NUORTEN MIESTEN LIIKKUMISTA ESTÄVÄT JA EDISTÄVÄT TEKIJÄT MOPO-seminaari 20. 21.11.2013 Riitta Pyky Jaana Ukonaho ODL Liikuntaklinikka, MopoTuning
Taustaa Terveytensä kannalta riittävästi liikkuu vain hieman alle puolet nuorista Noin joka viides nuori on fyysisesti täysin passiivinen Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten miesten terveystottumukset poikkeavat selvästi huonompaan suuntaan väestön keskimääräisestä terveydestä ja terveystottumuksista Liikunnallisesti passiivisia on erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien miesten keskuudessa Liikunnan edistämiseksi on tärkeää tunnistaa liikuntaa estävät ja edistävät tekijät
Liikuntaa estävät ja edistävät tekijät Hyvä muistot liikkumisesta edistävät Liikuntamotivaatiossa on olennaista, että ihminen kokee liikunnan hyödyt sen haittoja suurempana Suomalaiset aikuiset harrastavat liikuntaa terveyden, kunnon, rentoutumisen ja virkistymisen takia Muita syitä mm. liikunnan tuottamat elämykset, mahdollisuus yhdessäoloon tai yksinoloon sekä mahdollisuus oman itsensä toteuttamiseen ja uusien taitojen oppimiseen
Liikuntaa estävät ja edistävät tekijät Eniten esteitä liikunnan harrastamiseen ilmoittavat 20 40-vuotiaat Ajan puute, työ ja opiskelu, sairaus ja kivut Liikunnan harrastaminen on pojilla yleisempää kuin tytöillä Vähenee murrosiässä Koulutustaso ja terveystiedon lukutaito ovat yhteydessä liikuntakäyttäytymiseen Lukiolaiset kutsuntaikäiset miehet olivat ammattikoululaisia tai ainoastaan peruskoulun suorittaneita aktiivisempia (MOPO) Pyrkimys hyviin suorituksiin on yleensä yhteydessä liikunnan harrastamiseen Vanhempien tuki ja liikuntamahdollisuuksia tarjoava ympäristö ennustavat runsaampaa liikunnan harrastusta
Tavoitteet 1.Selvittää oululaisten kutsuntaikäisten miesten fyysisen aktiivisuuden taso 2.Selvittää millaiset tekijät estävät ja edistävät fyysistä aktiivisuutta 3. Selvittää henkilökohtaisten motivaatiotekijöiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen ja istumiseen
Aineisto Kerätty kyselyillä Oulun kutsunnoissa vuonna 2012 MOPO-kysely + Puolustusvoimien terveys- ja taustatiedoista Kutsuntoihin osallistui 1409 miestä, joista 60,8 % (N=856) vastasi kyselyyn Aineiston analyysi SPSS PASW statistics data editor 18 - ohjelmalla
Tutkittavien taustatiedot Ikä N % 17 18 vuotta 19-23 vuotta Yhteensä 803 53 856 Päätoiminen työ- / opiskelutilanne Opiskelu Työsuhteessa Työtön Muu Yhteensä Koulusivistys Peruskoulu Koulu/opisto Luokka lukiota Ylioppilas Korkeakoulu Yhteensä 778 33 35 9 855 40 372 400 13 5 830 93,8 6,2 100,0 91,0 3,9 4,1 1,1 100,0 4,8 44,8 48,2 1,6 0,6 100,0
Asuminen N % Vanhempien kanssa Toisen vanhemman kanssa Yksin Kämppiksen / sisaruksien kanssa Avio- tai avopuolison kanssa Isovanhempien tai sukulaisten kanssa Jonkun muun kanssa Yhteensä 568 134 66 47 25 4 8 852 Painoindeksi (kg/m 2 ) (BMI) Alipaino (<18,5) Normaali paino (18,5 24,9) Lievä ylipaino (25,0-29,9) Huomattava ylipaino (30-) Yhteensä Oman terveydentilan kokeminen Hyvä tai melko hyvä Keskitasoa Huono tai melko huono Yhteensä 77 518 119 93 807 613 174 40 827 66,7 15,7 7,7 5,5 2,9 0,5 0,9 100,0 9,5 64,2 14,7 11,5 100,0 74,2 21,0 4,8 100,0
Liikunta-aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen Vapaa-ajan liikuntarasitus Taso 1: Luen, katselen televisiota ja suoritan askareita, joissa en paljoakaan liiku ja jotka eivät rasita minua ruumiillisesti Taso 2: Kävelen, pyöräilen tai liikun muulla tavalla vähintään 4 tuntia viikossa. Taso 3: Harrastan kuntoliikuntaa tai muuta vastaavaa keskimäärin vähintään 2 tuntia viikossa. Taso 4: Harjoittelen kilpailumielessä säännöllisesti useita kertoja viikossa Yhteensä Päivittäinen liikkuminen Alle tunnin päivässä 1-2 tuntia päivässä Yli 2 tuntia päivässä Yhteensä Vapaa-ajan istuminen 2 tuntia tai vähemmän (low sedentary) 3-4 tuntia (middle sedentary) 5 tuntia tai enemmän (high sedentary) Yhteensä n % 139 267 305 130 841 146 438 260 844 193 332 280 805 16,5 31,7 36,3 15,5 100,0 17,3 51,9 30,8 100,0 24,0 41,2 34,8 100,0
Liikuntaa estävät tekijät 1 Väsymys töiden, opiskelun ym. vuoksi 2 Laiskuus 3 Ajan puute 4 Kiinnostuksen puute 5 Rahan puute 6 Apea mieliala tai yleinen väsymys 7 Sopivan ryhmän puute 8 Sopivan liikuntamuodon puute 9 Sairaus tai vamma 10 Liikuntavarusteiden puute 11 Ei tiedä miten kannattaisi liikkua 12 Liikuntatilojen puute 13 Liikuntataitojen puute 14 Huonot liikenneyhteydet 15 Liikunnanohjauksen puute 16 Häpeä 17 Liikunnan aiheuttama epämukava olo 18 En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista
Liikuntaa edistävät tekijät 1 Terveyden edistäminen 2 Voiman ym. fyysisen osa-alueen kehittäminen tai ylläpitäminen 3 Liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tuntemuksista nauttiminen 4 Mielialan kohottaminen 5 Lihasmassan kasvattaminen 6 Energisyyden lisääntyminen 7 Stressin, koulu- tai työpaineiden lievittäminen 8 Sosiaalisten suhteiden luominen ja/tai ylläpitäminen 9 Ulkonäön kohentaminen 10 Oman kehon hyväksyminen 11 Ankarasta ponnistelusta / Itsensä kurittamisesta nauttiminen 12 Luonnosta nauttiminen 13 Seksuaalisen vetovoiman lisääminen 14 Painon pudottaminen 15 Jossakin voimailu- /urheilulajissa kilpaileminen ja kilpailussa menestyminen 16 Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä 17 Liikun perheeni / ystävän kehotuksesta
Päivittäinen liikkuminen vs. liikuntaa estävät tekijät Alle terveysliikuntasuosituksen (1h/pvä) liikkuvia rajoittaa enemmän Kiinnostuksen puute (p < 0.001) Laiskuus (p < 0.001) Väsymys töiden tai opiskelun vuoksi (p=0.032) Apea mieliala tai yleinen väsymys (p < 0.001) Liikuntataitojen puute (p < 0.001) En tiedä miten kannattaisi liikkua (p=0.001) Sopivan liikuntamuodon puute (p < 0.001) Liikunnanohjauksen puute (p=0.004) Sopivan ryhmän puute (p < 0.001) Liikunnan aiheuttama epämukava olo (p < 0.001) Häpeä (p < 0.001) Ei ollut eroa Ajan puute Sairaus tai vamma Rahan puute Liikuntatilojen puute Liikuntavarusteiden puute Huonot liikenneyhteydet liikuntapaikoille En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista
Päivittäinen liikkuminen vs. liikuntaa edistävät tekijät Inaktiivisia (alle 1h/pvässä liikkuvia) motivoi vähemmän Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (p < 0.001) Voiman tai fyysisen suorituskyvyn kehittäminen (p < 0.009) Liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen (p=0.001) Ankarasta ponnistelusta / itsensä kurittamisesta nauttiminen (p=0.001) Sosiaalisten suhteiden luominen / ylläpitäminen (p=0.003) Stressin, koulu- tai työpaineiden lievittäminen (p=0.002) Energisyyden lisääntyminen (p=0.014) Mielialan kohottaminen (p=0.024) Inaktiivisia motivoi enemmän Painon pudottaminen (p = 0.030) Perheen tai ystävän kehotus (p=0.010) Ei eroa ryhmien välillä Lihasmassan kasvattaminen Terveyden edistäminen Ulkonäön kohentaminen Seksuaalisen vetovoiman lisääminen Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä Oman kehon hyväksyminen Luonnosta nauttiminen
Istuminen vs. liikuntaa estävät tekijät 5h tai yli istuvia rajoittaa enemmän Kiinnostuksen puute (p < 0.001) Laiskuus (p < 0.001) Väsymys töiden tai opiskelun vuoksi (p=0.005) Apea mieliala tai yleinen väsymys (p < 0.001) Liikuntataitojen puute (p < 0.001) En tiedä miten kannattaisi liikkua (p < 0.001) Sopivan liikuntamuodon puute (p < 0.001) Liikunnanohjauksen puute (p < 0.001) Sopivan ryhmän puute (p < 0.001) Liikunnan aiheuttama epämukava olo (p < 0.001) Häpeä (p < 0.001) Vähemmän istuvia rajoittaa enemmän Rahan puute (p=0.029) Liikuntavarusteiden puute (p=0.013) Ei eroa ryhmien välillä Ajan puute Sairaus tai vamma Liikuntatilojen puute Huonot liikenneyhteydet liikuntapaikoille En löydä tarpeeksi tietoa luontoon liittyvistä harrastuksista
Istuminen vs. liikuntaa edistävät tekijät 5h tai yli istuvia motivoi vähemmän Kilpaileminen tai kilpailussa menestyminen (p < 0.001) Voiman tai fyysisen suorituskyvyn kehittäminen (p < 0.001) Painon pudottaminen (p=0.034) Terveyden edistäminen (p=0.003) Liikunnan aiheuttamasta hyvänolon tunteesta nauttiminen (p < 0.001) Ankarasta ponnistelusta / itsensä kurittamisesta nauttiminen (p=0.007) Sosiaalisten suhteiden luominen / ylläpitäminen (p < 0.001) Stressin, koulu- tai työpaineiden lievittäminen (p < 0.001) Energisyyden lisääntyminen (p < 0.001) Mielialan kohottaminen (p=0.004) Ei eroa ryhmien välillä Lihasmassan kasvattaminen Ulkonäön kohentaminen Seksuaalisen vetovoiman lisääminen Oman arvostuksen kohottaminen kaveripiirissä Oman kehon hyväksyminen Perheen tai ystävän kehotus aktivoi inakt.enemmän Luonnosta nauttiminen
Pohdinta ja yhteenveto Terveys motivoi nuoria sittenkin? Rahan puute este lähes joka viidennellä Oulun läänissä asuvista nuorista 32 %:lla vähintään yksi vanhempi on ollut työttömänä kuluneen vuoden aikana Inaktiivisten rajoitteena ei niinkään tilojen tai varusteiden puute vaan tiedon, taidon, ohjauksen ja ryhmän puute Häpeä Ajan puute estää Koulun työmäärän liian suureksi kokee 35 53 % nuorista (Kouluterveyskysely) Keinoja kuinka liikkuminen saadaan liitettyä osaksi arkea
Pohdinta ja yhteenveto Suurin osa nuorista miehistä kokee liikuntainformaation epäkiinnostavaksi ja erityisesti tämä koskee niitä, jotka eivät liiku riittävästi Tyypillisesti liikkumattomat kokevat saavansa liikuntatietoa vain harvoin ja silloinkin pääosin sattumalta Sopivan ryhmän puute Jotta liikuntainformaatio ja liikuntapalvelut tavoittaisivat myös liikkumattomia, tulisi viestinnän sisältöjä suunnitella räätälöidysti erilaisille ryhmille ja kehittää uusia nuoria kiinnostavia keinoja tiedon välittämiseen ja liikuntaan aktivointiin
Lähteitä Fogelholm, M. 2011. Lapset ja nuoret. Teoksessa Terveysliikunta (toim. M. Fogelholm, I. Vuori ja T. Vasankari), 76 87. Kustannus Oy Duodecim. Helakorpi, S. Holstila, A-L. Virtanen, S. Uutela, A. 2012. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2011. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Raportti 45/2012. Hirvonen, N. Huotari, M-L. Niemelä, R. Korpelainen, R. 2013. Informaatiokäyttäytyminen liikuntakäyttäytymisen muutosvaiheissa. Liikunta & Tiede 50 (2-3): 50 51. Hirvonen N, Huotari M-L, Niemelä R, Korpelainen R 2012. Information Behavior in Stages of Exercise Behavior Change. Journal of the American Society for Information Science and Technology 63(9):1804 1819. Kaasalainen, K. - Kasila, K. - Komulainen, J. - Villberg, J. - Poskiparta, M. 2011. Terveysliikunnan lukutaidon yhteys vapaa-ajan liikunta-aktiivisuuteen ja fyysiseen kuntoon työikäisillä miehillä. Liikunta ja tiede, 48 (11), 42 48. Luopa, P.-Lommi, A.- Kinnunen, T- Jokela, J. 2010. Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely 2000-2009. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), raportti 20/2010. Yliopistopaino, Helsinki. Prochaska, J. Wright, JA. Velicer, WF. 2008. Evaluating theories of health behaviour change: A Hierarchy of criteria applied to the transtheoretical model. App Psyc 57 (4): 561 588. Osoitteessa http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1464-0597.2008.00345.x/abstract (10.8.2013) Vuori, I. 2010. Liikunta lapsena ja nuorena. Teoksessa Liikuntalääketiede (toim. I. Vuori, S. Taimela ja U. Kujala), 145 170. Kustannus Oy Duodecim. Vuori, I. 2011. Liikunnan vaikutustapa. Teoksessa Terveysliikunta (toim. M. Fogelholm, I. Vuori ja T. Vasankari), 12 19. Kustannus Oy Duodecim.