailtaessa käy ilmi, että ammattikoulun käyneet käyttävät jonkin verran useammin joukkoliikennettä kuin korkeakoulun tai peruskoulun käyneet, mutta merkittäviä eroja ei ole löydettävissä (liite 4). Lahden keskustassa asuvat käyttävät linja-autoa tai junaa enemmän kuin muilla tutkimusalueilla asuvat, mutta erot Asikkalan, Nastolan tai Lahden Launeen välillä eivät ole merkittäviä (kuva 6). 3.3 Työmatkat Puolet työssäkäyvistä haastatelluista kulkee työmatkansa autolla. Asikkalassa ja Nastolassa asuvista suurin osa (noin 80 %) kulkee töihin autolla, kun taas Lahdessa työmatkoja taitetaan usein myös pyörällä tai kävellen (kuva 7). Lahdessa asuvista haastateltavista yhteensä vain 7 prosenttia vastasi kulkevan autolla töihin. Laajan Lahden seudulla tehdyn henkilöliikennetutkimuksen (Kalenoja et al. 010) mukaan henkilöauton osuus työmatkoista Asikkalassa on 74 prosenttia, Lahdessa 63 prosenttia ja Nastolassa 77 prosenttia. Asikkalan ja Nastolan osalta tulokset ovat siis samansuuntaisia, mutta Lahden osalta haastattelunäyte eroaa merkittävästi laajemmasta tutkimuksesta. 9

Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? autolla kävellen/pyörällä joukkoliikenteellä Asikkala (N=16) 1 4 Nastola (N=1) 10 Lahti Laune (N=1) 7 7 1 Lahti keskusta (N=1) 3 13 Kaikki (N=64) 3 6 6 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 7. Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? Haastatteluaineisto on työmatkojen osalta melko pieni tarkempaan vertailuun, joten tuloksia voi sukupuolen, iän ja koulutuksen osalta pitää lähinnä tapauskohtaisina. Aineiston mukaan sukupuolten välillä on eroja, sillä autolla ajelee töihin 39 prosenttia miehistä ja 6 prosenttia naisista (liite ). Edelleen 0 9 -vuotiaat kulkevat muita ikäluokkia useimmin autolla, kun taas alle 40 -vuotiaat liikkuvat enemmän kävellen ja pyörällä (liite 3). Suppean tutkimusaineiston mukaan koulutustaso vaikuttaa jossain määrin työmatkaliikkumiseen, sillä korkeakoulun käyneet kulkevat selvästi harvemmin autolla työmatkojaan kuin peruskoulun käyneet (33 % vs. 44%) (liite 4). Haastateltavilta tiedusteltiin myös haluaisivatko he liikkua työmatkansa jollain toisella tavalla. Suurin osa (8 %) oli tyytyväisiä nykyiseen liikkumismuotoonsa, mutta loput työssäkäyvistä haluaisi, syystä tai toisesta, liikkua muulla tavalla kuin tällä hetkellä. Haastatelluista asukkaista kymmenen haluaisi mieluummin kulkea joukkoliikenteellä ja 11 joko kävellen tai pyörällä (liite ). Useiden vastausten kohdalla halu kuntoilla on yleisin syy kävelyyn tai pyöräilyyn. (Joukkoliikenne) Yhteydet ei toimi, mutta haluaisin käyttää jos se olisi mahdollista. M60, Asikkala Haluaisin kuntoilla eli terveyssyistä (kulkisin mieluummin kävellen kuin autolla). N4, Lahti keskusta 3.4 Vapaa-ajan liikenne ja liikkuminen Yli puolet (4 %) haastatelluista asukkaista liikkuu vapaa-ajallaan ensisijaisesti kävellen tai pyörällä (kuva 8). Asuinpaikka vaikuttaa merkittävästi myös vapaa-ajan liikkumistapoihin, koska valtaosa asikkalalaisista liikkuu myös vapaa-ajallaan autolla, kun taas Lahden keskustassa asuvista harva käyttää autoa. Nastolassa sen sijaan harrastetaan vapaa-ajalla huomattavasti enemmän lihasvoimin tapahtuvaa liikkumista verrattuna työmatkaliikkumiseen. 10

Miten liikutte pääasiallisesti muuten (eli vapaa-ajalla)? autolla kävellen/pyörällä joukkoliikenteellä Asikkala (N=30) 3 7 Nastola (N=30) 13 16 1 Lahti Laune (N=30) 1 17 1 Lahti keskusta (N=30) Kaikki (N=10) 3 6 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 8. Miten liikutte pääasiallisesti muuten (eli vapaa-ajalla)? Miehistä 1 prosenttia liikkuu vapaa-ajalla pääasiassa autolla, kun naisten vastaava osuus on 40 prosenttia (liite ). Iän suhteen ei ole havaittavissa selkeää trendiä vapaa-ajan liikkumisen osalta. Eniten autolla liikkuvat 40-49 -vuotiaat (8 %), kun taas nuoremmissa ja vanhemmissa ikäluokissa pääosa vapaa-ajan liikkumisesta tapahtuu lihasvoimin (39-46 % liikkuu autolla) (liite 3). Koulutustason osalta vertailu kertoo, että korkeakoulun ja ammattikoulun käyneet autoilevat enemmän (47-48 %) kuin perusasteen koulutuksen saaneet (30 %) (liite 4). Seitsemän kymmenestä (73 %) oli tyytyväisiä siihen, miten kulkevat vapaa-ajallaan (liite ). Lopuista suurin osa haluaisi liikkua nykyistä enemmän kävellen tai pyörällä (1 %). Syyt siihen miksi haluttaisiin kulkea toisin kuin tällä hetkellä vaihtelevat taloudellisista syistä, terveydellisiin ja ympäristöllisiin syihin. Tavaroiden kuljettamisen ja mukavuuden halun vuoksi (kuljen autolla enkä halua kulkea muulla tavoin). M63 Nastola (Haluaisin kulkea bussilla, mutta) En kulje bussilla koska matka kestää siten kauemmin ja bussilla on hankala liikkua pienen lapsen kanssa. N31, Lahti Laune Jos bensa olisi halvempaa (kulkisin autolla). M36 Lahti Laune (Kulkisin mieluummin pyörällä, koska) Haluan kuntoilla, ja koska saan siitä mielen virkeyttä ja raitista ilmaa N6 Asikkala Verrattaessa auton omistusta siihen, miten asukkaat vapaa-ajallaan liikkuvat käy ilmi, että mitä enemmän kotitaloudessa on autoja, sitä useammin niillä liikutaan (liite ). Autottomissa kotitalouksissa asuvat kulkevat luonnollisesti pääasiassa joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä. Yhden auton talouksissa asuvista prosenttia kulkee pääasiassa autolla ja kahden tai useamman auton talouksissa asuvista 76 prosenttia autoilee. Tulokset ovat hyvin samansuuntaisia myös henkilöliikennetutkimuksessa (Kalenoja et al. 010). 11

3. Hyötyliikunta kiinnostaa ainakin lyhyemmillä matkoilla Haastateltavat saivat myös kertoa mitkä tekijät vaikuttavat liikkumistapojen valintaan. Haastattelija esitti heille vaihtoehdot, joista valittiin kolme. Yksittäiset haastateltavat olivat valinneet enemmän tai vähemmän kuin kolme, mutta näiden vastaajien lukumäärä on niin vähäinen, ettei se vaikuta kokonaisuuteen. Liikkumistavan valintaa selittää eniten matkan pituus, joka vaikuttaa asiaan 70 prosentilla haastatelluista asukkaista (liite 6). Seuraavaksi eniten vaikuttaa halu kuntoilla eli 39 prosenttia haastateltavista harrastaa hyötyliikuntaa, kulkemalla matkoja lihasvoimin. Eniten hyötyliikkujia on Lahden keskustassa ja Nastolassa, joissa yli puolet haastateltavista kertoi kuntoiluhalun vaikuttavan liikkumistavan valintaan (kuva 9). Kolmanneksi useimmin mainittiin tarve kuljettaa tavaroita (33 %). Asikkalassa asuvista yli puolet (7 %) vastasi tämän syyn selittävän heidän liikkumistapojaan. Maaseudulla asuvilla on pidemmät matkat kuljettavana, jotka yleensä vaativat oman auton käyttöä. Mitkä tekijät vaikuttavat ensisijaisesti liikkumistavan valintaan? 30 Lahti keskusta (N=30) Lahti Laune (N=30) Nastola (N=30) Asikkala (N=30) 0 1 10 1 0 18 16 10 16 3 11 8 17 9 7 6 6 6 4 6 0 matkan pituus halu kuntoilla tavaroiden kuljettamistarve Kuva 9. Mitkä tekijät vaikuttavat ensisijaisesti liikkumistavan valintaan? matkan kohde sääolosuhteet ympäristöasiat Seuraavaksi tärkeimmät tekijät ovat matkan kohde (0 %), sääolosuhteet (18 %) ja ympäristöasiat (13 %). Näiden lisäksi tasaisesti mainintoja saivat ajanpuute, mukavuuden halu, joukkoliikenteen sujuvuus ja vastaajien oma terveydentila. Joukkoliikenteen hinta vaikutti Lahden keskustassa asuvien liikkumiseen ja joukkoliikenteen puuttuminen asikkalalaisten kulkemiseen. 1

4 Liikkumistapojen muuttaminen 4.1 Ulkopuolisen tahon puuttumista liikkumiseen toivotaan Enemmistö haastatelluista asukkaista (71 %) toivoo, että jokin ulkopuolinen taho ohjaisi ja kannustaisi liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan, jotta asukkaat alkaisivat suosia kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä (kuva 10). Pitäisikö jonkin ulkopuolisen tahon ohjata ja kannustaa liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan? kyllä ei en osaa sanoa Asikkala (N=30) 19 6 Nastola (N=9) 3 4 Lahti Laune (N=30) 1 4 Lahti keskusta (N=30) 6 Kaikki (N=119) 8 18 16 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 10. Pitäisikö jonkin ulkopuolisen tahon ohjata ja kannustaa liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan? Useampi nainen toivoi ulkopuolisen tahon ohjausta: naisista 80 prosenttia kun taas miehistä 7 prosenttia toivoi jonkun ohjaavan liikkumista (liite ). Ikäluokkien välillä on myös eroja sikäli, että mitä nuoremmasta ikäluokasta on kyse, sitä enemmän ulkopuolista ohjausta toivotaan (liite 3). Edelleen koulutustausta vaikuttaa niin, että mitä korkeampi koulutustaso on, sitä enemmän toivotaan ohjausta (liite 4). Korkeakoulun käyneistä 86 prosenttia toivoo ohjausta, kun taas ammattikoulun käyneistä vastaava osuus on 71 prosenttia ja peruskoulun käyneistä vain 46 prosenttia. Ne jotka vastasivat kysymykseen kieltävästi perustelevat vastaustaan lähinnä yksilön vapaudella valita oma liikkumistapansa. Jokainen itse tietää miten haluaa liikkua. N49, Nastola Jokainen on itse päättänyt tapansa. M70, Lahti keskusta Siitä (ulkopuolisesta ohjauksesta) ei ole paljon apua, ihmiset ovat mukavuudenhaluisia. M64 Asikkala Myöntävästi vastanneilta kysyttiin jatkokysymyksenä minkä tahon ohjausta he toivoisivat ja miten ohjauksen tulisi tapahtua. Haastattelulomakkeessa (liite 1) kerrotut vaihtoehdot esitettiin haastateltaville. Myös osa niistä, jotka olivat sitä mieltä, että ulkopuolista ohjausta ei kaivata, ottivat kuitenkin kantaa 13

tähän kysymykseen. Kuten kuva 11 näyttää, eniten kannatettiin kunnan ohjausta, sen jälkeen valtion ja työnantajan. Kaikki kolme tahoa sai kuitenkin tasaisen kannatuksen kaikilla haastattelualueilla. Minkä tahon tulisi ohjata liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan? työnantajan kunnan valtion Asikkala 1 19 13 Nastola 0 4 1 Lahti Laune 1 19 1 Lahti keskusta 1 4 4 Kaikki 68 86 73 0 % 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Kuva 11. Minkä tahon tulisi ohjata liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan? Haastateltavilta tiedusteltiin tarkemmin ohjauskeinoja valmiiden vaihtoehtojen pohjalta. Kunnan toivottiin ohjaavan liikkumistapoja erityisesti joukkoliikenteen hinnoittelun avulla, mutta myös lisäämällä tuettuja matkoja sekä muuttamalla aikatauluja ja reittejä (liite 7). Kevyen liikenteen reitistöihin ja niiden ylläpitoon toivottiin myös parannuksia. Vain kourallinen vastaajista kannatti maksuttomista autopaikoista luopumista tai taloudellisen ajotavan kurssien tukemista. Valtion toivottiin myös puuttuvan ohjaukseen lisäämällä joukkoliikenteen tukemista. Myös ympäristöystävällisemmän liikkumisen verohyötyjä ja työmatkojen verovähennysoikeutta ympäristöystävällisestä liikkumisesta kannatettiin. Sen sijaan autoilun verotuksen lisäämistä kannatti vain pieni osa. Työnantajan ohjauskeinoista ylivoimaisesti eniten kannatusta sai työsuhdematkalippu. Laajempaa kannatusta saivat myös etätyön mahdollistaminen ja rahallinen tuki vaihdettaessa työajot pyöräilyyn sekä polkupyörien pysäköintitilojen parantaminen. Kysymyksiä oli myös mahdollista kommentoida omin sanoin, alla muutamia esimerkkejä. Pienempiä joukkoliikennevälineitä. N68, Lahti keskusta (Työpaikalla pitäisi olla) Parkkipaikka, johon auton voi jättää yöksi N43, Lahti keskusta (Työnantajan) Palkitsemisen ei tarvitse olla välttämättä rahallista. Voisi esim. päästä aikaisemmin töistä. N4 Nastola 14

Taloudellisia ja ekologisia kulkuneuvoja tarvitaan, koska pelkkä joukkoliikenteen käyttö ei riitä liikkumismuotona Suomessa. En kannata rangaistuksia vaan positiivisia ohjauskeinoja. M6, Lahti Laune Olen maksuttomista autopaikoista luopumista ja autoilun verotusta vastaan: en pidä tällaisesta kurittamisesta. N7, Lahti keskusta Yhtenäiset pyöräilytiet niin, että pyörätie ei vaihdu aina välillä toiselle puolelle katua! N4, Lahti keskusta Tavarankuljetuspalveluja maaseudulle. Ja muiden liikkuvien palveluiden kehittäminen. M7 Asikkala Myös Lahden seudun henkilöliikennetutkimuksessa (Kalenoja et al. 010) joukkoliikenteeseen liittyvät asiat saivat eniten huomiota, kun ihmisillä oli mahdollisuus antaa palautetta liikennejärjestelmästä. Palautteet liittyivät linja- ja vuorotarjonnan parantamiseen sekä lippujen hintojen laskemiseen erityisesti erityisryhmien osalta. 4. Liikutaan kävellen ja pyöräillen! Lopuksi kysyttiin vielä avoimella kysymyksellä mikä haastateltavien mielestä olisi paras tapa muuttaa liikkumista ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan. Vastaukset luokiteltiin niin, että jokaisessa vastauksessa mainitut asiat eroteltiin kuuluvaksi yhteen tai useampaan luokkaan. Kuvassa 1 on esitetty eniten kannatusta saaneet toimenpiteet. Reilu kolmasosa vastaajista (37 %) oli sitä mieltä, että ympäristön kannalta olisi parasta jos ihmiset lisäisivät kävelyä ja pyöräilyä. Neljännes (6 %) mainitsi autoilun vähentämisen. Edelleen viidesosa vastaajista (1 %) kertoi joukkoliikenteen suosimisen parhaaksi tavaksi toimia ympäristöystävällisesti. Näiden lisäksi kannatusta saivat muun muassa vähäpäästöisemmän teknologian kehittäminen, kimppakyydit ja yhteiskunnan tuet ja sanktiot. Hajamainintoja tuli myös liittyen yleisen tietoisuuden lisäämiseen ja oman esimerkin tärkeyteen. Mikä on mielestänne paras tapa muuttaa liikkumista ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan? Kaikki (N=10) Lahti keskusta (N=30) Lahti Laune (N=30) Nastola (N=30) Asikkala (N=30) 0 4 44 40 3 30 0 1 10 31 14 9 8 8 0 kävelyn ja pyöräilyn lisääminen autoilun vähentäminen joukkoliikenteen suosiminen joukkoliikenteen kehittäminen ja hinnoittelu teknologian kehittäminen, esim. sähköautot yhteiskunnan tuet ja sanktiot kimppakyydit Kuva 1. Mikä on mielestänne paras tapa muuttaa liikkumista ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan? 1

Nastolalaiset esittivät muita enemmän ehdotuksia muuttaa liikkumistapojaan, erityisesti joukkoliikenteeseen liittyviä kommentteja esiintyi enemmän kuin muilla alueilla. Asikkalassa puolestaan vastaukset liittyivät autoilun vähentämiseen eli liikkumisen karsimiseen yleisesti. Tällä hetkellä annetaan verohelpotuksia pitkistä työmatkoista. Yhteiskunta pitäisi järjestää niin, että töitä voisi tehdä lähempänä kotia tai etätöinä. Vanhempien esimerkki liikkumisessa on tärkeä. M0, Lahti keskusta Liikkua enemmän pyörällä ja kävellen; autolla ei tarvitsisi mennä joka paikkaan. M34, Nastola Henkilöautoilun vähentäminen, ympäristöystävälliset polttoaineet. N70, Asikkala Joukkoliikenteen käyttö lähiöissä ja kaupungeissa. Oman auton käytön vähentäminen. Pyörä on hyvä lyhyillä matkoilla. N60 Nastola Pitäisi yhdistää kaikki hoidettavat asiat yhdelle matkalle tai jättää auto kotiin. N34 Laune Yhteenveto ja tulosten analysointi Noin kolmannes haastatelluista asukkaista käyttää pääasiassa autoa päivittäiseen liikkumiseen, kun taas loput kulkevat useimmiten lihasvoimin tai joukkoliikenteellä. Kuitenkin vain yksittäiset vastaajat käyttävät joukkoliikennettä päivittäin. Asuinpaikka vaikuttaa sekä työmatka- että vapaa-ajanliikkumiseen. Lahden keskustassa asuvat käyttävät autoa vähiten, kun taas Asikkalassa asuvat eniten. Tätä selittää luonnollisesti se, että keskustassa palvelut ja työpaikat ovat usein lähellä ja niihin kuljetaan jalan tai pyörällä, myös joukkoliikenneyhteydet toimivat parhaiten keskustasta käsin. Erityisesti maaseudulla pitkät etäisyydet ja joukkoliikenteen toimimattomuus aiheuttavat tarpeen käyttää autoa sekä työ- että vapaa-ajanmatkoihin. Vapaa-ajalla liikutaan jonkin verran enemmän lihasvoimin. Huomattavin ero työmatka- ja vapaa-ajan liikkumisen välillä on Nastolassa. Eroa voi selittää se, että Nastolasta kuljetaan todennäköisesti Lahteen suuntautuvat työmatkat autolla, mutta vapaa-aikana tarvittavat palvelut löytyvät lähempää ja ne saavutetaan myös lihasvoimin. Haastatteluiden perusteella suurempi osa naisista kulkee työmatkansa autolla, mutta suurempi osa miehistä kuitenkin käyttää autoa päivittäin ja vapaa-ajallaan. Autoa käytetään pitkien matkojen ja tavaroiden kuljettamisen takia, mutta suuri osa haastatelluista haluaa harrastaa hyötyliikuntaa ja kulkee lyhyempiä matkoja lihasvoimin. Ulkopuolista ohjausta ja kannustamista liikkumistapojen valintaan toivotaan. Ohjauksen halutaan olevan mieluummin erilaisilla porkkanoilla kannustamista kuin sanktioihin perustuvaa. Erityisesti joukkoliikenteen käytön kannustamiseksi toivotaan sekä kunnan, valtion että työnantajien panostusta esimerkiksi maksujen tukemisen ja työsuhdematkalipun muodossa. Naiset toivovat ohjausta jonkin verran useammin kuin miehet. Tyypillisimmin ulkopuolisen tahon ohjausta toivoo alle 40-vuotias korkeasti koulutettu nainen. Haastattelujen mukaan hyötyliikunnan lisääminen olisi paras tapa muuttaa liikkumistottumuksia ympäristöystävällisempään suuntaan. Samalla autoilu vähenisi ja myös joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi. 16

Tutkimuksen mukaan asukkaiden liikkumistottumuksiin voi pyrkiä vaikuttamaan parantamalla joukkoliikenteen toimivuutta ja laskemalla hintatasoa. Tekemällä joukkoliikenteestä reittien ja aikataulujen osalta todellisen, edullisen ja houkuttelevan vaihtoehdon, sen käyttöä voitaisiin lisätä. Toki on myös tilanteita, joissa henkilöauto on ainoa vaihtoehto, mutta monissa tapauksissa linja-auton käyttäminen vaihtoehtoisena liikkumismuotona osalla tekemistään matkoista on jo askel ilmastoystävällisempään suuntaan. Asukkaiden kiinnostus hyötyliikuntaan on sekä ilmastonmuutoksen että kansanterveyden kannalta ilahduttavaa. Yhteiskunnan toimilla tulisi pyrkiä edistämään joukkoliikenteen, kävelyn ja etenkin pyöräilyn mahdollisuuksia, jotta hyötyliikkujien määrää saataisiin edelleen lisättyä. 17

Lähteet Kalenoja, Hanna & Maiju Lintusaari & Markus Pajarre (010)..Lahden seudun liikennetutkimus (010). Osaraportti 1: Henkilöliikennetutkimus Http://www.paijat-hame.fi/liikennetutkimus/LahtiOsaraportti1.pdf, luettu 9.6.011. Tilastokeskus (009a). Tilastotietokannat, StatFin-tilastotietokanta, Väestörakenne, Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain 1980 008. Http://pxweb.stat.fi/database/StatFin/vrm/vaerak/vaerak_fi.asp, luettu 30.1.009. Tilastokeskus (009b). Tilastotietokannat, Kaupunki- ja seutuindikaattorit, Koulutus, Tutkinnon suorittaneet koulutusasteen mukaan sekä väestön koulutustaso 1998-008. Http://pxweb.stat.fi/database/Kaupunki- %0ja%0seutuindikaattorit/Indikaattorit%0009%0alueluokituksilla/Koulutus/Koulutus_fi.asp, luettu 30.1.009. 18

Liitteet Liite 1. Haastattelulomake Ilmastonmuutos 1) Tiedätkö omasta mielestäsi tarpeeksi hyvin mitä ilmastonmuutos tarkoittaa? kyllä en en osaa sanoa ) Mitä? 3) Oletko saanut riittävästi tietoa ilmastonmuutoksesta? kyllä en en osaa sanoa 4) Mahdollinen kommentti ) Mistä lähteistä olet saanut tietoa ilmastonmuutoksesta? (Haastattelija EI esitä vaihtoehtoja) sanoma- tai aikakausilehdet tv radio internet sosiaalinen media keskustelut ystävien/sukulaisten/työkavereiden kanssa ammattilehdet tiedotusmateriaali, esim. esitteet koulu/oppilaitos/työpaikka kirjallisuus yhdistys/yhteisö yleisötilaisuus en mistään muualta, mistä? 6) Mitä kautta haluaisit saada lisää tietoa ilmastonmuutoksesta? (Haastattelija EI esitä vaihtoehtoja) sanoma- tai aikakausilehdet tv radio internet sosiaalinen media keskustelut ystävien/sukulaisten/työkavereiden kanssa ammattilehdet tiedotusmateriaali, esim. esitteet koulu/oppilaitos/työpaikka kirjallisuus yhdistys/yhteisö yleisötilaisuus en tarvitse lisätietoja, tiedän jo tarpeeksi en mistään muualta, mistä? 7) Mahdollinen kommentti 8) Onko ilmastonmuutos mielestäsi todellinen uhka? kyllä ei en osaa sanoa 9) Perustelu (jos haastateltava sellaisen kertoo) Ilmastonmuutoksen hillintä 10) Miten ilmastonmuutoksen suhteen tulisi toimia? hillitä hillitä ja sopeutua sopeutua ei mitenkään en osaa sanoa 11) Mahdollinen kommentti 1) Kenen pitää hillitä ilmastonmuutosta? (Haastattelija EI esitä vaihtoehtoja) kaikkien yhteiskunnan teollisuuslaitosten muiden maiden (USA, Kiina ) jonkun muun ei kenenkään en osaa sanoa

13) Mahdollinen kommentti 14) Haluatko omilla toimillasi osallistua ilmastonmuutoksen hillintään? kyllä en en osaa sanoa 1) Mahdollinen kommentti 16) Koetko, että Sinulla on mahdollisuus omilla toimillasi vaikuttaa? kyllä en en osaa sanoa 17) Mahdollinen kommentti 18) Oletko jo muuttanut omaa toimintaasi ilmastonmuutoksen takia? kyllä en en osaa sanoa 19) Mahdollinen kommentti 0) Jos olet, niin miten? - lajitteletko jätteet? - kompostoitko? - kierrätätkö tavaroita/vaatteita? - pyritkö vähentämään jätteitä? (turha pakkausmateriaali,kertakäyttötuott.) - suositko ympäristöystävällisiä tuotteita? - suositko paikallisia tuotteita (lähiruoka)? Oma-aloitteinen Haastattelijan esitettyä vastaus vaihtoehdon 0 - säästätkö energiaa kotona? (virransäästö, sisälämpötilan laskeminen) - säästätkö energiaa työpaikalla? - ostatko vihreää sähköä? - käytätkö vettä säästeliäästi? - oletko vähentänyt autoilua? - suositko julkisia kulkuneuvoja? - harrastatko hyötyliikuntaa? - onko autosi vähäpäästöinen? 1) Muulla tavoin, miten? ) Olisitko valmis tinkimään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi mieluimmin asumisesta autoilusta lomamatkailusta en mistään näistä jostain muusta, mistä? Liikkuminen 3) Kuinka usein käytätte henkilöautoa? päivittäin muutaman kerran viikossa muutaman kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa en koskaan 4) Mahdollinen kommentti ) Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä (linja-autoa, junaa, metroa tai raitiovaunua)? päivittäin muutaman kerran viikossa muutaman kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa en koskaan

6) Mahdollinen kommentti 7) Kuinka usein liikutte kävellen koko matkan (esim. työmatkan, kauppamatkan)?: päivittäin muutaman kerran viikossa muutaman kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa en koskaan 8) Mahdollinen kommentti 9) Kuinka usein liikutte pyörällä koko matkan (esim. työmatkan, kauppamatkan)? päivittäin muutaman kerran viikossa muutaman kerran kuussa harvemmin kuin kerran kuussa en koskaan 30) Mahdollinen kommentti 31) Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? kävellen pyörällä mopolla, skootterilla, moottoripyörällä joukkoliikenteellä (esim. juna, linja-auto) autolla työskentelen kotona en ole työelämässä jotenkin muuten, miten? 3) Haluaisitteko liikkua työmatkanne jotenkin toisin (jotakin toista kulkutapaa käyttäen)? Jos, niin miten? kävellen pyörällä mopolla, skootterilla, moottoripyörällä joukkoliikenteellä (esim. juna, linja-auto) autolla jotenkin muuten, miten? en osaa sanoa en 1 33) Miksi? 34) Työmatkan pituus on keskimäärin km/vrk 3) Kuinka paljon muita matkoja teillä on keskimäärin km/vko (kauppa-, harrastus-, asiointimatkoja, ei koske lomamatkoja) 36) Miten liikutte pääasiallisesti muuten (kauppa-, harrastus-, asiointimatkoja, ei koske lomamatkoja) kävellen pyörällä mopolla, skootterilla, moottoripyörällä joukkoliikenteellä (esim. juna, linja-auto) autolla jotenkin muuten, miten? en osaa sanoa 37) Haluaisitteko liikkua vapaa-ajalla jotenkin toisin (jotakin toista kulkutapaa käyttäen)? Jos, niin miten? kävellen pyörällä mopolla, skootterilla, moottoripyörällä joukkoliikenteellä (esim. juna, linja-auto) autolla jotenkin muuten, miten? en osaa sanoa en 38) Miksi? 39) Montako vakituisesti käytössä olevaa henkilöautoa taloudessanne on? 0 1 3 4 tai enemmän 40) Jos on auto: Kuinka monta henkilöä talouteenne kuuluu? 1 3 4 6 tai enemmän 41) Jos on auto: Miksi taloudessanne on auto/autoja? työmatkoja varten

lasten kuljettamista varten (esim. hoitoon, harrastuksiin) harrastuksia varten se on harrastus koska muillakin on (sosiaalinen vaikutus /status tms.) terveydentilani takia mukavuudenhalusta mökillä käyntiä varten isovanhemmilla/sukulaisilla vierailuja varten jostain muusta syystä? TAI 4) Jos ei ole autoa: Miksi ette ole hankkinut autoa? en tarvitse autoa ei ole ajokorttia auton polttoaineen hinta / autoilun kalleus turvattomuus (mm. liikenneonnettomuuksien pelko, sääolosuhteet) ympäristösyistä halu kuntoilla koska muillakaan ei ole (sosiaalinen vaikutus /status tms.) jokin muu, mikä? 43) Mitkä tekijät vaikuttavat ensisijaisesti liikkumistavan valintaan (max 3)? (Haastateltavaa voidaan auttaa tarvittaessa) matkan pituus matkan kohde auton polttoaineen hinta / autoilun kalleus lapsien vieminen hoitoon/kouluun/harrastuksiin tavaroiden kuljettamistarve, kantaminen, lastenvaunut, matkatavarat tms. pysäköintipaikkojen puute joukkoliikenteen lippujen hinta joukkoliikenteen sujuvuus (vaihdot, aikataulut, matkan kesto) joukkoliikennevälineiden kunto joukkoliikenneasemien viihtyisyys ja turvallisuus kevyen liikenteen väylien puuttuminen, kunto, kunnossapito, turvallisuus tms. puutteet valaistuksessa / pimeys pelko polkupyörävarkaudesta sääolosuhteet sosiaalitilojen puuttuminen (suihku-/ vaatteiden säilytystilat) terveydellinen tila (vanhuus, sairaus, vamma, liikuntaeste) mukavuudenhalu ajanpuute (esim. jalan liikkuminen hidasta, autolla nopeaa) halu kuntoilla ympäristöasiat jokin muu, mikä? 44) Pitäisikö jonkin ulkopuolisen tahon ohjata ja kannustaa liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan eli edesauttaa kevyen ja joukkoliikenteen käyttöä? kyllä (esitetään vaihtoehdot) ei (esitetään jatkokysymys) en osaa sanoa 4) Jos ei: Miksi ei? 46) Jos kyllä: minkä tahon ja miten? (Vaihtoehdot esitetään haastateltavalle) työnantajan työsuhdematkalippu etätyön mahdollisuus sosiaaliset tilat, suihkut tms. työsuhdepolkupyörä työsuhdeasunto mahdollisuus vuokrata pyörä/auto maksuttomista autopaikoista luopuminen polkupyörien turvallisen pysäköintitilan lisääminen / katetut pyörien pysäköintitilat rahallinen tuki vaihtaessa työajot autosta/bussista pyöräilyyn palkitseminen esim. tempaus pyöräilyn kannustamiseksi kesällä jotenkin muuten, miten? kunnan maksuttomista autopaikoista luopuminen polkupyörien turvallisen pysäköintitilan lisääminen / katetut pyörien pysäköintitilat kevyenliikenteen reittien rakentaminen, hoito sekä talvi kunnossapito joukkoliikenteen hinnoittelu joukkoliikenteen aikataulut joukkoliikenteen reitit joukkoliikennematkojen tuen lisääminen hyvät (ilmastoidut) joukkoliikennevälineet taloudellisen ajotavan kurssien tukeminen jotenkin muuten, miten?

valtion autoilun verotus ympäristöystävällisen liikkumisen verohyödyt joukkoliikennematkojen tuen lisääminen työmatkojen verovähennysoikeus ympäristöystävällisestä liikkumisesta jotenkin muuten, miten? 49) Mahdollinen kommentti kyllä (esitetään jatkokysymys) en (esitetään jatkokysymys) en osaa sanoa 4) Jos kyllä/en: Miksi? (Ja miten?) ) Mikä on mielestänne paras tapa muuttaa liikkumista ympäristöä vähemmän kuormittavaan suuntaan? 0) Oletteko muuttanut liikkumistapojanne viime aikoina? kyllä (esitetään jatkokysymys) en (esitetään jatkokysymys) en osaa sanoa 1) Jos kyllä: Miten olette muuttaneet liikkumistapojanne? kävelen vähemmän kävelen enemmän pyöräilen vähemmän pyöräilen enemmän käytän joukkoliikennettä vähemmän käytän joukkoliikennettä enemmän käytän autoa vähemmän käytän autoa enemmän jotenkin muuten, miten? ) Jos kyllä: Miksi olette muuttaneet liikkumistapojanne? ympäristösyistä terveyssyistä taloudellisista syistä jostain muusta syystä, mikä syy? 3) Jos en: Oletteko harkinnut muuttavanne liikkumistapojanne? Taustatiedot 6) Sukupuoli nainen mies 7) Syntymävuosi tai -vuosikymmen 8) Kaupunginosa/asuinalue 9) Asuinalue kunnan/kaupungin keskusta taajama/lähiö haja-asutusalue 60) Koulutus kansakoulu keski- tai peruskoulu ylioppilas ammattikoulu/opisto ammattikorkeakoulu yliopisto muu, mikä? 61) Ammatti 3

Liite. Vastausten vertailu sukupuolten eroavaisuuksien suhteen. Kuinka usein käytätte henkilöautoa?. Kuinka usein käytätte henkilöautoa? Sukupuoli mies nainen Total 0 Count 0 % within. Kuinka usein käytätte.0% 100.0% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli.0%.7% 1.7% en koskaan Count 1 34 % within. Kuinka usein käytätte 3.3% 64.7% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli.% 30.1% 8.3% harvemmin kuin kerran kuussa Count 1 1 % within. Kuinka usein käytätte 0.0% 0.0% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli.1% 1.4% 1.7% muutaman kerran kuussa Count 8 10 % within. Kuinka usein käytätte 0.0% 80.0% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli 4.3% 11.0% 8.3% muutaman kerran viikossa Count 16 19 3 % within. Kuinka usein käytätte 4.7% 4.3% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli 34.0% 6.0% 9.% päivittäin Count 16 1 37 % within. Kuinka usein käytätte 43.% 6.8% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli 34.0% 8.8% 30.8% Total Count 47 73 10 % within. Kuinka usein käytätte 39.% 60.8% 100.0% henkilöautoa? % within Sukupuoli 100.0% 100.0% 100.0% Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä? Sukupuoli mies nainen Total. Kuinka usein käytätte en koskaan Count 11 6 17 joukkoliikennettä? % within. Kuinka usein käytätte 64.7% 3.3% 100.0% joukkoliikennettä? % within Sukupuoli 3.4% 8.% 14.% harvemmin kuin kerran kuussa Count 18 38 6 % within. Kuinka usein käytätte 3.1% 67.9% 100.0% joukkoliikennettä? % within Sukupuoli 38.3%.1% 46.7% muutaman kerran kuussa Count 11 0 31 % within. Kuinka usein käytätte 3.% 64.% 100.0% joukkoliikennettä? % within Sukupuoli 3.4% 7.4%.8% muutaman kerran viikossa Count 8 13 % within. Kuinka usein käytätte 38.% 61.% 100.0% joukkoliikennettä? % within Sukupuoli 10.6% 11.0% 10.8% päivittäin Count 1 3 % within. Kuinka usein käytätte 66.7% 33.3% 100.0% joukkoliikennettä? % within Sukupuoli 4.3% 1.4%.% Total Count 47 73 10 % within. Kuinka usein käytätte 39.% 60.8% 100.0% joukkoliikennettä? % within Sukupuoli 100.0% 100.0% 100.0% Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? Sukupuoli Total

mies nainen 31. Miten liikutte työmatkanne 0 Count 3 3 pääasiallisesti? % within Sukupuoli 48.9% 43.8% 4.8% autolla Count 9 3 3 % within Sukupuoli 19.1% 31.% 6.7% en ole työelämässä Count 1 0 1 % within Sukupuoli.1%.0%.8% joukkoliikenteellä Count 3 3 6 % within Sukupuoli 6.4% 4.1%.0% kävellen Count 6 8 14 % within Sukupuoli 1.8% 11.0% 11.7% pyörällä Count 7 1 % within Sukupuoli 10.6% 9.6% 10.0% Total Count 47 73 10 % within Sukupuoli 100.0% 100.0% 100.0% Haluaisitteko liikkua työmatkanne jotenkin toisin? Sukupuoli mies nainen Total 3. Haluaisitteko liikkua työmatkanne 0 4 3 6 jotenkin toisin? autolla 0 1 1 en 17 0 37 en osaa sanoa 1 1 jotenkin muuten, miten? 1 3 joukkoliikenteellä 1 9 10 kävellen 0 4 4 pyörällä 3 4 7 Total 47 73 10 Miten liikutte pääasiallisesti muuten (eli vapaa-ajalla)? mies Sukupuoli nainen Total 36. Miten liikutte pääasiallisesti autolla Count 4 9 3 muuten (eli vapaa-ajalla)? % within Sukupuoli 1.1% 39.7% 44.% joukkoliikenteellä Count 0 % within Sukupuoli 4.3%.0% 1.7% kävellen Count 1 31 46 % within Sukupuoli 31.9% 4.% 38.3% pyörällä Count 6 13 19 % within Sukupuoli 1.8% 17.8% 1.8% Total Count 47 73 10 % within Sukupuoli 100.0% 100.0% 100.0% Haluaisitteko liikkua vapaa-ajalla jotenkin toisin? 37. Haluaisitteko liikkua vapaaajalla jotenkin toisin? Sukupuoli mies nainen Total autolla Count 1 3 4 % within Sukupuoli.1% 4.1% 3.3% en Count 36 1 87 % within Sukupuoli 76.6% 69.9% 7.% en osaa sanoa Count 4 % within Sukupuoli 4.3%.7% 3.3% jotenkin muuten, miten? Count 1 0 1 % within Sukupuoli.1%.0%.8% joukkoliikenteellä Count 1 4 % within Sukupuoli.1%.% 4.% kävellen Count 7 % within Sukupuoli 4.3% 6.8%.8% mopolla, skootterilla, moottoripyörällä Count 0 1 1 % within Sukupuoli.0% 1.4%.8% pyörällä Count 4 7 11 % within Sukupuoli 8.% 9.6% 9.% Total Count 47 73 10

37. Haluaisitteko liikkua vapaaajalla jotenkin toisin? Sukupuoli mies nainen Total autolla Count 1 3 4 % within Sukupuoli.1% 4.1% 3.3% en Count 36 1 87 % within Sukupuoli 76.6% 69.9% 7.% en osaa sanoa Count 4 % within Sukupuoli 4.3%.7% 3.3% jotenkin muuten, miten? Count 1 0 1 % within Sukupuoli.1%.0%.8% joukkoliikenteellä Count 1 4 % within Sukupuoli.1%.% 4.% kävellen Count 7 % within Sukupuoli 4.3% 6.8%.8% mopolla, skootterilla, moottoripyörällä Count 0 1 1 % within Sukupuoli.0% 1.4%.8% pyörällä Count 4 7 11 % within Sukupuoli 8.% 9.6% 9.% Total Count 47 73 10 % within Sukupuoli 100.0% 100.0% 100.0% Pitäisikö jonkin ulkopuolisen tahon ohjata ja kannustaa liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan eli edesauttaa kevyen ja joukkoliikenteen käyttöä? mies Sukupuoli nainen Total 44. Pitäisikö jonkin ulkopuolisen 0 Count 0 1 1 tahon ohjata ja kannustaa % within Sukupuoli.0% 1.4%.8% liikkumista ei Count 11 7 18 ympäristöystävällisempään suuntaan eli edesauttaa kevyen ja % within Sukupuoli 3.4% 9.6% 1.0% joukkoliikenteen käyttöä? en osaa sanoa Count 9 7 16 % within Sukupuoli 19.1% 9.6% 13.3% kyllä Count 7 8 8 % within Sukupuoli 7.4% 79.% 70.8% Total Count 47 73 10 % within Sukupuoli 100.0% 100.0% 100.0% Liite 3. Vastausten vertailu luokitellun iän suhteen Montako vakituisesti käytössä olevaa henkilöautoa taloudessanne on? Luokiteltu ikä alle 40 40-49 0-9 60 ja yli Total 39. Montako vakituisesti 0 Count 11 6 1 34 käytössä olevaa % within Luokiteltu ikä 31.4% 16.7% 6.1% 30.0% 8.3% henkilöautoa taloudessanne 1 Count 13 8 1 3 6 on? % within Luokiteltu ikä 37.1% 66.7%.% 64.0% 4.% Count 10 1 3 19 % within Luokiteltu ikä 8.6% 8.3% 1.7% 6.0% 1.8% 3 Count 0 1 0 0 1 % within Luokiteltu ikä.0% 8.3%.0%.0%.8% 4 tai enemmän Count 1 0 0 0 1 % within Luokiteltu ikä.9%.0%.0%.0%.8% Total Count 3 1 3 0 10 % within Luokiteltu ikä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 6

Kuinka usein käytätte henkilöautoa? Luokiteltu ikä alle 40 40-49 0-9 60 ja yli Total. Kuinka usein käytätte 0 Count 1 0 0 1 henkilöautoa? % within. Kuinka usein 0.0%.0%.0% 0.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä.9%.0%.0%.0% 1.7% en koskaan Count 7 9 16 34 % within. Kuinka usein 0.6%.9% 6.% 47.1% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä 0.0% 16.7% 39.1% 3.0% 8.3% harvemmin kuin kerran kuussa Count 1 0 0 1 % within. Kuinka usein 0.0%.0%.0% 0.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä.9%.0%.0%.0% 1.7% muutaman kerran kuussa Count 6 0 1 3 10 % within. Kuinka usein 60.0%.0% 10.0% 30.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä 17.1%.0% 4.3% 6.0% 8.3% muutaman kerran viikossa Count 9 6 6 14 3 % within. Kuinka usein.7% 17.1% 17.1% 40.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä.7% 0.0% 6.1% 8.0% 9.% päivittäin Count 11 4 7 1 37 % within. Kuinka usein 9.7% 10.8% 18.9% 40.% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä 31.4% 33.3% 30.4% 30.0% 30.8% Total Count 3 1 3 0 10 % within. Kuinka usein 9.% 10.0% 19.% 41.7% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu ikä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä? Luokiteltu ikä alle 40 40-49 0-9 60 ja yli Total. Kuinka usein käytätte en koskaan Count 4 1 10 17 joukkoliikennettä? % within. Kuinka usein 3.%.9% 11.8% 8.8% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu ikä 11.4% 8.3% 8.7% 0.0% 14.% harvemmin kuin kerran kuussa Count 17 9 6 4 6 % within. Kuinka usein 30.4% 16.1% 10.7% 4.9% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu ikä 48.6% 7.0% 6.1% 48.0% 46.7% muutaman kerran kuussa Count 10 14 31 % within. Kuinka usein 16.1% 6.% 3.3% 4.% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu ikä 14.3% 16.7% 43.% 8.0%.8% muutaman kerran viikossa Count 8 0 4 1 13 % within. Kuinka usein 61.%.0% 30.8% 7.7% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu ikä.9%.0% 17.4%.0% 10.8% päivittäin Count 1 0 1 1 3 % within. Kuinka usein 33.3%.0% 33.3% 33.3% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu ikä.9%.0% 4.3%.0%.% Total Count 3 1 3 0 10 % within. Kuinka usein 9.% 10.0% 19.% 41.7% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu ikä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? Luokiteltu ikä alle 40 40-49 0-9 60 ja yli Total 7

31. Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? 0 Count 10 4 6 3 % within Luokiteltu ikä 8.6% 33.3% 6.1% 70.0% 4.8% autolla Count 9 9 9 3 % within Luokiteltu ikä.7% 41.7% 39.1% 18.0% 6.7% en ole työelämässä Count 0 0 0 1 1 % within Luokiteltu ikä.0%.0%.0%.0%.8% joukkoliikenteellä Count 3 0 3 0 6 % within Luokiteltu ikä 8.6%.0% 13.0%.0%.0% kävellen Count 8 1 3 14 % within Luokiteltu ikä.9% 8.3% 13.0% 4.0% 11.7% pyörällä Count 3 1 % within Luokiteltu ikä 14.3% 16.7% 8.7% 6.0% 10.0% Total Count 3 1 3 0 10 % within Luokiteltu ikä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Miten liikutte pääasiallisesti muuten (eli vapaa-ajalla)? Luokiteltu ikä alle 40 40-49 0-9 60 ja yli Total 36. Miten liikutte autolla Count 16 7 9 1 3 pääasiallisesti muuten (eli % within Luokiteltu ikä 4.7% 8.3% 39.1% 4.0% 44.% vapaa-ajalla)? joukkoliikenteellä Count 0 0 1 1 % within Luokiteltu ikä.0%.0% 4.3%.0% 1.7% kävellen Count 13 3 10 0 46 % within Luokiteltu ikä 37.1%.0% 43.% 40.0% 38.3% pyörällä Count 6 3 8 19 % within Luokiteltu ikä 17.1% 16.7% 13.0% 16.0% 1.8% Total Count 3 1 3 0 10 % within Luokiteltu ikä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Pitäisikö jonkin ulkopuolisen tahon ohjata ja kannustaa liikkumista ympäristöystävällisempään suuntaan eli edesauttaa kevyen ja joukkoliikenteen käyttöä? Luokiteltu ikä alle 40 40-49 0-9 60 ja yli Total 44. Pitäisikö jonkin 0 Count 0 0 0 1 1 ulkopuolisen tahon ohjata ja % within Luokiteltu ikä.0%.0%.0%.0%.8% kannustaa liikkumista ei Count 1 3 3 11 18 ympäristöystävällisempään suuntaan eli edesauttaa % within Luokiteltu ikä.9%.0% 13.0%.0% 1.0% kevyen ja joukkoliikenteen en osaa sanoa Count 6 0 3 7 16 käyttöä? % within Luokiteltu ikä 17.1%.0% 13.0% 14.0% 13.3% kyllä Count 8 9 17 31 8 % within Luokiteltu ikä 80.0% 7.0% 73.9% 6.0% 70.8% Total Count 3 1 3 0 10 % within Luokiteltu ikä 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Liite 4. Vastausten vertailu koulutustason suhteen Montako vakituisesti käytössä olevaa henkilöautoa taloudessanne on? Luokiteltu koul korkeakoulu ammattikoulu/o pisto, ylioppilas kansa-, keski-, peruskoulu Total 39. Montako vakituisesti 0 Count 9 16 9 34 käytössä olevaa % within Luokiteltu koul.0% 8.6% 33.3% 8.6% henkilöautoa taloudessanne 1 Count 17 3 16 6 on? % within Luokiteltu koul 47.% 7.1% 9.3% 4.6% Count 10 7 19 % within Luokiteltu koul 7.8% 1.% 7.4% 16.0% 4 tai enemmän Count 0 1 0 1 % within Luokiteltu koul.0% 1.8%.0%.8% Total Count 36 6 7 119 % within Luokiteltu koul 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% 8

Kuinka usein käytätte henkilöautoa? Luokiteltu koul ammattikoulu/opi kansa-, keski-, korkeakoulu sto, ylioppilas peruskoulu Total. Kuinka usein käytätte 0 Count 0 0 henkilöautoa? % within. Kuinka usein.0%.0% 100.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul.0%.0% 7.4% 1.7% en koskaan Count 8 16 10 34 % within. Kuinka usein 3.% 47.1% 9.4% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul.% 8.6% 37.0% 8.6% harvemmin kuin kerran kuussa Count 1 0 1 % within. Kuinka usein 0.0%.0% 0.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul.8%.0% 3.7% 1.7% muutaman kerran kuussa Count 3 4 3 10 % within. Kuinka usein 30.0% 40.0% 30.0% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul 8.3% 7.1% 11.1% 8.4% muutaman kerran viikossa Count 10 19 6 3 % within. Kuinka usein 8.6% 4.3% 17.1% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul 7.8% 33.9%.% 9.4% päivittäin Count 14 17 36 % within. Kuinka usein 38.9% 47.% 13.9% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul 38.9% 30.4% 18.% 30.3% Total Count 36 6 7 119 % within. Kuinka usein 30.3% 47.1%.7% 100.0% käytätte henkilöautoa? % within Luokiteltu koul 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä?. Kuinka usein käytätte joukkoliikennettä? Luokiteltu koul ammattikoulu/opi kansa-, keski-, korkeakoulu sto, ylioppilas peruskoulu Total en koskaan Count 1 10 6 17 % within. Kuinka usein.9% 8.8% 3.3% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu koul.8% 17.9%.% 14.3% harvemmin kuin kerran kuussa Count 0 6 9 % within. Kuinka usein 36.4% 47.3% 16.4% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu koul.6% 46.4% 33.3% 46.% muutaman kerran kuussa Count 9 14 8 31 % within. Kuinka usein 9.0% 4.%.8% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu koul.0%.0% 9.6% 6.1% muutaman kerran viikossa Count 4 4 13 % within. Kuinka usein 38.% 30.8% 30.8% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu koul 13.9% 7.1% 14.8% 10.9% päivittäin Count 1 0 3 % within. Kuinka usein 33.3% 66.7%.0% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu koul.8% 3.6%.0%.% Total Count 36 6 7 119 % within. Kuinka usein 30.3% 47.1%.7% 100.0% käytätte joukkoliikennettä? % within Luokiteltu koul 100.0% 100.0% 100.0% 100.0% Miten liikutte työmatkanne pääasiallisesti? 9