Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2018-00081 KUPO Vuopala Anna(OKM) 13.03.2018 JULKINEN 13.03.2018 Asia Perusmuistio eduskunnalle EU:n komission tiedonannoista Tasapainoinen teollisja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin; Ohjeita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY tietyistä näkökohdista Kokous U/E/UTP-tunnus Komission tiedonannot: 1. Tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin (COM(2017) 707); 2. Ohjeita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin 2004/48/EY tietyistä näkökohdista (COM(2017) 708). Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Komissio on antanut 29.11.2017 niin kutsutun IP-paketin, joka sisältää kolme tiedonantoa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta. Edellä mainittujen tiedonantojen (COM(2017) 707) ja (COM(2017) 708) lisäksi kolmas tiedonanto koskee Euroopan unionin lähestymistapaa essentiaalipatentteihin (COM(2017) 712). Viimeksi mainitusta tiedonannosta on tehty erillinen perusmuistio (TEM2018-00083). EU:n puheenjohtajamaan Bulgarian johdolla neuvoston työryhmässä on valmisteltu tiedonannoista neuvoston päätelmät, jotka hyväksyttiin kilpailukykyneuvostossa 12.3.2018. Suomen kanta Komission tiedonannoissa tarjotaan puitteet teollis- ja tekijänoikeuksien valvontaan digitaalisessa ympäristössä ja rajat ylittävien loukkausten selvittämiseen kohdistuville toimille. Tiedonannoissa komissio käsittelee niitä direktiivin säännöksiä, joita tehtyjen selvitysten perusteella on tulkittu eri tavoin eri jäsenvaltioissa, sekä selostaa näihin säännöksiin liittyvää EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja esittää arvioita kansallisista lainsäädäntöratkaisuista ja oikeuskäytännöstä. Komission tiedonannot perustuvat jo vuonna 2014 julkaistuun toimintasuunnitelmaan ja EU:n sisämarkkinastrategiaan.
2(17) Innovoinnin ja luovuuden edistämiseksi on tärkeää, että oikeudenhaltijoiden ja viranomaisten käytettävissä on toimivia oikeussuojakeinoja ja muita toimia teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi niin sisämarkkinoilla kuin EU:n ulkopuolellakin. Suomi pitää myönteisenä komission pyrkimyksiä edistää teollis- ja tekijänoikeuksien suojaa. Suomi katsoo, että komission tiedonannossa COM(2017) 707 esittämät toimet ovat oikeansuuntaisia. Lähestymistapa, jossa kiinnitetään huomiota konkreettisiin käytännön toimenpiteisiin teollis- ja tekijänoikeuksien suojan parantamisessa, on kannatettava. Erityisesti toimenpiteiden perusoikeudellisen tasapainoisuuden huomioiminen on tervetullutta. Tiedonanto COM(2017) 708 sisältää esimerkiksi hyödyllistä informaatiota EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ja jäsenvaltioiden kansallisesta lainsäädännöstä. Tämä voi komission tavoitteiden mukaisesti edesauttaa parantamaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin (2004/48/EY), jäljempänä IPRED-direktiivi, yhdenmukaista soveltamista jäsenvaltioissa. Tiedonanto sisältää kuitenkin myös komission ehdotuksia toimenpiteistä ja tulkinnoista, jotka menevät direktiivin säännöksiä pidemmälle. Suomi on viimeksi muodostanut kantansa teollis- ja tekijänoikeuden täytäntöönpanokysymyksiin vastatessaan komission julkiseen kuulemiseen täytäntöönpanodirektiivin toimivuudesta helmikuussa 2016. Nämä kannat ovat pääasiallisesti edelleen voimassa. Suomi katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti hyödyntävät alat ovat olennainen osa EU:n taloutta ja investointeja niiden kehittämiseksi tulee suojella. Suomi kannattaa erityisesti komission aloitteita toimialalle vähentää teollis- ja tekijänoikeuden loukkausten taloudellisia rahavirtoja (mm. seuraa rahaa aloite ) ja niitä koskevia yhteisymmärryspöytäkirjoja. Suomi kannattaa komission valitsemaa lähestymistapaa, jossa täytäntöönpanodirektiiviä ei muuteta. Suomi ei pidä direktiivin uudistamista tällä hetkellä tarpeellisena, sillä direktiivi muodostaa jo nykyisin asianmukaiset puitteet teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamiselle. On kuitenkin myönteistä, että ohjeistuksessa tuodaan erikseen EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti esiin, etteivät välittäjiin kohdistuvat toimenpiteet teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon varmistamiseksi edellytä, että välittäjä itse olisi tehnyt väitetyn loukkauksen. On tärkeää, että teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa tehostavat määräykset ovat tosiasiallisesti oikeudenhaltijoiden käytettävissä kaikissa jäsenvaltioissa. Suomi pitää hyvänä komission tekemää analyysia siitä, milloin on kyse kaupallisessa laajuudessa tapahtuvasta oikeudenloukkauksesta. Sen sijaan Suomi suhtautuu torjuvasti ajatukseen harmonisoida pistemäisesti vahingonkorvausten ja oikeudenkäyntikulujen laskemista ja jakamista koskevia säännöksiä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaustapauksissa. Jäsenvaltioiden tuomioistuinjärjestelmää ja oikeudenkäyntimenettelyä
koskevaa lainsäädäntöä ei muutenkaan tule harmonisoida aineellisen lainsäädännön kehittämisen perusteella. 3(17) Suomi pitää hyvänä, että komissio tuo tiedonannoissaan tasapainottavalla tavalla esiin myös oikeudenhaltijoiden vastapuolten oikeusturvatarvetta. Komissio toteaa, ettei oikeudenhaltijoiden tulisi mennä liiallisuuksiin oikeuksiensa täytäntöönpanossa, ja korostaa tarvetta varmistaa, että esimerkiksi oikeudenkäyntikulut pysyisivät kohtuullisina. Komissio nostaa esiin myös tuomioistuinten, poliisin, tullin ja muiden viranomaisten välistä rajat ylittävää yhteistyötä erityisesti rajat ylittävien teollis- ja tekijänoikeusloukkausten selvittämisessä. Suomi pitää teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten tutkinnan helpottamista kannatettavana. Tiedonannot eivät kuitenkaan sido jäsenvaltioita direktiivin täytäntöönpanossa eivätkä edellytä kansallisen lainsäädännön tarkistamista tiedonannossa esitettyjen näkemysten mukaiseksi esimerkiksi siten, että jäsenvaltioissa tiedonantojen perusteella tulisi myös teollis- ja tekijänoikeudellisissa asioissa ottaa käyttöön niin sanotun kilpailudirektiivin 2014/104/EU sisältämiä säännöksiä editiosta oikeudenkäynnissä. Tiedonannon sisältämillä näkemyksillä direktiivin säännösten tulkinnasta ei myöskään voida vaikuttaa EU-tuomioistuimen tai kansallisten tuomioistuinten lainkäyttöön. Tiedonannolla ei voida käynnistää SEUT 258 artiklan mukaista rikkomusmenettelyä. Tiedonannon oikeudellinen luonne on tärkeä huomioida myös siitä syystä, että eräät komission esittämät ehdotukset parhaaksi lainsäädännöksi eivät ole yhteensopivia Suomen kansallisen lain kanssa. Suomessa noudatetaan oikeudenkäynnissä vapaata todistusharkintaa, ja komission näkemys esimerkiksi siitä, että niin sanottuja kuvakaappauksia tulisi sallia todistusaineistona, jos ne kansallisen lain mukaan vahvistettaisiin jonkun virallistahon toimesta, ei ole yhteensopiva Suomen lainsäädännön kanssa. Tiedonannosta ei voida myöskään johtaa velvoitetta jäsenvaltioille keskittää teollis- ja tekijänoikeutta koskevat asiat niiden käsittelyyn erikoistuneille tuomareille, vaikka komissio pitäisikin tätä parhaana käytäntönä. Suomi ottaa komission tiedonannot tiedoksi. Valtioneuvosto tulee analysoimaan komission tiedonantoon COM (2017) 708 koottua EUtuomioistuimen oikeuskäytäntöä ja tarkastelemaan Suomen kansallista lainsäädäntöä sen valossa. Kansallisen ja EU-lainsäädännön sisällön muuttaminen edellyttää aina lainsäädännön muuttamista. Pääasiallinen sisältö Tiedonanto 1. Tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanojärjestelmä nykypäivän yhteiskunnallisiin haasteisiin (COM(2017) 707 final)
4(17) Komissio esitti v. 2014 toimintasuunnitelman teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta (COM(2014) 392). Siinä komissio siirsi painopistettä alan politiikassa ns. seuraa rahaa -lähestymistapaan, jolla pyritään tyrehdyttämään kaupallisessa laajuudessa toimivien oikeudenrikkojen tulovirrat. Teollis- ja tekijänoikeuksien parempi täytäntöönpano tukee komission ensisijaisia tavoitteita luoda työpaikkoja, edistää kasvua ja tehostaa kilpailukykyä. Sillä on myös keskeinen rooli sisämarkkinoiden toteuttamisessa ja vahvistamisessa samoin kuin jäsenvaltioiden välisen hajanaisuuden vähentämisen kannalta. Tämän vuoksi komissio ilmoitti digitaalisia sisämarkkinoita koskevassa strategiassa (COM(2015) 192) ja sisämarkkinastrategiassa (COM(2015) 550), että Euroopan on tarpeen tehdä enemmän taatakseen, että teollis- ja tekijänoikeuksien valvonnasta tulee todellisuutta digitaalisessa ympäristössä tukemalla seuraa rahaa -lähestymistapaa ja kiinnittämällä erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin (pk-yrityksiin). Jatkona vuonna 2016 esitetyille tekijänoikeusjärjestelmän parantamista koskeville aloitteille komissio esittää tiedonannossa COM(2017) 707 kattavan paketin toimenpiteitä, joilla edelleen parannetaan teollis- ja tekijänoikeuksien soveltamista ja niiden noudattamisen valvontaa EU:n jäsenvaltioissa, EU:n ulkorajoilla ja kansainvälisesti. Tiedonannossa komissio korostaa, että digitalisaatio ja erityisesti internet on tuonut innovatiivisille tavaroille, teknologialle ja luoville sisällöille entistä laajemman asiakaspohjan, uusia markkinoita ja yleisöjä. Samalla digitalisaatio altistaa EU:n teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän suuremmille riskeille. Verkkoympäristö mahdollistaa sen, että teollis- ja tekijänoikeuksia rikkovat tavarat ja sisällöt pääsevät leviämään laajemmin ja nopeammin. Kuluttajien on usein vaikea erottaa teollis- ja tekijänoikeuksia loukkaavat tavarat ja sisällöt aidoista ja laillisista. Oikeuksien rikkojat voivat myös kätkeytyä väärien henkilöllisyyksien taakse, ja ne toimivat usein EU:n ulkopuolisilla lainkäyttöalueilla, joilla näiden oikeuksien täytäntöönpanojärjestelmät ovat heikkoja. Pakettiin sisältyvät toimenpiteet esitellään tässä tiedonannossa ja seuraavissa asiakirjoissa: - tiedonanto ja siihen sisältyvä ohjeistus siitä, miten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annettua direktiiviä (IPRED) tulisi soveltaa, ja tiedonantoon liittyvä komission yksiköiden valmisteluasiakirja IPRED-direktiivin arvioinnista; - standardin soveltamisen kannalta olennaisia patentteja koskeva tiedonanto (työ- ja elinkeinoministeriö informoi eduskuntaa erikseen); - komission yksiköiden valmisteluasiakirja väärennettyjen tuotteiden verkkomyyntiä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan arvioinnista. Tiedonannossa on neljä osaa, joissa esitetään 1) toimenpiteet, joiden ansiosta sidosryhmät voivat helpommin hyötyä järjestelmän yhdenmukaisesta, oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta oikeudellisesta täytäntöönpanosta EU:ssa. IPRED-ohjeistuksen ohella tähän sisältyy toimia ja suosituksia lainkäytön valmiuksien ja sen ennustettavuuden parantamiseksi EU:ssa;
Komissio antaa ohjeistusta siitä, miten teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun direktiivin (IPRED) keskeisiä säännöksiä tulisi tulkita ja soveltaa; tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten asiantuntijoiden ja tuomareiden kanssa kohdennetumman lisäohjeistuksen laatimiseksi, jotta erityisistä IPRED-direktiiviin liittyvistä kysymyksistä voidaan antaa yksityiskohtaisempaa käytännön ohjeistusta parhaista käytännöistä saatujen kokemusten perusteella; tuo edellä mainitun ohjeistuksen ja parhaat käytännöt saataville verkossa muun muassa Sinun Eurooppasi -portaalin kautta; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan tuomareiden erikoistumista kysymyksiin, jotka koskevat teollis- ja tekijänoikeuksia ja niiden täytäntöönpanon valvontaa, sekä julkaisemaan järjestelmällisesti teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevissa asioissa annetut tuomiot; ryhtyy yhdessä EUIPO:n (Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto) kanssa lisätoimiin, joilla helpotetaan vaihtoehtoisen riidanratkaisun laajempaa käyttöä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien riita-asioiden ratkaisemisessa sekä kartoitetaan käytössä olevia vaihtoehtoisen riidanratkaisun välineitä ja analysoidaan etuja, joita saataisiin perustamalla EUIPO:n yhteyteen sovittelukeskus. 2) toimenpiteitä, joilla tuetaan toimialavetoisia aloitteita teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi, kuten välittäjien kanssa tehtäviä vapaaehtoisia sopimuksia ja toimenpiteitä toimitusketjujen suojaamiseksi paremmin väärennöksiltä; Komissio kehottaa toimialaa tarvittaviin asianmukaisen huolellisuuden (due diligence) edellyttämiin toimenpiteisiin teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomista vastaan. Toimialan tukemiseksi näissä pyrkimyksissä ja parhaiden käytäntöjen edistämiseksi komissio; pyrkii edelleen yhdessä sidosryhmien kanssa parantamaan ja laajentamaan vapaaehtoisia sopimuksia teollis- ja tekijänoikeuksien loukkausten torjumisesta. Komissio pyrkii edistämään erityisiä yhteisymmärryspöytäkirjoja, joihin osallistuvat oikeudenhaltijat, verkkoalustat, mainosyhtiöt, kuljetusyritykset ja maksupalvelut; seuraa jatkossakin tällaisten yhteisymmärryspöytäkirjojen toimintaa ja tuloksellisuutta ja raportoi niiden tuloksista; edistää edelleen asianmukaista huolellisuutta toimitusketjuissa, tarkastelee uusien teknologioiden, kuten lohkoketjuteknologian, mahdollisuuksia ja kannustaa käyttämään olemassa olevia akkreditointimenettelyjä järjestelyihin, joilla valvotaan teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista. 3) aloitteita, joilla vahvistetaan tullin ja muiden viranomaisten valmiuksia valvoa teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamista; Komissio varmistaa yhdessä EUIPO:n kanssa, että täytäntöönpanon valvonnasta EU:ssa vastaavilla viranomaisilla on välineet tehdä 5(17)
6(17) yhteistyötä väärentämisen ja piratismin torjunnassa muun muassa paremman markkinavalvonnan avulla; tehostaa yhdessä EUIPO:n kanssa toimia yleisön tietoisuuden lisäämiseksi teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksiin liittyvistä riskeistä; tarjoaa kohdennetumpaa apua kansallisille tulliviranomaisille nykyisen tullitoimintaohjelman tulosten perusteella ja työskentelee neuvoston kanssa uuden tullitoimintaohjelman laatimiseksi vuonna 2018. 4) toimia, joilla tehostetaan ponnisteluja teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjumiseksi maailmanlaajuisesti edistämällä parhaita käytäntöjä ja lujittamalla yhteistyötä kolmansien maiden kanssa. Teollis- ja tekijänoikeusloukkausten torjunnan tehostamiseksi EU:n ulkopuolisissa maissa komissio aikoo julkaista vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä uuden raportin teollis- ja tekijänoikeuksien suojaamisesta ja täytäntöönpanosta kolmansissa maissa ja sisällyttää siihen uusia osa-alueita (vapaakauppavyöhykkeet ja maantieteelliset merkinnät); ottaa vuoden 2018 jälkipuoliskolla käyttöön teollis- ja tekijänoikeusmarkkinoiden seurantalistan, jolle otetaan sekä verkossa toimivia että fyysisiä markkinoita, jotka syyllistyvät merkittäviin teollis- ja tekijänoikeuksien rikkomuksiin tai edistävät niitä; toteuttaa vuosittaisten työsuunnitelmien pohjalta teknisiä yhteistyöohjelmia (IP Key -ohjelmia) Kiinan, Kaakkois-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa. Tiedonanto 2. Ohjeita teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/48/EY tietyistä näkökohdista (COM(2017)708 final) Direktiivillä 2004/48/EY teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta, jäljempänä IPRED-direktiivi, säädetään vakiomuotoisista vähimmäistoimenpiteistä, menettelyistä ja oikeussuojakeinoista, joilla mahdollistetaan teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas yksityisoikeudellinen täytäntöönpano. IPRED-direktiivin tavoitteena on lähentää kansallisia lainsäädäntöjä, jotta voidaan varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien suojan korkea, yhdenvertainen ja yhdenmukainen taso sisämarkkinoilla. Komission mukaan direktiivin arviointi on osoittanut, että IPREDdirektiivissä vahvistetut toimenpiteet, menettelyt ja oikeussuojakeinot ovat tosiasiallisesti auttaneet suojelemaan teollis- ja tekijänoikeuksia kaikkialla EU:ssa ja käsittelemään teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia siviilituomioistuimissa. Direktiiviä ei kuitenkaan panna täytäntöön eikä sovelleta yhtenäisesti jäsenvaltioissa. Tämä johtuu siitä, että direktiivissä säädetään yhdenmukaistamisen vähimmäistasosta eikä direktiivin säännöksistä tästä syystä ole yhdenmukaista tulkintaa, sekä kansallisten siviilioikeudellisten menettelyjen ja oikeusperinteiden eroista.
7(17) Komission arvio on, että teollis- ja tekijänoikeuksien siviilioikeudellista täytäntöönpanoa koskeva EU:n oikeuskehys saattaisi hyötyä direktiivin tiettyjen näkökohtien selventämisestä, mikä mahdollistaisi direktiivin johdonmukaisemman ja tehokkaamman tulkinnan ja soveltamisen. Komission ohjeiden tavoitteena on tehdä direktiivin tulkinnasta ja soveltamisesta helpompaa toimivaltaisille oikeusviranomaisille ja muille osapuolille, jotka osallistuvat teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon viranomaisten suorittamissa menettelyissä. Ohjeissa kiinnitetään erityistä huomiota pk-yritysten kannalta erityisen merkittäviin keinoihin. Niissä esimerkiksi tarkastellaan vahingonkorvausten määrän laskentaa ja oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevia sääntöjä sekä keinoja väärinkäytösten estämiseksi. Ohjeissa esitetyt näkemykset perustuvat Euroopan unionin tuomioistuimen IPRED-direktiivin hyväksymisen jälkeen antamiin ennakkoratkaisuihin, direktiivin arvioinnista ja siihen liittyneistä julkisista kuulemisista tehtyihin päätelmiin sekä kansallisella tasolla määriteltyihin parhaisiin käytäntöihin. Komission mukaan näissä ohjeissa yhdistetään sitova oikeudellinen tulkinta ja komission näkemykset, jotka voivat toimia inspiraation lähteenä ohjeita käyttäville. Komissio korostaa, että asiakirja ei ole oikeudellisesti sitova eivätkä siinä annetut ohjeet vaikuta EU:n tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. II. Teollis- ja tekijänoikeuksien siviilioikeudellisen täytäntöönpanokehyksen muuttaminen tehokkaammaksi ja tuloksellisemmaksi Komission mukaan tavoitteena on lisätä teollis- ja tekijänoikeuksien siviilioikeudellisen täytäntöönpanon kehyksen tehokkuutta ja tuloksellisuutta. 1. Asianmukaisen korvauksen varmistaminen kärsitystä loukkauksesta Komission mukaan käytäntö on osoittanut, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksesta maksettavien vahingonkorvausten arviointi voi olla monimutkaista. Tämän vuoksi oikeudenhaltijat, oikeuslaitos, oikeusalan ammattilaiset ja suuri yleisö ovat pyytäneet parempaa oikeudellista selkeyttä vahingonkorvausten laskennasta sekä niiden oikeudenmukaisempaa jakoa. Vahingonkorvausten määrän laskenta: Komission näkemyksen mukaan mahdollisuus määrittää vahingonkorvaus kiinteän määrän perusteella (13 artikla) on vaihtoehto menetelmälle, joka edellyttää kaikkien asianmukaisten näkökohtien tunnistamista ja kvantifiointia, ja molempien menetelmien olisi periaatteessa oltava toimivaltaisten oikeusviranomaisten käytettävissä. Viranomaisten olisi voitava myöntää kiinteän määrän perusteella määritettyjä vahingonkorvauksia, jos ne pitävät tätä käsiteltävänä olevan asian olosuhteiden valossa asianmukaisena ja etenkin
8(17) jos vahingonkorvauksia on vaikeaa määrittää kaikki näkökohdat huomioon ottamalla. Aineettomat vahingot: EU:n tuomioistuimen mukaan teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksesta vahingon kärsinyt osapuoli, joka vaatii kärsimästään vahingosta kiinteän määrän menetelmällä määritettyä korvausta, voi vaatia korvausta paitsi aineellisesta vahingosta myös kyseisen loukkauksen aiheuttamasta aineettomasta vahingosta, ja jos vaade on perusteltu, hänelle voidaan myös myöntää tällainen korvaus. Vahingonkorvausten määrittäminen kiinteänä määränä: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella komissio päättelee, että direktiivin 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ei suljeta pois kansallista lainsäädäntöä, jonka nojalla loukatun teollis- ja tekijänoikeuden haltija voi vaatia loukkaajaa maksamaan määrän, joka vastaa kahta hypoteettista rojaltia/maksua. Vaikka direktiivin 13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa ei välttämättä edellytetä tällaista hypoteettisen rojaltin/maksun kaksinkertaistamista, oikeudenhaltijan olisi tämän säännöksen kansallisten täytäntöönpanosäädösten nojalla voitava vaatia, että kiinteämääräisesti määritetyt vahingonkorvaukset lasketaan paitsi yhtä hypoteettista rojaltia/maksua vastaavan määrän, myös muiden asiaan liittyvien näkökohtien perusteella. Tähän voivat sisältyä mahdollisten oikeudenloukkausten tutkimisesta ja tunnistamisesta aiheutuneet kulut ja korvaus mahdollisesta aineettomasta vahingosta sekä korko suoritettaville määrille. 2. Selkeät ja tehokkaat säännöt oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat säännöt vaihtelevat eri puolilla EU:ta eivätkä aina riitä kattamaan oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneita kuluja. Direktiivin 14 artiklan mukaan kohtuulliset ja oikeasuhteiset oikeudenkäyntikulut ja muut oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle aiheutuneet kulut kuuluvat oikeudenkäynnin hävinneen maksettaviksi, jollei se ole kohtuutonta. Kiinteämääräinen järjestelmä: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiivin 14 artikla ei estä kansallista lainsäädäntöä, jossa säädetään kiinteämääräisiin tariffeihin perustuvasta järjestelmästä asianajopalveluista aiheutuvien kulujen korvaamiseksi, mikäli näillä tariffeilla varmistetaan, että oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen maksettaviksi tulevat kulut ovat kohtuullisia, kun otetaan huomioon tapauksen erityispiirteet. Direktiivin 14 artikla estää kuitenkin kansallisen lainsäädännön, jossa säädetään, että oikeudenkäynnin hävinneen osapuolen on maksettava vähintään huomattava ja asianmukainen osa sellaisista kohtuullisista kuluista, joita oikeudenkäynnin voittaneelle osapuolelle on aiheutunut. Korvattavat kulutyypit: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiivin 14 artiklaa sovelletaan oikeudenkäyntikuluihin, joihin sisältyvät asianajajien palkkiot sekä muut kyseiseen oikeudelliseen menettelyyn suorasti ja läheisesti liittyvät kulut. Viimeksi mainittuja kuluja ovat muun muassa teknisen neuvonantajan käyttämisestä aiheutuneet kulut, jos ne
9(17) ovat välttämättömiä, jotta voidaan tehokkaasti nostaa kanne, jolla tietyssä tapauksessa pyritään varmistamaan oikeuden noudattaminen. 3. Keskittyminen kaupallisessa laajuudessa toteutettuihin loukkauksiin Teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoa koskevan oikeuskehyksen yhteydessä kaupallisen laajuuden käsite edellyttää tiettyjen pidemmälle menevien tai yksityisyyteen enemmän puuttuvien toimenpiteiden soveltamista erityisen vakavissa loukkaustapauksissa. Näin varmistetaan, että vahingollisimpiin loukkauksiin puututaan tehokkaasti, mutta samalla varmistetaan oikeasuhteisuus ja tasapainoinen lähestymistapa. Komission mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä käsite ymmärretään ja sitä sovelletaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa. Kaupallinen laajuus: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön ja WTO:n paneelin TRIPS-sopimuksen tulkinnasta antaman raportin perusteella komissio katsoo, että direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 2 kohdassa käytetyn kaupallisen laajuuden käsitteen tulkinnassa ja soveltamisessa olisi otettava huomioon kulloisessakin tapauksessa merkitykselliset laadulliset seikat, kuten taloudellinen tai kaupallinen etu, jota kyseisillä loukkauksilla voidaan tavoitella, sekä määrälliset seikat, kuten loukkausten lukumäärä ja laajuus. III. Tasapainoinen lähestymistapa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon ja väärinkäytön estämiseen Ohjeiden tavoitteena on varmistaa tasapainoinen lähestymistapa teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanoon sekä direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen väärinkäytön estämiseen. Yleinen velvoite ja perusoikeudet: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön perusteella komissio katsoo, että kaikissa tapauksissa, joissa IPREDdirektiivin säännöksiä tulkitaan ja sovelletaan ja joissa on kyse vastakkaisista EU:n oikeusjärjestyksessä suojelluista perusoikeuksista, olisi varmistettava, että oikeuksien välillä löydetään asianmukainen tasapaino suhteellisuusperiaatteen valossa. Tiedonsaantioikeus (asianmukainen tasapaino sovellettavien perusoikeuksien välillä): EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiivin 8 artiklan nojalla toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat vaatia loukkaajaa tai tiettyjä muita henkilöitä antamaan tietoja sellaisten tavaroiden ja palvelujen alkuperästä ja jakeluverkosta, jotka loukkaavat teollis- tai tekijänoikeutta. Nämä tiedot voivat sisältää henkilötietoja, jos tällainen tietojen luovuttaminen tapahtuu henkilötietojen suojaa koskevan sovellettavan lainsäädännön mukaisesti ja jos on olemassa takeet, joilla varmistetaan asiaan liittyvien eri perusoikeuksien välinen asianmukainen tasapaino.
10(17) Vastapuolen hallussa olevan yksilöidyn todistusaineiston esittäminen: EU:n tuomioistuimen IPRED-direktiiviä koskevan oikeuskäytännön pohjalta ja tarkasteltuaan kilpailuoikeudellisia vahingonkorvauksia koskevan direktiivin vastaavia, IPRED-direktiiviä tarkempia säännöksiä komissio katsoo, että direktiivin 6 artiklan 1 kohdan nojalla esitetyt todistusaineiston esittämistä koskevat pyynnöt on perusteltava ja yksilöitävä riittävästi ja niiden on rajoituttava siihen, mikä on oikeasuhteista kyseisen tapauksen olosuhteisiin nähden. Tämän vaatimuksen ei kuitenkaan tarvitse sulkea pois sitä mahdollisuutta, että tämän toimenpiteen kohteena olevan osapuolen edellytetään tietyissä tapauksissa esittävän konkreettisia todisteiden ryhmiä tai suorittamaan huolellisen todistusaineiston etsinnän organisaatiossaan. Luottamuksellisten tietojen suojaaminen: Komission tekemän arvioinnin mukaan direktiivin 6, 7 ja 8 artiklassa säädetty luottamuksellisten tietojen suojaamisvelvoite olisi toteutettava asianmukaisin keinoin, joilla annetaan tarvittavat takeet. Tällaisia asianmukaisia keinoja voisivat olla muun muassa luottamuksellisten tietojen esittäminen vain toimivaltaisille oikeusviranomaisille tai tiettyjen riippumattomien ja puolueettomien kolmansien osapuolten suorittamat tilojen katselmukset kuvausta tai takavarikointia varten. Vakuuksien merkitys: Komission arvion mukaan hakijan velvoittaminen asettamaan riittävä vakuus tai vastaava takuu edellytyksenä direktiivin 7 ja 9 artiklan mukaisten turvaamis- ja säilyttämistoimenpiteiden myöntämiseksi voi olla sopiva keino estää tällaisten toimenpiteiden väärinkäyttö. Määriteltäessä, mitä vakuutta tai vastaavaa takuuta pidetään riittävänä kussakin tapauksessa, olisi otettava huomioon muun muassa hakijan taloudellinen kapasiteetti sekä mahdolliset vaikutukset haettujen toimenpiteiden tehokkuuteen erityisesti pk-yritysten kohdalla. Suojaamiskirjelmän mahdollisuudet ja hyödyt: Vaikka direktiivissä ei nimenomaisesti säädetä suojaamiskirjelmästä (mahdollisuus ilmoittaa toimivaltaisille oikeusviranomaisille etukäteen jopa ennen hakemuksen tekemistä, miksi mahdollinen loukkausvaade on vastaajan mukaan perusteeton), sitä voidaan komission tekemän arvioinnin mukaan pitää hyvänä välineenä, joka auttaa tasapainottamaan oikeudenmukaisesti ja oikeasuhteisesti kyseessä olevat erilaiset vastakkaiset edut ja perusoikeudet suhteessa mahdollisuuteen määrätä direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa ja 9 artiklan 4 kohdassa säädettyjä ex parte -toimenpiteitä. IV. Teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaan täytäntöönpanon varmistaminen myös digitaalisessa toimintaympäristössä Ohjeiden tavoitteena on varmistaa teollis- ja tekijänoikeuksien tehokas täytäntöönpano myös digitaalisessa toimintaympäristössä. Kiellot ja vastuu: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan mahdollisuus määrätä kielto välittäjälle direktiivin 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 11 artiklan perusteella ei ole riippuvainen välittäjän vastuusta kyseisestä (väitetystä) loukkauksesta. Näin ollen toimivaltaiset
11(17) oikeusviranomaiset eivät voi vaatia hakijoita osoittamaan, että välittäjä on edes välillisesti vastuussa (väitetystä) loukkauksesta, edellytyksenä kiellon myöntämiselle. Välittäjän käsitteen selventäminen: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta komissio katsoo, että sellaista palvelua tarjoavat talouden toimijat, jota muut henkilöt voivat käyttää loukatakseen teollis- ja tekijänoikeuksia, voidaan kunkin tapauksen tosiseikkojen mukaan katsoa direktiivin 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa ja 11 artiklassa tarkoitetuiksi välittäjiksi myös silloin, kun näiden kahden osapuolen välillä ei ole sopimussuhteen kaltaista erityistä suhdetta. Tasapainoisen kieltoja ja välittäjiä koskevan järjestelmän varmistaminen: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta komissio toteaa, että direktiivin 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan ja 11 artiklan nojalla annettujen kieltojen olisi voitava olla tehokkaita, mutta ne eivät saisi mennä pidemmälle kuin kyseisessä asiassa on tarpeen ja oikeasuhteista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Saattaa riittää, että niillä vaikeutetaan kyseisiä loukkaavia tekoja tai vähennetään merkittävästi niiden houkuttelevuutta ilman, että ne välttämättä johtavat näiden tekojen täydelliseen lakkaamiseen. EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön valossa kiellon vastaanottajaa ei kuitenkaan voida vaatia tekemään kestämättömiä uhrauksia. Määrättävien toimenpiteiden on oltava riittävän kohdennettuja ja tehokkaita edellyttämättä kuitenkaan sitä, että toimenpiteellä on taattava loukkauksen lopettaminen. Tässä suhteessa olisi taattava kaikkien asianomaisten osapuolten, myös niiden, joihin kiellon noudattamiseksi toteutettavat toimenpiteet vaikuttavat, kuten internetin käyttäjien, perusoikeuksien kunnioittaminen. Suodatusjärjestelmät: EU:n lainsäädännön ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan määrätessään välittäjät toteuttamaan tiettyjä toimenpiteitä uusien loukkausten estämiseksi IPRED-direktiivin 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan tai 11 artiklan mukaisesti toimivaltaiset oikeusviranomaiset voivat tarvittaessa antaa kieltoja, joihin liittyy erityisiä seurantavelvoitteita. Sähköistä kaupankäyntiä koskevan direktiivin 15 artiklan 1 kohdasta ja IPRED-direktiivin 3 artiklasta, luettuina yhdessä sovellettavista perusoikeuksista johtuvien vaatimusten kanssa, johtuva yleisen seurantavelvoitteen asettamiskielto estää asettamasta välittäjille tällaisilla kielloilla velvoitteita, jotka edellyttävät niiden ottavan käyttöön liian laajoja, täsmentämättömiä ja kalliita asioissa Scarlet Extended ja SABAM tarkoitetun tyyppisiä suodatusjärjestelmiä näissä asioissa kyseessä olleissa olosuhteissa. Tulevaisuuteen suuntautuvat, koko teosluettelon kattavat ja dynaamiset kiellot: Tekemänsä arvioinnin pohjalta komissio panee merkille, että jotkin jäsenvaltiot ovat säätäneet mahdollisuudesta antaa tulevaisuuteen suuntautuvia, koko kokoelman kattavia ja dynaamisia kieltoja. Vaikka tätä kysymystä ei nimenomaisesti käsitellä IPRED-direktiivissä, komissio katsoo, että mikäli tarvittavat takeet on säädetty, tällaiset kiellot voivat olla tehokas keino teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksen jatkumisen estämiseksi.
12(17) Digitaalinen todistusaineisto: Tekemänsä arvioinnin pohjalta komission mukaan parhaana käytäntönä voidaan pitää tiettyjen jäsenvaltioiden kansallisiin lainsäädäntöihin sisältyvää mahdollisuutta sallia kuvakaappaukset todisteina direktiivin nojalla nostetuissa oikeudellisissa menettelyissä, mikäli väitetysti loukkaavat tuotteet tai palvelut käyvät niistä ilmi riittävän näkyvästi ja tarkasti ja ne täyttävät tietyt menettelylliset takeet. Tällaisiin takeisiin voi komission mukaan kansallisesta oikeusjärjestelmästä riippuen kuulua esimerkiksi vaatimus siitä, että tällaiset todisteet ovat notaarin tai oikeusvirkamiehen ottamia. V. Sisämarkkinaulottuvuuden varmistaminen teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa Ohjeiden tavoitteena on varmistaa sisämarkkinaulottuvuus teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa. Direktiivin kattamat teollis- ja tekijänoikeudet: Komission näkemyksen mukaan direktiivissä säädettyjen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen olisi joka tapauksessa oltava käytettävissä menettelyissä, jotka koskevat tässä vuonna 2005 annetussa julkilausumassa (2005/295/EY) lueteltujen oikeuksien loukkauksia. Yhteys liikesalaisuuksien suojaamista koskevaan direktiiviin: Liikesalaisuuksien osalta liikesalaisuuden suojaamisesta annettu direktiivi on lex specialis, joka on IPRED-direktiiviin nähden ensisijainen (Liikesalaisuuden suojaamisesta annetun direktiivin johdanto-osan 39 kappale). Komission mukaan kaikkeen kansallisella lainsäädännöllä säänneltyyn vilpilliseen kilpailuun, joka ei koske IPRED-direktiivissä tarkoitettua teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamista eikä kuulu liikesalaisuuden suojaamisesta annetun direktiivin soveltamisalaan, sovelletaan IPRED-direktiivin säännöksiä vain, jos jäsenvaltio päättää laajentaa sisäisten tarpeidensa mukaan nämä säännökset koskemaan tällaisia tekoja. Menettelyt, jotka eivät kuulu direktiivin soveltamisalaan: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan direktiivissä säädettyihin toimenpiteisiin, menettelyihin ja oikeussuojakeinoihin ei voida vedota teollis- ja tekijänoikeuksien mitätöintiä koskevissa menettelyissä eikä menettelyissä, jotka koskevat kanteita sopivan hyvityksen (hyvitys yksityisestä kopioinnista) maksamiseksi tekijänoikeuksien haltijoille ja jotka on nostettu sellaista järjestöä vastaan, joka vastaa tällaisen korvauksen kantamisesta ja jakamisesta. Oikeus pyytää toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista: Malleja ja tavaramerkkejä koskeviin EU:n asetuksiin liittyvässä oikeuskäytännössä EU:n tuomioistuin on katsonut, että käyttöluvan haltijalla on asiavaltuus hakea kieltoja myös ilman käyttöluvan aiempaa rekisteröintiä. Muiden teollis- ja tekijänoikeuksien osalta nämä asiat ovat komission mukaan IPRED-direktiivin 4 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti riippuvaisia kansallisesta lainsäädännöstä.
13(17) Tekemänsä arvioinnin pohjalta komissio toteaa, että useat jäsenvaltiot ovat päättäneet käyttää IPRED-direktiivin 4 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa säädettyä mahdollisuutta antaa säännönmukaisesti tunnustetuille oikeuksia kollektiivisesti hallinnoiville elimille ja alan edunvalvonnasta vastaaville elimille oikeuden edustaa oikeudenhaltijoita pyydettäessä IPREDdirektiivissä säädettyjen toimenpiteiden, menettelyjen ja oikeussuojakeinojen soveltamista. Komission mukaan tämä parantaa yleisesti teollis- ja tekijänoikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa, ja näin ollen sitä voidaan pitää parhaana käytäntönä. Olettama tekijänoikeudesta: Komission näkemyksen mukaan direktiivin 5 artiklassa säädettyä kumottavaa olettamaa tekijänoikeudesta olisi tulkittava ja sovellettava siten, että sen tavoite, tekijöiden ja lähioikeuksien haltijoiden teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon helpottaminen, turvataan. Todisteet: Direktiivin 6 ja 7 artiklassa asetetaan jäsenvaltioille velvoitteita varmistaa, että todisteiden esittämiseksi ja suojaamiseksi on olemassa tehokkaat keinot. Direktiivin 7 artiklan 1 kohdassa sallitaan toimivaltaisten oikeusviranomaisten määrätä perustellun hakemuksen perusteella nopeita ja tehokkaita väliaikaisia toimia väitettyyn loukkaamiseen liittyvän asiaankuuluvan todistusaineiston suojaamiseksi. Komission mukaan eräissä jäsenvaltioissa on edelleen vaikeaa hakea tällaisia väliaikaisia suojaamistoimenpiteitä ennen kuin pääasiaa koskeva menettely on tosiasiallisesti alkanut. Komission tulkinnan mukaan direktiivin 7 artiklan 1 kohdan täsmällinen sanamuoto viittaa kuitenkin siihen, että tällaisia toimenpiteitä koskevia pyyntöjä ei pitäisi evätä vain sillä perusteella, että pääasiaa koskevaan kannetta ei vielä ole nostettu. Tiedonsaantioikeus: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön ja tekemänsä direktiivin soveltamista koskevan arvioinnin pohjalta komissio katsoo, että IPRED-direktiivin 8 artiklan täsmennys, jonka mukaan määräys tietojen antamisesta voidaan antaa teollis- tai tekijänoikeuden loukkausta koskevan oikeudenkäynnin yhteydessä, tarkoittaa, ettei tietojen antamista koskevaa määräystä ole välttämättä annettava samassa oikeudenkäynnissä. Se voidaan antaa myös erillisessä myöhemmässä oikeudenkäynnissä, joka liittyy mahdolliseen vahingonkorvauskanteeseen. Kansallisen lainsäädännön sovellettavien säännösten mukaan määräys voidaan myös antaa aikaisemmassa vaiheessa ennen oikeudenkäyntiä. Korjaavat toimenpiteet: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta komissio katsoo, että direktiivin 10 artiklaa on tulkittava ja sovellettava mahdollisuuksien mukaan TRIPS-sopimuksen 46 artiklan valossa. Tämän määräyksen mukaan tavaramerkkioikeutta loukkaavan tuoteväärennöksen osalta pelkkä laittomasti kiinnitetyn tavaramerkin irrottaminen riittää vain poikkeuksellisesti siihen, että tavara voidaan päästää markkinoille. Rajatylittävä ulottuvuus; Erityisesti kieltotuomioiden osalta toimivaltaiset tuomioistuimet: Moniin teollis- ja tekijänoikeuksia koskeviin riita-asioihin liittyy kansainvälinen ulottuvuus. Näin ollen erityisesti verkkoympäristössä tehtyjä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia koskeva oikeudenkäynti voi
14(17) tapahtua samanaikaisesti useissa jäsenvaltioissa. Tämä voi olla haastavaa oikeudenhaltijoille, ja erityisesti toimivaltaisen kansallisen tuomioistuimen ja haettujen kieltojen laajuuden määrittäminen saattaa olla vaikeaa. On syytä huomata, että Bryssel I -asetus sisältää useita selvennyksiä tuomioistuinten toimivallasta määrätä väliaikaisia toimenpiteitä rajatylittävissä asioissa. Asetuksen johdanto-osan 25 kappaleessa viitataan nimenomaisesti IPRED-direktiiviin ja selvennetään, että muun muassa asetuksen 35 artiklassa tarkoitettujen väliaikaisten toimenpiteiden ja turvaamistoimien käsitteeseen olisi sisällyttävä esimerkiksi turvaamistoimet, joiden tarkoituksena on saada tietoja tai suojata todisteita IPRED-direktiivin 6 ja 7 artiklan mukaisesti. Bryssel I -asetuksen mukaan oikeudenhaltijoiden on yleisesti ottaen nostettava kanne väitettyjä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaajia vastaan väitettyjen loukkaajien kotijäsenvaltion tuomioistuimessa (4 artikla). Sopimukseen perustumatonta vahingonkorvausta koskevassa asiassa he voivat tehdä tämän myös sen jäsenvaltion tai paikkakunnan tuomioistuimessa, missä vahinko sattui tai saattaa sattua (7 artiklan 2 kohta). Lisäksi Bryssel I -asetuksessa säädetään myös mahdollisuudesta nostaa kanne väitettyä loukkaajaa vastaan, joka on yksi monesta vastaajasta, sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, missä jollakin vastaajista on kotipaikka, edellyttäen, että kanteiden välillä on niin läheinen liittymä, että niiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä on toivottavaa, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin (8 artiklan 1 kohta). EU:n tuomioistuin on selventänyt erään tekijäoikeusloukkausta koskevan asian yhteydessä, ettei tämän säännöksen soveltamista estä vain se, että aineellisesti identtisistä tekijänoikeusloukkauksista nostetaan kanteita useita vastaajia vastaan kansallisin oikeudellisin perustein, jotka vaihtelevat kulloisenkin jäsenvaltion mukaan. Tuomioistuinten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano: EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön pohjalta komissio katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyvän oikeudenkäynnin yhteydessä esiin nousevista tuomioistuinten toimivaltaa, tuomioistuinten päätösten tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä lainvalintaa koskevista kysymyksistä on päätettävä näitä asioita sääntelevien EU:n säädösten, erityisesti Bryssel I- ja Rooma II - asetusten mukaisesti. Komissio toteaa, että etenkin Bryssel I -asetus sisältää tiettyjä selvennyksiä tuomioistuinten toimivallasta sovellettaessa IPRED-direktiivin 6 ja 7 artiklaan perustuvia väliaikaisia toimenpiteitä rajatylittävissä asioissa sekä erityisiä sääntöjä mahdollisuudesta nostaa kanne henkilöä vastaan, joka on yksi useasta vastaajasta. Seuraavat toimet
15(17) Komissio aikoo edellä esitettyjen ohjeiden ja parhaiden käytäntöjen lisäksi erityisesti tehdä yhteistyötä jäsenvaltioiden kansallisten asiantuntijoiden ja tuomareiden kanssa kohdennetumman lisäohjeistuksen laatimiseksi, jotta erityisistä IPRED-direktiivin liittyvistä kysymyksistä voidaan antaa yksityiskohtaisempaa käytännön ohjeistusta parhaista käytännöistä saatujen kokemusten perusteella asettaa edellä mainitut ohjeet ja parhaat käytännöt saataville verkossa muun muassa Sinun Eurooppasi -portaalin kautta. EU:n neuvoston päätelmät teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta, liittyen tiedonantoihin COM (2017) 707 ja COM (2017) 708 (asiakirja 6681/18), 1.3.2018 EU:n neuvoston 12.3.2018 hyväksymät päätelmät teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanosta kannustavat jäsenvaltioita tarkistamaan kansallisia siviilioikeudellisia järjestelmiään teollis- ja tekijänoikeuden täytäntöönpanoa koskevan direktiivin (2004/48/EY) mukaisiksi ja siten kuin direktiivin säännöksiä on tulkittu Euroopan unionin tuomioistuimessa. Päätelmien keskeisenä sisältönä on, että jäsenvaltiot kutsutaan harkitsemaan komission tiedonannoissa olevia selvennyksiä omiin järjestelmiinsä juridisen itsenäisyyden periaate kuitenkin huomioon ottaen. Päätelmissä korostetaan, että tiedonannot ovat ei-sitovia. Päätelmissä myös kannustetaan jatkamaan teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanossa ilmenneiden haasteiden analyysia tarkemmilla ohjeistuksilla, yhtenäisten parhaiden käytäntöjen kehittämistä sekä tuomareiden erikoistumista henkisen omaisuuden kysymyksiin yhteistyössä EU:n teollis- ja tekijänoikeuden täytäntöönpanoa valvovan observatorion kanssa. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely - Käsittely Euroopan parlamentissa - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Sisämarkkinajaoston kirjallinen menettely 8.2.2018-15.2.2018 sekä 6.3.2018 7.3.2018.
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 16(17) Teollis- ja tekijänoikeuksia sekä lainkäyttöä koskeva lainsäädäntö kuuluu valtakunnan lainsäädäntövaltaan. Taloudelliset vaikutukset - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - COM(2017) 707 final COM(2017) 708 final SWD(2017) 430 final Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot OKM/ hallitusneuvos Anna Vuopala, p. 029 533 0331 OM / lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, p. 029 515 0276 TEM/ hallitussihteeri Paula Laine-Nordström, p. 029 504 7110 EUTORI-tunnus Liitteet Viite TEM2018-00083
17(17) Asiasanat Hoitaa Tiedoksi tekijänoikeus OKM EUE, LVM, OM, TEM, TULLI, UM, VNK, VTV