PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Kokkola/Karleby Ympäristölupayksikkö - Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 29.6.2009 LSU-2009-Y-7 (113) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen hakemus, joka koskee turkistarhan nykyistä toimintaa ja toiminnan laajentamista Kokkolan kaupungin Korpilahden kylässä. Friisfox Oy Yhteyshenkilö: Kaj Friis Friisintie 277 67410 KOKKOLA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungin Korpilahden kylässä tilalla Friisfox RN:o 26:5. Turkistarhalla pidetään nykyisin 600 siitosnaaraskettua pentuineen. Toiminnalle haetaan laajennusta ja laajennuksen jälkeen turkistarhassa pidetään hakemuksen mukaan enintään 1 000 siitosnaaraskettua pentuineen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille tai 50 siitosnaarasketulle. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään turkistarhan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohdan 10 b mukaan, koska kyseessä on turkistarha, joka on tarkoitettu vähintään 2 000 siitosnaarasminkille tai 600 siitosnaarasketulle. HAKEMUKSEN VIREILLETULO JA TÄYDENNYKSET Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 9.1.2009. Hakemusta on täydennetty 8.4.2009 ja 15.6.2009.... Koulukatu 19 PL 262, 65101 Vaasa / Skolhusgatan 19 PB 262, 65101 Vasa Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 40 PL 77, 67101 Kokkola / Torggatan 40 PB 77, 67101 Karleby Puh. / Tfn 020 610 109 Torikatu 16 PL 156, 60101 Seinäjoki / Torikatu 16 PB 156, 60101 Seinäjoki Puh. / Tfn 020 610 109 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/lsu www.miljo.fi/lsu
2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kokkolanseudun kansanterveystyön kuntainliiton terveyslautakunnan valvontaosasto on 11.3.1980 myöntänyt toiminnalle (400 siitosminkkinaarasta ja 50 siitoskettunaarasta) terveydenhoitolain mukaisen sijoituspaikkaluvan. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa alue on merkitty merkinnällä M- maa- ja metsätalousvaltainen alue. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijaitsee Kokkolan kaupungin Korpilahden kylässä noin kuuden kilometrin etäisyydellä kaupungin keskustasta koilliseen. Tarhan lähialueen maankäyttö on maatalousvaltaista haja-asutusta. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin nykyisestä tarha-alueesta ovat luoteessa noin 170 metriä (hakijan asuinrakennus) ja lännessä noin 100 metriä (hakijan isän omistama kiinteistö, jossa sijaitsevat myös hakijan nahoitustilat). Lähin niin sanottu ulkopuolinen asuinrakennus sijaitsee lounaassa noin 210 metrin etäisyydellä. Etäisyydet muihin asuinrakennuksiin lounaassa ovat 410 metriä ja 460 metriä ja lounas-eteläsuunnalla noin 500 metriä. Tarha-alueen pinta-ala laajennuksineen on noin 1,8 hehtaaria. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin tarha-alueen laajennusosalta ovat luoteessa noin 330 metriä (hakijan asuinrakennus) ja lännessä noin 200 metriä (hakijan isän omistama kiinteistö). Lähimmät niin sanotut ulkopuoliset asuinrakennukset sijaitsevat lounaassa noin 220 metrin, 420 metrin, 460 metrin etäisyydellä ja lounas-eteläsuunnalla noin 500 metrin etäisyydellä. Tarha-alueen maaperä on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Turkistarha ei sijaitse pohjavesialueella eikä sen läheisyydessä ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Tarhan käyttövesi hankitaan Kokkolan kaupungin vesilaitokselta. Lähimpään vesistöön, Päiväjärveen, on etäisyyttä noin 550 metriä. Tarha-alueella sijaitsee nykyisin varjotalojen lisäksi siilohuone-huoltorakennus sekä erilaisia varastoja. Laajennuksen yhteydessä alueelle rakennetaan varjotaloja, valumavesien käsittelyjärjestelmä ja lannan siirtokuormauslaatta. Turkistarhan nahoittamo sijaitsee tarhan viereisellä, hakijan isän omistamalla kiinteistöllä muun pienteollisuustoiminnan yhteydessä, jossa sijaitsevat myös varasto- ja sosiaalitilat. Nahoittamoa käytetään nahoituspalveluiden tarjoamiseen myös muille turkistarhoille. TURKISTARHAN TOIMINTA Nykyinen toiminta käsittää 600 siitosnaaraskettua pentuineen. Eläimet on sijoitettu 17 varjotaloon. Varjotalojen yhteispituus on 1 263 metriä. Näistä varjotaloista neljä tullaan peruskorjaamaan voimassa olevien rakentamismääräysten mukaisesti tiivisalusratkaisuilla (300 metriä). Laajennus toteutetaan rakentamalla nykyisten varjotalojen itäpuolelle viisi uutta varjotaloa, joiden yhteispituus on 375 metriä. Tarhan varjotalojen yhteispituus tulee laajennuksen jälkeen olemaan noin 1 638 metriä, ja siellä tullaan hakemuksen mukaan pitämään enintään 1 000 siitosnaaraskettua pentuineen. Tarhalla tullaan tuottamaan vuosittain noin 5 000 ketunnahkaa. Tarha-alue on aidattu. Turkistarhalla käytettävän rehun toimittaa Ab Nyko Frys Oy. Mikäli turkistarhan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, tästä ilmoitetaan viipymättä valvontaviranomaiselle. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös
3 keskeytyksen kesto jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Tarha-alueen kuivatus ja valumavesien käsittely Turkistarha sijaitsee verrattain tasaisella, vesienlaskusuunnaltaan kaakkoon viettävällä kentällä. Tarha-alue on ympärysojitettu ja kuivatettu salaojituksella. Varjotalojen välejä on osittain laskettu alustojen korottamiseksi. Saneeraustoimenpiteiden yhteydessä peruskorjattavien talojen alustat korotetaan tai välit lasketaan vaadittavan perustason mukaiseksi. Kulkuteiltä ja piha-alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan kuormitusta. Hakemuksessa on liitteenä turkistarha-alueen valumavesien käsittelyä koskevat tiedot. Turkistarha sijaitsee Perämeren rannikolla alueella, jonka sadanta on keskimäärin 500 550 mm ja haihdunta keskimäärin 300 mm vuodessa. Kevätsulamisvesien ohijuoksutus sekä haihdunta huomioiden käsittelyjärjestelmään johdettavan veden määräksi on arvioitu 3 000 m 3 vuodessa. Alueen peruskuivatusvedet kootaan tarha-alueen itäiselle sivulle sijoitettavaan tasausaltaaseen tilavuudeltaan noin 150 m 3, josta vedet pumpataan viereen sijoitettavaan noin 150 m 3 selkeytysaltaaseen. Tasausallas varustetaan sulamisvesiä sekä poikkeustilanteita varten ylivirtausputkin sekä sulkulaitteella varustetulla tyhjennysputkella. Järjestelyn tarkoituksena on turvata tarha-alueen peruskuivatuksen toiminta myös erityistilanteissa kuten poikkeuksellisen runsaiden sateiden tai laitehäiriöiden aikana. Tasausaltaan mitoitustilavuus perustuu rankkasateen määritelmään 7 mm/h jolloin altaan valuma-alueelta tuleva vesimäärä on enimmillään noin 130 m 3 /h huomioimatta imeytymistä tai haihduntaa. Siirtopumppaus altaiden välillä tapahtuu erilliseen kaivoon sijoitettavan pumpun avulla. Veden siirtopumppauskapasiteetiksi altaiden välille on mitoitettu enintään 4 l/s. Tällä saavutetaan vähintään 10 tunnin viipymä selkeytysaltaassa. Selkeytysaltaan tyhjentyminen tapahtuu vapaalla virtauksella altaan päästä purkuputken kautta. Saostuskemikaalin (Ferix-3 tai vastaava) syöttö tapahtuu joko injektoimalla siirtopumppauslinjaan (nestemäinen saostuskemikaali) tai liuottamalla altaaseen (rakeinen saostuskemikaali). Tekninen toteutus ratkaistaan olosuhteisiin soveltuvan laitteiston valinnan yhteydessä. Kemikaalin syöttömäärä säädetään järjestelmän käytön yhteydessä sekä todetun ainemenekin että analyyseihin perustuvan puhdistustuloksen perusteella. Järjestelmän toimivuuden indikaattorina käytetään lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuutta, tavoitearvo < 2 mg/l. Hakija on ilmoittanut, että tarha-alueen koillispuolitse virtaavasta valtaojasta otetaan vesinäytteet erikseen alueen ylä- sekä alapuolelta kaksi kertaa vuodessa keväällä ja syksyllä. Näytteistä analysoidaan kokonaisfosfori, kokonaistyppi sekä orgaanisen aineen määrä (BOD7). Näytteenoton yhteydessä arvioitu virtaama ojassa merkitään näytteenottopöytäkirjaan. Valumavesien käsittelyjärjestelmän sijainti ja tekniset tiedot käyvät ilmi hakemuksen liitteenä olevista periaate- sekä leikkauspiirroksista. Tarha-alueen käsitellyt kuivatusvedet johdetaan alueen koillispuolitse virtaavaan peruskuivatusojaan josta edelleen kohti kaakkoa. Myöhemmin vedet yhtyvät Korpilahdenojaan noin 900 metrin etäisyydellä tarha-alueen kuivatusvesien hakemuksessa suunnitellusta purkupisteestä.
4 Varjotalorakenteet Nykyisten varjotalojen lanta-alustat on osittain korotettu ja osa varjotaloista on varustettu automaattijuotoin. Saneerauksen jälkeen varjotalojen räystäät häkin ulkoreunasta ovat 30 cm (räystäs ja vesikouru). Peruskorjattavat (4 kpl) ja lisärakennettavat (5 kpl) varjotalot varustetaan voimassaolevien rakentamismääräysten mukaisesti tiivisalusratkaisuilla (tiivisaluskalvo, keruuputkistot ja umpikaivot) sekä automaattijuotoin. Aikaisemmin rakennettujen tai saneerattujen maanvaraisten talojen osalta toimintaa jatketaan maanvaraisin varjotaloalustoin talojen teknisen käyttöiän loppuun asti. Häkki- ja eläinpaikat Tarvittava eläinpaikkojen lisääminen toteutetaan olemassa olevien varjotalojen peruskorjauksin (häkkien vaihto sekä varjotalojen jatkaminen) sekä uusin rakennettavin varjotaloin. Taulukossa 1 on esitetty tilan häkki- ja eläinpaikat varjotalokohtaisesti saneeraus- ja muutostoimenpiteiden jälkeen (v. 2010 häkkisäännöin). TALO # PITUUS M VÄLIT SARJAT HÄKKIPAIKAT ELÄINPAIKAT 1 80,0 32 3 os. 192 192 2 80,0 32 3 os. 192 192 3 77,5 31 2 os. 124 248 4 77,5 31 2 os. 124 248 5 77,5 31 2 os. 124 248 6 77,5 31 2 os. 124 248 7 75 30 1/2 os. 100 210 8 77,5 31 1/2 os. 104 217 9 72,5 29 1/2 os. 100 203 10 67,5 27 2 os. 108 216 11 65,0 26 2/3 os. 130 182 12 60,0 24 2/3 os. 130 168 13 75,0 30 2/3 os. 150 210 14 75,0 30 2/3 os. 150 210 15 75,0 30 2/3 os. 150 210 16 75,0 30 2/3 os. 150 210 17 75,0 30 2/3 os. 150 210 18 75,0 30 2 os. 120 240 19 75,0 30 2 os. 120 240 20 75,0 30 2 os. 120 240 21 75,0 30 2 os. 120 240 22 75,0 30 2 os. 120 240 Lannan ja jätevesien käsittely Lanta poistetaan kettuhäkkien alta kerran vuodessa elokuusta lokakuuhun ajoittuvana jaksona. Lanta-alustoille levitetään kuivikekerros välittömästi lannanpoiston jälkeen. Tarhalla käytettävät pääasialliset kuivikemateriaalit ovat olki ja turve. Kuivikkeiden kokonaiskäyttömäärä vaihtelee vuosittain saatavuudesta ja toimitustavasta riippuen. Ympäristönsuojeluohjeiden mukainen kuivikemäärä tarhan varjotalometreille lisärakennus- ja saneeraustoimenpiteiden jälkeen
5 on noin 350 m 3 vuodessa. Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Turvetta voidaan levittää häkkien alle tarvittaessa myös kasvatuskaudella ravinteiden sitomisen sekä kärpästen ja lannanhajun vähentämiseksi. Yksikön laskennallisesti tuottama lanta haetulle eläinmäärälle on 500 m 3 vuodessa. Lannanpoiston yhteydessä lantaa voidaan varastoida tilapäisesti lyhyitä aikoja rakennettavalla siirtokuormauslaatalla ennen toimittamista ympäristöluvan omaavaan kompostointilaitokseen (Lohtajan Laatukomposti Oy). Hakija on ilmoittanut hakemuksessaan, että lanta toimitetaan myös peltoviljelyyn. Tarhalla ei ole tällä hetkellä sopimuksia viljelijöiden kanssa. Mikäli lantaa toimitetaan myös peltoviljelyyn, toimitetaan tätä koskevat sopimukset sekä kartat levitysalueista valvontaviranomaiselle. Rakennettavan betonisen siirtokuormauslaatan pinta-ala on 200 m² ja hakemuksen mukaan siinä on yksi 1,5 metriä korkea seinä. Pääosa rehua sisältävästä pesuvedestä kierrätetään seuraavaan rehuun. Muut ruokintalaitteiden pesuvedet johdetaan sakokaivon ja sorasuodattimen kautta käsiteltäväksi yhdessä tarha-alueen valumavesien kanssa (kemikalointi). Sakokaivo tyhjennetään ulkopuolisen urakoitsijan toimesta. Nahoitustoiminnot sijaitsevat erillisessä teollisuusrakennuksessa. Näiden tilojen viemäröinti ei ole yhteydessä turkistarha-alueen jätevesiin. Muut varastot Tarha-alueella säilytetään polttoainetta maanpäällisessä säiliössä, jonka tilavuus on 1 500 l ja joka on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Tarhalla on enintään 40 l muita öljytuotteita, joita säilytetään nykyisin varastorakennuksessa. Kasvatuseläinten toimitussopimukset Mikäli tarhan pentutulos ylittää tarhan sallitun enimmäispaikkamäärän, tullaan ylimenevä eläinmäärä toimittamaan kasvatettavaksi toiselle tarhalle jolla on lupa näiden vastaanottamiseen. Tällä tavoin sijoitettujen pentujen määrä kirjataan tarhan tuotantokirjanpitoon ja raportoidaan lupaviranomaiselle vuosiyhteenvetotietojen yhteydessä. Juomalaitteet Juomalaitteet pidetään hyvässä kunnossa ja niiden kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat ketun ruhot ja rasvat sekä kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet. Jätteet välivarastoidaan turkistarhalla ja toimitetaan käsittelylaitokseen (Ab Nyko Frys Oy). Toiminnassa syntyvä kuiva nahoituspuru poltetaan lämmityskattilassa. Pilaantunut rehu kompostoidaan lannan seassa. Muovijäte ja ongelmajätteet toimitetaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti niille osoitettuihin paikkoihin. Metalliromu noudetaan pois tarhalta metalliromuyrityksen toimesta. Hakija on ilmoittanut, että ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta.
6 Toiminnasta aiheutuva liikenne Hakija on ilmoittanut, että tarha sijaitsee paikallistien välittömässä tuntumassa josta on kulkuyhteys omien liittymien kautta. Tarhan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan Friisfox Oy:n turkistarhan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa edustavat ympärivuotiset juottojärjestelmät sekä saneerattavien ja uudisrakennettavien varjotalojen tiivisalusratkaisut (tiivisaluskalvo, keruuputkistot ja umpikaivot). Olemassa olevan turkistilan saneerauksen yhteydessä toteutettavaa valumavesien kemikalointia voidaan pitää parhaan ympäristökäytännön mukaisena. Haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään kuiviketurpeen käytöllä. Rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lokkien tai muiden vahinkolintujen aktiivista torjuntaa ei lähialueen maankäyttö huomioiden katsota tarkoituksenmukaiseksi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kokkolan kaupungin ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisilla ilmoitustauluilla 22.4. 25.5.2009 välisenä aikana. Hakemusta koskevat asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Kokkolan kaupungin ympäristötoimistossa. Hakemuksen vireilläolosta on lähetetty tieto turkistarhan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. A on esittänyt muistutuksessaan vaatimuksina, että ympäristölupahakemus tulee evätä kokonaan. Mikäli ympäristölupa vastoin luuloa myönnettäisiin, tulee lupamääräyksiä olennaisesti muuttaa ja tiukentaa. Varataan samalla mahdollisuus korvausvaatimusten esittämiseen myöhemmin. Perusteluina muistuttaja on esittänyt muun muassa, että A:n omistaman kiinteistön etäisyys turkistarhasta on vajaat 200 metriä eli noin 180 metriä. Viranomaisen tulee ennen päätöksen tekemistä huolellisten tarkastusten ja mittausten avulla selvittää täyttääkö kettutarhan sijoitus laajennuksineen ja sen hoitaminen haittatekijöiden estämiseksi tarkoitetut yleiset vaatimukset vaiko ei. Siinä tarkastelussa naapurikiinteistön sijainnilla on olennainen merkitys. Lupahakemukseen oheistettu periaatepiirros toimintojen sijoittumisesta osoittaa laajennusosan olevan entistä lähempänä A:n omistamaa kiinteistöä ja vakituista asuntoa kuin kettutarhan ns. vanhempi osa. Muistuttaja toteaa myös, että viranomaisen ei tule sallia aikaisemmin rakennettujen tai saneerattujen varjotalojen toiminnan jatkamista maanvaraisin varjotaloalustoin. Lannan ravinteiden huuhtoutuminen valumavesiin on tehokkaasti estettävä. Tällaisia toimenpiteitä ovat varjotalojen
7 alustojen korotukset, vesitiiviit kalvot, räystäskourut, riittävän pitkät räystäät sekä vähän vettä kuluttavat ympärivuotiset juottojärjestelmät ja tippumista estävät tekniset ratkaisut. Riittämätön valvonta edesauttaa vahinkojen syntymistä. Muistuttaja toteaa, että lanta-alustojen tyhjentämisen tulee tapahtua useammin kuin kerran vuodessa. Ympäristölle aiheutuu vahinkoa turkiseläinten lannan sisältämästä fosforista ja typestä. Turkistarhan ympäristön järjestelyistä ja hoidosta riippuu kuinka paljon lannan ravinnemäärästä kulkeutuu ympäristöön. Tarhoilla, jotka seisottavat lantakasoja kauan häkkien alla poistamatta niitä, on päästöjen määrä suurempi. Tältä osin on kysymys myös eläinsuojeluongelmasta. Muistuttaja toteaa myös, että turkistarha aiheuttaa jo nykyisellään myös eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille ainakin hajun, pölyn ja melun muodossa. Rasitusta on pidettävä kohtuuttomana ottaen huomioon sen sijainti lähellä poikkeuksellisen lähellä vakinaista asutusta, sen epätavanomaisuus ja voimakkuus monella tavalla ympäristöä pilaavana ja terveyttä vaarantavana. Muistuttaja toteaa, että edellä lausutuin perustein pyydetään, että lupahakemus kokonaisuudessaan hylättäisiin. Jos lupahakemus vastoin luuloa hyväksyttäisiin, tulee lupaehtojen olla selkeät ja sanktiot lupaehtojen noudattamatta jättämisestä riittävät. Lausunnot Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuolto on 7.5.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut muun muassa, että terveydensuojelulain mukaan elinympäristöön vaikuttava toiminta on suunniteltava ja järjestettävä siten, että väestön ja yksilön terveyttä ylläpidetään ja edistetään. Toimintaa on harjoitettava siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. Jätteiden säilyttäminen, kerääminen, kuljettaminen, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteveden johtaminen ja puhdistaminen on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa. Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuolto on todennut myös, että ympäristölupahakemukseen ei ole terveydelliseltä kannalta huomautettavaa, mikäli toiminta on hakemuksen mukaista. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on 22.5.2009 ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa todennut muun muassa, että turkistarhojen osalta on tärkeää, että toiminnanharjoittajat joutuvat noudattamaan samoja pelisääntöjä. Toiminnanharjoittajat kuuluvat eläinmäärien nojalla alueellisen ympäristökeskuksen tai Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunnan alaisuuteen. Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että on toiminnanharjoittajien tasapuolisuuden vuoksi tärkeää, että lupamääräykset ovat yhteneväisiä. Erityisen tärkeitä ovat jätteiden sekä lannan levittämistä tai käsittelyä koskevat määräykset. Tasapuolisuuden vuoksi lannan levittäminen tulee rajata ympäristölupien ulkopuolelle. Näin lannan levitystä ohjaa nitraattiasetus (931/2000) ja voimassa olevat kunnalliset ympäristönsuojelumääräykset. Lupapäätöksissä olisi kuitenkin toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun vuoksi hyvä mainita velvoite noudattaa voimassa olevia kunnallisia ympäristönsuojelumääräyksiä. Mikäli lannan levitystä koskevissa periaatteissa tapahtuu muutos, esim. ympäristönsuojelumääräysten tarkistamisen yhteydessä, astuvat ne samanaikaisesti voimaan kaikkien alan toiminnanharjoittajien keskuudessa lupaviranomaisesta tai tilan koosta riippumatta. Muussa tapauksessa jokaisen tilan ympäristöluvat olisi tarkastettava erikseen, mikäli levityksen suhteen tulee muutoksia.
8 Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa myös, että Länsi-Suomen ympäristökeskuksen tulee rajata lannan levittämistä koskevat määräykset lupapäätöksen ulkopuolelle. Lupapäätökseen tulee kuitenkin kirjata informatiivisena toiminnanharjoittajan velvollisuus noudattaa lannan levityksessä, mitä nitraattiasetuksessa (931/2000) asiasta on sanottu, sekä Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä. Rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut muun muassa, että koska hakija on ilmoittanut, että lantaa voidaan luovuttaa myös levitettäväksi peltojen lannoitukseen, lannan levittämiseen vaadittava levityspinta-ala tulee kirjata päätökseen. Ympäristölupapäätökseen tulee kirjata luovutettavan lannan maksimipaino / tilavuus ko. peltopinta-alalle. Toiminnanharjoittajalla tulee olla tällöin voimassa oleva sopimus lannan toimittamisesta vastaanottajan kanssa. Lisäksi lannankuormauslaatta tarha-alueella tulee sijoittaa kauemmaksi lähimmästä naapurista haju- ja kärpäshaittojen vähentämiseksi esimerkiksi rakentamalla yksi uusi varjotalo tarhan länsipäähän ja sijoittamalla kuormauslaatta sen tilalle tarha-alueen itäpäähän ympärysojien sisäpuolelle. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa myös, että sakokaivo- ja umpisäiliölietteen toimittamisesta jätevedenpuhdistamolle tulee olla sopimus Kokkolan Veden kanssa. Saostuskaivot on tyhjennettävä vähintään kerran vuodessa. Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että maanpäällisten yli 1 m3:n polttonestesäiliöiden sekä nestemäisten kemikaalisäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai ne on vaihtoehtoisesti sijoitettava riittävän suuriin ja tiiviisiin suoja-altaisiin. Polttonesteen jakelu yli 1 m3:n säiliöstä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Jakelupisteen luona on myös oltava riittävä määrä imeytysaineita ja työkaluja mahdollisten polttonesteiden valumien talteen korjaamiseksi. Yli 1 m3:n säiliöt suositellaan varustettavan ylitäytön estolaittein. Tarhalla oleva 1 500 litran polttonestesäiliö tai jakelualue ei täytä em. vaatimuksia. Vaatimukset on täytettävä vuoden 2011 loppuun mennessä. Em. vaatimukset ja siirtymäaika puutteiden korjaamiseksi vastaavat sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Vaatimukset on siten syytä kirjata lupamääräyksiksi. Kappaletavarana säilytettävät kemikaalit ja nestemäiset jätteet tulee varastoida siten, että niiden leviäminen ympäristöön on asianmukaisin suojarakentein estetty myös mahdollisen vuoden sattuessa. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että jätteet tulee toimittaa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle käsiteltäväksi. Nahoituspurun osalta ilmoitettu toimituspaikka ei ole luvallinen. Lautakunta on todennut lausunnossaan myös, että lanta on poistettava tarhalta 2 kertaa vuodessa. Lanta on kompostoitava asianmukaisesti ennen sen mahdollista luovuttamista maanviljelijälle. Kompostoimatonta turkislantaa ei saa luovuttaa toiminnanharjoittajalle tai laitokselle, jolla ei ole asianmukaista ympäristölupaa vastaanottoon. Kokkolan kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on todennut, että toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa toiminnastaan: Tuotanto: siitoseläinten, tuotettujen nahkojen sekä kuolleiden eläinten määrä vuodessa. Jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja ajankohdat. Kuivikkeiden käyttö lanta-alustoilla: käytetty kuiviketyyppi, kuivikkeen lisäysajankohdat, lannanpoistoajankohdat, lisäysmäärät ja kuivikekerroksen paksuus. Lannankäsittely: lannanpoistoajankohdat, lantamäärät, lannan vastaanottopaikka ja lannanluovutus sopimukset. Tarhalla tehdyt korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet.
9 Rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa myös, että toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa poikkeuksellisista tilanteista myös Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisille. Hakijan kuuleminen ja vastine Lausunnon johdosta hakijalle annettiin 26.5.2009 kirjeellä mahdollisuus antaa vastine 25.6.2009 mennessä. Hakija ei jättänyt lausunnosta ja muistutuksesta vastinetta. Tarkastus Turkistarhalla on lupaharkinnan johdosta tehty tarkastus 28.5.2009. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty lupahakemusasiakirjoihin ja tarkastusta koskevat tiedot on viety ympäristöhallinnon vahti-tietojärjestelmään. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntää Friisfox Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan turkistarhan toiminnalle Kokkolan kaupungin Korpilahden kylässä tilalla Friisfox RN:o 26:5 lupamääräyksissä ilmikäyvin edellytyksin. Ympäristökeskus on katsonut, että hakemuksesta poiketen turkistarhassa saa pitää enintään 820 siitosnaaraskettua vuoden 2010 loppuun saakka ja sen jälkeen enintään 720 siitosnaaraskettua. Lisäksi poikkeuksena hakemukseen kaikki turkistarhalla syntyvä lanta tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Kokkolan kaupungin ympäristöterveydenhuollon ja rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnot sekä A:n muistutus on otettu huomioon lupamääräyksissä esityksen mukaisesti. Jätevesien varastointi ja käsittely on huomioitu lupamääräyksessä 5. Ympäristökeskus on huomioinut lupamääräyksessä 7, että polttonestesäiliöiden vaatimusten tulee vastata sisällöltään Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. Jätteiden käsittely ja loppusijoitus sekä toiminnan tarkkailu on huomioitu lupamääräyksissä 6 ja 9. Vaatimus siirtokuormauslaatan sijoittamisesta kauemmaksi lähimmästä häiriintyvästä asuinkiinteistöstä esimerkiksi rakentamalla yksi uusi varjotalo tarhan länsipäähän ja sijoittamalla kuormauslaatta sen tilalle tarha-alueen itäpäähän ympärysojien sisäpuolelle ei ole tarpeen, koska lanta on määrätty varastoida tarhalla vain tilapäisesti lyhyitä aikoja ja se tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Lannan siirtokuormauslaatan sijaitessa tarha-alueen itäpuolella voisi se lisätä haittavaikutuksia lounaassa sijaitseville asuinkiinteistöille. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen sekä hajuhaittojen torjunta on huomioitu lupamääräyksessä 3. Tarha-alueen kuivatus ja valumavesien puhdistaminen on huomioitu lupamääräyksessä 4 ja varjotalojen rakenteet lupamääräyksessä 2.
10 Kokkolan kaupungin voimassa olevat ympäristösuojelumääräykset on otettu huomioon lupamääräyksessä 10. Toiminnanharjoittajan ilmoitusvelvollisuus poikkeuksellisista tilanteista on huomioitu lupamääräyksessä 12. Ympäristökeskus on jättänyt korvausvaatimusvarauksen tutkimatta ympäristöluvan yhteydessä. Korvausvaatimus tulee saattaa vireille yleisessä tuomioistuimessa ja korvaamiseen sovelletaan ympäristövahinkojen korvaamisesta annettua lakia (737/94). LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinmäärä ja varjotalometrit Turkistarhassa saa pitää enintään 820 siitosnaaraskettua pentuineen vuoden 2010 loppuun saakka kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 5 740 kettua. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään 720 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettua eläinmäärä on enintään 4 740 kettua. Eläimet tulee sijoittaa 22 tavanomaisin häkein varustettuun varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään 1 638 metriä. 2. Varjotalojen rakenne ja virtsan varastointi ja hyödyntäminen Uudet (5 kpl) ja peruskorjattavat (4 kpl) varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Nämä varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla (0,5 mm paksu HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali), ja alustoille kertyvät nesteet tulee johtaa keruuputkistoissa vesitiiviisiin umpisäiliöihin hakemuksen mukaisesti. Säiliöt tulee tyhjentää tarvittaessa ainakin kerran vuodessa ja virtsa tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Kaikkien varjotalojen räystäiden tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunan ulkopuolelle tai ne tulee varustaa vesikouruin vuoden 2010 loppuun mennessä. Lanta-alustoja tulee korottaa vähintään 30 cm ympäröivästä maanpinnasta vuoden 2010 loppuun mennessä ja korotusta tulee ylläpitää. Kaikki varjotalot tulee varustaa ympärivuotisella automaattijuottojärjestelmällä ja järjestelmää tulee huoltaa säännöllisesti. Peruskorjattavien varjotalojen (nro 14 17) tiivisalusratkaisut (tiivisaluskalvo, keruuputket ja umpikaivot) tulee olla rakennettuna ennen 2010 kasvatuskauden alkua ja ennen kuin eläimiä aletaan tarhata näissä varjotaloissa. Kun muut vanhat varjotalot uusitaan, tulee niiden alle asentaa vesitiivis lannan- ja virtsankeräysjärjestelmä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kertyvä virtsa tulee varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä, jotka tulee varustaa kannella sadevesien pääsyn estämiseksi säiliöihin. 3. Lannan poisto, varastointi ja hyödyntäminen sekä hajuhaittojen torjunta Lanta tulee poistaa varjotalojen alta ketuilta vähintään kaksi kertaa vuodessa siten, että lannan poistoajankohdat ajoittuvat sekä keväälle että syksylle. Lannan poisto tulee suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lannan poistossa tulee noudattaa tarkkuutta niin, ettei lantaa pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lanta-alustoilla tulee käyttää runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita tulee lisätä aina lannanpois-
11 tojen yhteydessä ja turvetta myös lannanpoistojen välillä. Kuivikekerroksen paksuus tulee jatkuvasti olla vähintään 10 cm. Lanta tulee toimittaa ympäristöluvan omaavalle kompostointilaitokselle (Lohtajan Laatukomposti Oy) varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Lanta voidaan varastoida tilapäisesti lyhyitä aikoja lannan poiston yhteydessä tarhalle rakennettavalla siirtokuormauslaatalla. Siirtokuormauslaatan välivarastointitilavuutta tulee olla vähintään 200 m 3. Siirtokuormauslaatta tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Siirtokuormauslaatan pohjapinta-ala tulee olla vähintään 200 m 2 ja siinä tulee olla yksi vähintään 1,5 metriä korkea seinä ja kaksi vähintään 0,5 metriä korkeaa seinää. Lisäksi se tulee varustaa 0,5 metriä korkealla ajoluiskalla tai vastaavalla tavalla estäen jätevesiä huuhtoutumasta ympäristöön. Siirtokuormauslaatta tulee olla rakennettuna 31.12.2010 mennessä. Jos toiminnanharjoittaja suunnittelee muutoksia lannan tai virtsan käsittelyssä, täytyy hänen hyvissä ajoin hakea muutosta ympäristölupaan. Lannan kuormaukset ja kuljetukset tulee järjestää siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. 4. Turkistarha-alueen kuivatus ja valumavesien puhdistaminen Ulkopuolisten puhtaiden vesien pääsy turkistarha-alueelle tulee estää tarkoituksenmukaisella ympärysojituksella. Varjotalojen välit tulee olla salaojitettu. Olemassa olevan turkistarhan valumavedet tulee puhdistaa kemikaloimalla hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti. Kaikki turkistarha-alueen valumavedet, lukuun ottamatta uutta ja peruskorjattavaa varjotaloaluetta missä varjotalot on varustettu tiivisalusratkaisuin, tulee koota tarha-alueen itäiselle sivulle sijoitettavaan vähintään 150 m 3 kokoiseen tasausaltaaseen, josta vedet tulee pumpata kemikaalinsyöttöyksikön kautta viereen sijoitettavaan vähintään 150 m 3 selkeytysaltaaseen. Saostuskemikaalin syöttö tulee tapahtua suoraan siirtopumppauslinjaan, ei liuottamalla altaaseen. Valumavesien käsittelyjärjestelmä tulee olla toiminnassa viimeistään 31.12.2010. Valumavesien käsittelyssä tulee saavuttaa seuraava tavoitepitoisuus vuosikeskiarvoina: Puhdistetun valumaveden kokonaisfosforin tavoitepitoisuus < 2,0 mgp/l. Mikäli tavoitepitoisuuteen ei vuosikeskiarvona laskien päästä, tulee toiminnanharjoittajan esittää valvontaviranomaiselle suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä seuraavan vuoden vuosiraportoinnin yhteydessä. Puhdistamoon tulevasta ja puhdistamosta lähtevästä jätevedestä sekä tarha-alueen koillispuolitse virtaavasta ojasta tulee ottaa vesinäytteet lupamääräyksessä 9 esitetyllä tavalla. 5 Jätevesien varastointi ja käsittely Rehunjakolaitteiden ja rehusiilojen jätevedet tulee johtaa umpikaivoon. Säiliö tulee tyhjentää tarvittaessa ainakin kerran vuodessa ja jätevedet tulee toimittaa ympäristöluvalliseen vastaanottopaikkaan käsiteltäviksi. Rehusiilot tulee vesitiiviin umpisäiliön lisäksi olla varustettu tiiviillä betonialustalla.
12 6. Jätehuolto Jätteiden varastointi alueella ja niiden kuljetus käsittelyyn tai loppusijoituspaikkaan tulee järjestää niin, että varastoinnista tai kuljetuksesta ei aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muutakaan haittaa ympäristölle. Jätettä kuljetettavan henkilön tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätteen ammattimaista kuljettamista koskevaan rekisteriin. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat, rasvainen nahkontapuru, yksittäiset kuolleet eläimet sekä pilaantuneet rehuerät tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kasvatuskauden aikana kuolleille eläimille tulee turkistarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila, kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Rasvainen kaavintapuru tulee toimittaa luvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Mahdollisessa tilakohtaisessa hakepolttolaitoksessa saa polttaa vain puhdasta purua. Turkistarhalla muodostuvat ongelmajätteet tulee toimittaa ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Nahkotut ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään 2-3 kertaa viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kolme kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viikko sen jälkeen, kun nahkonta turkistarhalla on päättynyt, viimeistään kuitenkin helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahkontakauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Syömättä jäänyt rehu tulee kerätä pois ja säilyttää niin, että haittaeläimet eivät pääse siihen käsiksi ja toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jolla on lupa käsitellä vastaanottaa kyseistä jätettä. 7. Polttonesteiden varastointi Mikäli polttoneste- ja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, on ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt sijoitettava suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttonestesäiliöt tulee varustaa myös ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Polttonesteen jakelu yli 1 m 3 :n säiliöstä ajoneuvoihin ja muihin työkoneisiin tulee järjestää tiiviillä alustalla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliö tulee tarkastaa säännöllisesti ja mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Polttonesteiden varastoinnissa tulee noudattaa Kokkolan kaupungissa voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. 8. Rehun varastointi Rehun varastointi ja käyttö turkiseläimille eivät saa aiheuttaa epäsiisteyttä taikka terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säili-
13 öissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehunjakelussa tulee noudattaa huolellisuutta. Toiminnanharjoittajan tulee estää haittaeläinten pääsy käsiksi rehuun kaikissa tilanteissa. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Turkistarha-alueen valumavesien puhdistusjärjestelmää tulee tarkkailla säännöllisesti vähintään kaksi kertaa vuodessa otettavin vesinäyttein. Sekä puhdistamoon tulevasta että puhdistamosta lähtevästä valumavedestä tulee määritellä kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ) sekä virtaama. Ensimmäiset vesinäytteet tulee ottaa viimeistään 31.5.2011. Tarhan koillispuolitse virtaavasta ojasta tulee ottaa vesinäytteet erikseen alueen ylä- sekä alapuolelta viimeistään 31.5.2011 mennessä ja tämän jälkeen viiden vuoden välein. Näytteistä tulee määrittää kokonaisfosfori (kok P), kokonaistyppi (kok N) ja biologinen hapenkulutus (BOD 7ATU ). Näytteenoton yhteydessä tulee arvioida myös virtaama ojassa. Näytteet tulee analysoida akkreditoidulla tai muulla tarkoitukseen hyväksytyllä menetelmällä. Näytteenottajan tulee olla sertifioitu tai soveltuvan koulutuksen saanut. Näytteitä otetaan kunnes ympäristökeskus toisin määrää. Ympäristökeskus voi tarvittaessa muuttaa näytteenottokertoja ja määritysvalikoimaa. Toimintaa, kuten juottolaitteiston sekä valumavesien käsittelylaitteiston kuntoa, tulee tarkkailla riittävän usein ja havaitut ongelmat, kuten vuodot, tulee korjata välittömästi. Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläintenmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannanpoistoajankohta ja toimituspaikat umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat virtsamäärä ja toimituspaikat turkiseläinruhojen, rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät ja toimituspaikat itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat valumavesien käsittelyn tarkkailutulokset muiden jätteiden määrät ja toimituspaikat poikkeukselliset tilanteet ja mahdollinen suunnitelma tehostetusta valumavesien käsittelystä Kirjanpito edellä mainittuine tietoineen tulee lähettää vuosittain aina helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. 10. Muut määräykset Tarha-alueen laajennusosa tulee hakemuksen mukaisesti myös ympärysojittaa ja aidata. Uudet varjotalot tulee rakentaa pakovarmoiksi. Tarha-alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille.
14 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan sekä varauduttava tällaisen tekniikan käyttöönottoon. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. Toiminnanharjoittajan tulee ylläpitää puustoa tarhan uuden puolen (itäpuoli) ja Friisintien välisellä alueella. Lisäksi toiminnanharjoittajan tulee noudattaa Kokkolan kaupungin voimassa olevia ympäristönsuojelumääräyksiä. 11. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uusien varjotalojen käyttöönottoajankohta viimeistään kuukautta ennen käyttöönottoa ympäristökeskukselle. 12. Toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle ja Kokkolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle välittömästi toimintaa koskevista sellaisista muutoksista sekä tavanomaisesta toiminnasta poikkeavista tapahtumista ja onnettomuuksista, joilla voi olla vaikutuksia ympäristöön. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta ympäristölupaa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta (maaperän tai pohjaveden pilaantumista), 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 8 :n 1 momentin mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että 1) tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, 2) toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää, 3) toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta, päästöpaikan sijainnista sekä jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten
15 tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa toiminnan käyttötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Ympäristökeskus on rajoittanut siitosnaaraskettujen määrää 820 ottaen huomioon lähimmät häiriintyvät kohteet. Lupahakemus käsittää toiminnan laajennuksen niin, että laajennuksen jälkeen tarhalla pidetään enintään 820 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään 5 740 kettua, kun siitoseläinten enimmäispentumäärä on arvioitu ketulla olevan 6. Vuodesta 2011 lähtien turkistarhalla saa pitää enintään 720 siitosnaaraskettua pentuineen kuitenkin siten, että kaikkien eläinten yhteenlaskettua eläinmäärä on enintään 4 740 kettua. Eläimet tulee sijoittaa 22 varjotaloon, joiden yhteispituus saa olla enintään 1 638 metriä. Turkistarhan on täytettävä päätöksen MMM 16/EEO/1999 mukaiset häkkien tilavaatimukset. Turkistarhalla syntyvä lanta tulee toimittaa ympäristöluvan omaavaan laitokseen varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Tällä tavalla vähennetään naapuruussuhteista tarkoitettua haittaa. Toiminnan sijoituspaikka on Kokkolan kaupungin yleiskaavassa merkitty merkinnällä M- maaja metsätalousvaltainen alue. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin nykyiseltä tarha-alueelta ovat luoteessa noin 170 metriä (hakijan asuinrakennus), lännessä noin 100 metriä (hakijan isän omistama asuinrakennus, jossa sijaitsevat myös hakijan nahoitustilat) ja lounaassa noin 210 metriä, 410 metriä ja 460 metriä ja lounas-eteläpuolella noin 500 metriä. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin tarha-alueen laajennusosalta ovat luoteessa noin 330 metriä (hakijan asuinrakennus) ja lännessä noin 200 metriä (hakijan isän omistama kiinteistö) ja lounaassa noin 220 metriä, 420 metriä, 460 metriä ja lounas-eteläsuunnalla noin 500 metriä. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus, jossa vastustetaan turkistarhan sijoittumista alueelle muun muassa siitä syystä, että turkistarha aiheuttaa jo nykyisellään eräitä naapuruussuhteista annetun lain 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille ainakin hajun, pölyn ja melun muodossa. Muistuttaja toteaa myös muun muassa, että lannan ravinteiden huuhtoutuminen valumavesiin on tehokkaasti estettävä. Luvassa on annettu tarpeellisia määräyksiä pilaantumisen ehkäisemisestä, erityisesti hajuhaittojen vähentämisestä. Uudet (5 kpl) ja peruskorjattavat (4 kpl) varjotalot varustetaan nykytekniikalla ja vesitiiviillä lanta-alustoilla. Olemassa olevan varjotaloalueen valumavedet kerätään ja käsitellään kemikaloimalla. Ympäristökeskus on hyväksynyt hakemuksessa esitetyn vesienkäsittelyn edellyttäen, että kemikalointi on säännöllistä sekä sillä varauksella, että valumavesien puhdistustuloksia seurataan tehostetusti ja mikäli puhdistamossa ei päästä valumavedelle asetettuun kokonaisfosforin tavoitetasoon, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä tehokkaampiin puhdistustoimenpiteisiin. Turkistarhalla käytetään runsaasti kuivikkeita, erityisesti turvetta ja lanta poistetaan säännöllisesti. Lanta voidaan välivarastoida tilapäisesti lyhyitä aikoja lannan poiston yhteydessä rakennettavalla siirtokuormauslaatalla ennen toimittamista ympäristöluvan omaavaan kompostointilaitokseen (Lohtajan Laatukomposti Oy) varastoitavaksi ja käsiteltäväksi. Haittaeläimiä torjutaan ja lokkilintuja pidetään loitolla hyvällä hoidolla ja pitämällä rehu tiiviissä siiloissa. Ympäristökeskus on katsonut, että tarhan toiminta ja muun muassa pienennetty siitosnaaraskettujen määrä, lannan ja virtsan varastointi ja käsittely, valumavesien käsittely, varjotalojen rakenteet, jätevesien varastointi ja käsittely, jätehuolto, polttonesteiden varastointi, rehun varastointi ja toiminnan tarkkailu ja raportointi on ollut järjestettävissä ja lupamääräykset asetettavissa siten, että luvan myöntämisen edellytykset täyttyvät. Länsi-Suomen ympäristökeskus on
16 myöntänyt toiminnan ympäristöluvan, koska toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä näiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti. Toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset, kun huomioidaan hakijan esittämät ja tässä luvassa määrätyt ympäristönsuojelutoimenpiteet ja tekniikat. Mikäli toimintaa harjoitetaan annettujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perusteet Ympäristöluvan mukaisen eläinmäärän laskemisessa on huomioitu turkistarhan varjotalojen yhteispituus ja häkkikoko ja siten turkistarhassa pidettävä kokonaiseläinmäärä. Toiminnanharjoittajan tulee ottaa eläinmäärän pitämisessä huomioon, mitä siitä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön turkiseläinten pidolle asetetuissa eläinsuojeluvaatimuksissa (päätös nro 16/EEO/1999). (Lupamääräys 1) Rakentamalla varjotalot hakemuksen mukaisesti voimassa olevia maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräyksiä ja ohjeita noudattaen varmistetaan, että sade- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lannan kanssa ja, että lanta-alustoilta ei pääse tapahtumaan ympäristökuormitusta vesistöön, maaperään tai pohjaveteen. Ympäristökuormituksen estämiseksi ja vähentämiseksi uudet ja peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lantaalusratkaisulla (tiivisaluskalvo, keruuputket ja umpisäiliöt) sekä riittävän pitkillä räystäillä, lanta-alustojen riittävillä korotuksilla ja automaattijärjestelmällä. Peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa tiivisalusratkaisuin ennen uuden kasvatuskauden alkua ja ennen kuin eläimiä aletaan tarhata näissä taloissa. (Lupamääräys 2) Poistettaessa lanta säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään vesistöön, pohjavesiin, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö varjotalojen lanta-alustoilla vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys-marraskuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. (Lupamääräys 3) Toiminnanharjoittaja on hakemuksessaan esittänyt toimittavansa lantaa voimassaolevaan luovutussopimukseen perustuen ympäristöluvan omaavaan laitokseen tai peltoviljelyyn. Mikäli lanta toimitetaan myös peltoviljelyyn, on hakija ilmoittanut toimittavansa tätä koskevat sopimukset sekä kartat levitysalueista valvontaviranomaiselle. Hakemuksessa on esitetty koko vuoden lantamäärää vastaavan lannan luovutussopimus kompostointilaitokseen. Ympäristökeskus on hyväksynyt vain lannan lyhytaikaisen varastointitavan ja katsonut, että esitetty lannan siirtokuormauslaatan tilavuus on riittävä, kun lanta välivarastoidaan tilapäisesti lyhyitä aikoja tarhalla sijaitsevassa siirtokuormauslaatalla ja toimitetaan ympäristöluvan omaavaan kompostointilaitokseen varastoitavaksi ja käsiteltäväksi, mikäli siitä pidetään kirjaa lupamääräyksen 9 edellytetyllä tavalla. (Lupamääräys 3) Käsittelemällä turkistarha-alueen valumavedet erillisessä puhdistamossa ja määräämällä tavoitepitoisuudet ainakin fosforin osalta vähennetään toiminnasta aiheutuvaa vesistökuormitusta. Tavoitepitoisuudet voivat muuttua myöhemmin raja-arvoiksi. Ympäristökeskus on katsonut, että koko alueen valumavedet tulee käsitellä johtamalla vedet tasausaltaaseen ja pumppaamalla siitä selkeytysaltaaseen. Tehokas valumavesien puhdistaminen vaatii suunniteltua ja oikein toteutettua ojitusta, jotta mahdollisimman suuri osa alueelta ympäristöön johtavasta valumavedestä voitaisiin käsitellä. Puhdistamon toimintavarmuutta lisätään johtamalla sadevedet puhdistamon ohi. (Lupamääräys 4)
17 Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen turkistarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Johtamalla ruokintalaitteiden ja rehusiilojen jätevedet umpikaivoihin varmistetaan, että vesistön kuormitusta tai maaperän taikka pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei pääse tapahtumaan. (Lupamääräys 5) Toiminnanharjoittajat ovat jätelain perusteella velvollisia mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittajat ovat velvollisia huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Jätehuolto on hoidettava kunnan jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Toiminnanharjoittajan tulee huomioida, että jätteitä kuljettavan tulee olla rekisteröitynyt ympäristökeskuksen ylläpitämään jätetiedostoon, jolloin voidaan varmistaa, että jätteen kuljettamisessa noudatetaan ympäristömääräyksiä. (Lupamääräys 6) Kaikki nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvaiset nahkontapurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1174/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. (Lupamääräys 6) Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä sekä noudattamalla voimassa olevia Kokkolan kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiä estetään maaperän, pinta- tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (Lupamääräys 7) Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu huolellisesti, pitämällä rehut suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään ja vähennetään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (Lupamääräys 8) Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto- ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan ja virtsan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (Lupamääräys 9) Tarha-alueen ympärysojittamisella estetään ympäristöstä virtaavien vesien pääsy alueelle. Aitaamalla koko tarha-alue ja rakentamalla uudet varjotalot pakovarmoiksi estetään eläinten karkailu ympäristöön. Pitämällä tarha-alue siistinä lisätään yleistä viihtyvyyttä. Toiminnanharjoittajien on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Jos ympäristökuormitusta voidaan vähentää parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. (Lupamääräys 10) Ilmoitus käyttöönottotarkastusta varten on tarpeen valvonnan järjestämiseksi. (Lupamääräys 11) Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaisille toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Toiminnanharjoittajien on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennai-