LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE

LÄNSI-UUDENMAAN KUNTIEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2021

JärSu 1 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset 2018-2021... 2 1.1 Toimenpide-ehdotukset... 2 2 Johdanto... 3 3 Järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta... 3 4 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja sen tunnuspiirteitä... 4 4.1 Päivitetyt kuntatiedot... 4 5 Kuntien hyvinvointikertomukset sekä keskeiset painopistealueet 2018-2021... 5 6 Tiedossa olevat muutokset, kuntien välinen yhteistyö... 7 6.1 Hanko... 7 6.2 Inkoo... 8 6.3 Raasepori... 8 7 Tiedossa olevat muutokset, kuntien ja HUS:n yhteistyö... 8 7.1 HUS Raaseporin sairaala... 9 7.2 Päivystystoiminta... 9 7.3 Ensihoito... 10 7.4 Lääkinnällinen kuntoutus... 11 7.5 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio äitiyshuollossa... 12 7.6 Psykiatria ja sote-integraatio... 12 7.7 Hoitoketjut... 12 8 Työnjako ja sen kehittäminen... 13 9 Maakunta- ja sote-uudistus... 13 10 Terveyden edistäminen... 14 11 Potilasturvallisuus... 15 12 Tietojärjestelmät... 15 Liite Nykytilan kuvaus (maaliskuu 2018)

JärSu 2 Kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2018 2021 1 Tiivistelmä ja toimenpide-ehdotukset 2018-2021 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien terveydenhuollon järjestämissuunnitelma laadittiin ensimmäisen kerran vuoden 2013 alusta alkavalle valtuustokaudelle ja valmisteltiin yhteistyössä Hangon, Inkoon ja Raaseporin kuntien sekä HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kanssa. Suunnitelmaa on nyt päivitetty ajalle 2018-2021. Mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lait ja lakimuutokset astuvat esitetyn kaltaisina voimaan, siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2020 alkaen. Tuolloin järjestämissuunnitelmien laadinta ja seurantavelvoite näyttäisi väistyvän ja seurantavastuu järjestämisestä siirtyisi maakunnalle. Suunnitelman tavoitteena on jäsentää ja tiivistää alueen kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimijoiden yhteistyötä asiakaslähtöisten, laadukkaiden ja kustannustehokkaiden terveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi alueen väestölle asuinpaikasta riippumatta. 1.1 Toimenpide-ehdotukset A. LUS-alueen järjestämissuunnitelman toteutumista seurataan vähintään kerran vuodessa kokoontuvassa seurantaryhmässä (GRUSP). Seurannasta raportoidaan sekä kunnille, että HUS/Länsi- Uudenmaan sairaanhoitoalueelle. B. Merkittävät työnjakoa koskevat asiat sovitaan kuntakohtaisesti organisaatioiden johtavien viranhaltijoiden välisissä neuvotteluissa. C. Päivystysasetuksen mukainen yhteispäivystys turvataan. Kuntien terveyskeskusten kiireetöntä ja kiirevastaanottotoimintaa kehitetään päivystysasetuksen mukaisesti niin, että yhteispäivystyksen rasite kevenee. D. Työnjakoa kehitetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon sisällä sekä näiden kesken. Lähiavopalveluita vahvistamalla voidaan osastohoitoja keskittää tarkoituksenmukaisella tavalla. Muistisairaiden potilaiden palveluja kehitetään. E. Kuntoutuspalveluja ja geriatrisia palveluja kehitetään. F. Palliatiivista hoitoa kehitetään erityislääkepoliklinikan ja kotisairaanhoidon (SAH) toimesta. G. Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatiota kehitetään. H. Alueen digipalveluita kehitetään. I. Kunnat huolehtivat terveydenhuoltolain mukaisista terveyden edistämisen toimenpiteistä. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyy maakunnalle, mutta terveyden edistäminen jää kuntien vastuulle, on kuntien varattava siihen riittävät resurssit. HUS:n perusterveydenhuollon yksikkö koordinoi kuntien terveyden edistämisen vastuuhenkilöiden yhteistyöverkostoa. J. Suunnitelmakaudella HUS lisää erikoislääkärikonsultaatioita perusterveydenhuoltoon kuntien omien tarpeiden mukaisesti.

JärSu 3 K. Varaudutaan yleisvaarallisiin henkeä ja terveyttä uhkaaviin tilanteisiin, kuten katastrofeihin ja tartuntatauteihin, yhteistyössä alueen eri toimijoiden kesken. L. Hoitopolkujen mallinnuksessa otetaan erityisesti huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset asiakkaat, kuten ikäihmiset, mielenterveyspotilaat, päihdepotilaat ja lastenpsykiatriset potilaat. 2 Johdanto Terveydenhuoltolain 34 :n mukaan samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelmassa tarkastellaan sotepalveluiden nykytilaa, terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisestä ja terveydenhuollon tavoitteita ja toimenpiteitä. Järjestämissuunnitelmassa pyritään tarkastelemaan STM:n määrittämiä sote-muutoksen tavoitteita, kuten palvelujen yhteensovittamista, sähköisten palvelujen hyödyntämistä, valinnanvapauden lisääntymistä sekä kustannuksen kasvun hillitsemistä. Tätä järjestämissuunnitelmaa kirjoitettaessa ei vielä ole lopullista tietoa siitä, miten sote-uudistus tulee toteutumaan. Mikäli maakunta- ja sote-uudistuksen lait ja lakimuutokset astuvat esitetyn kaltaisina voimaan, siirtyy sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnilta maakunnille 1.1.2020 alkaen. Tuolloin järjestämissuunnitelmien laadinta ja seurantavelvoite näyttäisi väistyvän ja seurantavastuu järjestämisestä siirtyisi maakunnalle. Uudenmaan sote-valmistelu on käynnistynyt, mutta tässä järjestämissuunnitelmassa ei voida ottaa kantaa kaikkiin uudistuksen tuomiin muutoksiin. Tässä suunnitelmassa on pääsääntöisesti kuvattu olemassa olevaa tilannetta ja lisätty alustavia viitteitä siitä, mitä vaikutuksia sote-uudistuksella voi asioihin olla. Muutoksista johtuen tämä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kuntien (Hanko, Inkoo, Raasepori) järjestämissuunnitelma koskee vain kautta 2018-2021 ja se on siten päivitys kaudelle 2013-2016 laaditulle suunnitelmalle, jonka Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) valtuusto hyväksyi kokouksessaan 11.12.2013 44. 3 Järjestämissuunnitelman laatiminen ja toteutumisen seuranta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen järjestämissuunnitelma on valmisteltu yhteistyössä kuntien ja Raaseporin sairaalan GRUSP-ryhmässä. Järjestämissuunnitelmaa on tarkoitus käsitellä kuntien perusturvalautakunnissa, hallituksissa, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnassa sekä HUS:n hallituksessa. HUS:n valtuuston hyväksyy osaltaan järjestämissuunnitelman 14.6.2018 pidettävässä kokouksessa.

JärSu 4 4 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ja sen tunnuspiirteitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on jaettu viiteen sairaanhoitoalueeseen. Suurin näistä on HYKS-sairaanhoitoalue, ja muut ovat Hyvinkään, Lohjan, Länsi-Uudenmaan ja Porvoon sairaanhoitoalueet. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkuntia ovat Hanko, Inkoo ja Raasepori. HUS-alueen väestön hyvinvoinnin tilaa on kuvattu HUS-alueen hyvinvointikertomuksessa sekä laatusuosituksessa. Lisäksi LUS-alueen kunnat ovat laatineet omat hyvinvointikertomukset tai väestön tilaa kuvaavat selvitykset. 4.1 Päivitetyt kuntatiedot Länsi-Uusimaa (Hanko, Inkoo, Raasepori) on pinta-alaltaan suuri (meri- ja saaristoalueet mukaan lukien 4 108 km 2, pelkkä maa-alue 1 615 km 2 ). Alueen kunnat muodostavat Lounais-Suomen eteläisimmän osan kattavalla alueellaan noin sadasosan koko Suomen pinta-alasta (390 905km 2 ) merialueet mukaan lukien. Alueen väestömäärä oli 31.12.2016 yhteensä 42 325 asukasta, heistä 20 952 oli miehiä ja 21 373 naisia. Lomakaudella (lähinnä kesällä) alueen väestömäärä kasvaa rajusti. Tilastokeskuksen mukaan alueella on lähes 10 000 kesämökkiä, joista 6 500 sijaitsee Raaseporissa. Pääkaupunkiseutuun (1 395,7 km 2 ) ja sen väestötiheyteen verrattuna (1 490 asukas/ km 2 ) Raaseporin seutu on huomattavasti harvalukuisempi (27 asukas/ km 2 ). Yhteenveto Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnista (Tilastokeskus 20.2.2018): Statistikcentralen 2.10.2017/20.2.2018 Hangö Ingå Raseborg Totalt Nyland Finland Befolkningsmängd 2015 8 864 5 541 28 405 42 810 1 620 261 5 487 308 2016 8 663 5 585 28 077 42 325 1 638 293 5 503 297 förändring -2,3 % 0,8 % -1,2 % -1,1 % 1,1 % 0,3 % Över 64 år i % 2016 29,4 % 22,8 % 25,4 % 25,9 % 16,8 % 20,9 % Svenskspråkiga i % 2016 42,9 % 53,1 % 64,9 % 58,8 % 8,1 % 5,3 % Andel som bor i tätort i % 2016 96,7 % 41,0 % 78,2 % 77,1 % 95,3 % 85,6 % Utbildning mellanstadienivå i % 2015 58,0 % 69,9 % 64,6 % 63,9 % 71,6 % 70,7 % Högskoleutbildning i % 2015 21,0 % 32,8 % 27,0 % 26,5 % 36,9 % 30,0 % Sysselsättningsgrad i % 2015 66,6 % 76,5 % 70,3 % 70,4 % 71,7 % 67,8 % Arbetslöshet i % 2015 15,1 % 8,9 % 12,4 % 12,5 % 11,6 % 14,2 % Antalet pensionärer i % 2015 33,7 % 25,9 % 28,6 % 29,3 % 19,6 % 24,9 % Årsbidrag euro/invånare 2015 212,2 408,2 117,1 174,4 427,1 348,4 Lån euro/invånare 2015 7 404,9 3 171,4 4 232,5 4 752,0 2 824,3 2 835,4 Social- och hälsovårdutgifter netto euro/invånare 2015 4 014,8 2 965,3 3 642,1 3 631,7 2 986,5 3 254,7 Hushållens disponibla inkomst i medeltal 2015 36 253 46 883 37 719 45 188 38 977 Hushållens disponibla inkomst median 2015 31 196 40 773 31 387 35 445 31 590 Naturlig befolkningsökning (skillnad födda-döda) 2015-65 0-84 -149 5 887 2 980 2016-59 5-169 -223 5 117-1 109 THLs sairastavuusindeksi 2013-2015 (20.2.2018) 100,5 78,5 87,3 82,4 100,0 THL tarvevakioidut menot 2015 2015 120,0 103,0 111,0 112,0 101,0 100,0 Kelan/Tilastokeskuksen vuoden 2016 tilaston mukaan väestö on Uudellamaalla terveempää kuin koko maassa keskimäärin. Uudenmaan sairastavuusindeksi on ollut viime vuosikymmeninä pääosin laskeva (91,3-87,2), kun taas Länsi- Uudellamaalla sairastavuusindeksi näyttää kohoavan. Väestörakennetta mitataan ns. taloudellisella huoltosuhteella, jossa lasketaan kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on sataa työllistä kohti. Taloudellinen huoltosuhde 2015: Koko maa 143,2. Uusimaa 117,3. Hanko 170,0. Inkoo 130,6. Raasepori 147,5. Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus 20.2.2018.

JärSu 5 Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset sekä tarvevakioidut nettokustannukset vuonna 2016, euroa/asukas (lähde Kuntaliitto.fi): Manner- Hanko Raasepori Inkoo Nettokustannus 3 264 3 882 3 546 2 928 Vertaa koko maa 100 119 109 90 Tarvevakioidut nettokulut 3 264 3 714 3 474 3 198 Vertaa koko maa 100 114 106 98 Tarvekerroin 1,00 1,05 1,02 0,92 5 Kuntien hyvinvointikertomukset sekä keskeiset painopistealueet 2018-2021 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa koskevan valtionneuvoston asetuksen (337/2011/2 ) mukaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksen laadinnassa on huomioitava kuntien hyvinvointikertomusten tietoja sekä muita alueen väestön terveyttä ja hyvinvointia, palvelutarvetta, palvelujen toteutusta, laatua ja toimivuutta kuvaavia mittareita. Lisäksi terveydenhuoltolain (1326/2010/12 ) mukaan kunnan on seurattava asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia sekä siihen vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. HUS-alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kuvaus on tuotettu alueellisena hyvinvointikertomuksena ja siitä on nostettu laatusuosituksessa esiin alueellisia tavoitteita ja toimenpiteitä. LUS-alueen kuntien väestön terveyttä, hyvinvointia ja palvelutarvetta on tarkasteltu kunnittain laadittujen hyvinvointikertomusten tai kaupungin tilaa ja kehitystä koskevien raporttien kautta. Hanko Hangon kaupungin strategiassa 2025 yksi painopistealue on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Tämä tarkoittaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän toiminnan ja ehkäisevän toiminnan priorisointia, turvallisuutta jokapäiväisessä toiminnassa, kansantautien ehkäisyä ja terveellisiin elintapoihin kannustamista sekä ylikunnallista ja alueellista yhteistyötä. Perusturvajohtaja vastaa perusturvaviraston toiminnasta ja johtaa sitä. Perusturvavirastoon kuuluu kolme osastoa: terveyspalvelut, ikääntyneiden palvelut ja sosiaalipalvelut. Sotea ajatellen ja yhteistyön tiivistämiseksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä on suunnitteilla yhtenäinen campus, jossa kansanterveystyön toiminnot ja sosiaalihuolto olisi saman katon alla. Vuoden 2018 aikana kuntien tulee laatia laaja hyvinvointikertomus valtuustokaudelle 2017 2021. Hangon kaupungissa selvitetään, miten tämä työ tulisi kytkeytyä kunnan vastuulla olevaan terveyden edistämiseen sosiaali- ja terveystoimen siirtyessä maakunnalle. Mahdollisesti nimetään terveyden edistämisen koordinaattori, joka olisi kunnan työntekijä, kun sosiaali- ja terveystoimi siirtyy maakunnalle. Kunnan oma työterveyshuolto tulee yhtiöittää tai kilpailuttaa tämän vuoden aikana, jos tarjotaan ei-lakisääteistä sairaanhoitoa. Hangossa on oma työterveyshuolto, ja neuvottelut asiassa etenemisestä ovat meneillään. Terveyspalveluissa jatketaan ehkäisevän perhetyön ja perhekeskusmallin kehittämistä. Lasten ja nuorten hoitopolkuja selkeytetään erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, ja tavoitteena

JärSu 6 on tehostaa yhteistyötä perusterveydenhuollon sisällä. Matalan kynnyksen palveluja kehitetään ja kuntouttavaa työtä lisätään. Ikääntyneiden palveluissa kehitetään digitaalisia palveluja ja tehostettua kotikuntoutusta yhteistyössä kotihoidon kanssa. Inkoo Inkoon kunnassa valmistui vuonna 2017 uusi strategia vuosille 2018 2022. Strategian kriittiset menestystekijät ovat hyvinvoiva kuntalainen, tasapainoinen talous, kehittyvä elinkeinotoiminta, toimivat liikenneyhteydet ja elinympäristö. Näissä painotetaan palveluiden laadukasta ja tehokasta järjestämistä, digitaalisten palveluiden käyttöä täydentämään kunnallisia palveluita, asukkaiden hyvinvoinnin kokonaisvaltaista kehittämistä, asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä tasa-arvoisuuden tukemista. Kaikessa kunnan päätöksenteossa huomioidaan strategiset tavoitteet ja kunnan visio. Inkoon kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa perusturvalautakunta. Toimintaa johtaa perusturvajohtaja yhdessä vastuualuejohtajien kanssa. Vastuualueita on kaksi, terveyden- ja sairaanhoito sekä iäkkäiden palvelut. Sosiaalipalvelut tuotetaan yhdessä Siuntion kunnan kanssa Siuntion perusturvatoimen hallinnoimana. Laaja hyvinvointikertomus laadittiin perusturvan osalta vuonna 2014 ja nyt on suunnitteilla uusi laaja hyvinvointikertomus 2017 2020, johon osallistuvat kaikki kunnan toimialat. Kunta on perustamassa sivistystoimen alaisuuteen uuden viran, hyvinvointikoordinaattorin, jonka tehtäviin kuuluu mm. hyvinvointikertomuksen laatimisen koordinointi sekä sellaisten toimenpiteiden suunnittelua, jotka edistävät kuntalaisten hyvinvointia. Raasepori Terveyspalveluissa otetaan käyttöön digitalisia palveluita ja selkeytetään prosesseja. Ikäihmisten palveluissa panostetaan tehostettuun kotikuntoutukseen. Perusturva yhdessä sivistystoimen kanssa kehittää perhekeskusmallia. Raaseporin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluista vastaavat sosiaali- ja terveyslautakunta ja sosiaali- ja terveydenhuollon virkamiehet. Sosiaali- ja terveysjohtaja johtaa sektoria, jossa on 4 (neljä) osastoa: terveyspalvelut, vanhuspalvelut, sosiaalipalvelut ja työllisyyspalvelut. Kaupungin talousarviossa ja taloussuunnitelmassa vuosille 2018-2020 määriteltiin tavoitteeksi koko toimialan laatukysymyksiä koskeva kehityksen jatkuminen. Vanhuspalveluissa erityinen panostus tehdään muistisairaiden hoitoon, neuvolapalveluista ympärivuorokautiseen asumiseen. Kotihoidon resursseja vahvistetaan ja kotihoidossa tehdään lisää panostuksia käynnistämällä kotiuttamistiimi. Terveyspalveluissa panostukset liittyvät pitkälti terveysasemien kehittämiseen kuten: terveysasemien potilasvirtojen kartoitus tavoitteena mahdollisimman optimaalinen miehitys

JärSu 7 digitaalisen sanelun käyttöönotto pidennetyt aukioloajat terveysasemalla/asemilla digitaalisten palvelujen edelleen kehittäminen, kuten sähköinen ajanvaraus. Sosiaalipalveluissa perhekeskuksen toiminta on päässyt kunnolla vauhtiin vuoden 2017 aikana ja toimintaa kehitetään edelleen. Työllisyyspalvelujen haasteena on pystyä tarjoamaan mahdollisimman laaja valikoima kuntouttavaa työtoimintaa tarkoituksena hillitä kunnan työmarkkinatuen kustannusosuuden nousua. Järjestämissuunnitelmakaudella keskeisiä yhteisiä haasteita ovat: muistisairauksien lisääntyminen ikääntyneen väestön määrän kasvu ja tähän liittyen sairauksien, toimintavajeiden ja hoidon sekä hoivapalvelujen tarpeen lisääntyminen geriatristen palvelujen saatavuus kuntoutuspalvelujen saatavuus sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien heikko yhteensopivuus omahoidon ja etähoidon yhteinen kehittäminen ja järjestelyt työvoiman saatavuus terveyserojen kasvu taloudellisen liikkumavaran pienentymisen aiheuttamat haasteet lihavuuden ja diabeteksen lisääntyminen päihdehaitat lasten ja nuorten pahoinvointi sote- ja maakuntauudistuksen tuomat haasteet 6 Tiedossa olevat muutokset, kuntien välinen yhteistyö Terveyden edistäminen tulee jäämään kuntien tehtäväksi myös mahdollisen maakunta- ja sote-uudistuksen toteuduttua. Terveyden edistämisen toteutumisen varmistamiseksi kuntien yhteinen terveyden edistämisen yhdyshenkilö riittävin valtuuksin on varteenotettava mahdollisuus. Neuvottelut geropsykiatristen osastopalvelujen ja konsultaatiopalvelujen käynnistämisestä on aloitettu yhteistyössä kuntien ja HYKS:n kanssa. Hangolla ja Raaseporilla on ollut yhteinen hankintapäällikkö kymmenen viime vuoden ajan. Lisäksi viimeisten vuosien ajan käytössä on ollut yhteinen hankintajohtokunta. Potilas- ja sosiaaliasiamies palvelee alueen kaikkia kuntia. 6.1 Hanko Hangon kunnan väkiluvun väheneminen on ollut LUS:n kunnista suurinta viime vuosina, toisaalta kesäasukkaiden määrä lisää terveyspalveluiden, etenkin päivystyspalveluiden tarvetta. Hangon ikääntyneen väestön lisääntyminen on niin ikään LUS:n kunnista suurinta ja myös, jos tarkastelee koko Uuttamaata. Ennusteen mukaan ikääntyneen väestön lisääntyminen jatkuu jyrkästi vuoteen 2030 asti.

JärSu 8 Suuri työttömyysaste on myös rasittanut kunnan taloutta, nyt työttömyys näyttää olevan laskussa. Kaupunki on palkannut vuonna 2018 työllisyyskoordinaattorin, jonka tehtävänä tulee olemaan työllisyyden kokonaisvaltainen suunnittelu. Psykososiaalisten ongelmien ehkäisyyn on panostettu, mielenterveys- ja päihdeyksikkö ja sosiaalihuollon perheyksikkö ovat saaneet lisäresursseja, ja yhteistyö kunnan muiden sektorien kanssa on tiivistynyt. 6.2 Inkoo Inkoon kunnan väkiluku on vuonna 2017 kääntynyt laskuun edellisiin vuosiin verrattuna. Kesäasukkaiden määrä kuitenkin vaikuttaa terveyspalveluiden tarpeeseen. Ikääntyneen väestön määrän kasvu vaikuttaa tässä vaiheessa lähinnä kotihoidon palveluiden tarpeen lisääntymiseen. 6.3 Raasepori Raaseporin väkiluku on kaupungin perustamisesta alkaen ollut hitaasti laskeva ja pienentynyt lähes tuhannella asukkaalla kuluneiden 9 vuoden aikana. Väestön ikääntyminen kasvaa Uudenmaan keskimääräistä nopeammin. Työttömyys on saatu laskuun, josta osittainen kiitos kuuluu kaupungin työllistämisyksikölle kansainvälisen talouden parantuneen tilan lisäksi. Myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastuksista huolehditaan kattavasti. Vanhuspalvelut ovat kaupungin suurin haaste ja niitä kehitetään jatkuvasti, kuten ikääntyneiden ennalta ehkäisevä kuntoutusta, vaikeasti vammautuneiden tehokkaampaa avokuntoutusta, kotiutustiimin ja kotisairaalan käynnistämistä sekä muistisairaiden potilaiden hoivaa ja hoitoa. Terveysasemien iltavastaanottotoiminta on käynnistynyt ja asemien ohelle on harkittu mobiiliyksikön perustamista. Lisäksi kehitetään terveysasemien ja hammashoidon sähköisiä palveluja ja terveysasemien hoitajavastaanottoja sekä vastuuhoitajatoimintaa. Toiminnan kehittämiselle osittaisena haasteena on merkittävä lääkäripula alueella. 7 Tiedossa olevat muutokset, kuntien ja HUS:n yhteistyö HUS-kuntayhtymän tehtävät määräytyvät erikoissairaanhoitolain, terveydenhuoltolain ja HUS:n perussopimuksen mukaan. HUS on perustettu jäsenkuntiensa erikoissairaanhoidon yhteistoimintaa varten. HUS on myös yliopistollinen sairaanhoitopiiri, joka huolehtii lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta sekä terveystieteellisestä tutkimustoiminnasta. HUS:n tehtävänä on: tuottaa sen jäsenkuntien ja sairaanhoitopiirin järjestämisvastuuseen kuuluvia erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja huolehtia yliopistolliselle sairaanhoitopiirille säädetyistä muista tehtävistä terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman hyväksyminen tuottaa myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja jäsenkuntien puolesta siltä osin kuin kunnat ovat antaneet tehtävät kuntayhtymän hoidettavaksi tuottaa toimialaansa liittyviä tai sitä tukevia palveluja myös muille kuin jäsenkunnille. HUS:n talousarvion 2018 ja taloussuunnitelman 2018-2020 yhtenä kuntayhtymätasoisena strategisena painopistealueena on tiivistyvä kumppanuus perusterveydenhuollon kanssa. Tavoitteena on,

JärSu 9 että sosiaali- ja terveyspalvelujen preventiota ja peruspalveluja vahvistava rakennemuutos etenee Uudellamaalla. Jokaisen jäsenkunnan kanssa on vuonna 2017 sovittu konkreettiset toimenpiteet tämän tavoitteen edistämiseksi ja vuoden 2018 tavoitteena on sovittujen toimenpiteiden toteuttaminen. Digipalveluita kehitetään yhteistyössä. Erikoissairaanhoitoon lähetettäessä ja potilaita hoitoon otettaessa on noudatettava sosiaali- ja terveysministeriön laatimia yhtenäisiä kiireettömän hoidon perusteita kaikkien julkiselta sekä yksityissektorilta lähetettävien potilaiden kohdalla. Kaikkien kuntien tavoitteena on sujuva jatkohoitoon pääsy erikoissairaanhoidosta kunnan sosiaali- ja terveystoimen palveluihin niin, että siirtoviiveitä syntyy vain poikkeustapauksissa. Erikoissairaanhoidon velvollisuus on huolehtia siitä, että perusterveydenhuoltoon ei lähetetä potilaita, jotka tarvitsevat erikoissairaanhoitotasoista hoitoa. 7.1 HUS Raaseporin sairaala Sairaalan vuodeosastopaikkalukumäärä on korkeahko (57), kuten on käyttöastekin. Tämä johtuu toisaalta siitä, että etäisyys esimerkiksi Meilahteen on 93 km. Lisäksi alueen vuodeosastopaikkojen määrä ei vastaa täysin tarvetta. Raaseporin sairaalan vuodeosastopaikkojen lukumäärä ei välttämättä muutu, vaikka sairaalan profiili on muuttumassa HUS:n sisäisen työnjaon johdosta (Pajarisen raportti). Kirurgisen osaston todennäköinen paikkalukumäärä on parin vuoden sisällä noin 15. Alueella ei kuitenkaan ole kuntoutusyksikköä, jota se kipeästi tarvitsisi. Tilojen suhteen pieni sellainen saadaan muutaman vuoden sisällä mahtumaan Raaseporin sairaalaan, mutta osaamista ei alueella ole riittävästi. Kuntoutusyksikön suunnittelu pitäisi aloittaa välittömästi. Viitaten tulevaan maakunta- ja sote-uudistukseen tulisi alueen vuodeosastokapasiteetista tehdä erillinen selvitys. Tavoitteena on, että kaikki alueen vuodeosastopaikat (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto) muodostaisivat yhteisen kokonaisuuden tulevassa maakunnan liikelaitoksessa. Alueella ei ole lastenosastoa (lähin on Jorvissa), eikä lastenpsykiatrian osastoa (lähin on Helsingissä). Palvelujen saanti lapsen ja vanhempien äidinkielellä (ruotsi, suomi) on turvattava. Alueella ei myöskään ole erillistä saattohoitoyksikköä, vaan palliatiivista hoitoa annetaan sekä terveyskeskusten vuodeosastoilla että sairaalan kaikilla osastoilla. Myöskin sairaalan erityislääkepoliklinikka (SAH) toimii pitkälti palliatiivisen hoidon periaatteiden mukaisesti. Alueella ei ole silmätautien polikliinista toimintaa, jota kuitenkin tarvitaan. 7.2 Päivystystoiminta Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä annetun asetuksen (ns. päivystysasetuksen 583/2017) mukaan ympärivuorokautinen päivystys on järjestettävä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystyksenä. HUS Raaseporin sairaala on ylläpitänyt yhteispäivystystä yhdessä sairaanhoitoalueen jäsenkuntien kanssa vuodesta 2015 lähtien. Päivystysasetuksen 5 :n mukaan sairaanhoitopiiri, jossa on yliopistollinen sairaala, voi ylläpitää ympärivuorokautisesti päivystävää yhteispäivystysyksikköä sairaalassa, jossa on ympärivuorokautisesti edustettuna keskeisten erikoisalojen päivystys. Raaseporin sairaalassa on yhteispäivystyksen (eli jakamattoman erikoissairaanhoidon ja yleislääketieteen etupäivystyksen) lisäksi ympärivuorokautinen kirurgian,

JärSu 10 sisätautien ja anestesiologian takapäivystys. Lisäksi on gynekologian takapäivystys tarvittaessa yhtenä päivänä viikossa (leikkauspäivänä). Vuoden 2018 alusta päivystyksestä vastaa HYKS Akuutti. Psykiatrian kohdalla päivystyksestä vastaa HYKS Psykiatria. Raaseporin kaupungin siirrettyä Tammisaaren terveysasemansa Raaseporin sairaalan tiloihin syksyllä 2015 yhteispäivystys muuttui Raaseporin kaupungin kohdalla oikeaksi sellaiseksi, eli 24/7 periaatteella toimivaksi. Inkoon ja Hangon kohdalla yhteispäivystys toimii arkisin klo 16-08 sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä. Hangon ja Inkoon terveyskeskuksissa on oma päiväsaikainen päivystys (kiirevastaanotto) arkisin. Toiminta on päivystysasetuksen mukaista ja palvelee alueen väestöä. Yhteispäivystyksen turvaaminen viikonloppuisin edellyttää aktiivista, jatkuvaa ja yhteistä lääkärien rekrytointia alueella, jotta sekä erikoissairaanhoidon päivystys että terveyskeskustoiminnan kiirevastaanotto myös viikonloppuisin ja pyhäisin turvataan. Seudullista sosiaalipäivystystä hallinnoi Perusturvakuntayhtymä Karviainen. Seudulliseen sosiaalipäivystykseen osallistuvat Hangon, Karkkilan, Lohjan ja Raaseporin kaupungit sekä kunnat Inkoo, Siuntio ja Vihti. Sosiaalipäivystys auttaa: - Lasten ja lapsiperheiden akuuteissa kriisitilanteissa - Sosiaalityön keinoin työstettävissä kriisitilanteissa - Kriisiapua äkillisissä kriisitilanteissa Sosiaalipäivystykseen saa yhteyden soittamalla hätäkeskukseen numeroon 112 virka-ajan ulkopuolella seuraavasti: - ma-to klo 15.00-08.00 - pe klo 15.00 - ma klo 08.00 Sosiaalipäivystys koskee virka-ajan ulkopuolella annettavaa lasten ja lapsiperheiden akuuteissa kriisitilanteissa tarvittavia sosiaalipalveluja, ohjaa ja opastaa kasvatuksellisissa ja perhe-elämän kriisitilanteissa sekä aikuisväestöä koskevissa sosiaalipalveluissa. Sosiaalipäivystys toteutetaan sekä aktiivityönä että vapaamuotoisena varallaolona. Virka-aikana kukin kunta huolehtii itse kiireellisten sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Kuntien peruspalvelut vastaavat virka-aikana lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun hoidosta. Kaikki lastensuojelun asiakastyöhön liittyvät yhteydenotot, kuten lastensuojelutarpeen selvityspyynnöt, lastensuojeluilmoitukset, ennakoivat lastensuojeluilmoitukset hoidetaan jokaisessa sopijakunnassa. Sosiaalipäivystyksessä toimii neljä vakinaista sosiaalityöntekijää. Sosiaalipäivystäjien työpiste sijaitsee Lohjan sairaalassa. 7.3 Ensihoito Tarve HUS:n hintojen yhdenmukaistamiseen tulee erittäin hyvin esille ensihoitopalvelun kohdalla. Terveydenhuoltolain 39 :n mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on järjestettävä alueensa ensihoitopalvelu. HUS:n hallitus on 24.1.2011 ( 15) päättänyt, että HUS:n oma ensihoito järjestetään sairaanhoitoalueittain toiminnallisina kokonaisuuksina, mutta palvelujen järjestämistapa voi vaihdella paikallisten olosuhteiden mukaan. Toiminnallisia kokonaisuuksia eli järjestämisalueita on seitsemän, sillä HYKS-sairaanhoitoalue jakaantuu kolmeen alueeseen (Peijas, Jorvi, Helsinki). Ensihoidon kustannukset jaetaan alueittain.

JärSu 11 Länsi-Uudenmaan kunnat ja Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta ovat useaan otteeseen todenneet, että toiminnan järjestäminen alueittain on sinänsä järkevää, mutta ensihoidon kustannukset tulisi jakaa tasan kaikkien jäsenkuntien kesken. HUS on tullut asiassa sen verran kuntia vastaan, että se on myöntänyt Länsi-Uudenmaan kunnille ns. ambulanssialennusta. Hangon kaupunki, Inkoon kunta ja Raaseporin kaupunki katsovat, että koska ensihoidossa on kyse valmiuden ylläpitämisestä, tulee HUS:n, jolla on ylin vastuu tästä lakisääteisestä toiminnasta, periä kaikilta kunnilta sama asukasperusteinen maksu. Koska Raaseporin sairaala on HYKS:n tulosyksikkö 1.1.2018 alkaen, tulee vastuu ensihoidosta siirtää HYKS Akuutille. Samalla ensihoidon kulut ja tulot tulee siirtää Raaseporin sairaalasta HYKS Akuutille niin, että kuntakohtainen laskutus on yhdenmukaistettu sairaanhoitopiirissä. 7.4 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus järjestetään siten, että se muodostaa toiminnallisen kokonaisuuden potilaan tarpeenmukaisen hoidon kanssa. Kuntoutus järjestetään joko perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa saman työnjaon ja porrastuksen mukaan kuin muukin sairaanhoito. Alle 65-vuotiaiden vaikeavammaisten kuntoutus kuuluu Kansaneläkelaitoksen järjestämisvastuulle siten kuin ko. lainsäädännössä tarkemmin säädetään. Potilaan kuntoutussuunnitelman laatii hänen hoidostaan vastaava julkisen terveydenhuollon yksikkö. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta, mutta sairaanhoitopiiri antaa sellaiset palvelut, joita perusterveydenhuollon ei ole tarkoituksenmukaista tuottaa. Lisäksi HUS vastaa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelujen kehittämisen ohjauksesta ja laadun valvonnasta. Pienten sairausryhmien ja vaativan kuntoutuksen keskittäminen on potilaan etu. HYKS-alueella on edelleen huomioitava välimatkat, jotka Raaseporin tilanteessa ovat merkittävät. On siis mielekästä pitää: 1. Alueellista kuntoutuskapasiteettia paikallisesti eli oma osasto (esimerkkinä murtuman jälkeinen kuntoutus). Kts. kohta HUS Raaseporin sairaala, toinen kappale. 2. Länsiuusimaalaista kuntoutustoimintaa (Espoosta länteen) ja keskittää harvinaisempia ja erityisosaamista vaativaa kuntoutusta alueen sisällä (esimerkkinä vaativampi neurologinen kuntoutus) 3. Keskitetty kuntoutus yhdessä pisteessä HYKS-alueella (ei välttämättä keskuskuntaan) vaativan ja harvinaisten sairauksien kuntoutuksen osalta (esimerkkinä selkäydinvammakuntoutus) Oman kuntoutushaasteen muodostaa ikääntyvä väestö. Geriatrisen kuntoutuksen on oltava paikallista niin somatiikan kuin psykiatriankin (muistisairaudet) osalta. Osaamista erityisesti geropsykiatriassa on Suomessa rajoitetusti ja tässä suhteessa HYKS-alueen sisäinen konsultaatiotoiminta ja koulutus on suuri etu. Psykoterapiakuntoutuksen ostopäätökset tehdään HUS:ssa, Helsingissä myös kaupungin oman psykiatrian toimesta. Helsingissä psykiatria vastaa myös neuropsykiatristen häiriöiden lääkinnällisen kuntoutuksen ostopalveluiden hankinnasta. Apuvälineiden käyttöön luovutuksessa noudatetaan yhteisiä käytäntöjä. Raaseporin sairaalan ylläpitämä apuvälinekeskus tuottaa apuvälinepalvelut sekä erikoissairaanhoidolle että alueen kunnille. Apuvälinekeskuksen toimintojen yhdistäminen HUS:iin on tuonut alueelle säästöjä mm. kilpailutuskäytäntöjen vuoksi. Tämän kaltainen keskittäminen on järkevää, mutta vaatii luonnollisesti paikallisen palveluyksikön potilaille ja asiakkaille hyvän palvelun varmistamiseksi.

JärSu 12 7.5 Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio äitiyshuollossa Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integraatio äitiyshuollossa kehitetään keskusneuvolatyyppiseksi toiminnaksi. Keskusneuvolatyyppisestä toiminnasta on kokemusta mm. Espoossa ja Porvoossa. Vuoden 2018 alusta Raaseporin sairaalasta tuli HYKS:n tulosyksikkö. On pohdittava, miten toiminta Länsi-Uudellamaalla järjestyy parhaiten alueella asiakkaan näkökulmasta. 7.6 Psykiatria ja sote-integraatio 1.1.2017 LUSA Psykiatria siirtyi organisatorisesti osaksi HYKS Psykiatriaa muodostaen siinä oman, Länsi-Uudenmaan (LU) psykiatrian linjansa. LU Psykiatrian linja on HYKS Psykiatrian toistaiseksi ainoa ns. alueellinen linja, joka poikkeaa muista linjoista siten, että sen perustehtävänä on vastata diagnooseista riippumatta kaikkien keskeisten potilasryhmien psykiatrisen erikoissairaanhoidon avohoitopalveluiden sekä vapaaehtoisuuteen perustuvien osastohoitopalveluiden tuottamisesta Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen kunnille. Lisäksi linja vastaa suljettujen ruotsinkielisten osastohoitopalvelujen tuottamisesta helsinkiläisille ja muille pääkaupunkiseudun sekä Länsi-Uudenmaan ruotsinkielisille asukkaille niiltä osin kuin hoidon saaminen nimenomaan ruotsin kielellä on katsottu tärkeäksi. Kaksikielisyys potilaan palveleminen hänen äidinkielensä mukaisesti joko ruotsiksi tai suomeksi on linjan keskeinen arvo, jota pyritään noudattamaan kaikessa toiminnassa. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluiden lisäksi Länsi-Uudenmaan Psykiatrian linja tuottaa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen jäsenkunnille psykiatrisia konsultaatiopalveluja ja HYKS Psykiatria on laajentamassa perusterveydenhuollon kanssa tehtävää yhteistyötä entisestään alueen kuntien kanssa. Tämän tiivistyvän yhteistyön tavoitteena on tuoda vaikuttavat psykiatriset hoitomuodot ensilinjaan ja varmistaa geropsykiatristen potilaiden hyvä hoito. Pääosa linjan toiminnoista (ml. alueen kuntia ensisijaisesti palveleva avohoidon tukiosasto) sijoittuu Raaseporin sairaala-alueella sijaitsevaan Raaseporin mielenterveyskeskukseen ja/tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseviin HUS:n kiinteistöihin. Raaseporin mielenterveyskeskuksessa erikoissairaanhoidon palvelut toimivat kiinteässä yhteistyössä samaan rakennukseen niin ikään osin sijoittuvien Raaseporin mielenterveys- ja päihdepalvelujen kanssa. Tavoitteena on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltaminen sekä sote-henkisen yhteistyön tiivistäminen edelleen mm. perustasolle ulottuvien uusien avausten kautta. Neuvotteluja kuntien kanssa on käyty ja käydään edelleen mm. seuraavien yhteistyöhankkeiden tiimoilta: nettiterapioiden lisääminen, ops-psykoterapioiden tuominen etulinjaan, terveyskeskuksille tarjottavat ryhmähoidot, yhden kunnan vuodeosaston yhteyteen sijoittuva geropsykiatrinen moduuli, Raaseporin terveyskeskukseen/yhteispäivystykseen sijoittuva Miepä-piste, ja tk-lääkäreille suunnattavat psykiatriset konsultaatiot. 7.7 Hoitoketjut Palveluketjulla tarkoitetaan asiakkaan ongelma- ja tarvekokonaisuuteen kohdistuvaa, sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiorajoja ylittävää palveluprosessien kokonaisuutta. Hoitoketju tähtää sairauden hoitamiseksi tarvittavien eri hoitotahojen ja hoitotoimenpiteiden nivomista yhteen saumattomaksi kokonaisuudeksi, josta selviää missä ja minkä toimijan toimesta suoritetaan sairauden hoidossa tarvittavat suositusten mukaiset tarvittavat arviointi-, ennaltaehkäisy- ja hoitotoimenpiteet ja mikä on kulloinkin vastuussa oleva hoitotaho. Palvelu- ja hoitosuunnitelmat ovat asiakkaan kanssa laadittavat dokumentaatiot kyseisistä

JärSu 13 prosesseista asiakkaan hoitoa tai palvelua edellyttävässä asiassa. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella on kuvattu ja päivitetään tarvittaessa kuntien perusterveydenhuollon ja HUS Raaseporin sairaalan kanssa seuraavat hoitoketjut: nuorten mielenterveys- ja päihdetyö, psykoosipotilas, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, lasten mielenterveys- ja päihdetyö, lasten ja nuorten syömishäiriöt, vanhuspsykiatria, päihdepotilas ja lasten ylipaino ja lihavuus. Hoitoketjut löytyvät osoitteesta http://www.terveysportti.fi/dtk/ltk/koti. Syksyllä 2018 kuvataan palliatiivisen hoidon hoitoketju. Palvelu- ja hoitoketjut päivitetään 3 vuoden välein tai tarvittaessa, ja sovitaan erikoissairaanhoidon tai kuntien vastuutoimijasta ja -tahosta (pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa). Kunnat osallistuvat Sujuvat hoitoketjut-työryhmään aluetasolla sekä HUS tasoisesti edustuksellisen osanoton muodossa, tällä hetkellä edustajana toimii Hanko. Kokouksissa seurataan hoitoketjujen sujuvuutta ja siirtoviivepäivien muodostumista sekä pyritään yhteistyössä kehittämään toimintatapoja HUS-linjausten mukaisesti, esimerkkinä Navitas siirto- ja avosiirtoportaalien käyttöönotto. Kuntien ja erikoissairaanhoidon hoitotyön johtajat kokoontuvat yhteistyökokouksiin neljännesvuosittain. Kokouksissa pohditaan muun muassa alueen sairaanhoitohenkilökunnan rekrytointia ja yhteistyötä sen tiimoilta. Magneettisairaalamallin mukaista toimintaa aletaan myös viedä yhteistyönä alueellisesti eteenpäin. 8 Työnjako ja sen kehittäminen Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaossa on keskeistä sopia palveluketjujen ja hoitoketjujen osalta selkeä työnjako ja yhtenäiset hoitosuositusten mukaiset hoidon periaatteet kunnissa. Korkean erikoissairaanhoidon käyttöasteen vuoksi tarkoituksenmukaisten palvelujen tuottamisesta perusterveydenhuollossa ja tarpeellisten palvelujen hankkimisesta erikoissairaanhoidosta on sovittava yhteistyöstä toimijoiden kesken. Alueen kuntien ja erikoissairaanhoidon toimijoiden kesken järjestetään terveydenhuollon palvelukohtaiset ja erikoisalakohtaiset neuvottelut. Neuvotteluissa tarkennetaan tämän hetken resursointia, tarpeita ja ongelmakohtia sekä arvioidaan alueen väestöä parhaiten ja kustannustehokkaimmin palvelevia muutostarpeita sekä sovitaan tarvittavien muutosten toimeenpanosta. 9 Maakunta- ja sote-uudistus Maakunta- ja sote-uudistuksessa perustetaan uudet maakunnat, uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä siirretään maakunnille uusia tehtäviä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020. Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Nykyisin kunnat järjestävät julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut. 1.1.2020 vastuu palvelujen järjestämisestä siirtyy 18 uudelle maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteina on parantaa hoidon saatavuutta, leikata kustannusten kasvua ja lisätä yksityisen tuotannon osuutta julkisesti rahoitetuista palveluista. Tavoitteet ovat vaikeasti yhdistettävissä, mutta keskeisenä mekanismina tavoitteiden toteuttamiselle on kilpailun lisääminen. Terveydenhuollon valvonta siirtyy monelta osin sosiaali- ja terveysministeriöltä (STM)

JärSu 14 muille viranomaisille, kun valvonta keskitetään valtiovarainministeriön (VM) alaiseen valvontavirastoon (Luova) ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alainen kilpailuvirasto saa lisää valtuuksia valvoa kilpailua terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus siirtyy sote-uudistuksen myötä valtion vastuulle. Tämä parantaa oleellisesti VM:n mahdollisuuksia seurata ja valvoa terveydenhuollon menokehitystä. Maakunta- ja sote-uudistus on Suomen historian suurin hallinnon ja toimintatapojen uudistus (soma). Maakunnille keskitetään sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen, aluehallinnon tehtävät sekä alueellisia palveluja. Tehokkailla toimintatavoilla pyritään säästämään verovaroja ja parantamaan asukkaiden tarvitsemien palvelujen laatua. Palveluja uudistetaan digitaalisiksi ja asiakaslähtöisiksi. Uudistus vaatii sekä maakuntatasoista että alueellista valmistelua. Uuden terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatiminen (nykyisen suunnitelman päivittäminen) tulee liittää alueelliseen sote-valmisteluun. Uudistuksen myötä kuntien ja sairaanhoitopiirien toiminta siirtyy maakunnan toiminnaksi. Uudenmaan maakunta vastaa 2020 alkaen Uudellamaalla tuotettavista palveluista. Uudistuksen myötä tuleva valinnanvapaus vaikuttanee varsin vähän alueella, sillä väestömäärä on pieni eikä markkinataloudellisesti niin kiinnostava. Kuntien nykyiset terveyskeskukset muuttuvat sote-keskuksiksi. Ne ovat hallinnollisesti osa maakunnan liikelaitosta, kunnes ne (mahdollisesti) yhtiöitetään. Uudellamaalla selvitellään mahdollista aluejakoa. 10 Terveyden edistäminen Lakiluonnoksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (7, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa) todetaan, että hyvinvointia edistävät yhdenvertaisuus, demokratia ja päätöksenteon läpinäkyvyys. Kunnan on kuntalain 1 :n perusteella edistettävä asukkaittensa hyvinvointia. Tämän takia vastuu hyvinvoinnin edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Kunnan tulee seurata kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden kehittymistä sekä kunnan toiminnan hyvinvointivaikutuksia ja raportoida tästä vuosittain kunnanvaltuustolle. Lisäksi kunnanvaltuustolle tulee tehdä kerran valtuustokaudessa hyvinvointikertomus. Kuntalaissa oleva säännös hyvinvoinnin edistämisestä velvoittaa asettamaan kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Kuntia velvoitetaan myös nimeämään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuutaho. Hyvinvointikertomus on toimitettava maakunnalle. Maakunta voi näin oman toimintansa suunnittelussa ottaa huomioon alueensa kuntien ja niiden asukkaiden tilanteen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu olennaisena osana myös maakuntien toimintaan. Lakiluonnoksessa maakuntien rahoituksesta selvitetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerrointa, jonka tarkoituksena olisi kannustaa ja tukea maakuntia toteuttamaan monipuolisia ja suunnitelmallisia toimia, jotka kohdistuvat erityisesti kansansairauksien ehkäisyyn, ikääntyvän väestön toimintakyvyn edistämiseen ja tapaturmien vähentämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja työllistymisen edistämiseen.

JärSu 15 Raaseporin sairaala tukee terveyden edistämistä toimintatavoillaan, esim. savuton leikkaus, ravitsemusterapeuttipalvelut. 11 Potilasturvallisuus Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) potilasturvallisuussuunnitelma ohjaa alueellista potilasturvallisuustoimintaa. Suunnitelman tarkoituksena on tukea potilasturvallisuuden systemaattista järjestämistä ja kehittämistä. Suunnitelma päivitetään vuosittain ja viedään hyväksyttäväksi HUS:n hallitukseen. Osa järjestelmällistä potilasturvallisuuden kehittämistä on riskienhallinta. Riskienhallinnalla pyritään keräämään tietoa tekijöistä, jotka uhkaavat tai saattavat uhata potilasturvallisuutta. Muun muassa vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä (HaiPro) mahdollistaa turvallisuuskulttuurin kehittymisen. HaiPro-ohjelma on käytössä sekä Hangossa että Inkoossa. Raaseporissa on tarkoitus ottaa ohjelma käyttöön mahdollisimman pian. Kuntien, Hangon ja Inkoon ja HUS Raaseporin sairaalan välillä on HaiPro-ohjelman rajapinnat avattu, mikä mahdollistaa HaiPro-ilmoitusten lähettämisen organisaatiosta toiseen. Näin pyritään kehittämään prosesseja ja tiedonkulkua ja vähentämään inhimillisten virheiden mahdollisuutta. Keskeisiä potilasturvallisuutta ylläpitäviä toimia HUS:ssa vuonna 2018 on vapaaehtoinen vaaratapahtumien ilmoittamis-, käsittely-, ja raportointikäytäntö ja siten systemaattinen toimintamalli koko sairaanhoitopiirissä sekä HUS-alueen kuntien kanssa. 12 Tietojärjestelmät Suuri muutos sairaaloiden ja kuntien toimintaan on vuonna 2018 käyttöön otettava yhtenäinen asiakas- ja potilastietojärjestelmä (Apotti). Tietojärjestelmän on tarkoituksena korvata aikaisemmat sairaaloissa ja kunnissa olevat potilastietojärjestelmät. Melkein kaikki kunnat ovat liittyneet Apotti-potilastietojärjestelmän valmisteluun. Ensimmäisenä käyttöönotto tapahtuu Peijaksen sairaalassa ja Vantaalla. Tällä hetkellä Raaseporin kaupungilla on käytössä Pegasos, Hangolla Mediatri ja Inkoolla Pegasos. Potilastiedot siirtyvät tällä hetkellä Navitas-viitetietohakemiston kautta ja niitä voidaan tarkastella toisessa organisaatiossa potilaan informoinnin jälkeen. Tämä toiminta loppuu Apotin käyttöön oton jälkeen. Raaseporissa Elisabeth Kajander, Hanko Anne Öhman, Inkoo Evalotte Spring-Lindström, Raasepori Anne Pietinalho, Raasepori Sune Lang, HUS Raaseporin sairaala Gabriela Erroll, HUS Raaseporin sairaala

JärSu 16 Liite: Nykytilan kuvaus (maaliskuu 2018) Yhteistyö LUS-alueen kunnat tekevät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että HUS:n eri toimijoiden kanssa. Hanko, Inkoo ja Raasepori muodostavat maantieteellisten rajojen lisäksi myös kulttuurihistoriallisesti sidonnaisen alueen, jossa on perinteisesti tehty yhteistyötä monilla sektoreilla, erityisesti julkisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sektoreilla. HUS/Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue (nykyään HUS/Raaseporin sairaala) on alueen yhteinen ja suurin erikoissairaanhoidon tuottaja, mutta myös Lohjan sairaanhoitoalueelta hankitaan tarvittavia palveluita. Tunnusomaista alueen terveydenhuollolle on korkea erikoissairaanhoidon käyttöaste ja kasvavat erikoissairaanhoidon kustannukset, joista suuren osan muodostavat lukumääräisesti vähäinen mutta kallis erityistason sairaanhoidon palvelujen tarve (HYKS). Molempia kotimaisia kieliä taitavien terveydenhuollon ammattilaisten rekrytointi on ollut haasteellista. Ostopalveluihin on turvauduttu osin lakisääteisten tehtävien täyttämiseksi. Tavoitteena on vahvistaa alueellista avosairaanhoitoa ja muuta palveluvalikkoa siten, että sairaalahoidon ja laitospalvelujen tarve vähenee. Lisääntyvän vanhusväestön kasvun myötä syntyvään palvelutarpeeseen pyritään varautumaan riittävillä avovastaanottopalveluilla sekä kotiin vietävillä hoito- ja tukipalveluilla sekä erilaisilla asumispalveluilla. Kaikki LUS-alueen kunnat ostavat laboratoriopalvelunsa HUSLABilta. Kaikki HUSLABin toimipisteet ovat käytettävissä kuntarajat ylittäen. Kaikki LUS-alueen kunnat hankkivat kuvantamispalvelunsa HUS-Kuvantamiselta lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa, joka ottaa kuvat pääsääntöisesti itse. HUS/Raaseporin sairaalan ylläpitämä apuvälinekeskus palvelee paitsi erikoissairaanhoitoa myös alueen kuntien perusterveydenhuoltoa ja sosiaalitointa. Erikoissairaanhoidon hygieniahoitaja toimii yhteistyössä kuntien hygieniahoitajien tai -vastaavien kanssa. Kokouksia on pyritty pitämään kaksi kertaa vuodessa. Ongelmallista on ollut välillä lääkärityövoiman puute tartuntatautityössä. Yhteistyössä pyritään tartunta- ja infektiotautien torjuntatyöhön tartuntatautilain asetusten mukaisesti. Tähän liittyy myös alueellinen koulutus. HUS-Apteekki toimittaa lääkkeet LUS-alueen kuntien terveyskeskuksille. Välinehuolto toteutuu joko kunnan omana toimintana tai HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksikön välinehuoltolinjan tuottamana. Kukin kunta vastaa omista kuljetus- ja varastointipalveluistaan, sisältäen varmuusvarastoinnin tarpeet. Kunnat ostavat hoitotarvikkeensa HUS-Logistiikan kautta. Kunnat vastaavat itse lääkinnällisten laitteiden lakisääteisestä rekisteröinnistä (Mequsoft-järjestelmä) ja huolloista. Ehdotus on, että tehtävä siirtyisi kokonaan HUS:n lääkintätekniikalle, joka nykyisin on osana HUS-Logistiikkaa. Alueen perusturvapalveluiden yhteistyöryhmä (grundtrygghet och specialsjukvård, GRUSP) kokoontuu kuukausittain. Ryhmän toiminta on vakiintunut ja edistänyt alueen yhteistoimintaa. Tämän lisäksi

JärSu 17 ovat alueen hoitotyön johtajat nyttemmin kokoontuneet säännöllisesti, agendallaan käytännön asioita kuten kesäsulut ja rekrytointi jne. Hoitotyön johtajat käsittelevät myös laajempia kehittämishankkeita kuten magneettisairaalamallia. Eri hoitoketjuja päivittävät yhteisryhmät kokoontuvat tarvittaessa. Paikallinen Sutjake-ryhmä (sujuvat hoitoketjut) kokoontuu säännöllisesti. Sutjake-ryhmän toimintakenttä tulee laajenemaan toiminnan muuttuessa alueella. Sen sijaan mitään yhteistä foorumia kolmannen sektorin edustajien kanssa ei ole perustettu, vaikka tarvetta olisi. Olka-potilastoimipiste on perustettu HUS Raaseporin sairaalaan yhteistyössä potilasyhdistysten ja kuntien kanssa. Olka-pisteessä potilasyhdistykset pääsevät pitämään teemapäiviä ja esittelemään toimintaansa potilaille ja heidän omaisilleen. Tarkoituksena on laajentaa toimintaa käsittämään myös vertaistukitoiminta. Palveluverkon kuvaus Hanko Hangon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on jaettu perusturvajohtajan alaisuudessa kolmeen palvelualueeseen: terveyspalvelut, ikääntyneiden palvelut ja sosiaalipalvelut. Kunnan tavoitteena on olla mahdollisimman omavarainen peruspalveluiden suhteen, erityisesti maantieteellisen sijaintinsa takia sekä kunnan alueella toimivien suuryritysten, kuten sataman ja teollisuuslaitosten terveydenhuollon palveluiden tarpeen varalta. Päivystysvalmiutta terveydenhuollossa on näistä syistä ja etäisyyden takia (LUS:n sairaalan päivystykseen 35 km) pidetty tärkeänä pitää yllä hyvällä varustustasolla virka-aikana. Päiväpäivystys hoidetaan itse, mutta iltaisin ja viikonloppuisin se hoidetaan Raaseporin sairaalan yhteispäivystyksenä. Terveyskeskuksen toiminta jakaantuu kuuteen osastoon; pkl ja vastaanotto, terveyden edistäminen, mielenterveys- ja päihdetyö, vuodeosasto, työterveyshuolto ja suun terveydenhuolto. Pkl ja vastaanotto. Hangon kaupunki ulkoisti vuonna 2016 pkl:n ja lääkärivastaanoton palvelut Attendolle. Attendolla on vastuulääkäri ja kaupungilla on oma virkalääkäri. Myös geriatrinen lääkäripalvelu, sisältäen etälääketieteellisen palvelun, ulkoistettiin ensin Attendolle, mutta koska he eivät täyttäneet sopimuksessa asetettuja vaatimuksia, tämä sopimus purettiin ja sopimus tehtiin Doctagonin kanssa. Laboratoriopalelut ja kuvantamispalvelut ostetaan HUS:lta. Hangossa on oma kuvantamistoimipiste, joka on auki kolme kertaa viikossa, ja laboratorion toimipiste. Lääkärikäyntejä lääkärivastaanotolla oli vuonna 2017 yhteensä 7 772 ja sairaanhoitajakäyntejä 9 665. Hammashoidon käyntejä toteutui 7 267. Hanko käyttää pääosin HUS:n erikoissairaanhoidon palveluja. Hankolaiset käyttävät paljon erikoissairaanhoidon palveluita ja kustannukset ovat korkeat. Lääkehuollosta huolehtii Hangon terveyskeskusapteekki. Hangossa toimii kaksi yksityislääkäriasemaa. Hangon terveyspalvelut käyttää Mediatri-potilastietojärjestelmää, johon integroidun Navitas-yhteyden kautta on pääsy Uudenmaan sairaaloiden ja terveyskeskusten potilasasiakirjamerkintöihin potilaan suostumuksella. Terveyden edistäminen. Terveyden edistämiseen kuuluu neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä lasten ja nuorten vastaanottotoimintaa. Työterveyshuolto on edelleen kaupungin toimintana, jota johtaa kaupungin oma työterveyslääkäri. Vuodeosasto. Aikaisemmin terveyskeskuksessa oli kaksi terveyskeskusvuodeosastoa (yhteensä 42 vuodepaikkaa), mutta toisesta osastosta luovuttiin 2016 ja nyt terveyskeskuksessa on 25 paikan vuodeosasto.

JärSu 18 Mielenterveys- ja päihdetyö. Terveyskeskuksessa toimivan mielenterveystiimin työntekijät hoitavat sekä mielenterveys- että päihdeasiakkaita. Terveyskeskuksen terveyden edistämisen osastolla toimii neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon lisäksi lasten ja nuorten vastaanotto. Kuntouttavaa toimintaa järjestetään kaikilla perusturvan osastoilla. Lääkinnällistä kuntoutusta hankitaan lisäksi ostopalveluina. Ikääntyneiden palvelut. Hangon kaupungin ikääntyneiden asumispalvelut järjestetään sekä omana tuotantona, että ostopalveluina (yhteensä 97 paikkaa). Ikääntyneiden palvelukeskukseen kuuluvat myös tukipalvelut ja avopalvelut, joihin kuuluu kotihoito ja tehostettu kotikuntoutus. Sosiaalihuolto. Sosiaalihuoltoon kuuluu aikuissosiaalityö, lastensuojelu ja lasten ja perheiden palvelut. Inkoo Inkoon kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut on jaettu perusturvajohtajan alaisuudessa kahteen palvelualueeseen: terveyspalvelut ja ikääntyneiden palvelut. Palveluissa tavoitteena on tarjota peruspalvelut mahdollisimman kattavasti omana tuotantona. Pitkäaikaisia terapiapalveluita, konsultaatiopalveluita ja oman tuotannon lisäksi tarvittavia peruspalveluita, kuten vastuulääkäripalveluita tuotetaan nykytilanteessa ostopalveluina. Inkoon vanhusväestö on enimmäkseen ruotsinkielistä, kun taas nuorten suomenkielisten osuus kasvaa. Inkoon terveyskeskus palvelee virka-aikana arkisin klo 08-16. Sekä kiireetön että kiireellinen hoito toimivat ajanvarausperusteisesti. Terveyskeskuksessa on neljä terveyskeskuslääkärin virkaa, joista yksi on johtava lääkäri. Kaikissa toimii omat virkalääkärit. Sairaanhoitajia on kaikkiaan kuusi, joista yksi on hoitoyksikön päällikkö. Yksi sairaanhoitajista hoitaa diabetespotilaita, yksi psykiatrisia potilaita ja yksi osa-aikaisesti astmapotilaita. Sairaanhoitajat hoitavat myös muita pitkäaikaissairaita potilaita ja haavapotilaita sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevia potilaita. Sekä johtava lääkäri että hoitoyksikön päällikkö osallistuvat potilastyöhön. Fysioterapeutteja on terveyskeskuksessa kaksi. Yhteistyö Lohjan sairaalan kanssa lastenlääkäripalveluiden jalkautumisesta terveyskeskukseen on aloitettu. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ovat koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto, ehkäisyneuvonta, äitiys- ja lastenneuvolatoiminta. Kaksi terveydenhoitajaa toimii äitiys- ja lastenneuvolassa ja yksi terveydenhoitaja kouluterveydenhuollossa. Neuvolassa toimii myös perheohjaaja. Näiden omien toimijoiden lisäksi kunta ostaa yksityisiltä palveluntoimittajilta geriatripalveluita sekä erilaisia terapiapalveluita. Välitöntä hoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan suoraan HYKS/Raaseporin tai HUS/Lohjan sairaaloissa toimiviin yhteispäivystyksiin tai erityistilanteissa suoraan HYKS:iin. Erikoissairaanhoidon osalta Lohjan ja Raaseporin sairaaloiden palveluita käytetään sairaaloiden nykyistä työnjakoa noudattaen, kuitenkin niin, että Inkoon pohjoispuolella asuva väestönosa hakeutuu enimmäkseen Lohjan sairaanhoitoalueen palveluihin, kun taas läntinen väestönosa enimmäkseen Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen (eli Raaseporin sairaalan) palveluihin.