KINNULAN KUNNAN TALOUSARVIO VUODELLE 2019 TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2020 2021
2 Sisällysluettelo YLEISPERUSTELUT... 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 8 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN... 8 1.1 KUNNANVALTUUSTO... 8 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA... 11 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA JA VAALIT... 13 1.4 KUNNANHALLITUS... 15 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA... 24 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA... 28 1.7 SIVISTYSLAUTAKUNTA... 41 1.8 TEKNINEN LAUTAKUNTA... 61 2. YHTEENVETOTAULUKKO... 77... 82 INVESTOINTIOSA... 84 RAHOITUSOSA... 89 TALOUS YHTEENSÄ... 90 ORGANISAATIOKAAVIO... 91 LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO... 91 KUNNAN VIRASTO-ORGANISAATIO 2019... 92 KUNTAKONSERNIN TYTÄRYHTEISÖT... 96 KINNULAN VUOKRATALOT OY... 96 KIINTEISTÖ OY KINNULAN KINNUSKESKUS... 98
3 YLEISPERUSTELUT Talousarvion rakenne Kinnulan kunnan talousarviota uudistettiin vuonna 2016. Ulkoisesti talousarvio on muuttunut siten, että siihen on lisätty tämä yleisperustelut osio. Lisäksi talousarvion rakennetta on yhtenäistetty siten, että jokaisen hallintokunnan osalta tekstiosat ja taulukko-osiot ovat samoilla otsakkeilla, jolloin talousarvion yhtenäisyys ja vertailtavuus on parantunut. Toisena selkeänä muutoksena talousarvioon on tuotu kuntastrategian tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit talousarvioesitykseen pohjaksi. Strategia valmistui vuoden 2016 aikana. Valtuusto on pitänyt kaksi talousarvioseminaaria, joissa ensimmäisessä (19.6.2018) asetettiin talousarvion strategisesti tärkeät seikat. Painopistealueiksi nostettiin elinkeinoelämän tukeminen ja kehittäminen ja aktiivinen elinkeinoelämä ja työllisyys. Toisena painopistealueena on hyvinvointi ja palveluiden turvaaminen ja kolmantena kunnan imagotyö, positiivisen kuvan luominen kunnasta. Poimintoja talousarvion valmistelusta Talousarvion lähtökohtana on vuoden 2018 920 000 alijäämäinen talousarvio. Kunnanhallitus asetti talouden tasapainotustyöryhmän, joka sai esityksensä valmiiksi keväällä 2018. Toimenpiteitä on käsitelty hallintokunnissa, jotka ovat tehneet omat ehdotuksensa esitysten pohjalta. Näitä toimenpiteitä pannaan täytäntöön vuoden 2019 aikana. Kunta on menettämässä valtionosuustulojaan noin 107 000 verran vuoden 2018 tasosta lähinnä asukasluvun laskusta johtuen. Kunnallis-ja kiinteistöverojen korotukset toteutuvat vuonna 2019. Verojen korotuksista ja nousukaudesta johtuen verotulot on arvioitu noin 290 000 vuoden 2018 arviota suuremmiksi. Kunnanhallitus asetti vaatimukseksi tasapainossa olevan kunnan talouden vuonna 2019, johon pyrkimystä selvitetään alla olevassa tekstissä. Ostettujen palveluiden kustannuskehitys on kunnan kannalta erittäin vaikea, koska niihin kohdentuu 2-3 % korotukset. Tämä tarkoittaa vuositasolla noin 160 000 menojen palveluiden ostoihin. Työntekijöiden palkkoihin on tulossa sekä tasokorotus, että järjestelyeriä. Talousarviossa kustannusvaikutukseksi on arvioitu 4 %, joka saattaa kuitenkin olla hieman alamittainen, koska siinä ei näy täysimääräisesti TVA:n ja TSA:n korotusvaikutukset. Palkkoihin kohdistuva kustannuspaine on noin 159 000. Lisäksi keskussairaalaostojen arvio on noin 118 000 korkeampi kuin vuoden 2017 toteuma ja noin 200 000 korkeampi kuin vuoden 2018 talousarviossa. Edellä esitetyillä johtuen kunnan tulot nousevat noin, kun saman aikaan palveluiden ostojen kallistuminen ja palkkojen nousu tuovat noin 437 000 lisämenot (vuoden 2017 tasoon). Kun tähän laitetaan rinnalle vuoden 2018 ennustettu alijäämä yhteensä 920 000, on tasapainotettavaa noin 1,3 M, joka on noin 10 % koko talousarvion koosta. Sivistystoimen talousarvio on -3 505 936, joka on noin 60 000 suurempi kuin vuoden 2017 toteuma ja noin 110 000 suurempi kuin vuoden 2018 talousarvio. Vuoden 2018 aikana pyritään sivistystoimen alueella tekemään henkilöstövähennyksiä lähinnä määräaikaisissa avustavissa henkilöissä. Henkilöstökulut kasvavat siitä huolimatta ja suuri osa vaikutuksesta kohdistuu vasta vuoden 2018 kahteen viimeiseen neljännekseen. Raamiin pääseminen tarkoittaa kuitenkin palvelutuotannon rakenteeseen puuttumista.
4 Vuonna 2019 investoinnit keskittyivät lähinnä olemassa olevien tilojen ylläpitokorjauksiin. Kunnan on lisäksi vuoden 2018 aikana valmistauduttava seuraavaan suureen investointiin, joka on jätevedenpuhdistamon tai siirtolinjan rakentaminen. Päätös jätevesiratkaisusta tehdään vuoden 2018 lopulla tai heti vuoden 2019 alussa. Uuden jätevedenpuhdistamon on ELY-keskuksen päätöksen mukaan aloitettava toimintansa viimeistään 1.1.2021. Vuosi 2019 tulee olemaan kaksien vaalien vuosi, koska eduskunta ei saa Maakunta- ja sote-uudistuksen lainsäädäntöä valmiiksi vuonna 2018. Talousarvioon on tehty varaus kaksien vaalien osalta. Yhteenvetona voidaan todeta, että vuoden 2018 talousarvioon verrattuna vuonna 2019 valtionosuus laskee 107 369. Valtionosuus on laskenut kolmessa vuodessa yhteensä 740 000. Toimintatuotot nousevat 127 305. Samanaikaisesti toimintakulut ovat laskeneet 107 369. Talousarvio on 732 137 alijäämäinen, mutta talouden tehostamistoimilla ja mahdollisilla tulojen lisääntymisellä alijäämä voi jäädä pienemmäksi. Eriytetty taseyksikkö parantaa talousarviota v. 2019 tilikauden ylijäämällä 89 274. Lopullinen alijäämä on katettava taseen aikaisempien vuosien ylijäämistä, joita on 5 617 853 vuoden 2017 tilinpäätöstaseessa. Täten syntynyt alijäämä ei vaaranna kunnan taloutta tässä vaiheessa, mutta kunnan talous ei tule kestämään vastaavia tuloksia. Tässä vaiheessa sote-uudistuksen toteutuessa vuosi 2021 olisi ylijäämäinen, jos valtionosuuksia ei leikata yhtä radikaalisti, tai sote-menot eivät kasva. Asukasluku ja työllisyys sekä elinkeinopolitiikka Muutaman vuoden tasaisen vaiheen jälkeen asukasluku lähti laskemaan jyrkästi vuoden 2016 aikana. Vuoteen 2040 ulottuvassa väestöennusteessa Kinnulan kunnan asukasluvun oletetaan laskevan noin 10 %, joka vastaa noin 160 henkilöä. Syyskuussa 2017 asukasluku oli 1656 (-43), joten väestökehitys on ollut edellisen vuoden mukainen. Elokuussa 2018 asukasluku oli 1629 (-27). Väestökehitykseen vaikuttaa tällä hetkellä ikärakenteesta johtuva korkea kuolleisuus, joka ylittää syntyneiden lasten määrän. Toinen vaikuttaja on muutto paikkakunnalta pois, jota ei paikkaa kuntaan muuttaneiden määrä. Muuttopiikki näyttäisi ajoittuvan syksyyn, jolloin esimerkiksi opiskelijat siirtyvät opiskelupaikkakunnille. Tulevaisuuden työvoimatarpeen vuoksi olisi tärkeää saada entisiä kinnulalaisia palaamaan kotikuntaansa sekä saada kuntaan myös uusia muuttajia. Muuttohalukkuuteen vaikuttaa myös kunnan asuntotarjonta, johon yritetään saada hieman helpotusta vuonna 2019 varsinkin isompien asuntojen tarjonnan osalta. Työttömyyden kasvu näyttäisi kuitenkin taittuneen ja jäi vuoden 2017 aikana hieman edellistä vuotta alhaisemmaksi. Vuoden 2018 kehitys on ollut erittäin positiivinen ja vuodentakaiseen verrattuna työttömyys on laskenut 38 % ja työttömien määrä oli 9,3 % työttömistä työvoimasta (lokakuun tilanne). Kunnan vaikuttamismahdollisuuksia elinkeinojen syntymiseen ja tukemiseen on rajoitettu entisestään 1.6.2015 voimaan tulleella kuntalailla. Kunnan elinkeinotoimintaan varattujen varojen käyttö on määritelty uudestaan, jotta se vastaisi uutta kuntalakia. Rahoitukselle on vuoden 2018 lopulla ollut parikin kysyjää, ja kunnan teollisuustiloja on kysellyt neljä eri yritystä, joten sillä rintamalla on selvää nousua. Lisäksi kaksi yritystä on kysellyt terminaalitilaa.
5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Kunnan merkittävimmät riskit liittyvät kunnan aikaisempina vuosina antamiin luototuksiin ja takauksiin, joissa esimerkiksi kiinteistöjen arvot eivät vastaa annettuja takauksia. Myös kuntatalouden kiristyminen luo uusia riskejä. Vuoden 2018 talousarvio oli alijäämäinen. Tulorahoitusarvioissa tulot ovat lisääntyneet 308 424 edellisestä vuodesta. Myös vuoden 2019 talousarvio on alijäämäinen menojen kasvusta ja valtionosuuden laskemisesta johtuen. Verotulojen ennustetaan nousevan 288 488 vuoden 2018 tasosta, osittain kunnallis- ja kiinteistöverojen nosto, mutta myös nousukaudesta johtuen. Talouden seurannassa on tarkkaan valvottava näitä riskejä ja valvonnassa korostuu varsinkin kaikkien hallintokuntien johtavien viranhaltijoiden rooli, mutta myös jaoksen ja lautakuntien rooli. Edellä esitetty tarkoittaa myös selkeää sisäisen valvonnan toiminnan terävöittämistä suunnitelmalliseksi toiminnaksi. Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnan uuden sisäisen valvonnan säännön 16.4.2018 105. Uusi hallintosääntö tuli täysimääräisesti voimaan 1.6.2017 uuden valtuuston aloittaessa. Hallintosäännössä on hallituksen alaisena toimiva uusi kolmijäseninen toimielin konserniohjauksen, sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto, jonka ensimmäisiä tehtäviä on laatia sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintaohje hallitukselle hyväksyttäväksi. Vuoden 2019 aikana uusi toimielin vakiinnuttaa riskienhallintaselvityksen. Ulkoisista riskeistä suurimmat ovat edelleen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin uuden sairaalan valmistumisen myötä syntyvä ongelma vanhoista sairaalarakennuksista. Tämä riski voi pahimmillaan aiheuttaa alaskirjauksena 400 000 muutoksen Kinnulan kunnan talouteen. SOTE sinänsä sisältää riskejä, jotka vaikuttavat erityisesti kiinteistömassamme kohtaloon. Tämä riski alkaa purkautua vuoden 2020 aikana, mutta näkyy jo nyt esimerkiksi kunnassamme siihen, että määrättyjä hankintoja ja investointeja on jäädytetty tai ainakin hidastettu. Riskiä sisältyy myös vuoden 2019 talousarvion rakenteeseen, jossa on osittain pyritty maksimoimaan tuottoennusteita ja samalla hieman aliarvioimaan menojen kehitystä lähinnä hallituksen talousarvioraamiin liittyen. Kunnan hallintosääntö on saatettu ajan tasalle vuoden 2018 aikana. Sen toimivuus parannetaan vuoden 2019 aikana, kun tehdyt rakenteelliset muutokset viedään korjauksina hallintosääntöön. Konsernitalous Omistajaohjaus tarkoittaa toimenpiteitä, joilla kunta omistajana tai jäsenenä myötävaikuttaa yhtiön ja muun yhteisön hallintoon ja toimintaan. Omistajaohjauksen toimenpiteet voivat liittyä ainakin perussopimuksiin, yhtiöjärjestysmääräyksiin, muihin sopimuksiin, henkilövalintoihin, ohjeiden antamiseen kuntaa eri yhtiöissä edustaville henkilöille sekä muuhun kunnan määräysvallan käyttöön. Kinnulan kuntakonserniin kuuluu kaksi kiinteistö- ja asuntoyhtiötä ja kolme kuntayhtymää. Lisäksi kunta on osakkaana kahdeksassa yhteisössä, joita ei yhdistetä konsernitilinpäätökseen. Kunnalla ei
6 ole selkeää konserniohjauksen järjestämisen mallia. Kunnan hallintosäännön uudistuksen yhteydessä lisättiin selkeä konserniohjauksen malli, joka on alkanut toimia 1.6.2017 alkaen uuden valtuuston myötä. Kunnan konserniohje on hyväksytty hallituksessa ja on valtuuston käsittelyn jälkeen voimassa vuoden 2019 alusta. Konserniyhtiöiden osalta kunnan tavoitteena on positiivinen tulos. Lisäksi kuntakonserniin kuuluu Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (osuus 0,99 %). Kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa. Kunnan konserniohjaus sairaanhoitopiirissä jää heikoksi, koska äänimäärä ei yksin anna siihen mahdollisuutta. Konserni tiedottaa toiminnastaan hyvin ja toiminnan seuranta on kohtuullisen helppoa. KSSHP:n aikaisemmat tappiot on maksettu pois ja KSHHP tasapainottaa nykyisin voitollisen toimintansa niin, että uuden maakuntahallinnon aloittaessa syntynyt voitto on alennuksina annettu takaisin sairaanhoitopiirin kunnille. Oma kysymyksensä on valmistuva uusi sairaala, koska se voi tuoda vielä isommat riskit jos vanhan sairaalan kiinteistöt kirjataan kerralla alas (noin 400 000 ). Kahdessa muussa konserniin kuuluvassa yhtymässä, Keski-Suomen liitossa (osuus 0,25 %) ja Äänekosken seudun koulutuskuntayhtymässä (osuus 2,87 %), Kinnulan kunnalla on edustuksellinen läsnäolo. Nykyisellään kummastakin yhtymästä saadaan riittävästi tietoa, eivätkä ne tuota taloudellista riskiä. Keski-Suomen liitossa on lähdetty ajamaan taloutta alas siten, että kuntien omistusosuudet käytetään alijäämäisten talousarvioiden kautta, niin että kuntaosuudet alenevat. Riskinä on, jos uutta maakuntaa ei synny, koska kuntien tulisi uudestaan pääomittaa mahdollisesti jatkavaa maakuntaliittoa. Konserneista KSSHP ja Keski-Suomen liitto purkaantuvat uuden Soten ja maakuntauudistuksen myötä vuonna 2020. Strategia Kunnassa on oltava kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämien 2) palveluiden järjestäminen ja tuottaminen 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet 4) omistajapolitiikka 5) henkilöstöpolitiikka 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Kuntastrategiassa tulee määritellä myös sen toteutumisen arviointi ja seuranta. Kunnan strategia on hyväksytty 15.3.2016 ( 14). Tässä talousarviossa on pohjana uusi strategia. Visio Kinnula on elinvoimainen ja turvallinen hyvän elämänlaadun kunta.
7 Arvot Säilyäkseen elinvoimaisena Kinnulana, kunnan strategia korostaa kunnan pysymistä itsenäisenä, siten, että strategia korostaa toimeliaisuutta ja yhteisöllisyyttä, johon kuuluu yhteisön säilyminen ja omaleimaisuus sekä kestävää kehitystä. Ollakseen turvallinen Kinnula, kunnan strategia korostaa tasa-arvoisuutta, oikeudenmukaisuutta, yhteisöllisyyttä, yritteliäisyyttä ja fyysisen ympäristön turvallisuutta. Ollakseen elämänlaadun Kinnula, kunnan strategia korostaa välittämisen kulttuuria, hyvinvointia ja henkistä turvallisuutta Strategian vahva perusta on kunnan vahvassa taloudessa. Vain taloudellisesti hyvin toimiva kunta voi taata palvelut kuntalaisille ja yrityksille, ja luoda siten elinvoimaa, turvallisuutta ja elämänlaatua. Siksi talouden vahva seuranta ja ennakointi ovat tärkeä pohja taloudellisen vahvan perustan luomiselle Vaalit Vuosi 2019 on eduskunta- ja EU-vaalivuosi. Vaalit ovat keväällä 2019. Vuoden 2019 kevääseen ajatellut vaalit siirtyvät todennäköisesti syksyyn 2019, mutta tätä kirjoitettaessa Sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö on edelleen lausuntokierroksella, eikä uudistuksen toteutumisesta ole varmaa tietoa. Kinnulassa 14.12.2018 Pekka Kanervio, kunnanjohtaja
8 KÄYTTÖTALOUSOSA 1. HALLINTOKUNTIEN TALOUSARVIOT PERUSTELUINEEN 1.1 KUNNANVALTUUSTO Valtuusto Päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Päättää hallinnon järjestämisen perusteista. Päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion. Päättää kunnan palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista. Päättää kunnan liikelaitokselle asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Päättää takaussitoumuksen tai muun vakuuden antamisesta toisen velasta. Valitsee jäsenet kunnan toimielimiin, jollei toisin säädetä. Päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista. Valitsee tilintarkastajat. Hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäväksi säädetyistä ja määrätyistä asioista Vastuualue Kunnanvaltuusto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanvaltuusto Toiminta-ajatus Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Visio Kinnula on elinvoimainen, asukkaiden turvalliseen tulevaisuuteen, elämän laatuun ja ihmisläheisiin palveluihin panostava kunta. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Keino Sitova Positiivinen väestökehitys Ylijäämäinen tilinpäätös Lainamäärä Väestön vähenemisen pysäyttäminen. Vähintään 1600 asukasta. Tilikauden tulos ylijäämäinen Alle 3500 /asukas Elinkeinojen ja palveluiden turvaaminen ja kehittäminen. Kokonaisturvallisuus. Talouden tarkka seuranta
9 Suoritteiden määrä TP17 TP18 TS19 TS20 TS21 Kunnanvaltuuston kokoukset 12 8 (enn.arvio) 8 8 8 Kunnanvaltuuston toimintakate on 47 600 euroa Kinnulan kunnanvaltuuston jäsenet valtuustokaudella 2017-2021 VALTUUTETTU PUOLUE OSOITE Markku Toikkanen Kesk. Muhola Manu Toikkanen Kesk. Muhola Juha Urpilainen SDP Kinnula Esko Pelkonen Kesk. Muhola Joonas Kinnunen Kesk. Kinnula Anitta Hakkarainen KOK Kinnula Ilpo Linna Kesk. Kinnula Matleena Paananen SDP Kinnula Pauli Salonpää Kesk. Kinnula Arja Rekonen Kesk. Kinnula Reijo Voutila SDP Kinnula Virpi Piispanen Kesk. Muhola Leo Urpilainen KOK Kinnula Kalevi Kinnunen Kesk. Kinnula Tapio Pekkarinen Kesk. Kinnula VARAJÄSENET KESKUSTA: Hillevi Kanervio Mikko Hämäläinen Jaana Nykvist-Pekkarinen Sirpa Kinnunen Marjatta Koivukoski Virve Kinnunen Antti Suominen Tapani Pasanen Hannu Oksanen Kinnula Muhola Muhola Kinnula Kinnula Kinnula Kinnula Muhola Kinnula Susanne Kiiskilä Muhola
10 KOK Anu Hakkarainen Tuija Muhonen Kinnula Muhola SDP Jarmo Piispanen Olavi Tuikkanen Eeva-Liisa Puranen Muhola Muhola Kinnula Valtuuston toimikausi alkoi 1.6.2017 ja jatkuu 31.5.2021 asti. Kunnanvaltuuston talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2018 2019 2020 2021 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -17 200,00-17 500,00-17 500,00-17 500,00 Palkat ja palkkiot -17 200,00-17 500,00-17 500,00-17 500,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -1 480,00-1 280,00-1 280,00-1 280,00 Muut henkilösivukulut -435,00-214,00-214,00-214,00 Henkilösivukulut -1 915,00-1 494,00-1 494,00-1 494,00 Henkilöstökulut -19 115,00-18 994,00-18 994,00-18 994,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -18 600,00-16 596,00-16 596,00-16 596,00 Palvelujen ostot -18 600,00-16 596,00-16 596,00-16 596,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -1 400,00-2 450,00-2 450,00-2 450,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 400,00-2 450,00-2 450,00-2 450,00 Muut toimintakulut Vuokrat -8 160,00-8 160,00-8 160,00-8 160,00 Muut toimintakulut -2 100,00-1 400,00-1 400,00-1 400,00 Muut toimintakulut -10 260,00-9 560,00-9 560,00-9 560,00 Toimintakulut -49 375,00-47 600,00-47 600,00-47 600,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -49 375,00-47 600,00-47 600,00-47 600,00
11 1.2 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuualue Tilintarkastus Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Tarkastuslautakunta Kunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestäminen. Tarkastuslautakunnan keskeinen tehtävä on valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen arviointi. Hyvin valmisteltu arviointisuunnitelma on pohjana arviointikertomukselle. Tarkastuslautakunta pyrkii myös kunnan toiminnan avoimuuden edistämiseen ja ylläpitämiseen. Tilintarkastusyhteisö on kilpailutettu talvella 2017. Kinnulan kunnan tilintarkastusyhteisönä on keväästä 2017 alkaen toiminut Talvea Oy. Visio Mittari Tarkastusjärjestelmä on kokonaisuus, jotta kaikki oleellinen tulee tarkastetuksi hyvän kunnallisen tilintarkastustavan mukaisesti. Tarkastustoiminta on laadukasta ja tehokasta. Asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden seuranta. Mittarin tavoitearvo Pyritään arvioimaan mahdollisimman hyvin valtuuston lautakunnille antamien taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista. Taloudellisten ja toiminnallisten mittareiden kehittymisen seuranta. Suoritteiden määrä TP17 TP18 TA19 TS20 TS21 Tarkastuslautakunnan kokoukset 9 7 7 7 7 (enn.arvio) Tiedon hankkiminen lautakuntien toiminnasta ja tavoitteista sekä niiden seuranta. Tarkastuslautakunnan toimintakate on 22 486 euroa.
12 Tarkastuslautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2018 2019 2020 2021 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 350,00-3 350,00-3 350,00-3 350,00 Palkat ja palkkiot -3 350,00-3 350,00-3 350,00-3 350,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -300,00-300,00-300,00-300,00 Muut henkilösivukulut -36,00-36,00-36,00-36,00 Henkilösivukulut -336,00-336,00-336,00-336,00 Henkilöstökulut -3 686,00-3 686,00-3 686,00-3 686,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -19 600,00-18 600,00-18 600,00-18 600,00 Palvelujen ostot -19 600,00-18 600,00-18 600,00-18 600,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -300,00-200,00-200,00-200,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300,00-200,00-200,00-200,00 Toimintakulut -23 586,00-22 486,00-22 486,00-22 486,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -23 586,00-22 486,00-22 486,00-22 486,00
13 1.3 KESKUSVAALILAUTAKUNTA JA VAALIT Vastuualue Vaalit Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Keskusvaalilautakunta ja kunnansihteeri Keskusvaalilautakunta järjestää lakisääteiset vaalit Kinnulan kunnassa. Talousarviovuonna 2019 järjestetään eduskuntavaalit, EU-vaalit ja mahdollisesti maakuntavaalit. Keskusvaalilautakunta on luotettava ja tehokas vaalipalveluiden järjestäjä. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Vaalien järjestäminen hoituu ripeästi ja luotettavasti säädösten edellyttämällä tavalla Toiminta suoritetaan säännösten mukaisesti, valtakunnallisesti asetetuissa määräajoissa Prosessivirheen takia hylättyjä ääniä 0 kpl Keskusvaalilautakunnan toimintakate on - 1 004 euroa.
14 Keskusvaalilautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2018 2019 2020 2021 Toimintatuotot Tuet ja avustukset 4 800,00 5 040,00 5 040,00 5 040,00 Toimintatuotot 4 800,00 5 040,00 5 040,00 5 040,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 200,00-4 000,00-4 000,00-4 000,00 Palkat ja palkkiot -3 200,00-4 000,00-4 000,00-4 000,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -402,00-116,00-116,00-116,00 Muut henkilösivukulut -198,00-168,00-168,00-168,00 Henkilösivukulut -600,00-284,00-284,00-284,00 Henkilöstökulut -3 800,00-4 284,00-4 284,00-4 284,00 Palvelujen ostot Muiden palvelujen ostot -1 850,00-1 560,00-1 560,00-1 560,00 Palvelujen ostot -1 850,00-1 560,00-1 560,00-1 560,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -300,00-200,00-200,00-200,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -300,00-200,00-200,00-200,00 Toimintakulut -5 950,00-6 044,00-6 044,00-6 044,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -1 150,00-1 004,00-1 004,00-1 004,00
15 1.4 KUNNANHALLITUS Kunnanhallituksen toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Kunnanhallitus Työllistämistoimet Työsuojelutoimikunta ja muut toimikunnat Hallintopalvelut (keskushallinto) Yhteispalvelupiste Henkilöstöhallinto Talouspalvelut ATK-palvelut Vastuualue Kunnanhallitus (kunnanhallitus) Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta sekä kunnan ylimpänä työnantajan edustajana henkilöstöpolitiikasta (esim. henkilöstöohjelman sisällöt ja linjaukset) ja huolehtii kunnan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä apunaan konserniohjauksen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaosto. Kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa ja käyttää sen puhevaltaa. Visio Kinnulan kunta luo edellytyksiä elinvoimaisen ja itsenäisen Kinnulan kunnan asukkaiden turvalliselle tulevaisuudelle vahvistamalla kunnan elinkeinorakennetta ja parantamalla mm. palvelujen kehittämisen kautta kuntalaisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä osallisuutta. Talousarvion sisältö/keskeiset muutokset Kinnulan kuntastrategia on hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.3.2016 ( 14). Kuntastrategiasta on johdettu vuoden 2019 budjetointiin ja toiminnan suunnitteluun tavoitteet 19.6.2018 pidetyssä valtuuston aivoriihessä. Edellä mainitut tehoteemat vuodelle 2019 ovat: 1) Elinkeinoelämän tukeminen ja kehittäminen; aktiivinen elinkeinopolitiikka ja työllisyys, 2) Elämänlaadun osalta erityisesti hyvinvointi, ja siihen liittyvät palvelut kunnan vetovoimatekijänä, kukaan ei halua asumaan kuolleeseen kuntaan sekä
16 3) Kunnan imagotyö, myönteisen imagon kehittäminen, kuntakuva, myönteisten ja omaleimaisten ilmiöiden (mm. retupukki) esilläpito, positiivinen puhe niin kunnan sisällä kuin maailmalla edustaessamme kuntaamme. Minkälaisen kuvan Kinnulasta annamme sanoillamme ja teoillamme? Keskeiset toiminnalliset tavoitteet Kehitetään palvelurakennetta ja -ketjuja sekä uudistetaan palveluja huomioiden kuntastrategian linjaukset laaja-alaisesta turvallisuudesta, palvelujen oikea-aikaisuudesta sekä asukkaiden kokonaishyvinvoinnin edistämisestä. Tehokkaan palvelujen järjestämisen ja 2018 laaditun talouden jatkotoimenpiteiden valmistelu. Kunnan taloudellisen kantokyvyn seuraamisen kehittäminen. Kunta tukee nykyisten yrittäjien toimintaa ja pyrkii houkuttelemaan uusia yrittäjiä. Elinkeinoelämän kehittämisrahaston säännöt on uusittu vuoden 2016 lopussa. Rahoituksella pyritään houkuttelemaan uusia yrityksiä kuntaan. Kehitetään toimenpiteitä asukasluvun kasvun pysäyttämiseksi. Kehitetään kunnan johtamisjärjestelmään liittyviä toimenpiteitä ja huolehditaan henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja jaksamisesta. Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Kuntastrategian ohjaa kunnan toiminnan suunnittelua ja toteutusta Kuntastrategian koordinoitu käyttöönotto (vuosikellon mukaiset prosessit hallintokuntien käytössä) Ohjattu hallinto-kuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano (tilinpäätös ja toiminnan arviointi, talous- ja toiminnan suunnittelu johdetaan strate- Sitova Sitova Keskimääräisesti uusinvestoinnit ovat pienemmät kuin poistot Hyvät kunnan kehittymisen edellytykset Tilinpäätösinvestointien seuranta vuosilla 2015-2018 Valtuuston päätös Asukasluku Työpaikkakehitys giasta) Tilinpäätösluvut Asukasluku nousee vuodesta 2018 10 20 uutta työpaikkaa Sitova Elinkeinoelämän kehittäminen Uusien yritysten määrä Innovatiivinen hankintatoiminta (verkostoissa) Yritysten määrä kasvaa Kunnassa syntyy ainakin yksi yritysten välinen verkosto, joka tuottaa jäsenilleen lisäarvoa
17 Sitova Viihtyisän ja turvallisen asumisen kunta Kokonaishyvinvoinnin ja turvallisuuden maakunnallinen ja seutukunnallinen suunnitelma Ohjattu hallintokuntakohtainen käyttöönotto ja toimeenpano, 1.4.2019 Sitova Sitova Ennaltaehkäisevät palvelurakenteet Oikein kohdennetut palvelut Yhdenvertaisuuden edistäminen Asukkaiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista turvallisuutta/hyvinvointia tukeva ja kohdennettu vaikutustarkastelu toiminnan lähtökohtana Esim. hoidon porrastus, sivistystoimialan (tuki)palvelut, kuntouttava työskentelyote Tasa-arvosuunnitelman laajentaminen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaksi (lakisääteinen) Arviointi osana kuntastrategiatyön toteutusta eri tyyppisin mittarein toiminnoittain Vaikuttavuusarviointityyppisten mittareiden kokeilut Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman käyttöönotto 1.4.2019 Sitova Veroprosentit, taksat ja maksut keskimääräistä tasoa Veroprosentit, taksat ja maksut maakunnan keskitasoa Vertailutieto valtakunnallisin tietoihin Suoritteiden määrä TP17 TP18 TA19 TS20 TS21 Kunnanhallituksen kokoukset 23 25 (enn.arvio) 24 24 24 Vastuualue Yleishallinto Vastuualueen tilivelvollinen Kunnanhallitus ja kunnansihteeri Yleishallinnon vastuualue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Henkilöstöhallinto (henkilöstöhallinto, työsuojelu, muut toimikunnat) Palvelut (hallintopalvelut, asiointipiste (ent. yhteispalvelupiste), talouspalvelut atk-palvelut, työllistämistoimet)
18
19 Toiminta-ajatus Yleishallinnon vastuualue luo kunnan organisaatiolle hyvät edellytykset tulokselliselle työskente-lylle, hyvinvoinnille ja kehittyvälle palvelutuotannolle sekä edistää kuntastrategian ja muiden kehittämisohjelmien laadintaa ja toteuttamista. Visio Yleishallinto ohjaa, koordinoi ja kehittää kunnan palvelutoimintaa yhteistoiminnassa kestävän kehityksen (sosiaalinen, kulttuurinen, taloudellinen ekologinen) periaatteen mukaisesti kuntastra-tegiaa ja säädöksiä noudattaen sekä talouden tasapainon säilyttäen. Talousarvion sisältö /keskeiset muutokset ja tavoitteet: Kinnulan kunnassa tehtiin osittaiseen sote-toimintojen osittaiseen ulkoistamiseen liittyvä henkilöstön liikkeenluovutus alkaen 2.10.2017. Liikkeenluovutuksessa noin 30 henkilöä siirtyi Kinnulan kunnasta Terveystalo Oy:n palvelukseen. Kokemusta sotepalveluiden järjestämisestä ja ohjauksesta on siis kertynyt noin vuoden verran. Seurantaryhmään Kinnulan kunnan keskushallinnon osalta kuuluvat kunnanjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja. Keskeiset kunnan henkilöstöhallintoa ohjaavat asiakirjat (mm. henkilöstöohjelma, työsuojelun toimintaohjelma) on uusittu valtuustossa vuonna 2017. Ohjelmissa on luotu Kinnulan kuntaan toimintaympäristön muutoksesta (esim. sote- ja maakuntauudistus, kunnan tehtävien ja toimintatapojen painopisteiden muutos), kuntastrategiasta ja toiminnan tavoitteista sekä resursseista johdettu (määrällinen) ja laadullinen henkilöstösuunnitelma. Suunnitelmassa ennakoidaan toimintaympäristön muutosten lisäksi myös mm. henkilöstöpoistuma. Lisäksi suunnitelmassa on Kinnulan kunnan sisäinen ohjeistus henkilöstöhallinnon ja esimiestyön käytänteisiin sekä laatia työntekijöiden yleiset ja hallintokunta- sekä toimipistekohtaiset perehdyttämisohjeet. Henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on myös päivitetty vuonna 2017. Molempien suunnitelmien keskeisenä periaatteena on 1) henkilöstön hyvinvoinnin ja osaamisen turvaaminen myös tulevaisuuden vaihtuvissa, muuttuvissa työtehtävissä ja ympäristöissä, 2) yhteisölliseen toimintakulttuurin ja jaettuun osaamiseen pohjautuva toiminta, 3) organisaation haavoittuvuuden (mm. varahenkilö- ja sijaisuusjärjestelyt) vähentäminen sekä 4) työntekijä- ja esimiestaitojen kehittäminen. Kunnan henkilöstöohjelma tulee päivittää ja osittain uusia viimeistään keväällä 2019 (kvalt 29.5.2017 32). Myös henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen suunnitelma on uusittava vastaamaan tulevaa osaamistarvetta viimeistään talvella 2019. Kuntaan on laadittu lisäksi henkilöstön hyvinvoinnin suunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. työntekoa tukevan organisaation ja johtamisen kehittäminen, selkeät töiden järjestelyt ja työnkuvaukset, yhteiset pelisäännöt, avoin vuorovaikutus, osaamisen varmistaminen sekä oman toiminnan jatkuva arviointi. Lähtökohtana suunnitelmassa on ajatus, että vain osaava ja hyvinvoiva henkilökunta pystyy tuottamaan laadukkaita palveluja kuntalaisten parhaaksi. Henkilöstön toimenkuvat (KVTES, OVTES) sekä TVA- sekä TSA-lomakkeet kriteeristöineen on uusittu vuoden 2018 syksyllä ja niiden käyttöönottaminen tapahtuu vuoden 2019 alusta.
20 Kunnanvirastolle on tehty AVIn taholta tarkastuskäynti sekä henkilöstön työoloja koskeva kysely (Valmeri). Käyntiin liittyen AVI:lta on tullut toimintaohje mm. (esimiesten) työperäiseen kuormitukseen sekä henkilöstön perehdyttämiseen liittyen. Toimenpiteet on tehtävä vuoden 2019 aikana. Kunnan ensimmäinen henkilöstöraportti on laadittu vuoden 2015 tilinpäätöksen yhteyteen ja seuraavat raportit on tuotettu vuosien 2016 ja 2017 osalta. Raportteihin alkaa kertyä jo vertailutietoa henkilöstömääristä, henkilöstön jaksamisesta sekä mm. koulutukseen osallistumisesta. Henkilöstöraporttia tullaan jatkossa täydentämään mm. uusilla hyvinvointia ja osaamista kuvaavilla mittareilla. Työterveyspalvelujen käytännön järjestelyistä Kinnulan kunnan osalta on huolehtinut Wiitaunionin työterveyshuolto. Julkista työterveyshuoltoa ollaan valtakunnallisesti organisoimassa uudelleen. Uudelleen organisoitumisesta johtuen Wiitaunionin perusturvalautakunta on irtisanonut (13.11.2018) työterveyshuoltoa koskevan sopimuksen Kinnulan kunnan kanssa. Yhtiöittämisvelvoitteesta johtuen Wiitaunioni ei enää voi vuodenvaihteen jälkeen toimittaa työterveyspalveluita Kinnulan kunnalle. Työllistämistoimien hallinnolliset tehtävät ja budjetointi on siirretty 1.1.2014 alkaen kunnanhallituksen alaisuuteen omalle kustannuspaikalleen. Toimintojen kehittämistä, muotoilua ja yhteistyötä on tehty vuonna 2018 Viitaseudun Kumppanuus ry:n kanssa. Vuoden 2018 osalta kumppanuustoiminnan kautta palkkatuella on työllistetty noin 20 eri henkilöä (13 htv) ja lisäksi kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut noin 3 eri henkilöä (0,5 htv). Oppisopimustukia on maksettu vuonna 2018 kolmeen yritykseen. Keskushallinnon budjetissa on lisäksi varattu määräraha ns. velvoitetyöllistämiseen (8 9 henkilöä, a 6kk), sekä TYP-toimintaan (n. 2500 vuodelle 2019) sekä nuorten henkilöiden kesätyöllistämiseen (yksi viikko) Kinnulassa toimiviin yrityksiin. Lisäksi kunta työllistää kesäisin lisäksi itse noin 25 30 nuorta viikon mittaisiin harjoittelijatyösuhteisiin. Vuoden 2019 budjetti sisältää määrärahavarauksen kunnan ATK-palveluiden hoitamiseen ja kehittämiseen. Palvelujen tarvetta tulee nostamaan suuresti mm. julkisuuslainsäädäntö, kansalliseen palveluarkkitehtuuriin liittyvät lakisääteiset toimintavelvoitteet kunnille sekä yleisemminkin julkisten palveluiden ja työn tekemisen sähköistyminen. Julkisuuslainsäädännön osalta tietosuoja vastaavan toiminnot hoidetaan seudullisena hankintana niin, että Pohjoisen Keski-Suomen verkkoyhtiö on palkannut tietosuojan käytännön asioista vastaavan henkilön ja kunnat maksavat palkan. Tavoitteena muissa toiminnoissa on henkilöstön ATK-osaamisen lisääminen toimintojen tehostamiseksi ja työtehtävien sujuvuuden varmistamiseksi. Vuoden 2019 toiminnassa jatketaan edelleen hallinto- ja talouspalveluiden asiantuntijapalveluiden kehittämistä, palvelujen koordinointia ja muovailua. Eri hallintokunnissa tapahtuneiden eläköitymisten myötä on palkkakirjanpito- ja talouspalveluja, neuvontaa, henkilöstön sisäistä osaamisen lisäämistä ja valvontaa sekä mm. lakisääteisiä tilastointeja, ilmoituksia ja raportointeja nimetty keskushallinnon tehtäväksi. Tuottavuusvertailutietojen hankinta ja kehittäminen palvelemaan mahdollisimman hyvin hallinnon ja talouden hoitoa. Talous- ja muiden järjestelmien kehittäminen siten, että johtamista, (talouden) seurantaa sekä ohjaamista varten tarpeellinen tieto saadaan nopeasti, ajantasaisesti ja vaivattomasti käyttöön.
21 Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Ajan tasalla oleva henkilöstösuunnittelu ja - palvelut Henkilöstön osaamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Henkilöstöohjelman sekä työsuojelun toimintaohjelman (sis. perehdytysasiat) päivitys ja käyttöönotto, TVT-, TSAsekä henkilöstön ammatillisen osaami-sen kehittämisen prosessien toimivuus Suunnitelmien päivitys viim. 4/2019, suunnitelmissa mainittujen toimenpiteiden arviointi, (tasot I III hallintokunnittain) TVA ja TSA-prosessien säännöllistäminen Ajan tasalla oleva henkilöstöraportointi ja - ohjaus Hallinnon haavoittuvuuden vähentäminen Työterveyshuollon toimivuus Ajan tasalla olevat talouspalvelut, taloussuunnittelu sekä sisäinen talousneuvonta Henkilöstötilinpäätös+ TYHY-suunnitel-man toteutuminen + toimenpide-ehdotuk-set Sijaisuusjärjestelyt, Osaamisen poistuman kattaminen Työterveyshuollolla toteuttaja Sisäisten talouspalvelujen prosessien toimivuus, sisäinen asiakastyytyväisyys Uusimuotoinen henkilöstötilinpäätös tehty vuodesta 2018 Täydennyskoulutuksen määrä/vuosi/henkilö Kaikille on määritelty sijainen, eläke- ym. osaamispoistumat ennakoitu/järjestelty Työterveyshuoltopalveluilla uusi toteuttaja 1/2019 alkaen - työterveyshuollon toimintasuunnitelma voimassa Sisäinen asiakastyytyväisyys kiitettävällä tasolla Sitova Sairauspoissaolot Sairauspoissaolojen määrä Sitova Työllisyydestä huolehtiminen Työttömyysluvut Muihin toimenpiteisin ohjaamisen käytänteiden muotoi-lu moniammatillisena verkostotyönä Sairauspoissaolojen vähenemistrendin jatkuminen Työttömyysluvut, työllistäminen (htv), oppisopimukseen ja muihin toimenpiteisiin ohjattujen määrä.
22 Sitova Asiakaspalvelupisteen kehittäminen osana kunnan muuta toimintaa Yhteispalvelupisteen muuttuminen asiakaspalveluiksi Etä- ja monimuoto-palveluiden toiminnan sujuvuus ja monikanavaisuus Asiakaspalvelupiste kunnan info-/ohjauspisteenä/tiketöintien sujuvuus Infopisteeseen määriteltyjen toimintojen sujuvuus Sitova Perustoimeentulotuen asiakasohjaus- ja neuvontaprosessien sujuvuus ATK-palvelujen kehittäminen Perustoimeentulotuki Kelalle, tuki- ja toimintatavan opas-tus asiointipisteestä ATK-palvelut osana sujuvaa ja tehokasta työtä Perustoimeentulotukeen liittyvien ohjaustoimien sujuvuus Toimiva ylläpito, kehittäminen resurssien puitteissa Kuntalaisten palveluarkkitehtuuri Suomi.fi-palvelujen käyttöönotto ja jatkuva ylläpito Osallisuus, vaikuttaminen, hallinnon läpinäkyvyys Velvoitteet hoidettu oikea-aikaisesti Vuorovaikutuksen ja osallisuuden varmistaminen, tiedottamisesta vuorovaikutukseen ja aitoon kuulemiseen KaPa-lain edelleyttämät palvelukuvaukset ym. toiminnassa ja ajantasaisia Uudet kotisivut käytössä 1.1.2019 mennessä Asianhallintaohjelmat käytössä Kunnanhallituksen toimintakate on 773 600 euroa.
23 Kunnanhallituksen talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2018 2019 2020 2021 Toimintatuotot Myyntituotot Korvaukset kunnilta ja kuntay 8 242,00 8 242,00 8 242,00 Myyntituotot 8 242,00 8 242,00 8 242,00 Tuet ja avustukset 32 500,00 49 760,00 49 760,00 49 760,00 Muut toimintatuotot Muut toimintatuotot 2 800,00 2 800,00 2 800,00 Muut toimintatuotot 2 800,00 2 800,00 2 800,00 Toimintatuotot 32 500,00 60 802,00 60 802,00 60 802,00 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -345 630,00-357 278,00-357 278,00-357 278,00 Palkat ja palkkiot -345 630,00-357 278,00-357 278,00-357 278,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -80 725,00-76 092,00-76 092,00-76 092,00 Muut henkilösivukulut -17 644,00-11 230,00-11 230,00-11 230,00 Henkilösivukulut -98 369,00-87 322,00-87 322,00-87 322,00 Henkilöstökulut -443 999,00-444 600,00-444 600,00-444 600,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -60 300,00-59 570,00-59 570,00-59 570,00 Muiden palvelujen ostot -264 829,00-268 005,00-268 005,00-268 005,00 Palvelujen ostot -325 129,00-327 575,00-327 575,00-327 575,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -13 054,00-11 350,00-11 350,00-11 350,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 054,00-11 350,00-11 350,00-11 350,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -11 200,00-11 200,00-11 200,00-11 200,00 Avustukset -11 200,00-11 200,00-11 200,00-11 200,00 Muut toimintakulut Vuokrat -32 737,00-32 037,00-32 037,00-32 037,00 Muut toimintakulut -8 750,00-7 640,00-7 640,00-7 640,00 Muut toimintakulut -41 487,00-39 677,00-39 677,00-39 677,00 Toimintakulut -834 869,00-834 402,00-834 402,00-834 402,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -802 369,00-773 600,00-773 600,00-773 600,00
24 1.5 ELINKEINOLAUTAKUNTA Elinkeinolautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Lomituspalvelut Elinkeinopalvelut Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Visio Talousarvion sisältö Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio. Hallintopalvelujen vastuualue vastaanottaa ja käsittelee hakemuksia, sekä tekee niihin liittyvät maksatukset, laskutukset ja takaisinperinnät. Hallintopalvelut tarjoaa asiantuntevaa palvelua ja on asiantunteva ja tehokas yhteistyökumppani kunnan kaikille yrittäjille. Lakisääteiset maaseutuelinkeinoviranomaisen palvelut ostetaan Pihtiputaan maaseutuhallinnon paikallisyksiköltä. Maaseutuhallinto hoitaa kaikki maaseutuelinkeinoviranomaiselle laissa säädetyt tehtävät ja palvelut, joista keskeisimpiä ovat: -maatalouden tukijärjestelmiin - petoeläinvahinkoihin -peruslohkorekisteriin -tukioikeusrekisteriin -eläintenpitäjärekisteriin -hukkakauralakiinliittyvät tehtävät. Kustannukset kuuden kunnan alueella toimivassa yksikössä jaetaan viljelyssä olevan peltoalan perusteella. Elinkeinolautakunta käsittelee kehittämisrahaston hakemukset ripeästi, sekä valmistelee elinkeinoihin liittyviä asioita kunnanhallitukselle ja valtuustolle.
25 Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Kaikki tuet saadaan haettua ja Maksuluvan auetessa 98 % tuista lähtee maksatettua aikataulussa maksuun Sähköisen tukihaun lisääminen Ripeä kehittämisrahaston hakemusten käsittely Hakemuksista 95 % tulee sähköisesti. Päätös 1 kk:n kuluessa hakemuksen jättämisestä Hallintopalvelujen toimintakate on 54 117 euroa. Vastuualue Lomituspalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Toiminta-ajatus Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua. Visio Parannetaan viljelijöiden mahdollisuutta jaksaa työssään sekä varmistetaan, että lomittajien työpaikat säilyvät ja pysyvät koko-aikaisina. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Tavoitteet Keuruu tuottaa maatalousyrittäjän lomituspalvelut alueella. Kinnulan kunta tukee maksullista lomittaja-apua kinnulalaisten lomansaajien osalta. Tällä pyritään vaikuttamaan positiivisesti maatalousyrittäjien mielialaan ja jaksamiseen. Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Maatalousyrittäjät käyttävät Käyttö vähintään 35 tuntia/palveluja maksullista lomittaja-apua käyttävä yrittäjä Lomituspalvelujen toimintakate on 4 000 euroa.
26 Vastuualue Elinkeinopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Elinkeinolautakunta ja maaseutusihteeri Sinikka Linnakallio Elinkeinopalvelut luo toimintaedellytyksiä nykyisille yrityksille sekä uusille toimialoille ja yrityksille. Visio Kinnula tarjoaa yrityksille ja perheille joustavasti ja luotettavasti edellytyksiä yrittää ja asua maaseutuympäristössä. Talousarvion sisältö/ keskeiset muutokset Kunta edistää elinkeinoelämän kehittymistä ja työllisyyden parantamista laadukkailla ja korkeatasoisilla elinkeinopalveluilla, jotka tuottaa alueella kuntien yhteisesti omistama kehittämisyhtiö Witas Oy. Lisäksi kehittämisyhtiö huolehtii alueen matkailumarkkinoinnista. Witakselle maksettava kuntaraha pitää sisällään myös alueella toimivien hankkeiden kuntaraha-osuuden. Kehittämisyhtiö on laatinut oman toimintansa suunnitelmat, jotka tukevat kunnan elinvoimaa ja kehitystä. Kunta huolehtii omalta osaltaan teollisuuden tontti- ja toimintaympäristöön liittyvistä tarpeista kaavoituksen kautta. Kunta rakentaa elinkeinoelämän tarvitseman infrastruktuurin ja lisäksi on tarpeen mukaan mukana rakentamassa toimitiloja yrityksille. Tavoitteena on vahvistaa positiivista kuntakuvaa ja saada siten Kinnula houkutteleaksi paikaksi yrittäjille, sekä esim. etätöitä tekeville henkilöille. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Sitova Hyvät elinkeinojen kehittymisen Yritysten ja työpaikkojen määrä edellytykset + merkkinen Neuvontapalvelut yrittäjien saatavilla ja mahdollisimman läheltä Yrittäjien tyytyväisyys palveluihin Elinkeinopalvelujen toimintakate on 133 000 euroa.
27 Elinkeinolautakunnan talousarvio (euroa) Ed.Budj. Budjetti Suun. I Suun. II 2018 2019 2020 2021 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Maksetut palkat ja palkkiot -3 700,00-3 700,00-3 700,00-3 700,00 Palkat ja palkkiot -3 700,00-3 700,00-3 700,00-3 700,00 Henkilösivukulut Eläkekulut -880,00-880,00-880,00-880,00 Muut henkilösivukulut -160,00-160,00-160,00-160,00 Henkilösivukulut -1 040,00-1 040,00-1 040,00-1 040,00 Henkilöstökulut -4 740,00-4 740,00-4 740,00-4 740,00 Palvelujen ostot Asiakaspalvelujen ostot -31 200,00-31 158,00-31 158,00-31 158,00 Muiden palvelujen ostot -111 600,00-110 430,00-110 430,00-110 430,00 Palvelujen ostot -142 800,00-141 588,00-141 588,00-141 588,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -500,00-600,00-600,00-600,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -500,00-600,00-600,00-600,00 Avustukset Avustukset yhteisöille -42 000,00-39 000,00-39 000,00-39 000,00 Avustukset -42 000,00-39 000,00-39 000,00-39 000,00 Muut toimintakulut Vuokrat -5 189,00-5 189,00-5 189,00-5 189,00 Muut toimintakulut -5 189,00-5 189,00-5 189,00-5 189,00 Toimintakulut -195 229,00-191 117,00-191 117,00-191 117,00 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -195 229,00-191 117,00-191 117,00-191 117,00
28 1.6 PERUSTURVALAUTAKUNTA Perusturvalautakunnan toimialue koostuu seuraavista vastuualueista: Hallintopalvelut Perhepalvelut Vanhusten ja vammaisten palvelut Terveyspalvelut Perusturvan toiminta-ajatuksena on asiakaslähtöinen ja asiantunteva palvelu ihmisen elämänkaaren kaikissa vaiheissa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn saavuttamiseksi, ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Perusturvan arvopohja muodostuu tasaarvon, oikeudenmukaisuuden, vastuullisuuden ja hyvinvoinnin arvoista. Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus liittyvät palveluiden tavoitettavuuteen, saatavuuteen, saavutettavuuteen, palveluiden yhdenmukaisiin myöntämiskriteereihin ja päätöksenteon tasapuolisuuteen. Vastuullisuus toteutuu ammatillisena osaamisena, jatkuvana kouluttautumisena ja asiakkaan/potilaan vahvana vastuullistamisena omaan hyvinvointiinsa. Perusturvan talousarviosta noin 90 % muodostuu ostopalveluista. Kuntalain mukaan kunnan on laadittava taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (ns. suunnittelukausi), josta ensimmäinen on talousarviovuosi. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu siirtyy maakunnille. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy Keski- Suomen maakunnalle mahdollisesti 1.1.2021 alkaen. Vastuualue Hallintopalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Toiminta-ajatus Perusturvalautakunta, perusturvajaos, sosiaalijohtaja Hallintopalvelujen tavoitteena on turvata kuntalaisille asiakasnäkökulmasta riittävät, saatavilla ja saavutettavissa olevat kohtuuhintaiset, tasapuoliset, laadukkaat ja vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Kinnula ja Wiitaunioni (Viitasaari, Pihtipudas) muodostavat yhdessä perusturvan yhteistoiminta-alueen, jolla on yhteinen perusturvalautakunta. Kinnulasta on lautakunnassa kaksi jäsentä. Kinnula vastaa itsenäisesti henkilöstö-, sopimus- ja talousasioista. Perusturvalautakunta toimii sosiaalihuoltolain ja kansanterveyslain tarkoittamana monijäsenisenä toimielimenä, joka hyväksyy yhtenäiset seudulliset ohjelma-asiakirjat, soveltamisohjeistukset, myöntämiskriteerit ja palkkiot. Kinnulan kunnanhallitukselle valmistelevana toimielimenä toimii perusturvajaos, jonka valtuusto nimeää valtuustokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan.
29 Kinnulan sosiaali- ja terveystoimen palvelut tuotetaan pääosin ulkoisella monituottajamalliin perusturvalla tilaaja-tuottajamallilla. Suurimmat ulkoiset palveluntuottajat ovat Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Suomen Terveystalo Oy, lisäksi on lukuisia pienempiä palveluntuottajia. Hallinnollisesti tilaaja-tuottaja-mallissa painottuvat sopimuksen ohjaukseen, seurantaan ja valvontaan liittyvät tehtävät. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Työpaikkakokous Määrä 24 kertaa/vuosi Sitova Henkilöstökokous Määrä 2 kerta/vuosi Sitova Valvontakäynnit Määrä Paikalliset palveluntuottajat/ min. 1 käynti vuodessa Sitova Seurantaryhmän kokoontuminen (Kinnulan kunnan ja Terveystalon sopimus) Määrä 3-4 kertaa/vuosi Toiminta Suoritteiden määrä TP17 TA18 TA19 TS20 TS21 Perusturvalautakunnan kokoukset/yhteislautakunta Perusturvajaoksen kokoukset 9 10 12 12 12 12 12 12 12 12 Hallintopalvelujen toimintakate on -136 650 euroa. Vastuualue Perhepalvelut Vastuualueen tilivelvollinen Sosiaalijohtaja, sosiaaliohjaaja ja sosiaalityöntekijä Tulosalueeseen kuuluvat tulosyksiköt 1. Sosiaalitoimen peruspalvelut 2. Lastensuojelu Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö
30 Sisältää sosiaalityön koko laajuudessaan elämänkaarimallin mukaisesti lapsuudesta vanhuuteen. Sosiaalihuollon palveluja järjestetään tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen, asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi, lähisuhde- ja perheväkivallasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen, äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen, päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen, sekä muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen, kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen tarpeeseen. Tuen tarpeeseen vastataan sosiaalityöllä, sosiaaliohjauksella, sosiaalisella kuntoutuksella, perhetyöllä, kotipalvelulla, kotihoidolla, asumispalveluiden, laitospalveluiden, liikkumista tukevien palveluiden, päihdetyön, mielenterveystyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä lapsen ja vanhemman välistä tapaamisen valvontaa järjestämällä. Muu sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikkö sisältää myös mielenterveyskuntoutujien avo- ja asumispalvelut, kriisityön, sosiaalipäivystyksen, kuntouttavan työtoiminnan ja yksilöllisen palveluohjauksen ja neuvonnan asiakkaan elämänhallinnan lisäämiseksi, sekä lastenvalvojan palvelut. Aikuis- ja perhesosiaalityö Aikuis- ja perhesosiaalityön palvelut kohdentuvat erityisesti pitkäaikaistyöttömien, toistuvaistyöttömien, vaikeasti työllistettävien sekä eri syistä tuen tarpeessa olevien lapsiperheiden auttamiseen. Välitystiliasiakkaita on noin 30. Välitystilin kautta edistetään asiakkaan omaa ymmärrystä ja vastuunottoa oman talouden hoidosta pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Perhesosiaalityön asiakkaita on vaihtelevasti 8-15 perheitä. Osa perheistä tarvitsee apua lyhyempi- ja osa pidempikestoisesti. Pääsääntöisesti perheet tarvitsevat tukea vanhempien tai toisen vanhemman jaksamisen tukemiseen joko oman sairauden, lapsen/ lasten sairauden, parisuhdetilanteen, vanhempien mielenterveysongelmien, ohuen tukiverkoston tai muiden syiden vuoksi. Tulevan vuoden aikana jatketaan perhekeskusmallin kehittämistä Kinnulassa yhteistyössä sivistystoimen (kirjasto ja etsivä nuorisotyö) kanssa. Lasten ja perheiden palveluiden osalta erityisesti tukiperhe- ja tukihenkilötoiminnan kehittämiseen on jatkuvaa tarvetta. Perusturvalla on käytössä kriisimajoitustila äkillistä tuen tarvetta varten. Äkillisen kriisityön palvelut ja rikosuhripäivystyksen palvelu ostetaan Kriisikeskus Mobilelta (palvelut 24/7). Sosiaalipäivystyspalvelut tuotetaan Kinnulan, Viitasaaren ja Pihtiputaan kuntien sosiaalityöntekijöiden päivystysringin kautta. Toimeentulotuki ja työllistäminen Toimeentulotukityössä kunnalla ja Kansaneläkelaitoksella on käytössä yhteinen etuustietojen seurantajärjestelmä tiedon siirtoa varten. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ja rahoitus on kuntien vastuulla. Ehkäisevä toimeentulotuki kohdennetaan erityisesti tilanteisiin, joissa voidaan tukea kuntoutumista, työllistymistä tai opiskelua. Sitä
31 myönnetään myös lapsiperheitten tukeen ehkäisevänä lastensuojeluna tai lastensuojelun jälkihuoltonuoren tukeen yhteiskuntaan kiinnittymisen tukemiseksi. Työttömien työmarkkinatuen kuntaosuuteen varataan talousarviovuonna aiempaa vuotta enemmän. Keskimäärin yli 300 päivää työttömänä olleita on kuukausittain 24 henkilöä ja yli 1000 päivää työttömänä olleita kolme henkilöä. Kunta ja te-toimisto toteuttavat tiivistä yhteistyötä työllistymistä edistävän monialaisen yhteistoiminnan (TYP) ja kuntouttavan työtoiminnan osalta. Kuntouttavassa työtoiminnassa tehdään yhteistyötä mm. Viitaseudun Kumppanuuden kanssa, seurakunnan ja eri järjestöjen kanssa. Kunnalla on myös oma kuntouttavan työtoiminnan ryhmä. Muun sosiaali- ja terveystoimen tulosyksikön vastuualueelta tuotetaan koulukuraattoripalvelut sivistystoimelle. Kuraattoripalvelut ostetaan naapurikunnalta. (12h/viikko). Sosiaaliasiamiestoiminta ostetaan Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta ja alueelliset sijaishuollon asiantuntijapalvelut Keski-Suomen sijaishuoltoyksiköltä. Sosiaalitoimen vastuualueen osalta erittäin merkittävä uudistus toimintavuoden aikana on sosiaalihuollon asiakastiedon arkiston käyttöönotto, siihen liittyvät suunnittelu-, valmistelu ja käyttöönottovaiheen toimenpiteet. Sosiaalitoimen tietohallintojärjestelmiä parannetaan ottamalla käyttöön Pro Consona väestötietojärjestelmä. Sosiaalityön palveluiden tiimiin kuuluu sosiaalijohtaja, sosiaalityöntekijä sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä ja toimistosihteeri. Tavoitteet Sitovuus Tavoite Mittari Mittarin tavoitearvo Sitova Aktivointiehdon täyttävä asiakas tunnistetaan ja laaditaan aktivointisuunnitelma sosiaalitoimen ja TE-toimiston yhteistyönä TYP-yhteistyö % asiakasryhmästä/ aktivointisuunnitelman tekoon osallistuneet asiakkaat 100 % aktivointiehdon täyttävistä asiakkaista Sitova Ennaltaehkäisevä perhetyö Välitystiliasiakkuuteen ohjataan tarpeen mukaan ja samalla laaditaan suunnitelma, miten asiakas itse saisi talouden hallintaan Moniammatillinen yhteistyö, tavoitteena tukea lapsia, nuoria ja perheitä. Tukitoimina mm.perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelut. % välitystiliasiakkaat/ suunnitelmat Käyntimäärät/ lapsiperheet 100 % välitystiliasiak-kuuksien osalta palveluun suostuvista ja sitoutuvista ennaltaehkäisevät käynnit/ lapsiperhe