LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN

Transkriptio

1 Ympäristölupayksikkö/Miljötillståndsenheten PL 77, Torikatu 40, KOKKOLA PB 77, Torggatan 40, KARLEBY Puh/Tfn: , faksi/fax YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen Diaarinumero LSU 2005 Y 746 (131) ASIA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. TOIMINNANHARJOITTAJA Kalliokosken Turkis Oy Yhteyshenkilö: Toimi Kalliokoski Halsuantie Lestijärvi TOIMINNAN SIJAINTI JA KUVAUS Turkistarha sijaitsee Lestijärven kunnan Lestin kylässä tilalla Lehtola RN:o 23:25. Turkistarhalla on nykyisin noin siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha alueen pinta ala on noin 3,5 hehtaaria ja varjotalojen yhteispituus noin metriä. Turkistarha sijoittuu Latometsän II luokan pohjavesialueelle, sen muodostumisalueelle. Turkistarha on toiminut vuodesta Ympäristölupaa haetaan nykyiselle toiminnalle. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA TOIMIVALTAINEN VIRANOMAINEN Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 b) mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkin tai hillerin turkistarhaksi taikka vähintään 50 siitosnaarasketun tai supin turkistarhaksi. Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 b) mukaan, koska kyseessä on vähintään siitosnaarasminkin tai hillerin taikka vähintään 600 siitosnaarasketun tai supin turkistarha.

2 ASIAN VIREILLETULO JA HAKEMUKSEN SISÄLTÖ 2 Ympäristölupahakemus on tullut vireille ympäristökeskuksessa Hakemusta on muutettu Muutoshakemuksessaan toiminnanharjoittaja täsmentää, että lupaa haetaan ensisijaisesti toiminnan jatkamiseen nykyisellä sijaintipaikalla olemassa olevien ympäristönsuojelullisin ratkaisuin. Perusteluna toiminnanharjoittaja esittää, että toimintaa on harjoitettu alueella 1970 luvulta saakka. Alue on asuinkiinteistön välittömässä läheisyydessä ja siten valvottavissa mahdollisia ulkopuolisia haitantekijöitä vastaan. Alue on kuiva ja muutoinkin tarhaukseen hyvin soveltuva. Pohjaveden virtaus on tarha alueelta sen reunalla sijaitsevaan puroon päin. Toissijaisesti, mikäli toiminta on siirrettävä pois alueelta, lupaa haetaan tarhauksen jatkamiselle vuoden 2010 loppuun saakka edellyttäen, että yhteiskunta järjestää tarhan siirtorahoituksen ja huomioi rahoituksessa myös toiminnan turvajärjestelmän rahoittamisen. Perustelunaan toiminnanharjoittaja esittää, että toiminnan jatkaminen alueella vuoden 2010 loppuun saakka mahdollistaa uuden alueen hankkimisen ja luvittamisen sekä siirron. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntaliiton ja terveydenhoitolain perusteella myöntämät sijoituspaikkaluvat. Alue on kaavoittamatonta metsätalousvaltaista haja asutusaluetta. TURKISTARHAN YMPÄRISTÖ Turkistarha sijoittuu Lestijärven kunnan Lestin kylään Reisjärvi Räyrinki välisen maantien (751) varrelle lähelle Kannus Kinnula välisen maantien (759) risteyskohtaa. Turkistarhan läheisyydessä sijaitsee toinen turkistarha. Hakijan asuinkiinteistö sijaitsee Reisjärvi Räyrinki maantien toisella puolella vajaan 200 metrin etäisyydellä. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muita asuinkiinteistöjä tai loma asuntoja. Lestijärven kunnan pienteollisuusalue sijaitsee noin metrin etäisyydellä itään. Lähialueella on muutamia soranottokuoppia. Turkistarhan lähiympäristö on muutoin metsätalousvaltaista. Alueella on toiminut myös Kangasvieren kaatopaikka, joka on ollut käytössä vuosina Kaatopaikan toiminta alueella on ollut noin 500 asukasta. Kaatopaikan kunnostuksen lopputarkastus on pidetty LATOMETSÄN POHJAVESIALUE JA MAAPERÄ Latometsän pohjavesialueelle on laadittu vuonna 2002 Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Lestijärven kunnan toimesta pohjavesialuesuunnitelma. Latometsän pohjavesialue rajoittuu luoteisosaltaan Syrinharjun pohjavesialueeseen ja kaakossa Parannankankaan pohjavesialueeseen. Harjun kapea yhtenäinen soravaltainen ydinosa on havaittavissa koko Latometsän alueella, keskiosassa maanteiden risteysalueella ydinosa on hieman laajempi. Harjun reunaosat ovat hiekkavaltaisia, myös hienompirakeisia aineksia (siltti) tavataan paikoin. Pohjavesi on harjun ydinosassa noin 10 metrin syvyydellä maanpinnasta ja reunaosissa vähimmillään noin metrin syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon, ja pohjaveden pääpurkautumispaikka on Pappilanjoki. Pohjavettä purkautuu länsiosassa myös Vähäjärveen ja eteläosassa myös Vähäjärvestä laskevaan Kangaspuroon. Alueen kallioperä koostuu suurimmaksi osaksi granodioriitista. Latometsän pohjavesialueen koillisosassa tavataan pienellä alueella myös

3 gabroa ja dioriittia. Muodostuman rakenne on selvitysten mukaan vedensaannin kannalta hyvä. TURKISTARHAN TOIMINTA Turkistarhalla on enintään pidetty noin siitosnaaraskettua pentuineen. Tarha alueella on 37 varjotaloa. Varjotalojen yhteispituus on noin metriä. Tästä metriä on varsinaista varjotaloa ja 50 metriä niin sanottua puolitaloa. Tarha alueella sijaitsee myös rehun sekoittamiseen tarvittavat tilat, nahkomo, lantala sekä kuivike ja rehuvarasto. Toiminnanharjoittaja on hakemuksen mukaan antanut vuokralle nyt kyseessä olevasta turkistarhasta 40%, joka vastaa noin 450 siitosnaarasketun tuotantoa. Hakemukseen on sisällytetty myös vuokra aluetta koskeva toiminta, joka ei tällä hetkellä kuitenkaan ole käytössä. Hakemuksen mukaan rehua on valmistettu joko itse tai tuotu Kaustisen Turkisrehu Oy:ltä. Pääosin on käytetty ostorehua. Viimeksi rehua tehtiin noin viisi vuotta sitten. Toiminnanharjoittaja ilmoitti puhelimitse, että rehun valmistusta ei enää tehdä kyseisellä kiinteistöllä. Toiminnanharjoittaja ottaa kuitenkin vuosittain vastaan enintään kiloa perkekalaa paikallisilta kalastajilta. Toiminnanharjoittaja on jauhanut kalajätteen välittömästi rehusekoittamon myllyssä ja sekoittanut sen rehuun. Hakemuksen mukainen siitoseläinmäärä pentuineen tuottaa laskennallisesti lantaa noin 550 m³ vuodessa. Lanta poistetaan kerran vuodessa syksyllä ja toimitetaan joko pellolle lannoitteeksi tai sopimusperusteisesti Natural Compost Oy:n kompostointilaitokselle Kaustiselle. Lannan levitykseen on käytettävissä sopimuspeltoa 40 hehtaaria. Lanta varastoidaan tarha alueella sijaitsevassa lantalassa. Lantalan pinta ala on 350 m 2 ja sen kolmella sivulla on metrin korkuiset reunat. Ajoluiskan korkeus on 20 senttimetriä. Turkistarhalla sijaitsee yksi litran ja kaksi litran polttoainesäiliötä, farmarisäiliötä, jotka sijaitsevat maan päällä. Tällä hetkellä säiliöt eivät ole käytössä. Lisäksi nahkomon sisätiloissa säilytetään muita öljytuotteita enintään litraa. Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat turkiseläinruhot ja rasvat, itsestään kuolleet eläimet, nahkontapuru, metalliromu ja sekajäte. Jonkin verran syntyy myös ongelmajätteitä. Hakemuksen mukaan ruhot ja rasvat (92 tonnia/vuosi) toimitetaan Findest Protein Oy:lle Kaustiselle käsiteltäväksi. Rasvaton nahkontapuru (1 tonni/vuosi) poltetaan omassa lämpökattilassa tarhalla. Muut jätteet, kuten metallijätteet ja ongelmajätteet toimitetaan hyötykäyttöasemalle ja niille osoitettuihin keräyspisteisiin. Sekajätteen keräyksestä ja käsittelystä huolehtii Jokilaakson Jäte Oy. Turkistarhan liikenne muodostuu pääasiassa rehuauton, ruhojen ja nahkojen keräilyauton sekä lannan kuljetukseen liittyvästä ajosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Turkistarhaustoiminnan ympäristökuormitus muodostuu pääasiassa ravinnepäästöistä pintaja pohjavesiin sekä maaperään ja hajupäästöistä ilmaan. Myös lokkilinnut saattavat lisääntyä turkistarha alueella ja aiheuttaa ongelmia. Hakemuksen mukaan turkistarhalla sijaitsee kaksi rehusiiloa betonisella alustalla. Siilojen alla ei ole umpisäiliötä pesuvesille vaan vesi kierrätetään takaisin seuraavan päivän rehuun. Rehusekoittamossa on kaksi kuuden kuution kokoista umpisäiliötä pesuvesiä varten. Rehun 3

4 valmistuksessa ei synny jätevesiä. Umpisäiliöt tyhjennetään eri yrittäjän toimesta ja yrittäjä toimittaa jäteveden edelleen eteenpäin. Turkistarha aluetta ei ole ympärysojitettu eikä tarha aluetta ole kuivatettu. Maaperä on läpäisevää hiekkaa, joten ojitus ei ole ollut tarpeen. Osassa varjotaloja on sadevesikourut. Räystäiden pituus on 30 senttimetriä häkkien ulkoreunan yli. Varjotalojen lanta alustat on korotettu noin 30 senttimetriä ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Virtsaa imeytetään kuivikkeisiin. Kuivikkeina käytetään turvetta ja olkea yhteensä noin 360 kuutiota vuodessa. Kuivikekerros pidetään noin 15 senttimetrin paksuisena. Osassa tarha aluetta on käytössä kesäaikainen nippajuottojärjestelmä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Torikatu 40 b, Kokkola sekä Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla osoitteessa Lestintie 39, Lestijärvi. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Lestijärven kunnanhallitukselta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta selä Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmältä. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Kokkolan toimipaikassa ja Lestijärven kunnantoimistolla. Hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Turkistarhan sijaintipaikalla on lupahakemuksen johdosta tehty tarkastus Tarkastuksessa tutustuttiin alueeseen ja todettiin sen nykyinen tilanne. Tarkastuksesta on laadittu muistio, joka on liitetty päätösasiakirjoihin. Lausunnot Lestijärven kunnanhallitus on ympäristökeskukseen saapuneessa lausunnossa muun muassa todennut, että tarha alue sijaitsee Latometsän pohjavesialueella, joka kunnan näkemyksen mukaan ei ole missään vaiheessa ollut kunnan vedenhankinnan kannalta tärkeää aluetta eikä alueeseen kohdistu kunnan näkemyksen mukaan vedenottotarpeita myöskään tulevaisuudessa. Kettutarhauksen lisäksi alueella sijaitsee muun muassa Lestijärven kunnan suurin teollinen keskittymä sekä vanha kaatopaikka. Edellä mainituista syistä Lestijärven vedenottotoiminta aiotaan vastaisuudessakin ohjata kunnan muille vedenhankintaan paremmin soveltuville pohjavesialueille. Lestijärven kunnanhallituksen mukaan luvalla tulisi ensisijaisesti mahdollistaa yrityksen toiminta nykyisellä paikalla kohtuullisin ympäristönsuojelullisin ratkaisuin. Mikäli toimintaa nykyisellä paikalla ei kuitenkaan voida jatkaa, tulisi uuden tarhauspaikan ja siirtorahoituksen järjestämiseen varata riittävä siirtymäaika yrityksen hakemuksen mukaisesti. Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmä on asiantuntijalausunnossaan todennut, että tarha alue sijaitsee Latometsän vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Pohjavesialue on luokiteltu lokakuussa 2003 II luokan pohjavesialueeksi. Luokituksen muutos on tehty, koska alueen pohjavesi soveltuu alustavan tutkimuksen mukaan käytettäväksi yhdyskunnan vedenhankinnassa. Vedenhankintaan soveltuva (II luokka) ja vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (I luokka) ovat samanarvoisia pohjavesialueita, joten niihin sovelletaan samoja 4

5 pohjavedensuojelutoimenpiteitä. Latometsän pohjavesialueen kapea yhtenäinen soravaltainen ydinosa on havaittavissa koko harjujaksolla, mutta keskiosassa ydinosa on laajempi. Harjun reunaosat ovat hiekkavaltaisia, myös hienompirakeisia aineksia tavataan paikoin. Pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon. (Latometsän, Parannankankaan ja Kasalankankaan pohjavesialuesuunnitelma 2002; PSV Maa ja Vesi). Turkistarha sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Turkistarhojen riskikartoituksen mukaan tarha alueen maaperä on hiekkaa hienoa hiekkaa. Turkistarhaustoiminnan on arvioitu aiheuttavan kohtalaista riskiä pohjaveden laadulle. Kokkolan vesi ja ympäristöpiirin Latometsän pohjavesialueella vuosina tehdyssä pohjavesiselvityksessä todetaan, että turkistarha alue muodostaa alueen pohjavesille erittäin suuren likaantumisriskin. Tarha alueen ja tutkitun vedenottopaikan väliltä (piste 160, noin 200 metriä tarha alueesta koilliseen) otettujen vesinäytteiden nitraattipitoisuudet ovat selvästi kohonneita ollen 36,6 175,1 mg/l. Nitraattipitoisuus pohjavesissä on yleensä 0,01 8 mg/l (Pohjavesitutkimusopas, Suomen vesiyhdistys 2005). Selvityksessä todetaan, että tulosten perusteella maaperään on päässyt imeytymään jätevesiä, jotka todennäköisesti ovat peräisin tarha alueelta. Tutkittu vedenottopaikka on tarha alueesta reilun 600 metrin päässä koilliseen. Koepumppauksen aikana nitraattipitoisuus nousi pisteestä 147 lähes kaksinkertaiseksi (4,62 ja 7,96 mg/l). Ympäristönsuojelulain pohjaveden pilaamiskielto (1:8) kieltää pohjaveden pilaamisen ja laadun vaarantamisen. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muut mahdolliset sijoituspaikat pohjavesialueen ulkopuolella. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä (YSL 6 ). Lain perusteluissa käsitellään sijoituspaikan merkitystä suhteessa teknisiin torjuntatoimiin. Valtioneuvoston periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteet vuoteen 2005 mukaan turkistarhauksen pohjavesille aiheuttama pilaantumisen vaara poistetaan. Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla olevat tarhat siirretään vähitellen pohjavesialueiden ulkopuolelle nykyisten tarharakenteiden kestoiän päätyttyä, kuitenkin viimeistään vuoden 2005 loppuun mennessä. Edellä esitetyn perusteella hakemuksessa esitetyllä alueella ei tule jatkaa turkistarhausta. Ympäristölupaa turkistarhalle Latometsän pohjavesialueella ei tule myöntää. Toiminnanharjoittajan tulee tehdä suunnitelma tarha alueen kunnostamisesta turkistarhauksen loppuessa. Suunnitelmassa tulee esittää ainakin seuraavat asiat: aikataulu toiminnan lopettamisesta pohjavesialueella ja rakenteiden purkamisesta, lanta alustojen sekä maa aineksen poistosta. Lisäksi tulee esittää selonteko siitä, mitä tullaan tekemään alueella ja muille rakennuksille tulevaisuudessa. Suunnitelmasta tulee pyytää lausunto Länsi Suomen ympäristökeskuksen pohjavesiryhmältä. Tässä lausunnossa on hakemusta käsitelty ainoastaan pohjaveden suojelun kannalta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen Hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen johdosta välisenä aikana. Hakija ei ole jättänyt asiasta vastinetta. 5

6 6 YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus hylkää ympäristölupahakemuksen ja ei siten myönnä Kalliokosken Turkis Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa turkistarhaustoiminnalle Lestijärven kunnan Lestin kylään tilalle Lehtola RN:o 23:25. Toimintaa tulee harjoittaa toiminnan loppumiseen saakka jäljempänä annettavien lupamääräysten mukaisesti. Lestijokilaakson kansanterveystyön kuntainliiton ja terveydenhoitolain perusteella myöntämät sijoituspaikkaluvat tilalle Lehtola RN:o 23:25 raukeavat tämän päätöksen saadessa lainvoiman. Ympäristökeskus jättää tutkimatta vaatimuksen tarhan siirron ja uuden toiminnan turvajärjestelmän rahoittamisen varmistamisesta. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Koska hakemus on hylätty, yksilöidyn vastauksen antaminen lausunnossa esitettyihin vaatimuksiin ei ole tarpeen. Lupamääräykset 1. Toiminnan päättyminen Turkistarhaustoiminnan tilalla Lehtola RN:o 23:25 tulee päättyä vuoden 2011 loppuun mennessä ja kaikki varjotalojen alla oleva lanta tulee poistaa välittömästi päättymisen jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee esittää suunnitelma aikatauluineen varjotalojen purkamisesta ja alueen kunnostamisesta sekä myöhemmästä käyttötarkoituksesta. Suunnitelmaan tulee sisällyttää myös alueella sijaitsevien nahottamon, huoltorakennusten ja varastojen ja muiden tilojen myöhempi käyttö. Suunnitelma tulee lähettää ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi mennessä. Turkistarhassa saa pitää toiminnan päättymiseen saakka enintään siitosnaaraskettua pentuineen siten, että niiden yhteenlaskettu eläinmäärä on enintään Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin ottaa huomioon eläinsuojelulakiin perustuva turkiseläinten häkkikokojen tilavaatimukset vuodesta 2011 eteenpäin. 2. Turkistarhan hoito Turkistarhaa tulee hoitaa huolellisesti toiminnan päättymiseen saakka. Varjotalojen lantaalustojen 30 senttimetrin korotusta tulee ylläpitää ja lanta alustoilla tulee käyttää riittävästi kuivikkeita, turvetta ja olkea niin, että kuivikekerros on jatkuvasti vähintään 15 senttimetriä. Juomalaitteiston, lantalan ja jätehuolto ja muiden tilojen ja öljysäiliöiden kuntoa on tarkkailtava riittävän usein. Lanta tulee poistaa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Lanta tulee poistaa lanta alustoilta huolellisesti siten, että lantaa ei pääse varisemaan varjotalojen väleihin. Lannan poisto tulee lisäksi suorittaa ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat mahdollisimman kuivia ja kantavia. Lanta tulee varastoida tiiviissä lantalassa ja lanta tulee peittää varastoinnin ajaksi riittävällä turvekerroksella. Kuivalantalan nesteet tulee imeyttää turpeeseen.

7 3. Lannan hyödyntäminen 7 Lantala tulee tyhjentää perusteellisesti vähintään kerran vuodessa ja lanta tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa ympäristöluvan omaavaan laitokseen. Suurin osa lannasta, 400 m 3 vuodessa, voidaan myös toimittaa lannan luovutussopimuksiin perustuen pellolle lannoitteeksi. Toiminnanharjoittajan tulee tällöin varmistaa, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia mitä lannan levityksestä on kulloinkin voimassa olevissa säädöksissä määrätty. Lannan kuormaus ja kuljetus laitokseen ja pelloille tulee hoitaa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjavesiin. 4. Jätevedet Rehusiilojen jätevedet tulee joko kierrättää takaisin rehuun tai ne tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Ruokintalaitteiden, kuten trukin pesuvedet, sekä nahottamossa ja muissa tiloissa syntyvät jätevedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja lietteet tulee toimittaa säännöllisesti laitokseen, jolla on lupa käsitellä niitä. Kuljetuksen tulee hoitaa ammattimainen jätteen kuljettaja. 5. Jätehuolto Toiminnassa muodostuvien jätteiden varastointi ja käsittely tarha alueella tulee järjestää siten, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja rasvainen ohennuspuru sekä nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet ja pilaantuneet raaka aine erät tulee mahdollisimman nopeasti toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Ruhot tulee nahoitusaikana varastoida tiiviillä reunallisella alustalla ja ne tulee suojata tuhoeläimiltä. Ruhot tulee noutaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa. Kaikki ruhot tulee toimittaa edelleen käsiteltäväksi helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana ja nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja edelleen laitokselle, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Yksittäisille kuolleille eläimille tulee tarhalla varata asianmukainen kylmäsäilytystila kuten esimerkiksi varastoon sijoitettava pakastin. Tarhoilla muodostuvat ongelmajätteet, kuten akut, loisteputket ja polttoainesäiliöiden suojaaltaisiin kertynyt polttoaine tulee toimittaa kunnan osoittamaan ongelmajätteiden vastaanottopisteeseen. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Kaiken jätehuollon tulee tapahtua kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. 6. Polttoaineiden ja öljyjen varastointi Mikäli öljysäiliöt otetaan vielä käyttöön, tulee ne varustaa tiiviillä suoja altaalla. Mikäli öljysäiliöt ovat 2 vaippaisia, suoja allasta ei tarvita. Säiliöt tulee lisäksi kattaa ja ne tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja lapon estimellä. Koneiden ja laitteiden säilytyspaikkojen tulee olla tiiviitä. Polttoaineita ja muita öljytuotteita sekä kemikaaleja tulee käyttää ja varastoida siten, että käyttö taikka varastointi ei aiheuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Polttoainesäiliöiden käytössä on oltava erityisen huolellinen. Mahdollisen öljyvahingon sattuessa tulee siitä tehdä

8 välittömästi ilmoitus ympäristökeskukselle sekä Lestijärven kunnan palo ja pelastusviranomaiselle. Muut öljytuotteet ja kemikaalit tulee varastoida tiiviissä omissa astioissaan sisätiloissa. 7. Rehun varastointi ja perkekalan jauhaminen Turkistarhassa ei saa valmistaa omaa rehua. Ostorehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Perkekalan jauhamisen (enintään kiloa/vuodessa) ja käsittelyn tulee tapahtua siten, ettei siitä aiheudu haju tai meluhaittaa, taikka muuta haittaa ympäristölle tai terveydelle. Perkekalaa ei saa varastoida turkistarhalla, vaan se tulee jauhamisen jälkeen käyttää välittömästi turkiseläinten ruuaksi sekoittamalla se ostorehuun. 8. Raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä vuosittaiset tiedot seuraavista: siitoseläinmäärä ja kokonaiseläinmäärä lantamäärä, lannan poistoajankohta ja toimituspaikat umpisäiliöiden tyhjennyskerrat ja toimituspaikat turkiseläinruhojen ja itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat muiden jätteiden määrät (kuten esimerkiksi nahkontapuru, rasvainen nahkontapuru) ja toimituspaikat vuosittain vastaanotettu perkekalan määrä Edellistä vuotta koskeva kirjanpito turkistarhan toiminnasta tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää ympäristökeskukseen tiedoksi ellei ympäristökeskuksen valvontaviranomainen toisin määrää. 9. Muut määräykset Tarha alue tulee pitää siistinä ja puhtaana. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. 10. Toiminnan muutokset Turkistarhan toiminnassa tapahtuvista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, kuten esimerkiksi mahdollisen rehun valmistuksen aloittamisesta tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ympäristökeskukselle. 11. Lopettamisilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee tehdä kirjallinen ilmoitus kuukauden kuluessa toiminnan päättymisestä ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. 8

9 RATKAISUN PERUSTELUT 9 Lupaharkinnassa sovelletut säännökset Luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantuminen voidaan ehkäistä. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua, toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää tai toimenpide vaikuttamalla pohjaveden laatuun muutoin saattaa loukata yleistä tai toisen yksityistä etua (pohjaveden pilaamiskielto). Valtioneuvosto on tehnyt lisäksi periaatepäätöksen vesiensuojelun tavoitteista vuoteen 2005, jonka mukaan tarhauksen pohjavesille aiheuttama pilaantumisen vaara poistetaan. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaisia luvan myöntämisedellytyksiä arvioitaessa on tulkintaperiaatteina otettava huomioon lain 4 :n yleiset periaatteet. Lupaa myönnettäessä on otettava huomioon ennaltaehkäisyn ja haittojen minimoinnin periaate, varovaisuus ja huolellisuusperiaate, parhaan käytännön periaate sekä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaate. Latometsän pohjavesialue on luokiteltu lokakuussa 2003 II luokan pohjavesialueeksi. Luokituksen muutos on tehty, koska alueen pohjavesi soveltuu alustavan tutkimuksen mukaan käytettäväksi yhdyskunnan vedenhankinnassa. Turkistarhojen riskikartoituksen mukaan tarha alueen maaperä on hiekkaa tai hienoa hiekkaa. Latometsän pohjavesialueella vuosina tehdyssä pohjavesiselvityksessä todetaan, että turkistarha alue muodostaa alueen pohjavesille erittäin suuren likaantumisriskin. Tarha alueen ja tutkitun vedenottopaikan väliltä (noin 200 metriä tarha alueesta koilliseen) otettujen vesinäytteiden nitraattipitoisuudet ovat olleet selvästi kohonneita ollen 36,6 175,1 mg/l välillä. Selvityksessä todetaan, että tulosten perusteella maaperään on päässyt imeytymään jätevesiä, jotka todennäköisesti ovat peräisin tarha alueelta. Tutkittu vedenottopaikka on tarha alueesta reilun 600 metrin päässä koilliseen. Koepumppauksen aikana nitraattipitoisuus nousi lähes kaksinkertaiseksi (4,62 ja 7,96 mg/l). Lestijärven kunnan tekninen lautakunta on antanut viereisellä tilalla Kivimäki RN:o 23:30 sijaitsevalle turkistarhan toiminnalle kielteisen ympäristölupapäätöksen, jonka mukaan tarhaus tulee lopettaa nykyisellä alueella vuoden 2010 loppuun mennessä. Ympäristökeskus katsoo, että tilalla Lehtola RN:o 23:25 olevan turkistarhan sijoittuminen vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle harjumuodostelman vettä läpäisevälle osalle,

10 aiheuttaisi sellaista ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitettua pohjaveden pilaantumisen vaaraa, jota ei voitaisi suojaustoimenpiteillä riittävästi ehkäistä eikä toiminnalle muutoinkaan voitaisi antaa sellaisia lupamääräyksiä, joita voitaisiin pitää riittävinä vähentämään pohjaveden pilaantumisen vaaraa ja riskin tasoa. Ympäristökeskus on siten hylännyt hakemuksen ja on päättänyt olla myöntämättä edellä mainituin perustein toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaista ympäristölupaa. Vaatimus tarhan siirron ja uuden toiminnan turvajärjestelmän rahoittamisen varmistamisesta on jätetty tutkimatta, koska siirtoa koskevat investointituet määräytyvät maa ja metsätalousministeriön maatilatalouden rakennetuen kohdentamisesta annetun asetuksen (329/1999) mukaan. Lupamääräysten perustelut Määräys toiminnan lopettamisesta on annettu, koska toiminta aiheuttaa pohjaveden pilaantumista tai sen vaaraa. Toiminnan lopettamista koskevat suunnitelmat on määrätty laadittavaksi ja lähetettäväksi ympäristökeskukseen vähintään kuusi kuukautta ennen toiminnan päättymistä valvonnallisista syistä. Turkistarhassa voidaan pitää hakemuksen mukaista eläinmäärää vuoden 2011 loppuun saakka. Toiminnanharjoittajan tulee kuitenkin ottaa huomioon eläinsuojelulain mukainen häkkikokomuutos, jonka mukaan vuodesta 2011 eteenpäin turkistarhassa voidaan pitää noin 30% vähemmän siitoseläimiä. (lupamääräys 1) Turkistarhaa on hoidettava ympäristökuormituksen vähentämiseksi. Poistettaessa häkkien alla oleva lanta riittävän usein ja säännöllisesti sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään lannasta ja virtsasta maaperään ja erityisesti pohjaveteen ja ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta. Lannan varastoinnista tai muista tiloista, kuten nahottamosta tai jätehuoltotiloista ei saa aiheutua pinta tai pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Tarkkailemalla lantalan ja öljysäiliöiden kuntoa riittävän usein voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet ja korjata mahdolliset viat nopeasti. Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään pohjavesiin, vesistöön, ilmaan ja maaperään kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Riittävä turpeen käyttö vähentää lannasta aiheutuvaa hajuhaittaa ja ympäristöön kulkeutuvaa typpikuormitusta. Tärkein lannanpoistoajankohta on syys lokakuu, jolloin lantaa muodostuu eläinmäärän vuoksi eniten. (lupamääräys 2) Toimittamalla lanta ympäristöluvan omaavaan kompostointilaitokseen voidaan varmistua siitä, että toiminta täyttää jätelain mukaiset jätteen luovuttamista koskevat edellytykset. Toiminnanharjoittaja on esittänyt myös lannanluovutuspeltoa 40 hehtaaria. Pinta alalle voidaan levittää 400 m 3 lantaa. Tällöin vähintään 150 m 3 lantaa tulisi toimittaa vuosittain kompostointilaitokseen. Nitraattien vesiin pääsyn rajoittamiseksi lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Lannan ja virtsan hyödyntämistä koskeva määräys on annettu jätteistä ja jätehuollosta jätelain ja sen nojalla annettujen säännösten noudattamiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. (lupamääräys 3) Johtamalla jätevedet tiiviisiin umpisäiliöihin vähennetään niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta maaperään ja pohjaveteen. Rehusiilojen jätevedet tulee kierrättää takaisin rehuun tai ne tulee johtaa tilalla sijaitsevin umpisäiliöihin. Toimittamalla umpisäiliöiden jätevedet ja lietteet ympäristöluvan omaavaan laitokseen, voidaan varmistua siitä, että toiminta täyttää jätelain mukaiset jätteen luovuttamista koskevat edellytykset ja 10

11 noudattaa mitä jätehuollosta on jätelain ja sen nojalla annetuissa säädöksissä edellytetty. (lupamääräys 4) Toiminnanharjoittaja on jätelain perusteella velvollinen mahdollisuuksien mukaan huolehtimaan, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja, että jätteestä ei aiheudu haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle taikka ympäristölle. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan jätteiden asianmukaisesta varastoinnista niin, että maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantuminen ehkäistään. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja nahkontapurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjen Euroopan parlamentin ja neuvoston koskevan asetuksen (1774/2002) tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Hakemuksen mukaan eläinperäiset jätteet toimitetaan hyväksyttyyn laitokseen käsiteltäväksi. Eläinperäisten jätteiden asianmukaisella käsittelyllä estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen tarhan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. (lupamääräys 5) Varastoimalla polttonesteet ja öljytuotteet asianmukaisesti tiiviissä niille varatuissa säiliöissä ja varautumalla mahdollisiin vahinkoihin estetään pohjaveden ja maaperän pilaantuminen tai sen vaara. (lupamääräys 6) Toiminnanharjoittajan esityksen mukaan rehua ei enää valmisteta itse, vaan kaikki tuodaan tarhalle ostorehuna. Siten valmistuksesta ei ole annettu määräyksiä ja laitteiston kunto sekä pohjavesialue huomioiden se on ollut perusteltua kieltää. Varastoimalla turkiseläimille tarkoitettu rehu ja jauhamalla perkekala huolellisesti, pitämällä rehut ja perkekalat suljetuissa astioissa ja noudattamalla rehun jakelussa huolellisuutta pidetään tarha alue siistinä ja ehkäistään niistä aiheutuvaa hajuhaittaa ja vähennetään haittaeläinten, kuten rottien ja lokkilintujen, mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 7) Tarkkailemalla ja valvomalla laitteistojen kuntoa säännöllisesti voidaan varmistua niiden toimivuudesta ja suorittaa tarvittavat huolto ja korjaustoimenpiteet ripeästi. Määräys turkistarhaustoiminnan vuosittaisesta kirjanpidosta, kuten lannan hyödyntämisestä ja muiden jätteiden määristä ja toimituspaikoista on annettu toiminnan valvontaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi. (lupamääräys 8) Pitämällä tarha alue siistinä lisätään yleistä viihtyisyyttä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. (lupamääräys 9) Toiminnanharjoittaja on ilmoitusvelvollinen myös toiminnassa tapahtuvista muutoksista. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle. (lupamääräys 10) Toiminnanharjoittajan on tehtävä ilmoitus toiminnan päättymisestä tiedonkulun ja alueen kunnostustöiden aloittamisen varmistamiseksi. (lupamääräys 11) 11

12 LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN 12 Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. LUVAN VOIMASSAOLO Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 6 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, ja 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 19, 51 Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1415/2001 ja 1237/2003) Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON HUOMIOITU Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) Ympäristöministeriön työryhmän ehdotus ( ) turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeesta Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Maksu on taulukon perusmaksun suuruinen. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle

13 Jäljennös päätöksestä 13 Lestijärven kunnanhallitus Lestijärven kunnan tekninen lautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla Kokkolassa ja Lestijärven kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnon suojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus on liitteenä. Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Ylitarkastaja Päivi Kentala Anne Polso LIITTEET Valitusosoitus Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.