Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, maakuntasali. Strateginen kokous. Otsikko Sivu. 78 Kokouksen järjestäytyminen 6

PÖYTÄKIRJA 9/2018 1 Maakuntahallitus AIKA 21.05.2018 klo 08:30-10:50 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, maakuntasali. Strateginen kokous. KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 78 Kokouksen järjestäytyminen 6 79 Uudenmaan liiton aluesuunnittelun ja maakuntakaavoituksen tilannekatsaus 7 80 Uusimaa2019 -hankkeen tilannekatsaus maakuntavaltuustolle 9 81 Maakuntavaltuuston kokouksen 13.3.2018 täytäntöönpano 10 82 Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineistosta saatu palaute ja toimenpiteet sen johdosta 11 83 Lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavaluonnoksesta 28 84 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 8/2018 35 85 Climate KIC Pioneers into Practice -hankkeen perustaminen 36 86 Liittyminen Scandria-allianssin perustajajäseneksi 38 87 Vaalien valmistelutoimikunnan jäsenmuutokset: jäsenen ja varajäsenen vaihtuminen 88 Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ohjaustoimikunnan nimeäminen 40 47 89 EU -tietosuoja-asetuksen täytäntöönpano Uudenmaan liitossa 52 90 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Pyykki - Pk-yritysten tulevaisuuden kilpailukykyä ja kasvun mahdollisuuksia yhteiskehittämisellä ja palvelumuotoilulla 91 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): LIITO - Digitaaliset liiketoimintamallit 92 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): KINOS - Kasvua ja innovaatioita osaamisverkostoilla - startup- ja pk-yritysten kehittämishanke 93 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): HAPPILY - Haja-asutusalueiden palvelupilotit, liikkuminen ja yhteisöt 54 57 60 63

PÖYTÄKIRJA 9/2018 2 94 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Jätkäsaari Smart Mobility - Liiketoimintaa älykkäästä liikkumisesta 95 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Pienjätelogistiikka sairaalaympäristössä 66 69 96 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Tuote- ja palveluvirittämö 72 97 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): UKAMAKI - Uutta kasvua matkailuun Kiinasta 98 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): HUKATON - Hukkalämpökuormien hyödyntäminen, varastointi ja kysyntäjouston tehostaminen 99 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): HUIMA -Teollisuuden energiatehokkuuteen uusia ideoita 100 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Tekoälyavusteinen päätöksenteko isojen kiinteistösalkkujen energiatehokkuustyössä (KIINTEÄ) 101 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Fiksu Assa - Asemanseudut uusien vähähiilisten liiketoimintakonseptien kehitysalustana 75 77 80 83 85 102 EAKR rahoituspäätös (myönteinen): Kuivaa asiaa 88 103 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Tuottavuuden työkalupakki 90 104 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Kahvipaahtimon tuotantokapasiteetin laajennus 105 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Laboratoriotoimintojen käytön tehostaminen LEAN-LABRA 93 95 106 EAKR rahoituspäätös (kielteinen): Ekokompassi Etelä-Suomeen 97 107 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös (myönteinen): Tilat avoimiksi fiksu tilaverkko AIKO039 108 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös (myönteinen): CLiC! - Creative Life in A City AIKO040 109 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös (myönteinen): Osaajien houkuttelumalli pääkaupunkiseudulle pilottina Helsingin ja Espoon ohjelmistoyritysten tavoitteet AIKO044 110 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) rahoituspäätös (kielteinen): Työmatkaliiikenteen kimppakyyteistys AIKO038 99 101 104 106 111 Johtajien antamat lausunnot 108 112 Valmistuneita julkaisuja 109

PÖYTÄKIRJA 9/2018 3 113 Kokousaikataulu tiedoksi 110 114 Maakunnan väliaikaisen valmistelutoimielimen (VATE) asettamisen valmistelu 111 115 Maakunta- ja sote -uudistuksen ohjauksen vahvistaminen 117

PÖYTÄKIRJA 9/2018 4 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Hopsu Inka Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Krohn Minerva Jäsen saapui klo 8.45 :n 78 kohdalla Laaninen Timo Jäsen pöytäkirjantarkastaja Launiala Mimmi Jäsen Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja saapui klo 8.40 :n 78 kohdalla Markkula Markku puheenjohtaja Pahlman Irma Jäsen pöytäkirjantarkastaja Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Hytönen Pia Varajäsen Pajula Matias Varajäsen Adlercreutz Anders Varajäsen, strateginen kokous Räsänen Joona Varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari Valtuuston pj saapui klo 8.40 :n 78 kohdalla Luhtanen Leena Valtuuston I vpj Muurinen Seija Valtuuston II vpj saapui klo 8.35 :n 78 kohdalla POISSA Karhuvaara Arja Jäsen Kiljunen Kimmo Jäsen Rautava Risto Jäsen ilmoittanut esteestä Rissanen Laura Jäsen ilmoittanut esteestä Pulkkinen Tapio Varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko Varajäsen, strateginen kokous Savolainen Ossi Maakuntajohtaja ilmoittanut esteestä Kanerva Inka Kehittämisjohtaja MUU Eskelinen Juha Maakuntajohtajan varamies Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Suursalmi Tero Lakimies Aalto Milla Viestintäsuunnittelija

PÖYTÄKIRJA 9/2018 5 ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 78-115 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Irma Pahlman Timo Laaninen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 31.5.2018

PÖYTÄKIRJA 9/2018 6 Maakuntahallitus 78 21.05.2018 Kokouksen järjestäytyminen MHS 21.05.2018 78 Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston 29.8.2017 23 hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Minerva Krohn, Timo Laaninen). Päätös: Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston 29.8.2017 23 hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet valita pöytäkirjantarkastajiksi Irma Pahlmanin ja Timo Laanisen. Merkittiin pöytäkirjaan selostettavina asioina: Listan hanke-esitykset, ohjelmajohtaja Tiina Huotari Listan kaava-asiat, aluesuunnittelun johtaja Merja Vikman-Kanerva Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus, muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö.

PÖYTÄKIRJA 9/2018 7 Maakuntahallitus 79 21.05.2018 Uudenmaan liiton aluesuunnittelun ja maakuntakaavoituksen tilannekatsaus MHS 21.05.2018 79 Tiivistelmä Uudenmaan liitossa on käynnissä Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu sekä Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan täytäntöönpano. 4. vaihemaakuntakaavan valitukset ovat edelleen Helsingin hallinto-oikeudessa. Uusimaa-kaava laaditaan kokonaismaakuntakaavana siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä sen vuoden 2019 aikana. Useita kaavan taustaselvityksiä on jo valmistunut ja parhaillaan käynnissä.tavoitteena on, että seutujen vaihekaavojen luonnokset asetetaan nähtäville ja lausunnoille syksyllä 2018. Uudenmaan liitto on käynnistänyt Suomenlahden merialuesuunnitelman laadinnan yhdessä Kymenlaakson liiton kanssa. Suunnitelman tulee olla valmis vuoteen 2021 mennessä. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan täytäntöönpano Uusimaa-kaavan 2050 valmistelu etenee Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu vuodesta 2013 saakka. Kaavan aikatähtäin on vuodessa 2040. Suunnittelualueena on koko Uudenmaan maakunnan alue, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta. Kaavan pääteemoja ovat elinkeinot ja innovaatiotoiminta, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne sekä kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 24.5.2017. Maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksestä tehtyjen valitusten käsittely on kesken Helsingin hallinto-oikeudessa. Maakuntahallitus päätti 21.8.2017, että kaava tulee voimaan ennen kuin se saa lainvoiman. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaava on tarkoitus laatia kokonaismaakuntakaavana siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen vuonna 2019. Uusimaa-kaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Samalla kaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa laadittu kaavan pohjaksi useita taustaselvityksiä, mm. tulevaisuustarkastelu, Etelä-Suomen kehityskäytäväanalyysit, rakennemallityö sekä kehityskuvat eri maankäytön teemoista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet on kirjattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka oli nähtävillä alkuvuonna 2017. Suunnitelmaa päivitettiin palautteiden pohjalta loppuvuonna 2017. Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tavoitteena on, että seutujen vaihekaavojen luonnoksia työstetään saadun palautteen pohjalta ja ne asetetaan nähtäville ja lausunnoille syksyllä 2018. Seutujen vaihekaavat laaditaan Länsi-Uudellemaalle, Helsingin seudulle sekä Itä-Uudellemaalle. Kaavatyötä tukemaan on koottu erilaisia asiantuntijaryhmiä mm. kuntien päättäjistä koostuvat seutujen poliittiset ohjaustoimikunnat sekä kaavoituksen, liikenteen, ympäristön ja elinkeinojen asiantuntijoista koostuvat

PÖYTÄKIRJA 9/2018 8 seutujen asiantuntijaryhmät. Lisäksi yhteistyötä tehdään laajalti mm. kuntien virkamiesten, eri järjestöjen sekä korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö kaavan rinnalla etenevien prosessien, kuten Uusimaa-ohjelman sekä Helsingin seudun MAL2019-työn kanssa on jatkuvaa. Kaavan vuorovaikutusta tehostetaan erilaisilla työpajoilla, seminaareilla sekä karttapalvelun, nettisivujen ja Twitterin avulla. Suomenlahden merialuesuunnitelman laadinta käynnistynyt Merialuesuunnitelma on merialueiden käyttöä ohjaava yleispiirteinen ja oikeusvaikutukseton suunnitelma, jonka rannikon maakunnat laativat yhteistyössä vuoteen 2021 mennessä. Merialuesuunnitelman suunnittelualue ulottuu rantaviivasta talousalueen ulkorajalle. Merialuesuunnittelulla edistetään merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja sinistä kasvua, luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristö hyvän tilan saavuttamista. Suomenlahdelle tehdään yksi suunnitelma, jonka tekevät yhteistyössä Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot. Suomen eri merialueiden suunnitelmien yhteensovittamista ohjaa kansallinen koordinaatioryhmä, jossa Uudenmaan ja Kymenlaakson liitot ovat mukana. Tavoitteena on edistää maakuntien välistä yhteistyötä ja hyödyntää synergiaetuja. Ympäristöministeriö vastaa merialuesuunnittelun yleisestä kehittämisestä ja ohjauksesta sekä yhteistyöstä naapurivaltioiden kanssa. Suomenlahden merialuesuunnitelman hyväksymisestä vastaavat Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntien maakuntavaltuustot. Suunnitelman valmistelu ja käsittely tehdään yhtäaikaisesti molemmissa maakunnissa. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä aluesuunnittelun ja maakuntakaavoituksen tilannekatsauksen tiedoksi viedä sen tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntahallitus päätti merkitä aluesuunnittelun ja maakuntakaavoituksen tilannekatsauksen tiedoksi viedä sen tiedoksi maakuntavaltuustolle. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua

PÖYTÄKIRJA 9/2018 9 Maakuntahallitus 80 21.05.2018 Uusimaa2019 -hankkeen tilannekatsaus maakuntavaltuustolle MHS 21.05.2018 80 Tiivistelmä Hankejohto esittelee Uusimaa2019 -hankkeen valmistelun tilannetta maakuntavaltuuston kokouksessa 12.6.2018. Asian yksityiskohtainen selostus Yleisinfo painottuu maku-puolen valmisteluun. Hankejohtaja Jaakko Pesola esittelee elinvoimatoimialan valmistelun tilannetta ja vastuuvalmistelija Riikka Åberg ympäristöterveydenhuollon valmistelua. Varautumisen ja pelastustoimen valmistelua esittelevät hankejohtaja Aaro Toivonen ja lakimies Tero Suursalmi. Lopuksi muutosjohtajat Markus Sovala ja Timo Aronkytö pitävät yleisen tilannekatsauksen valmistelun tilanteesta. Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Otsikon asiassa Uusimaa 2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen viedä asian tiedoksi maakuntavaltuustolle. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Ossi Savolainen 040 589 8415 Markus Sovala, Uusimaa2019-hanke, 040 664 6091 Timo Aronkytö, Uusimaa2019 -hanke, 040 631 5011 Otsikon asiassa Uusimaa 2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen viedä asian tiedoksi maakuntavaltuustolle. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua

PÖYTÄKIRJA 9/2018 10 Maakuntahallitus 81 21.05.2018 Maakuntavaltuuston kokouksen 13.3.2018 täytäntöönpano MHS 21.05.2018 81 Tiivistelmä Maakuntavaltuuston kokous pidettiin 13.3.2018. Pöytäkirja 13.3.2018 Maakuntajohtajan varamiehen ehdotus: Maakuntahallitus päättää todeta, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet säädetyssä järjestyksessä että maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole lainvastaisia panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön. Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi 040 737 8050 Maakuntahallitus päätti todeta, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet säädetyssä järjestyksessä että maakuntavaltuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset ole lainvastaisia panna maakuntavaltuuston päätökset täytäntöön. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee täytäntöönpanoa

PÖYTÄKIRJA 9/2018 11 Maakuntahallitus 72 16.05.2016 Maakuntahallitus 4 06.02.2017 Maakuntahallitus 137 25.09.2017 Maakuntahallitus 147 23.10.2017 Maakuntahallitus 168 20.11.2017 Maakuntahallitus 12 12.02.2018 Maakuntahallitus 82 21.05.2018 Uusimaa-kaava 2050: valmisteluaineistosta saatu palaute ja toimenpiteet sen johdosta 202/05.00/2016 MHS 16.05.2016 72 Tiivistelmä Aiempien maakuntakaavojen palautteessa sekä vuorovaikutuksessa kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Uusimaa-kaavan 2050 tausta ja valmistelu Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan maaliskuussa 2013 ja ympäristöministeriö vahvisti kaavan lokakuussa 2014. KHO on 29.4.2016 hylännyt kaavan vahvistamispäätöksestä tehdyt valitukset. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava on ehdotusvaiheessa ja tavoitteena on että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavan kevään 2017 aikana. 2. ja 4. vaihemaakuntakaavasta saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa käydyissä keskusteluissa ja sidosryhmäkyselyssä on noussut esiin tarve maankäytön kysymykset yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadintaan. Uudenmaan liitto on käytyjen keskustelujen pohjalta valmistellut kevään 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä. Seuraava maakuntakaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tämä nk. Uusimaa-kaava 2050 on tarkoitus laatia siten, että maakuntavaltuusto voisi hyväksyä sen joulukuussa 2018, ennen aluehallintouudistuksen toteutumista. Uusimaa-kaavan sisältö ja tavoitteet tarkentuvat vuorovaikutuksessa kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa kevään ja kesän 2016 aikana. Ne kirjataan kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, joka on tarkoitus esitellä hallitukselle ja asettaa nähtäville syksyllä 2016. Kaavan sisältöä ja tavoitteita pohjustavan vuorovaikutuksen lisäksi on liitossa käynnistetty tulevaisuustarkastelu, maakuntakaavojen ratkaisuiden ajantasaisuuden arviointi sekä taustaselvitykset eri maankäytön teemoista.

PÖYTÄKIRJA 9/2018 12 Maakuntakaavan fokus olennaiseen Kaavaprosessin kehittäminen Maakuntakaavoituksen ja aluesuunnittelun toimintaympäristö on muutoksessa. Aluehallintouudistuksen valmistelu vaikuttaa myös seuraavan maakuntakaavan sisältöön, muotoon ja prosessiin. Uudellamaalla halutaan laatia uudenlaista maakuntakaavaa, joka vastaisi tulevaisuuden haasteisiin myös toimintaympäristön muuttuessa. Seuraavasta maakuntakaavasta halutaan tehdä entistä strategisempi, joustavampi ja fokusoidumpi. Uudessa kaavassa on tarkoitus tunnistaa paremmin valtakunnallisten intressien ja seudun kehittymisen kannalta välttämättömät tekijät ja ratkaista vain ne. Kuntakaavoille jää näin enemmän joustovaraa tarkentaa suunnittelua edelleen paikallisiin olosuhteisiin sopivaksi. Maakuntakaavan tulee myös vastata eri tavoin erilaisten alueiden omiin tarpeisiin. Kaavan tulisi siis olla samanaikaisesti erittäin strateginen ja yleispiirteinen ja kuitenkin ottaa huomioon seudulliset erityispiirteet. Uudellemaalle halutaankin seuraavaksi kehittää strategista kokonaiskaavaa, jota täydentävät kunkin seudun tarpeisiin räätälöidyt suurta kuvaa tarkentavat toteutuskaavat. Kaavan kokonaisuus muodostuisi kahdesta osasta, strategisesta pitkän aikavälin rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain räätälöitävistä toteutuskaavoista. Strategisessa rakennekaavassa käsiteltäisiin maakunnan aluerakenteen isot linjat eli keskusverkko ja taajamarakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Rakennekaavassa tehdään valinnat eri kasvusuuntien toteutusjärjestyksestä. Rakennekaavan esitystapa on pelkistetyn kaavioimainen, ja karttaa täydentävät sanalliset suunnitteluperiaatteet. Rakennekaavaa tarkentavat seuduittain räätälöidyt toteutuskaavat, joissa käsiteltäisiin kunkin seudun tärkeiksi nostamat maakuntatason aiheet. Toteutuskaavat laaditaan alustavasti seuduittain Helsingin seudulle, Itäiselle sekä Läntiselle Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Toteutuskaavojen laadinta on tarkoitus käynnistää vuonna 2017, rakennekaavan valmistelun ollessa jo pidemmällä. Mahdolliset kuntien ja valtion väliset MAL-sopimukset sekä toteutusvastuut voidaan myös tarvittaessa luontevasti kytkeä toteutuskaavoihin. Maakuntakaavan voimaan tuloa nopeuttaa vasta voimaan tullut lakimuutos, jonka mukaan maakuntakaavoja ei enää vahvisteta ympäristöministeriössä, vaan maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntakaavan. Muutos paitsi nopeuttaa kaavaprosessia parhaimmillaan usealla vuodella myös tuo maakuntakaavan päätöksiä entistä lähemmäs kansalaisia. Kaavan vuorovaikutusta halutaan myös tehostaa erilaisin uuden teknologian tuomin välinein, joka myös osaltaan lisää kaavaprosessin sujuvuutta, ennakoitavuutta ja vaikuttavuutta. Uutta maakuntakaavaa laaditaan rinnakkain Uusimaa-ohjelman sekä maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelmien uudistamisen rinnalla, mikä lisää prosessien sujuvuutta ja tavoitteiden ja ratkaisujen yhteensovittamista. Kuntien ja seutujen virkamiehet ja päättäjät halutaan uudessa kaavaprosessissa myös sitoa entistä aktiivisemmin mukaan sparraamaan ja laatimaan kaavaa yhteistyössä Uudenmaan liiton asiantuntijoiden kanssa. Seuduittaisten toteutuskaavojen valmistelua ohjaamaan tullaan mm. kokoamaan seuduittaiset ohjausryhmät, jossa on asianomaisten kuntien

PÖYTÄKIRJA 9/2018 13 ehdottamia jäseniä. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Keskustelun aikana Markku Markkula esitti, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että päätös perusteellisemman valmistelun tuloksena tehdään vasta syksyllä 2016. Esitys raukesi kannattamattomana. Maakuntahallitus päätti käynnistää Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) laadinnan, ilmoittaa uuden maakuntakaavan vireille tulosta sekä esittää maakuntavaltuustolle, että valtuusto merkitsee tiedoksi Uusimaa-kaava 2050 (kokonaismaakuntakaava) käynnistymisen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147, Kuntalaki 365/1995 91 ) MHS 06.02.2017 4 Tiivistelmä Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä 2016. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli kokonaisuus muodostuu strategisesta rakennekaavasta ja sitä tarkentavista seutujen vaihekaavoista. Uudenmaan liitto on valmistellut Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), joka tuodaan maakuntahallituksen hyväksyttäväksi. Hyväksymisen jälkeen OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Asian taustat Kaavan tausta, suunnittelualue, aikataulu, rakenne ja päätavoitteet Uudenmaan aiempien maakuntakaavojen yhteydessä saadussa palautteessa sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa käydyissä keskusteluissa on noussut esiin tarve maankäytön keskeisiä teemoja yhteen kokoavan, entistä strategisemman maakuntakaavan laadinnalle. Uusimaa-kaavasta on tarkoitus tehdä muuttuvaan toimintaympäristöön sopiva, uudenlainen työkalu. Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi, eli

PÖYTÄKIRJA 9/2018 14 kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Uusimaa-kaava on tarkoitus saada valmiiksi uuden alkavan valtuustokauden aikana siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä joulukuussa 2018. Uusimaa-kaavan 2050 laadintaa ohjaavat päätavoitteet ovat Kasvun kestävä ohjaaminen ja alueiden välinen tasapaino Ilmastonmuutokseen vastaaminen sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävä käyttö Hyvinvoinnin ja vetovoimaisuuden lisääminen sekä Kestävä kilpailukyky. Näille on määritelty alatavoitteita. Päätavoitteita tarkentavat kunkin seudun vaihekaavan omat tavoitteet määritellään yhdessä sidosryhmien kanssa vuoden 2017 aikana. Uusimaa-kaavan sisältö Uudenmaan rakennekaavalla kuvataan aluerakenteen tavoitetilannetta vuonna 2050. Koko maakuntaa koskevassa rakennekaavassa käsitellään maakunnan aluerakenteen isot linjat eli valtakunnallinen ja maakunnallinen keskusverkko ja aluerakenne liikenneyhteyksineen sekä merkittävimmät viherkokonaisuudet. Seutujen vaihekaavoissa käsitellään tarkemmin rakennekaavassa esitettyjä teemoja. Lisäksi mukana voi olla muita teemoja, jotka ovat kyseisen seudun kannalta merkittäviä ja joiden ohjaus maakuntakaavalla nähdään tarpeelliseksi. Näiden teemojen valinta tehdään yhteistyössä alueen kuntien ja muiden viranomaisten kanssa kaavatyön edetessä. Uusimaa-kaavan kokonaisuuden lopullinen sisältö muotoutuu viimeistään kaavaehdotuksen valmistelun yhteydessä. Avoin ja joustava kaavaprosessi Uusimaa-kaavassa on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen sekä vireilletulosta ilmoittaminen Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan käynnistämisestä keväällä 2016. Uudenmaan liitto on valmistellut syksyn 2016 aikana uuden maakuntakaavakierroksen käynnistämistä mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Vuoden 2017 kaavatyö käynnistetään hyväksymällä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä kuuluttamalla kaavatyön vireille tulosta. Lisäksi OAS lähetetään jäsenkunnille ja muille sidosryhmille tiedoksi ja kommentteja varten. Kommentit tuodaan maakuntahallitukselle tiedoksi ja

PÖYTÄKIRJA 9/2018 15 näiden perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan myös myöhemmin kaavaprosessin aikana täydentää ja täsmentää ja siihen tehtävät oleelliset muutokset tuodaan maakuntahallituksen käsittelyyn. OAS on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen suunnitelma kaavan osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä vaikutusten arvioinnista. Siinä kerrotaan mm. kaava-alue, kaavan sisältö, kaavan laadinnan tavoitteet, arvioitavat kaavan vaikutukset sekä kaavan laadinta-aikataulu ja keskeiset käsittely- ja osallistumisvaiheet. Laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma on liitteenä. Uusimaa-kaavan vireilletulosta ilmoitetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asettamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaraportti käännetään ja taitetaan maakuntahallituksen kokouksen jälkeen ennen nähtäville asettamista. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää: hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntajohtaja täydensi kokouksessa päätösehdotustaan niin, että pykälän tiivistelmän loppuun lisätään seuraava teksti: "Kaavan taustaselvitysten laadinta on käynnistetty vuoden 2016 aikana. Uusimaa-kaavan ja Uusimaa-ohjelman pohjaksi on mm. laadittu tulevaisuustarkastelu, joka kuvaa millaisiin muutostekijöihin maakunnan suunnittelussa tulisi varautua vuoteen 2050 mennessä. Tulevaisuustarkastelun tulokset vaikuttavat kaavan tavoitteisiin, sisältöjen painotuksiin sekä myöhemmin myös kaavaratkaisuihin ja niiden vaikutusten arviointiin." Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman ilmoittaa kaavan vireilletulosta lähettää osallistumis- ja arviointisuunnitelman kunnille ja sidosryhmille tiedoksi ja kommentoitavaksi täydentää tiivistelmätekstiä maakuntajohtajan kokouksessa tekemällä lisäyksellä. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 147, Kuntalaki 365/1995 91 ) MHS 25.09.2017 137 Tiivistelmä Uusimaa-kaava laaditaan koko Uudenmaan alueelle ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavan kokonaisuus laaditaan kaksiportaiseksi eli

PÖYTÄKIRJA 9/2018 16 Uusimaa-kaavan prosessi ja aikataulu kokonaisuus muodostuu strategisesta pitkän aikavälin nk. Uudenmaan rakennekaavasta ja sitä tarkentavista, seuduittain laadittavista vaihekaavoista. Tätä neljästä eri vaihemaakuntakaavasta muodostuvaa kokonaisuutta kutsutaan yhteisellä nimellä Uusimaa-kaava 2050. Kaava on tarkoitus laatia uuden valtuustokauden loppuun mennessä siten, että maakuntavaltuusto voisi sen hyväksyä vuonna 2019. Maakuntahallitus päätti Uusimaa-kaavan 2050 laadinnan käynnistämisestä keväällä 2016. Syksyn 2016 aikana liitossa valmisteltiin kaavan lähtötietoja mm. laatimalla useita taustaselvityksiä sekä kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). Uusimaa-kaavassa 2050 on tavoitteena sovittaa yhteen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet maakunnallisten ja alueellisten tavoitteiden kanssa. Tehtävänä on muodostaa maakunnan yhteinen tahtotila kaavassa käsiteltävien asioiden osalta avoimen ja osallistavan prosessin kautta. Maakuntakaavaa valmistellaan kiinteässä synergiassa muiden rinnalla etenevien prosessien, kuten Helsingin seudun MAL-suunnittelun kanssa. Tavoitteena on dynaaminen ja joustava kaavaprosessi, joka pyrkii vastaamaan maakuntauudistuksen tarpeisiin ja toimintaympäristön muutoksiin kaavatyön edetessä ja jonka aineistot ovat helposti hyödynnettävissä ja käytettävissä. Vuoden 2017 alussa kuulutettiin kaavatyön vireilletulosta ja OAS oli kommenteilla. Kommenttien perusteella OAS:ia voidaan vielä tarkistaa. Kevään 2017 aikana on laadittu kaavan teemoja tarkentavat kehityskuvat suunnitteluperiaatteineen sekä tulevaisuuden vaihtoehtoisia skenaarioita ja aluerakenteen ja liikennejärjestelmän vaihtoehtoista kehitystä kuvaava rakennemallityö. Kesällä 2017 saatiin tieto maakuntauudistuksen aikataulusta, jonka mukaisesti uusi maakunta käynnistäisi toimintansa vasta vuoden 2020 alussa. Maakuntauudistuksen muuttuneen aikataulun, valtuustokauden pidentymisen sekä OAS:ista saatujen aikatauluun liittyvien kommenttien pohjalta Uusimaa-kaavatyön prosessia on tarkoituksenmukaista muuttaa siten, että kaava valmistellaan valtuuston hyväksyttäväksi vasta vuoden 2019 aikana. Tällöin saadaan enemmän aikaa vaativalle kokonaiskaavatyölle. Kaavatyön muuttunut aikataulu ja prosessi päivitetään OAS:iin. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan prosessia ja aikataulua sekä OAS:iin kirjattuja pää- ja alatavoitteita. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Vastuujohtaja: Valmistelija: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186

PÖYTÄKIRJA 9/2018 17 Päätös: Täytäntöönpano: Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 laadintaprosessin muuttuneen aikataulun oikeuttaa toimiston tekemään osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan sen mukaiset tarkistukset. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua MHS 23.10.2017 147 Tiivistelmä Uusimaa-kaavalle on taustaselvitysten pohjalta kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa suunnitteluperiaatteet kertovat nämä pelisäännöt. Hallitus hyväksyy Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet. Suunnitteluperiaatteiden merkitys Kaavan analyysivaiheen (mm. kehityskuvat ja taustaselvitykset) pohjalta Uusimaa-kaavalle on kiteytetty yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuita. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on myös tarkoituksenmukaista käsitellä samalla tavoin eri seutujen vaihekaavoissa ja kaavan suunnitteluperiaatteet kuvaavat nämä yhteiset pelisäännöt. Marraskuussa hallitukseen tuodaan seutujen erityiskysymykset, jotka sen sijaan keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja määrittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä kaavatyössä. Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet Uusimaa-kaavan suunnitteluperiaatteet on jaettu seitsemän eri otsikon alle: 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 3. Liikutaan kestävästi 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 6. Vetovoimainen ympäristö 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 1. Kasvu kestäville vyöhykkeille 1-periaatteen mukaisesti kaavassa on kasvu tarkoitus pääosin ohjata kestävin kulkutavoin hyvin saavutettaville ja toiminnallisesti monipuolisille keskusta- ja taajama-alueille tukemaan kestävää liikkumista, palveluita ja keskuksia. Kaavalla on tarkoitus tukea toimintojen monipuolistumista ja sekoittumista taajamissa. Kasvu on taloudellisista ja ekologisista syistä

PÖYTÄKIRJA 9/2018 18 tarkoituksenmukaista ohjata pääosin olevaan rakenteeseen. 2. Elinvoimaisten keskuksien verkosto 2-periaatteen mukaisesti kunkin alueen kasvu ohjataan sen merkittävimpiin ja saavutettavimpiin keskuksiin. Keskustojen elinvoimaisuutta tuetaan tehostamalla maankäyttöä sekä keskustoissa että niiden lähialueilla. Olennaista on tukea keskustojen kehitystä monipuolisina keskittyminä (mm. keskittämällä vähittäiskauppaa keskustoihin) ja niiden omiin vahvuuksiin perustuen. 3. Liikutaan kestävästi 3- periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan erityisesti kestävää liikkumista seudulla mm. yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Aluerakenteen tasolla tuetaan kaavan keinoin sekä ytimen sisäistä liikenneverkkoa että ytimen ja seutukeskusten välisiä yhteyksiä. Myös liityntäliikenne ympäröiviltä alueilta keskuksiin on tärkeää huomioida. Kaavan välineisiin kuuluvat niin maakunnan tason yhteyksien osoittaminen kuin vaihto- ja liityntäpaikkojenkin tarkastelu. 4. Hyvin saavutettava Uusimaa 4-periaatteen mukaisesti Uudenmaan kansallista ja kansainvälistä saavutettavuutta tuetaan lento- ja meriliikenteen toimintaedellytyksillä sekä maayhteyksillä. Merkittävimpiä liikenteen solmuja ovat mm. Helsinki-Vantaan lentokenttä, satamat sekä logistiikka-alueet. Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tulee yhteyksien avulla luoda edellytyksiä työmarkkina-alueen laajenemiselle. Tärkeitä hankkeita tähän liittyen ovat mm. Tallinna-tunneli, Lentorata, ESA-rata ja Itärata. 5. Erikoistuvat seudut ja elinkeinot 5-periaatteen mukaisesti kaavalla tuetaan elinkeinojen toiminta- ja kehittymisedellytyksiä maakunnan eri osissa kunkin toimialan tarpeiden mukaan. Kaavaratkaisussa otetaan huomioon eri alueiden vahvuudet ja erityispiirteet mm. elinkeinojen kannalta. Kaavan vaikutus elinkeinoihin on usein välillinen. Kaavan edistämiskeinoihin kuuluvat niin liikenneyhteyksien osoittaminen kuin maankäytön tehostaminen ja keskustojen tukeminenkin. 6. Vetovoimainen ympäristö 6-periaatteen mukaisesti ympäristön vetovoimaa tuetaan tunnistamalla ja turvaamalla luonnon monimuotoisuuden, maiseman, kulttuuriympäristön, luonnonvarojen ja virkistyksen kannalta merkittävien alueiden ja yhteyksien säilyminen ja kehittämismahdollisuudet. Laajoilla ja yhtenäisillä viherkokonaisuuksilla on merkitystä niin ilmastonmuutokseen vastaamiselle, luonnon monimuotoisuudelle kuin maaseutuelinkeinojen kannattavuudellekin. Vetovoimaiset ympäristöt ovat tärkeitä sekä asukkaan että matkailijan näkökulmasta. 7. Toimiva yhdyskuntatekninen huolto ja kestävä energia 7-periaatteen mukaisesti kaavalla edistetään ilmaston kannalta kestävään energiajärjestelmään siirtymistä. Kaavassa turvataan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät yhdyskuntateknisen huollon alueet ja verkostot sekä niiden kehittämistarpeet. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan laadintaa ohjaavat suunnitteluperiaatteet. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet.

PÖYTÄKIRJA 9/2018 19 Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntahallitus päätti hyväksyä Uusimaa-kaavan 2050 suunnitteluperiaatteet. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua MHS 20.11.2017 168 Tiivistelmä Uusimaa-kaavaan sisältyvien seutujen vaihekaavojen laadinnan pohjaksi on kiteytetty kunkin seudun omat erityiskysymykset, jotka esitellään maakuntahallitukselle 20.11.2017 kokouksessa. Seutujen kaavojen erityiskysymykset tarkentavat Uusimaa-kaavan yhteisiä suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Erityiskysymykset on koottu taustaselvitysten pohjalta laajassa yhteistyössä seutujen päättäjien, asiantuntijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Asian yksityiskohtainen selostus Seutujen kaavojen erityiskysymysten merkitys Kaavan taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle koottiin yhteiset suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan kaavan valmisteluaineisto laaditaan. Suunnitteluperiaatteet kertovat, miten suunnittelukysymyksiä aiotaan kaavassa ratkoa. Periaatteet saavat konkreettisen muotonsa kaavaratkaisuissa ja kaavan asiakirjoissa. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat sekä rakennekaavan että seutujen kaavojen ratkaisuja. Maakuntahallitus hyväksyi suunnitteluperiaatteet lokakuussa 2017. Tässä esiteltävät seutujen kaavojen erityiskysymykset taas tarkentavat kaavan suunnitteluperiaatteita kunkin seudun näkökulmasta. Erityiskysymykset on laadittu erikseen jokaiselle seudulle poliittisten ohjaustoimikuntien, kuntien virkamiesten ja muiden sidosryhmien kanssa käydyn laajan vuorovaikutuksen sekä kaavan taustaselvitysten pohjalta. Erityiskysymykset keskittyvät seutujen erityispiirteisiin ja esittelevät mihin kullakin seudulla erityisesti halutaan syventyä seudun vaihemaakuntakaavan prosessissa. Kaikki esiin nostetut aiheet eivät välttämättä tule näkymään itse kaavassa, mutta niitä käsitellään kaavatyössä esim. selvitysten tai kaavan tavoitteiden toteutumisen edistämisen kautta. Seutujen vaihemaakuntakaavat laaditaan Helsingin seudulle, Länsi-Uudellemaalle ja Itä-Uudellemaalle. Tätä osa-aluejakoa tukevat osaltaan liikennejärjestelmäsuunnitelmien laadinta-alueet sekä muu jo vakiintunut seuduittainen yhteistyö. Seutujen kaavojen laadinta on käynnistetty syksyllä 2017 yhteistyössä kuntien päättäjistä koostuvien poliittisten ohjaustoimikuntien sekä kuntien asiantuntijoista koostuvien

PÖYTÄKIRJA 9/2018 20 asiantuntijaryhmien kanssa. Nämä ryhmät ovat olleet suuressa roolissa myös seutujen erityiskysymysten kokoamisessa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan ja MAL 2019 -suunnitelman yhteensovittaminen Edellytysten luominen asuntotuotannon sekä palvelu- ja elinkeinotoiminnan merkittävälle kasvulle olemassa olevaan rakenteeseen tukeutuen Kasvun hallittu ohjaaminen keskuksiin, raideliikenteen vyöhykkeille ja muille kestävän liikkumisen alueille ympäristön arvot huomioiden Verkostomaisen joukkoliikenteen kehittämisedellytysten parantaminen. Samalla edistäen liikkumisen sujuvuutta, turvallisuutta ja vähäpäästöisyyttä Kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta tärkeiden keskittymien ja liikenneyhteyksien toiminta- ja kehittämisedellytysten turvaaminen Helsinki-Vantaan lentoaseman merkityksen ja vaikutusten huomioon ottaminen Elinkeino- ja yritystoiminnan edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden Viherkehän vetovoiman vahvistaminen vastaamaan kasvavaan virkistys- ja matkailukysyntään Länsi-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Henkilö- ja tavaraliikenteen sujuvuus Elinkeinoelämän edistäminen seudun erilaiset tarpeet ja vahvuudet huomioiden Ekologisen verkoston toimivuudesta ja luonto-arvoista huolehtiminen Uusiutuvien energiamuotojen ja yhdyskuntateknisen huollon tarpeiden huomioon ottaminen Uuden rakentamisen ohjaaminen kestävällä tavalla parhaiten saavutettaviin taajamiin Monipuolisimpien keskusten yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Arvokkaita kulttuuriympäristöjä sekä alueen vesistöjä ja merellisyyttä hyödyntävien matkailu- ja vapaa-ajan toimintojen kehittäminen kestävällä tavalla Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan erityiskysymykset Taajamarakenteen saavutettavuuden ja liikenneverkon parantaminen Monipuolisen elinkeinorakenteen huomioon ottaminen Energia- ja kemianteollisuuden toimintaedellytysten ja kehittämismahdollisuuksien turvaaminen Keskusten tukeminen sekä vetovoimaisen asuinympäristön, sujuvan arjen ja erilaisten asumismuotojen mahdollistaminen Ympäristön arvojen ja potentiaalien esiintuonti ja hyödyntäminen esim. matkailussa Porvoon aseman vahvistaminen seudun moottorina Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan seutujen vaihemaakuntakaavojen laadintaa ohjaavat erityiskysymykset sekä konkreettisia esimerkkejä niistä kullakin seudulla. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi.

PÖYTÄKIRJA 9/2018 21 Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntahallitus päätti merkitä esitellyt seutujen vaihemaakuntakaavojen erityiskysymykset tiedoksi. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua MHS 12.2.2018 12 Tiivistelmä Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit. Valmisteluaineisto koostuu Uudenmaan rakennekaavan luonnoksesta ja valmisteluaineiston selostuksesta. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustaselvityksistä Valmisteluaineistosta on laadittu kysymyksiä, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Asian yksityiskohtainen selostus Kaavan valmistelutilanne Uusimaa-kaavan 2050 valmistelua on jatkettu OAS:n, siitä saadun palautteen ja hallituksen 23.10.2017 hyväksymien suunnitteluperiaatteiden sekä sidosryhmäyhteistyön tuloksia hyödyntäen. OAS:iin on palautteen pohjalta tehty tarvittavat tarkistukset ja päivitetty versio on julkaistu kaavan internet-sivuilla. Myös suurin osa kaavan valmistelun tueksi tehdyistä selvityksistä on valmistunut. Kaavan valmistelu on edennyt siihen vaiheeseen, että valmisteluaineistosta voidaan pyytää lausunnot ja osallisten kommentit. Kaavan aikataulun mukaisesti Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston pohjalta laaditaan kaavaehdotus keväällä 2018. Valmisteluaineiston lausunto- ja kommenttikierroksen tavoitteena on saada kaavaehdotuksen valmistelun tueksi lisää tietoa sidosryhmien ja osallisten näkemyksistä valmisteluaineistossa esitetyistä ehdotuksista uudenlaisen maakuntakaavan laadintaan. Valmisteluaineiston sisältö Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto muodostuu seuraavista: Uudenmaan rakennekaavan luonnos: kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston selostus Uusimaa-kaavan taustaselvitykset

PÖYTÄKIRJA 9/2018 22 Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeisen osan muodostavat Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset) sekä valmisteluaineiston selostus. Selostuksen keskiössä ovat rakennekaavan ratkaisun perustelut, sekä suunnitteluperiaatekortit, jotka kuvaavat kaavaratkaisun lähtökohtia ja ohjaavat rakennekaavan ja tulevien seutujen kaavojen ratkaisuja. Teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit tarkentavat hallituksen 23.10.2017 hyväksymiä kaavan suunnitteluperiaatteita. Kortit kuvaavat kunkin suunnitteluperiaatteen mukaisia ratkaisuja rakennekaavan luonnoksessa, tulevia suunnitteluratkaisuja seutujen vaihekaavoissa sekä ratkaisujen pohjana käytettyjä keskeisimpiä tausta-aineistoja. Rakennekaavassa ratkaisut esitetään yleispiirteisemmin kuin seutujen vaihekaavoissa. Monia teemoja on tarkoituksenmukaista käsitellä yhdenmukaisella tavalla eri seutujen vaihekaavoissa. Suunnitteluperiaatekorteissa esitetään tähän liittyviä yleisiä linjauksia. Seutujen kaavat tarkentuvat vasta kevään 2018 aikana laajassa vuorovaikutuksessa, eikä valmisteluaineistossa esitetä niistä kaavakarttoja tai muuta yksityiskohtaista aineistoa. Vuorovaikutusta seutujen kaavojen osalta käydään mm. seutujen poliittisten ohjaustoimikuntien, seutujen asiantuntijaryhmien ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Seutujen kaavojen laadinnassa täsmentyy, mitä aiheita on tarpeen käsitellä maakuntakaavatasolla. Uusimaa-kaavan hyväksymisen yhteydessä kaikki voimassaolevien kaavojen merkinnät kumotaan. Lausunnonantajilla ja osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta myös valmisteluaineiston taustamateriaalista, kuten väestö- ja työpaikkaennusteista, niihin perustuvasta rakennemallityöstä, kaavan teemojen kehityskuvien tiivistelmistä sekä muista taustaselvityksistä. Valmisteluaineistoa koskevat kysymykset Valmisteluaineistosta on laadittu lausunnonantajia varten yhteiset kysymykset, joiden tarkoitus on fokusoida palautetta kaavan valmistelun kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lausunnonantajilla, kuten myös kaavan osallisilla, on lisäksi mahdollisuus antaa palautetta mistä vain kaavan valmisteluun liittyvästä asiasta. Kysymykset koostuvat kaikkia teemoja koskevista yleisistä kysymyksistä sekä teemakohtaisista tarkentavista kysymyksistä. 1. Kaavojen sisältö ja suhde toisiinsa: Miltä rakennekaavan luonnoksen alustava kaavaratkaisu vaikuttaa? Miltä suunnitteluperiaatekorteissa esitetty seutujen kaavojen alustava sisältö vaikuttaa? Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty tehtävänjako rakennekaavan ja seutujen kaavojen välillä mm. sisällön ja yleispiirteisyyden suhteen sopiva? 2. Maakuntakaavan tarkkuustason suhde muuhun suunnitteluun: Onko suunnitteluperiaatekorteissa esitetty listaus maakuntakaavassa käsiteltäviksi asioiksi oikeansuuntainen? Mitä asioita tulisi maakuntakaavan yleispiirteisyyden vuoksi jättää kuntakaavoituksessa ratkaistaviksi?

PÖYTÄKIRJA 9/2018 23 Mitä sellaisia informatiivisia merkintöjä, jotka ratkaistaan muualla (esim. erilaisissa viranomaispäätöksissä), tulisi esittää maakuntakaavassa? 3. Näkökulmat ja tausta-aineistot: Onko kunkin teeman suunnitteluperiaatekortissa otettu huomioon kaikki oleelliset näkökulmat ja tausta-aineistot? Valmisteluaineiston vuorovaikutus Valmisteluaineistosta pyydetään keskeisten sidosryhmien lausunnot. Lisäksi valmisteluaineistoa esitellään lausunnonantajille ja muille osallisille 8.3.2018 klo 13 alkaen Ilmarisen auditoriossa Länsi-Pasilassa (Palkkatilanportti 1, Helsinki). Valmisteluaineisto laitetaan julkisesti nähtäville liiton kotisivuille. Kevään aikana osana kaavaehdotuksen laadintaa tullaan sidosryhmille järjestämään erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavoihin liittyen. Maakuntahallituksen kokouksessa esitellään Uusimaa-kaavan valmisteluaineiston keskeiset osat eli Uudenmaan rakennekaavan luonnos (oikeusvaikutteiset kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset), rakennekaavan ratkaisuja perusteleva selostus sekä teemoittaiset suunnitteluperiaatekortit. Nämä ovat myös kokouksen oheismateriaalina. Maakuntahallituksen käsittelyn jälkeen aineisto täydennetään ja viimeistellään lausunnoille lähettämistä ja osallisten kommentointia varten. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Ilona Mansikka 040 524 9186 Maakuntahallitus päätti hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineiston oikeuttaa toimiston lähettämään valmisteluaineiston lausunnoille sekä asettamaan sen esille sähköisesti osallisten kommentointia varten oikeuttaa toimiston viimeistelemään ja täydentämään valmisteluaineiston ennen sen lähettämistä lausunnoille ja kommenteille. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua

PÖYTÄKIRJA 9/2018 24 MHS 21.05.2018 82 Tiivistelmä Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Valmisteluaineiston palaute Uusimaa-kaavan 2050 valmisteluaineisto oli nähtävillä ja lausunnoilla 27.2.-13.4.2018. Valmisteluaineistosta saatiin 75 lausuntoa, mm. kaikki Uudenmaan kunnat antoivat lausunnon. Mielipiteitä saatiin 92 kpl, joista valtaosa yksityishenkilöiltä, loput järjestöiltä, yhdistyksiltä ja yrityksiltä. Uusimaa-kaavan valmisteluaineisto koostui rakennekaavan luonnoksesta sekä kaavan laadintaa ohjaavista suunnitteluperiaatekorteista. Lisäksi lausunnonantajilla ja osallisilla oli mahdollisuus antaa palautetta valmisteluaineiston taustamateriaalista. Kevään aikana on kaavan eri sidosryhmille myös järjestetty erilaisia tapaamisia, tilaisuuksia ja kyselyitä erityisesti seutujen kaavojen laadintaan liittyen. Lausunnoissa eniten nousivat esiin: Liikkuminen, joukkoliikennekäytävät ja logistiikan kehityskäytävät Kestävän kasvun vyöhykkeet ja keskukset Kauppa Kaavan ohjausvaikutus ja tulkinta Mielipiteissä eniten nousivat esiin: Inkoo-Raaseporin tuulivoima-alue Malmin lentokenttä Ampumaradat Merkittävimmät avoimet asiat ja niihin liittyvät toimepide-ehdotukset Valmisteluaineistosta saatu palaute on nyt käyty läpi ja hallitukseen tuodaan tiedoksi palautteen yhteenveto sekä linjattaviksi merkittävimpiin palautteesta esiin nousseisiin avoimiin asioihin liittyvät toimenpiteet. Tässä esiteltyen, merkittävimpien päätettävien toimenpiteiden lisäksi kokouksen esittelyssä kerrotaan näihin palautteisiin liittyvät muut toimenpide-ehdotukset. Kaavan prosessiin ja vuorovaikutukseen liittyvä merkittävin palaute: Monet tahot haluavat olla mukana kaavatyössä, erityisesti seutujen kaavojen valmistelussa Helsingin seudun kaavan yhteensovittaminen MAL-työn kanssa on tärkeää Kaavatyön kiireinen aikataulu ei saa heikentää vuorovaikutusta ja vaikutusmahdollisuuksia kaavaan, tarvitaan seutujen kaavojen luonnosvaihe Tähän palautteeseen liittyvät toimepide-ehdotukset: Asetetaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lausunnoille syys-lokakuussa 2018 ja päivitetään Uusimaa-kaavan aikataulua