HALSUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE. Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

HALSUAN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2019 2020 Kunnanhallitus 30.11.2017 129 Kunnanvaltuusto 14.12.2017 1

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018-2020 SISÄLLYSLUETTELO Sivu TOIMINTA-AJATUS 3 TAVOITTEET 3 ASUMINEN 3 TERVEYS 3 ELINKEINOT 4 RAHOITUS JA TALOUS 4 OHJEIDEN ANTAMINEN YM 4 KÄYTTÖSUUNNITELMAT 5 MÄÄRARAHOJEN SITOVUUSTASO 6 HANKINNAT 6 KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ 6 TOIMINTA TULOSALUEITTAIN: KUNNANVALTUUSTO 7 KUNNANHALLITUS 7 VAALIT 14 TILINTARKASTUS 14 SIVISTYSLAUTAKUNTA 14 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 22 NUMERO-OSA: KÄYTTÖTALOUSOSA 28 TULOSLASKELMA 43 INVESTOINTIOSA 46 RAHOITUSLASKELMA 50 ERITTELYT (Verotulot, valtionosuudet) 51 2

HALSUAN KUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2018 2020 TOIMINTA-AJATUS Halsuan kunnan tehtävänä on hoitaa lakisääteisesti kunnalle kuuluvat tehtävät korostaen kuntalaisten hyvinvointia. TAVOITTEET Halsuan kunta pysyy itsenäisenä kuntana. Yhteistyötä tehdään muiden kuntien, valtion viranomaisten sekä eri yhteisöjen kanssa. Kuntaan laaditaan kuntastrategia, jonka tavoitteita pyritään kaikessa toiminnassa toteuttamaan. Taloutta pyritään sopeuttamaan vallitseviin oloihin käyttäen hyväksi kaikki käytettävissä olevat resurssit. Palvelut pyritään turvaamaan tekemällä yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa. Pyritään siihen, että kunnan koon huomioiden Halsualta löytyvät monipuoliset palvelut sekä edellytykset virikkeelliseen ja omaehtoiseen toimintaan. Kaikessa toimintojen kehittämisessä otetaan huomioon hyvinvoinnin periaatteet. Kunta pyrkii yhdessä kolmannen sektorin kanssa lisäämään kuntalaisten hyvinvointia uusilla toimintatavoilla. Virkistystoimintaan kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Tavoitteena on, että suunnitelmakaudella väestön määrä ei vähene. Olemassa olevan rakennuskannan kiinteistönhoitoa tehostetaan ja tarpeettomista tai vähäkäyttöisistä tiloista pyritään luopumaan. Kunnan tiedotusta tehostetaan kiinnittämällä huomiota ennen kaikkea sähköiseen viestinnän ajantasaisuuteen. Talousarviovuonna pyritään tehostamaan myös kunnan sisäistä viestintää lisäämällä muun muassa koko henkilöstön yhteisiä palavereja. Myös kunnan Facebook-sivustoa käytetään aktiivisesti viestintäkanavana. ASUMINEN Vuokra-asuntojen laatu ja määrä pidetään kohtuullisena. Monet vuokrarivitaloista vaativat kunnostusta. Talousarviovuonna keskitytään ulkomaalauksiin ja kiireellisimpiin kunnostuskohteisiin. Kunnan tavoitteena on toimia niin, että asunnotonta väestöä ei ole lainkaan kunnan alueella. TERVEYS Kunnan kaikissa toiminnoissa otetaan tavoitteeksi kuntalaisten terveyden edistäminen ja hyvinvoinnin edistäminen. 3

Meneillään olevat valtakunnalliset SOTE-selvitykset saattavat vaikuttaa toimintojen järjestelyihin jo lähivuosien aikana. Sosiaali- ja terveystoimen osalta on seurattava ja valvottava Halsuan ja koko alueen asukkaiden etuja huolellisesti. Tämä vielä korostuu siirryttäessä entistä suurempiin yksiköihin. ELINKEINOT Tavoitteena on parantaa kunnassa toimivien ja uusien yritysten toimintaedellytyksiä tukemalla kannattavuus- ym. laskelmia, koulutusta sekä uusien yritysten käynnistämistä. Tärkeä tavoite on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, uusien työpaikkojen saaminen sekä nykyisten työpaikkojen turvaaminen. Päämäärään pyritään kunnan omin toimin sekä Kaustisen seutukunnan yhteisten kehittämishankkeiden avulla. Kasvavat yritykset tulevat monipuolistamaan kunnan elinkeinotoimintaa myös välillisesti. RAHOITUS JA TALOUS Kokonaistalouden kasvu on antanut odottaa itseään. Takana on jo monta kituliaan kasvun tai jopa taantuman vuotta. Ensi vuodeksi OECD ennustaa Suomen kansantalouden kasvavan jopa 3,3 %. Mikäli tämä toteutuisi, lähtisivät myös syrjäisemmät seudut kasvu-uralle kovimman kasvun keskittyessä suurimpiin kaupunkeihin. Talouden kehitys on kuitenkin paljolti arvailujen varassa. Tulopoliittiset sopimukset ovat neuvoteltavina ja ensimmäiset sopimukset antavat merkkejä tulevien palkan korotusten suuruudesta. Julkisella taloudella ei kuitenkaan olisi palkan korotuksiin varaa. KIKY-sopimuksen mukaiset leikkaukset vaikuttavat vielä kaksi vuotta ja osaltaan vaikeuttavat kuntien rahoitusasemaa pienentyvien verotulojen ja valtionosuuksien kautta. Toisaalta esim. lomarahojen leikkaus pienentää kunnan palkkamenoja. Vuodelle 2018 poikkeuksellisen harva kunta päätti korottaa verotustaan. Halsualla veroprosentit pidetään ensi vuodelle ennallaan, vaikka paineita korotukselle olisi hieman ollut. Talousarvio vuodelle 2018 on laadittu tasapainoiseksi. Toimintaa tehostamalla pyritään saavuttamaan toiminnallisia säästöjä ja tasapainottaa taloutta. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitteluvuotena voi olla yli- tai alijäämäinen. Kuntalain mukaan nelivuotisella suunnitelmakaudella tulojen on katettava menot. Lisäksi kertyneiden alijäämien kattamisesta on tehtävä suunnitelma. Talousarviovuonna Halsuan kunnan valtionosuustulot lisääntyvät noin 179.000 vuodesta 2017. Käyttöpuolen menoissa suurin kustannusten kasvu tapahtuu sairaanhoito- ja peruspalveluissa, jossa yhteistoimintaosuudet lisääntyvät noin 40.000. Takana on kuitenkin suuria kasvun vuosia ja voidaan olettaa, että kasvu ei jatkuisi niin voimakkaana. Verotuloennuste on huono Halsuan kunnan osalta ja verotulojen ennustetaan vähenevän vuodelle 2018 noin 260.000 vuoteen 2017 verrattuna. Yleinen taloudellinen kasvu voi kuitenkin nostaa verotulojen määrää ennakoidusta. Kunnan omassa toiminnassa ei voida saavuttaa suuria kustannussäästöjä. Talousarviovuoden alussa menojen sekä tulojen kehittymistä seurataan tarkasti sekä varaudutaan tarvittaviin muutoksiin: menojen osalta otetaan käyttöön tiukka menokuri, kiinteistöjen myymistä selvitetään jne. Menojen leikkaaminen voi merkitä henkilökunnalle sekä monille kuntalaisille uusia toimintatapoja esim. avustuksia ja muita kunnan päätäntävallassa olevia menoeriä tarvittaessa leikataan ja yksityisten sekä yhdistysten omaa osuutta joudutaan lisäämään. Talousarviovuoden aikana kunnanhallituksella on oikeus ottaa nettolainauksena tarvittaessa enintään 5.000.000 euroa, jolla voidaan maksaa myös erääntyneitä tai erääntymättömiä pitkäaikaislainoja pois. 4

Halsuan kunta pyrkii siihen, ettei alijäämiä kerry suunnitelmakaudella sopeuttamalla toimintansa tulojensa mukaiseksi. Talousarviovuonna tarkastellaan kuntakonsernin lainakantaa ja suojaudutaan mahdollisilta korkojen nousulta esim. johdannaisyleissopimuksilla tai sitomalla OHJEIDEN ANTAMINEN YM Kunnanhallitus voi antaa lautakunnille tarkempia ohjeita talousarvion noudattamisesta, hankintojen ajoittamisesta ym. Voimassaolevan hallintosäännön säännöksistä huolimatta kunnanvaltuusto myöntää kunnanhallitukselle oikeuden ottaa päätettäväkseen kaikki henkilöstön ottamista koskevat asiat sekä talousarvion toteuttamiseen liittyvät asiat. KÄYTTÖSUUNNITELMAT Käyttösuunnitelmilla toimielimet (lautakunnat) jakavat tulosalueen määrärahat ja tuloarviot taloudellisen vallan siirtämisen ja toiminnan tulosten vastuun kannalta tarkoituksenmukaisiin tulosyksiköihin sekä tarkentavat samalla valtuuston määrittelemiä painopistealueita ja pyrkivät johtamaan niistä toiminnallisia tavoitteita tulosyksiköittäin. Suositeltavaa on, että tulosyksiköt muodostavat edelleen omat käyttösuunnitelmansa. Hyväksyttyyn talousarvioon sopeutuvat käyttösuunnitelmat on laadittava 31.1.2017 mennessä. Erityistä huomiota on kiinnitettävä toiminnan rationalisointiin, tilapäisen henkilökunnan tarpeellisuuteen, maksujen tasoon, tuloerien nopeaan laskuttamiseen ja perimiseen sekä ulkopuolisilta että kuntayhtymiltä hankittavien palvelujen kustannuksiin. On muistettava, että myös tuloarvio on valtuuston asettama sitova tavoite. Lautakunnan hyväksymän käyttösuunnitelman toteutuminen raportoidaan kunnanhallitukselle tarvittaessa. Raportoinnissa on aina arvioitava pysytäänkö annetuissa määrärahoissa ja mihin toimenpiteisiin lautakunta aikoo ryhtyä mahdollisten määrärahaylitysten torjumiseksi. Sijaisten palkkaamisessa tulee pyrkiä erityiseen säästäväisyyteen. Sijaisia palkataan ainoastaan välttämättömien työtehtävien sitä vaatiessa. Varsinkin kesäaikoina on jo Suomessakin totuttu siihen, että kaikkea palvelua ei ole jatkuvasti saatavissa. MÄÄRÄRAHOJEN SITOVUUSTASO Talousarvio on valtuustoon nähden sitova hallintokuntatasolla nettomääräisenä sekä käyttötalousosan että investointien osalta. HANKINNAT Hankinnoissa tulee pyytää, milloin se hankinnan laadun mukaan on mahdollista ja muutoin kohtuullista, vähintään kolme vertailevaa hintatietoa tai tarjousta hankinnan edullisuuden selvittämiseksi. Tarjouksia pyydettäessä tulisi vaihtoehtojen joukossa olla aina mahdollisuuksien mukaan myös kotimainen ja myös paikallinen tuote. Tarjouksen ja hintatiedon selvittäminen ei aina tarvitse olla virallinen pöytäkirja, vaan esim. viranhaltijan muistio tai vastaava. Hankintoja tulee välttää joulukuun aikana. Investointien osalta on huomattava, että edellisen talousarviovuoden määrärahat eivät ole käytettävissä vuodenvaihteen jälkeen, vaan hankkeen jäljellä oleva osa hyväksytään uudelleen seuraavan vuoden talousarvioon. Investointien aktivointiraja on 10 000. 5

Hankintavaltuudet määräytyvät siten, että hallintosäännön mukaisesti viranhaltijalla on oikeus tehdä hankintapäätöksiä 5000 rajaan asti. Tätä suuremmat hankinnat tuodaan lautakunnan päätettäväksi 50 000 rajaan asti ja hallituksen päätettäväksi sitä suuremmat hankinnat. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kuntien välisen yhteistyön kehittämistä jatketaan. Seutukunnan yhteistoimintasopimus päivitetään ensi vuonna. Tällä hetkellä ollaan perustamassa omaa maakuntahallintoa Keski-Pohjanmaalle. Päätökset sen osalta tehdään eduskunnassa ensi vuoden kevään aikana. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan maakuntavaalit pidettäisiin syksyllä 2018 ja maakunnat aloittaisivat toimintansa vuoden 2020 alussa. Talousarviovuonna 2019 selvitetään myös mahdollisuutta tehostaa talous- ja henkilöstöhallintoa naapurikuntien yhteisellä ohjelmistolla. 6

TOIMINTA TULOSALUEITTAIN KUNNANVALTUUSTO Toiminta Asetetut tavoitteet Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnan talouden tulee olla kunnossa ja kestävällä pohjalla. Henkilöstön määrä 31.12. Talous KUNNANHALLITUS YLEISHALLINTO Toiminta Asetetut tavoitteet Kunnanvaltuustossa on 15 jäsentä. TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -14-13 -12-11 Toimintakate -14-13 -12-11 - nettomenot /as 12 11 10 9 Yleishallintoon kuuluu kunnanhallitus, keskus- ja yleishallinnon toiminnot, sosiaali- ja terveystoimi, erikoissairaanhoito, maaseutu- ja elinkeinotoimi, maa- ja metsätilat sekä projektit. Kunnanhallituksen tarkoituksena on kunnanvaltuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti huolehtia kunnan toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta ja tuloksellisesta hoitamisesta. Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenpidosta sekä kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kunnanhallitus valvoo kunnan etua ja edustaa kuntaa sekä käyttää kunnan puhevaltaa. Vuodesta 2017 alkaen yleishallinnosta on eriytetty omaksi tehtäväalueekseen tukipalvelut. Kyseiselle tehtävälle kirjataan muun muassa keskitetty talous- ja henkilöstöhallinto, tulostus- ja materiaalipalvelut yms. koko kuntaa palvelevat toiminnot. Kunnan saatavien perintä pidetään ajantasaisena. Talouskatsaukset tehdään vähintään neljännesvuosittain kunnanvaltuustolle jaettavaksi. Kesätyötä järjestetään 20-25 koululaiselle ja opiskelijalle. Henkilöstön määrä 31.12. Johtavat viranhaltijat: - kunnanjohtaja Jari Penttilä - taloussihteeri Marko Malvisto TA 2016 TP 2015 TP2014 Vakinaiset 1,20 4,47 4,47 4,56 Määräaikaiset 0 1,45 1,25 1,25 7

Talous KUNNANHALLITUS SAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUT Toiminta PERUSPALVELULIIKELAITOS SOITE Asetetut tavoitteet Talous Toiminta TP 2015 Toimintatulot 33 38 110 145 Toimintamenot -312-280 -558-565 Toimintakate -279-242 -448-420 - nettomenot /as 236 198 343 343 Halsuan kunta on 1.1.2017 alkaen kuulunut Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelujen kuntayhtymän peruspalvelujen liikelaitos SOITEen. SOITE tuottaa palvelut yhteisesti kaikille 7 sopimuskunnalle. Kustannukset laskutetaan aiheuttamisperiaatteen mukaisesti siten, että kannetut ennakot tasataan tilikauden lopussa todellisiksi toteutuneiksi kustannuksiksi. Palvelut tuotetaan yhteisillä periaatteilla tasapuolisina koko alueella. Toiminta pyritään järjestämään tehokkaasti ja taloudellisesti huomioiden asukkaiden tarpeet. Toiminta pysyy pääsääntöisesti entisellään, ellei vuosittain tehtävässä palvelusopimuksessa toisin sovita. Toimintoja pyritään organisoimaan uudelleen palvelujen turvaamiseksi ja järkevien toimintatapojen aikaansaamiseksi. Halsuan kunnan tavoitteena on tärkeiden peruspalvelujen säilyttäminen lähellä kuntalaisia. 1220 TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -3175-3176 -3071-3071 Toimintakate -3175-3176 -3071-3071 - nettomenot /as 2697 2603 2507 2507 ERIKOISSAIRAANHOITO Halsuan kunta kuuluu Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymään (SOITE), jonka kotipaikka on Kokkola. Toimintaperiaatteena on mahdollisimman tarkoituksenmukainen erikoissairaanhoito. Halsuan kunta käyttää Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukunta-yhtymän erikoissairaanhoidon palveluita, joihin kuuluu psykiatrisen ja somaattisen erikoissairaanhoidon lisäksi kehitysvammapalveluita. 8

Talous TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -1765-1766 -1707-1707 Toimintakate -1765-1766 -1707-1707 - nettomenot /as 1450 1442 1393 1393 KUNNANHALLITUS KAAVOITUS Toiminta Asetetut tavoitteet Talous Kaavoituksen ja maapolitiikan avulla tuetaan kunnan yleistä kehittymistä sekä huolehditaan siitä, että kunnan alueella tapahtuvaan rakentamiseen on käytettävissä riittävästi maata kohtuullisella hinnalla. Kaavoituksella ja muulla maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset liikenneturvallisuuden parantamiselle, ympäristönsuojelulle ja luonnon virkistyskäytölle. Halsuan kunnan kaavoitustilanne on yleensä ottaen hyvä. Kaavoitukseen kohdistuu tarkentamispaineita monien eri kaavojen osalta. Kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen kanssa käydään vähintään kerran vuodessa kehittämiskeskustelu, jossa käsitellään kunnan 1) alueiden käytön suunnitteluun ja sen kehittämiseen, 2) vireillä oleviin ja lähiaikoina vireille tuleviin merkittäviin kaava-asioihin sekä 3) kunnan ja alueellisen ympäristökeskuksen yhteistyöhön liittyviä kysymyksiä. Talousarviovuonna selvitetään muutostarpeet eri kaavojen osalta. Tämän jälkeen ryhdytään kaavoja tekemään laadittavan kiireellisyysjärjestyksen mukaisesti. Vuonna 2018 kaavoituksen pääpäino tullee olemaan Halsuanjärven ranta-alueille suunnitteille olevan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan suunnittelussa ja mahdollisessa toteuttamisessa. Asemakaavaa on tarkoitus päivittää myös ns. Pappilan alueella, jossa nykyiset YK- ja M-alueet osoitetaan asumiselle. Tätä kaavoitustyötä varten vuodelle 2018 varataan 30 000 määräraha, suunnitelmavuodelle 2019 varataan vastaavansuuruinen määräraha, koska kaavoitustyö jatkuu vuoden 2019 puolelle. KUNNANHALLITUS YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO TP 2015 Toimintatulot Toimintamenot -30-3 -2-5 Toimintakate -30-3 -2-5 - nettomenot /as 25 2 2 4 Kokkolan kaupungille on vuoden 2010 alusta alkaen siirretty sopimuksella ympäristöterveydenhuollon järjestämisvastuu Keski-Pohjanmaan maakunnan ja Kruunupyyn kunnan osalta. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu yleinen terveysvalvonta ja eläinlääkintähuolto. 9

Talous KUNNANHALLITUS MAASEUTUTOIMI JA ELINKEINOJEN EDISTÄMINEN Toiminta TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -65-62 -57-117 Toimintakate -65-62 -57-117 - nettomenot /as 55 51 47 96 Maaseutuelinkeinolautakunta laukkautettiin 1.1.2013 alkaen ja maaseutuelinkeino-asioita hoitaa kunnanhallitus. Maaseutu- ja elinkeinotoimi hoitaa elinkeinoja koskevat tehtävät muuttuvassa toimintaympäristössä tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti tiedotusta ja koulutusta korostaen. Maaseutu- ja elinkeinotoimi toimii elinkeinoelämän toimintaedellytysten paranta-miseksi. Painopistealueina tuki- ja hankeasiat sekä uusien työpaikkojen saaminen yrityksiin. Koulutuksessa ja tiedotuksessa ovat EU-asiat edelleen keskeisiä. Maaseutuhallinto muodostaa 1.1.2013 alusta alkaen yhteistoiminta-alueen, johon kuuluvat Halsuan, Kaustisen, Lestijärven, Perhon, Toholammin ja Vetelin kunnat sekä Kannuksen kaupunki. Hallinnollinen pääpaikka on Lestijärven kunta. Käytännön tasolla yhteistoimintaalueen maaseutuasiamiehet toimivat tarvittaessa toistensa sijai-sina, tekevät vastavuoroisesti hallintotehtäviä ja pyrkivät siihen, että työt voidaan hoitaa joustavasti ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. Elinkeinojen kehittäminen kuuluu kunnanhallitukselle kuitenkin siten, että toiminta jatkuisi pääsääntöisesti nykyisellä toimintatavalla. Yhteistyötä tehdään seutukunnan yrityspalvelupisteen, ProAgria Keski-Pohjanmaan, MTK-Halsuan, Halsuan yrittäjäyhdistyksen ja hanketoimijoiden/hankkeiden sekä muiden sidosryhmien kanssa. Toiminnan tarkoituksena on parantaa kunnassa toimivien ja uusien yritysten toimintaedellytyksiä tukemalla kannattavuus- ym. laskelmia, koulutusta sekä uusien yritysten käynnistymistä. Kunta on yhteistoiminnassa Kaustisen seutukunnan yrityspalvelupis-teen neuvojien, yritysten, yhteisöjen ja sidosryhmien kanssa rahoituksen saamiseksi yritysten perustamiseen ja kehittämiseen sekä erilaisiin hankkeisiin, jotka parantavat kylien asumisviihtyvyyttä, turvaavat palveluja ja edistävät muutoinkin elinkeinoja. Asetetut tavoitteet Tärkein tavoite on elinkeinorakenteen monipuolistaminen, uusien työpaikkojen aikaansaaminen, maatilojen jatkuvuuden ja myös muiden työpaikkojen turvaaminen sekä asumisympäristön viihtyvyyden parantaminen. Perennapuisto on Halsuan käyntikortti. Puiston hoitoon kiinnitetään erityistä huomiota. Frisbeegolf- radan ja muiden liikuntapaikkojen läheiset viheralueet ja puistot pidetään viihtyisinä ja vetovoimaisina. 10

Talous Aktiivitilojen lukumäärä on laskussa. Erityisesti lypsykarjatilojen lukumäärä on tipahtanut jo alle 20. Halsualla tuotettu maitomäärä on arvioitu 4,5 milj. litraa vuodeksi 2018. Maitotilaa kohti keskimääräiseksi maidontuotannon volyymiksi arvioidaan 264 000 litraa maitoa vuonna 2018. Lypsylehmien määrää ei arvioida enää 2018. Mielekkäämpää on seurata toteutuneita maitomääriä, joita voidaan verrata myös lähialueen muihin kuntiin. Kokonaispeltopinta-ala halsualaisilla viljelijöillä tulee olemaan noin 3300 hehtaaria vuonna 2018. Tilojen lukumäärä tulee olemaan noin 83. Myönnetty tukimäärä on noin 2,6 milj. euroa, vuonna 2018. Maatilojen kokonaislukumäärä säilynee korkeahkolla tasolla suhteutettuna asukaslukuun, Halsualla. Maatilat monipuolistuu; monella maatilalla on urakointia, metsätaloutta, maatilamatkailua, hevosten kasvatusta, hunajantuotantoa tai muuta vastaavaa perinteisen maatalouden lisänä. Halsua tulee olemaan monialainen ja aktiivinen maatalouspitäjä myös 2018 vuonna. TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -80-91 -75-79 Toimintakate -80-91 -75-79 - nettomenot /as 68 74 62 64 - aktiivitilojen lkm 83 90 90 90 - lypsykarjatilojen lkm 17 22 22 22 - maitomäärä milj. litraa 4,5 - maitomäärä 1000litraa/tila 264 - lypsylehmiä kpl - 635 642 642 - peltoa viljelyssä, ha 3300 3285 3285 3285 - aktiivitiloilla peltoa keskim. 40 38 37 37 - tukihakemuksia, kpl 350 348 348 - myönnetty tuki milj.eur 2,6 3 2,9 2,9 KUNNANHALLITUS MAA- JA METSÄTILAT Toiminta Kunnan omistamia maa- ja metsätiloja on yhteensä 391 ha, josta metsämaata on 287 ha ja peltoa 10 ha. Peltoa on vuokrattuna 9 ha viidelle eri viljelijälle. Teollisuustiloja on vuokrattu neljälle yritykselle. Asetetut tavoitteet Kunnan omistamia maa- ja metsätiloja hoidetaan suunnitelmallisesti käyttäen apuna metsäasiantuntijoiden palveluksia. Metsiä hoidetaan ja hakataan laaditun metsätaloussuunnitelman mukaisesti. Talous Kylä- ja maisemakuvan kannalta keskeisissä paikoissa harvennetaan puustoa ja avarretaan näkymää. Kartoitetaan metsätilojen/tonttien myyntiä talousarviovuonna 2018. 11

TP 2015 Toimintatulot 14 17 11 47 Toimintamenot -6-5 -5-11 Toimintakate 8 12 5 36 - nettotulot /as 7 10 4 29 12

KUNNANHALLITUS PROJEKTIT Halsuan kunta osallistuu seutukuntatyöhön sekä muihin kuntien yhteistoimintaa kehittäviin hankkeisiin, joista on välitöntä hyötyä kunnalle, kuntalaisille tai seutukunnalle. Määräraha on kaikkien hallintokuntien käytettävissä. Seutukuntayhteistyön tulevaisuutta ja mahdollisia uusia toimintamalleja kartoitetaan vuoden 2018 aikana. Talous TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -70-70 -53-51 Toimintakate -70-70 -53-51 - nettomenot /as 59 57 44 42 TUKIPALVELUT Toiminta Tukipalveluihin kuuluvat keskitetty talous- ja henkilöstöhallinto sekä muuta kunnan ydintoimintaa tukevat keskitetysti hoidetut tukitetehtävät, kuten materiaali- ja tulostuspalvelut. Tukipalvelut on eriytetty muusta yleishallinnosta vuodesta 2017 alkaen. Asetetut tavoitteet Talous Tavoitteena on rakentaa mahdollisimman kustannustehokkaita ja toimivia tukipalveluita, jotka auttavat kunnan ydintehtävässä suoriutumista. Seurataan kustannusten kehittymissä esimerkiksi taloushallinto-ohjelmistoissa yms. ja tarvittaessa tehdään muutoksia tehokkaamman toiminnan edesauttamiseksi. Syksyllä 2017 käynnistynyt kartoitus mahdollisuudesta hankkia yhteinen talous- ja henkilöstöhallinto-ohjelmisto alueen muiden kuntien kanssa jatkuu vuodelle 2018. Mikäli hanke toteutuu, niin sen myötä kunnan koko tahe-ohjelmisto uusitaan, ja se on tuotantokäytössä 1.1.2019 alkaen. Ohjelmistoyhteistyöllä tavoitellaan tehokkaampaa toimintaa sekä mm. henkilöstöriskien hajauttamista siten, että henkilötyötä voidaan tarvittaessa ostaa aiempaa selkeästi helpommin yhteistyössä mukana olevilta kunnilta. Ohjelmistohankintaan on varattu määräraha investointiosaan. Toimintatulot 28 31 Toimintamenot -276-224 Toimintakate -248-193 - nettomenot /as 211 158 TP 2015 13

KESKUSVAALILAUTAKUNTA Asetetut tavoitteet Talous Keskusvaalilautakunta vastaa kunnallisten-, valtiollisten- ja EU-vaalien toimittamisesta sekä mahdollisista kansanäänestyksistä. Talousarviovuonna järjestetään kunnallisvaalit. TILINTARKASTUS Toiminta Asetetut tavoitteet Talous TP 2015 Toimintatulot 2 2 2 2 Toimintamenot -4-6 -3-3 Toimintakate -1-4 -1-1 - nettomenot /as 1 3 1 1 Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan on valmisteltava valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioitava, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuusto valitsee hallinnon ja talouden tarkastamista varten JHTT-tilintarkastusyhteisön, jonka tilintarkastajan on hyvän tilintarkastustavan mukaisesti tarkastettava kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. Kunnan hallinnon ja talouden valvonta järjestetään siten, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän. Kuntalain ja hallintosäännön mukaisesti ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -7-7 -5-6 Toimintakate -7-7 -5-6 - nettomenot /as 6 6 5 5 SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO Toiminta Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alaisuuteen kuuluvat koulu-, kirjasto-, liikunta-, nuoriso-, kotiseutu- ja kulttuuritoimen tehtävät sekä varhaiskasvatus. Lautakunnan tehtävänä on tuottaa ja edelleen kehittää ajantasaisia, laadukkaita ja taloudellisia palveluja. Monipuolisia sivistyspalveluja tarjoamalla tuetaan halsualaisten hyvinvointia ja 14

Asetetut tavoitteet kehittymistä aktiivisiksi kansalaisiksi. Lautakunta noudattaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen antamia ohjeita talousarviota suunnitellessaan. Sivistyslautakunta vastaa toimialaansa kuuluvien tehtävien tuottamisesta kuntalaisille taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Maakunnallisella ja seudullisella yhteistyöllä tavoitellaan laadukasta, kestävää ja taloudellista toimintaa. Yhteistyössä Kaustisen ja Vetelin kuntien kanssa tehdään edelleen etsivää nuorisotyötä. Etsivän nuorisotyön hallinnointivastuu siirtyy Halsualle 1.1.2017 ja jatkuu talousarviovuoden 2018 ajan. Vuoden 2018 aikana seudullista yhteistyötä tehdään myös muilla sivistystoimen osa-alueilla. Yhteistyössä Kaustisen kanssa työstettävän hankkeen avulla on tavoitteena kehittää kirjaston toimintaa. Tavoitteena on saada rahoitusta Tutor-hankkeelle. Sen avulla tuettaisiin uuden opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Hanke on tarkoitus toteuttaa osittain seudullisen yhteistyön avulla. Tavoitteet talousarviovuodelle 2018 - esi- ja perusopetuksen toiminnan kehittäminen uuden opetussuunnitelman mukaisesti - varhaiskasvatuksen pedagogisten toimintamallien kehittäminen - Tutor- hankkeen avulla lisätään opettajien valmiuksia toteuttaa uutta opetussuunnitelmaa - kirjasto- ja nuorisotyössä jatketaan alueellista ja maakunnallista yhteistoimintaa - kirjaston ja koulun yhteistyöhön pyritään löytämään uusia toimintamalleja - Halsuan kunnan nuorisotyöhön pyritään löytämään uusia toimintamalleja - nuorison syrjäytymistä pyritään ehkäisemään Etsivä nuorisotyö -toiminnalla Henkilöstön määrä 31.12. Talous Johtavat viranhaltijat: rehtori Taina Simpanen (35 %) TP2015 Vakinaiset 0,9 0,85 1,05 1,05 TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -69-67 -66-106 Toimintakate -69-67 -66-106 - nettomenot /as 59 55 54 87 15

SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA LASTEN VARHAISKASVATUS Toiminta Asetetut tavoitteet Henkilöstön määrä 31.12. Varhaiskasvatuspalvelu on suunnitelmallista huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä. Perheillä on subjektiivinen oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen varhaiskasvatusta vanhempainlomakauden jälkeen. Halsualla varhaiskasvatusta toteutetaan päiväkoti- ja perhepäivähoitona. Tavoitteena on, että kaikkein pienimmät varhaiskasvatuksen piiriin tulevat sijoitetaan perhepäivähoitoon ja kaikki yli kolmivuotiaat päiväkotiin. Perhepäivähoitoa annetaan lapsen kotiin vain erittäin painavista syistä. Alle kolmivuotiaille vanhemmat voivat valita Kelan maksaman kotihoidontuen kunnallisen hoitopaikan sijaan. Tarvittaessa varhaiskasvatuksen palveluiden puitteissa järjestetään kuntouttavaa varhaiskasvatusta. Erityislastentarhanopettajien palveluita ostetaan tarpeen mukaan Vetelin kunnalta. Henkilöstön täydennyskoulutusvelvoite toteutetaan lain mukaan. Koska päiväkotimme toimii vuoropäiväkotina, eivät kustannukset ole vertailukelpoisia niin sanotun tavallisen päiväkodin kanssa. Palkkakustannukset vuoropäiväkodissa ovat huomattavasti suuremmat. - päiväkodin henkilöstö- ja työvuorosuunnittelun optimointi vakinaisen henkilökuntatarpeen selvittämiseksi - varhaiskasvatusta tarjotaan säännösten mukaan kaikille sitä tarvitseville - palvelu pyritään toteuttamaan asiakaskeskeisesti ja joustavasti perheiden tarpeiden mukaan - varhaiskasvatuksen kehittäminen varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti - pedagogiikan kehittäminen Leikkien oppiminen -teeman pohjalta - varhaiskasvatuksen asiakasmaksut tarkistetaan valtakunnallisten ohjeiden mukaisesti. TP 2015 Vakinaiset 6 3 3,8 Määräaikaiset 1 2 2 3 Talous TP 2015 Toimintatulot 40 47 50 52 Toimintamenot -394-391 -438-298 Toimintakate -354-344 -388-246 - nettomenot /as 300 281 318 201 - hoitopäiviä/vuosi 4700 4900 3851 3592 joista osapäivähoidossa 1500 1700 469 630 - alle 3-v lukumäärä/vuosi 16 15 17 12 - yli 3-v lukumäärä/vuosi 35 34 36 35 16

SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA ESI- JA PERUSOPETUS Toiminta Asetetut tavoitteet Sivistyslautakunta vastaa esi- ja perusopetuksen järjestämisestä. Opetusta toteutetaan yhtenäiskoulun periaatteella syksyllä 2015 käyttöön otetuissa tiloissa. Erityisopetusta järjestetään osa-aikaisena, yleisopetukseen integroitua tai pienryhmissä yksilöllisen tarpeiden mukaisesti. Perusopetuksen toimintasuunnitelmasta päättää perusopetuksen johtokunta. Yhtenäiskoulun toimintakulttuuria kehitetään edelleen uuden opetussuunnitelman mukaiseen suuntaan. Opettajille järjestetään Tutor-hankkeen avulla vertaistukea uuden oppimisympäristön mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja opetuksen kehittämisessä uuden opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Talousarviovuoden aikana perusopetuksen virkarakennetta tarkastellaan tulevaisuuden tarpeita arvioiden. Tavoitteet vuodelle 2018 - opetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä - opetuksen arviointimenetelmiä monipuolistetaan uuden Opsin mukaisesti - huoltajia ja oppilaita osallistetaan koulun toimintaan monella tapaa - uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.2018 8. luokalla - kaikki perusopetuksen päättävät siirtyvät jatko-opintoihin keskiasteelle - esiopetuksessa ovat kaikki siihen oikeutetut Henkilöstön määrä 31.12. Talous TP2015 Vakinaiset 16.1 15,97 15,1 17,83 Määräaikaiset 2,8 2,55 3 3,23 Tp 2015 Toimintatulot 20 42 70 25 Toimintamenot -1478-1501 -1521-1307 Toimintakate -1458-1459 -1451-1271 - nettomenot /as 1238 1191 1191 1038 - oppivelvolliset yhteensä 99 115 111 125 joista muissa kouluissa 0 0 0 - esikoululaisia 13 10 11 12 - peruskoulun päättävät 10 19 19 19 - nettomenot /oppilas 13130 12780 13072 10172 17

SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA KOULUTUSPALVELUT Toiminta Asetetut tavoitteet Talous Kunnassa ei ole keskiasteen oppilaitoksia. Suurin osa oppilaista siirtyy oppivelvollisuuden suoritettuaan naapurikuntien lukioihin ja K-P:n koulutusyhtymän oppilaitoksiin. Halsuan kunta on mukana Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymässä, Perhonjokilaakson kansalaisopistossa ja Keski-Pohjanmaan Konservatoriossa. Kansalaisopisto järjestää lähinnä yleissivistävää opetusta aikuisille ja Keski-Pohjanmaan Konservatorio musiikin perusopetusta. Kunta osallistuu ao. oppilaitosten hallintoon ja vastaa jäsenkuntavelvoitteestaan sopimuksen mukaisesti. Jäsenkuntana tuodaan esiin oppilaitosten hallinnossa halsualaisten näkökanta. Oppilaitosten tarjontaa pyritään saamaan halsualaisten toiveita vastaavaksi. Tp 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -29-24 -24-29 Toimintakate -29-24 -24-29 - nettomenot /as 25 20 20 23 - lukioon menneet 6 7 9 9 - ammatill.kouluun menneet 4 12 9 10 - muihin oppilait.menneet 0 0 0 0 SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA KIRJASTOTOIMI Toiminta Asetetut tavoitteet Kirjaston tehtävä on tyydyttää kuntalaisten sivistyksen, tiedon ja virkistyksen tarvetta sekä tukea opiskelua ja omatoimista tiedon hankintaa sekä kirjallisuuden ja taiteen harrastusta. Kirjastossa on asiakkaiden käytössä internetyhteyksin ja hyötyohjelmin varustettuja asiointikoneita. Kirjasto on avoinna on neljänä päivänä yhteensä 21 tuntia viikossa. Tiistaisin työntekijä hoitaa hallinnollisia tehtäviä. Hyvien verkkoyhteyksien ja Anders-kirjastojen yhteisen kirjakuljetuksen avulla tehostetaan palvelua kirjastojen välistä lainausta hyödyntäen. -kirjastonjohtajan tehtävien hoitaminen yhteistyössä koulun kanssa - kirjastoaineiston pitäminen ajan tasalla - kirjaston kehittäminen omatoimikirjaston suuntaan paremmin erilaisia asiakkaita palvelevaksi hankkeen avulla. Hankeeseen on varattu määräraha. - lasten ja nuorten kirjastonkäytön ja lukuharrastuksen tukeminen yhteistyössä koulun kanssa - kirjaston asiakasmäärän lisääminen 18

Henkilöstön määrä 31.12. Talous TP2015 Vakinaiset 1,25 1 1,5 1,36 Tp 2015 Toimintatulot 1 0 6 0 Toimintamenot -106-92 -108-103 Toimintakate -105-92 -102-103 - nettomenot /as 89 75 85 84 - lainaajia 350 400 309 308 - kirjastokäyntejä/asukas 5 8 5 5,5 - verkkokäyntejä 3300 3000 3129 - lainoja/asukas 10 10 10 9,4 - kirjahankinta, kpl 720 700 721 606 - muu aineiston hankinta 90 100 95 179 - tietotuvan käyttökerrat 350-385 245 SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA KOTISEUTU- JA KULTTUURITOIMI Toiminta Asetetut tavoitteet Talous Sivistyslautakunnan tehtävänä on huolehtia kunnan kotiseutu- ja kulttuuritoimen kehittämisestä. Sivistyslautakunta vastaa Halsuan kotiseutumuseon toiminnasta. Sivistyslautakunta tukee vapaaehtoisia ryhmiä kulttuuritapahtumien järjestämisessä ja kulttuurin tallentamisessa. Halsuan kotiseutumuseo pyritään pitämään avoinna kesäaikana. Tehdään yhteistyötä vapaaehtoisryhmien kanssa. Kulttuurin harrastamisen mahdollisuuksien parantaminen uusien toimitilojen myötä. SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA NUORISOTOIMI Toiminta TP 2015 Toimintatulot 0 2 5 0 Toimintamenot -19-18 -14-3 Toimintakate -18-16 -9-3 - nettomenot /as 15 13 8 3 - avustukset 1000 0 2 0 0 Halsuan kunnan nuorisotoimen hoitaa sopimuksen mukaisesti Halsuan 4H-yhdistys. Nuorisotoimi järjestää nuorisolle ja lapsille tapahtumia, retkiä ja koulutusta sekä seuraa nuorten elinolosuhteita ja laatii ehdotuksia sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle toiminnan kehittämiseksi. Nuorisovaltuuston toiminnan organisoiminen ja kehittäminen kuuluu nuorisotoimen vastuualueeseen. Nuorisotoimi tukee paikkakunnan eri järjestöjä ja 19

Asetetut tavoitteet nuorisotoimintaa järjestäviä tahoja avustuksin. Näin pyritään laajentamaan ja monipuolistamaan nuorten harrastusmahdollisuuksia. - päivitetään nuorisotyösopimus 4H:n kanssa - järjestetään kesäkuussa uimakouluopetusta lapsille - järjestetään retkiä ja tapahtumia lapsille ja nuorille - jatketaan nuorisovaltuuston toimintaa - järjestöjen ja ryhmien toimintaa tuetaan kohdeavustuksin ja edistetään järjestöjen välistä yhteistyötä - nuorisotoimintaa koskevista asioista tiedotetaan tehokkaasti kaikille kuntalaisille - osallistutaan sopiviin Keski-Pohjanmaan yhteisiin nuorisotyön hankkeisiin, tehdään yhteistyötä etsivän nuorisotyön kanssa -osallistutaan EVS-yhteistyöhön (European voluntary service) Villa Elban kanssa - tuetaan nuorten pajatoimintaa alueella - järjestetään nuorille valvottu peli-ilta viikoittain -osallistutaan Allianssin Nuorisotyön päiville Henkilöstö Halsuan kunnan nuorisotoimen on suurelta osin hoitanut Halsuan 4H-yhdistys ja käytännön työn 4H-toimihenkilö. Nuorisotoimella ei vuoden lopussa ollut yhtään työntekijää palvelussuhteessa kuntaan. Etsivä Nuorisotyö-hankkeen kautta (Halsuan kunnalla hallinnointivastuu v. 2017-2018) on kunnan palkkalistoilla yksi määräaikainen työntekijä. Kunta laskuttaa tästä hankkeesta aiheutuvat kulut omavastuuperiaatteen mukaisesti hankkeessa mukana olevilta kunnilta. TP2015 Määräaikaiset 1 1 Talous Tp 2015 Toimintatulot 45 46 1 1 Toimintamenot -77-78 -31 27 Toimintakate -32-32 -30-25 - nettomenot /as 28 27 24 19 - uimakoululaisia, lkm 30 32 32 - uimak.osallistumiskert. 150 160 160 - retkille ym osallistuneet, lkm 200 307 155 20

SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA LIIKUNTATOIMI Toiminta Asetetut tavoitteet Sivistyslautakunnan tehtävänä on luoda edellytykset kuntalaisten monipuolisen liikunnan harrastamiselle. Lautakunta huolehtii liikuntatoimen suunnittelusta ja toteuttamisesta yhdessä liikuntaa harjoittavien yhteisöjen kanssa. Lautakunta järjestää ja tukee kunto- ja terveysliikuntaa edistävää toimintaa sekä huolehtii hallinnassaan olevien liikuntatilojen ja -alueiden kunnossapidosta. Liikuntatoimi tuottaa palveluja yhteistyössä eri yhdistysten ja järjestöjen kanssa. Kunnan liikuntastrategia päivitetään osana valmisteltavaa kuntastrategiaa. Talousarviovuodelle 2018 haetaan AVI:lta avustusta liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen tarkoitusta määrärahasta. Hankkeella on tarkoitus tuoda olemassa olevat liikuntareitit ja laavut tutuiksi lapsiperheille, maanhanmuuttajille ja muutoin vähän liikkuville. mahdollisimman moni kuntalainen saadaan harrastamaan aktiivista hyöty- ja kuntoliikuntaa painotetaan kuntoliikuntaa tuetaan järjestöjen ja kuntien kuntokampanjoita ja -tempauksia aktivoimalla kuntalaisia liikunta-alueiden kunnossapito järjestetään tarkoituksenmukaisesti ja taloudellisesti kunnostetaan vaellusreitit loppuun tehdään suunnitelma urheiluhallin kunnostamisesta 2017 perustetun liikuntatyöryhmän toimintaa jatketaan pyritään löytämään hanke henkilöresurssien lisäämiseen ja uusien innovatiivisten toimintatapojen löytämiseen haetaan AVI:lta avustusta liikunnallisen elämäntavan paikalliseen kehittämiseen tarkoitusta määrärahasta Henkilöstön määrä 31.12. TP2015 Määräaikaiset 0,51 0,56 0,75 1 Talous Tp 2015 Toimintatulot 3 2 2 4 Toimintamenot -93-96 -95-92 Toimintak ate -90-94 -93-87 - nettomenot /as 76 77 77 75 - kuntotapahtumiin osallistuneet 130 74 21

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTO Toiminta Asetetut tavoitteet Talous Rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta käsittelee rakennusvalvontaan, ympäristönsuojeluun, palo- ja pelastustoimeen sekä liikenneväyliin liittyvät asiat. Tavoitteena on, että halsualaisilla olisi ympäristöllisesti, rakennus- ja paloteknisesti sekä liikenteellisesti turvallinen ja viihtyisä kunta. TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 0 Toimintamenot -5-10 -5-8 Toimintakate -5-10 -5-8 - nettomenot /as 4 8 4 7 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA Toiminta Asetetut tavoitteet Rakennusvalvonta sisältää maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen perinteisen rakennusvalvonnan, sekä siihen liittyvät erityissäädösten mukaiset tehtävät. Toimintaan sisältyy mm. maankäyttö- ja rakennuslain sekä korjausavustuksista anntun lain mukaisten asioiden käsittely, valvonta sekä neuvonta. Rakennusvalvontaan kuuluu myös olennaisena osana kaavoituksen valmistelu sekä kaavojen toteutumisen valvonta. Lisäksi toimitaan mm. leirintäalueviranomaisena. Tavoitteena on pitää esillä uusinta tutkimustietoa eri rakentamisen sektoreista, edistää hyvää rakennustapaa sekä valvoa rakennusten ulkonäköä ja sopeutumista ympäristöön. Peruskorjaustoiminnan edistämiseen ja kosteusvaurioiden ehkäisyyn kiinnitetään neuvonnassa erityistä huomiota. Henkilöstön määrä 31.12. Johtava viranhaltija: - vt. rakennustarkastaja Jari Kauppinen 30 % TP2015 Vakinaiset 0,66 0,66 0,66 0,66 22

Talous TP 2015 Toimintatulot 6 6 7 8 Toimintamenot -42-42 -45-43 Toimintakate -37-36 -37-35 - nettomenot /as 31 29 31 29 - myönnetyt rakennusluvat 15 15 21 15 - myönnetyt toimenpideluvat 20 20 11 19 - toimenpideilmoitukset 15 15 14 13 - valmistuneet rakennukset 15 15 7 14 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA TEKNINEN TOIMISTO Toiminta Asetetut tavoitteet Teknisen toimiston keskeisimpänä tehtävänä on huolehtia kunnan toimesta tapahtuvasta rakentamisesta, kunnossapito- ja käyttötehtävistä. Tekninen toimisto huolehtii kunnan kiinteistöjen kunnossapidosta ja myy palveluita kunnan omistamille osakeyhtiöille. Tekninen toimisto vastaa ja huolehtii kunnan kiinteistöjen rakentamisesta, kunnossapidosta ja käyttötehtävistä. Henkilöstön määrä 31.12. Talous Johtavat viranhaltijat: - rakennusmestari Jari Kauppinen 70 % TP2015 Vakinaiset 1,06 1,06 1,06 1,06 TP 2015 Toimintatulot 24 24 21 20 Toimintamenot -65-67 -64-60 Toimintakate -41-43 -44-40 - nettomenot /as 34 35 36 33 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖNSUOJELU Lautakunnan tehtävä on luoda Halsuasta kuva myös ympäristökuntana, jossa vedet pysyvät puhtaana ja jätehuolto toimii eri tasoilla esimerkillisesti niin taajamissa kuin haja-asutusalueillakin. Jätehuollon eri tasojen kehittäminen sekä pohja- ja pintavesien tilan seuranta ja suojelu ovat edelleen ympäristönsuojelun tärkeimpiä alueita. Uuden lainsäädännön vuoksi korostuu tulevina vuosina talousjätevesien käsittelyn neuvonta- ja valvontatehtävät. 23

Toiminta Asetetut tavoitteet Lautakunta käsittelee ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaiset lupa-asiat ja hoitaa niihin liittyvän neuvonta- ja valvontatyön. Ympäristön seuranta ja erilaiset ympäristön parantamishankkeet kuuluvat lautakunnan ympäristönsuojelutehtäviin. Tavoitteena on, että Perhonjokilaakson kestävän kehityksen suunnitelmaa toteutetaan eri elämänaloilla kuntakohtaisesti soveltaen. Talousjätevesien käsittelyn neuvonnassa on tavoitteena, että kohtuullisin kustannuksin taloudet saisivat hyviä ja määräykset täyttäviä pitkään toimivia järjestelmiä ja että hukkainvestoinnit jäisivät mahdollisimman vähiin. Ympäristönsuojelumääräysten valmistelua jatketaan naapurikuntien kanssa. Henkilöstön määrä 31.12. Talous Johtava viranhaltija: - ympäristösihteerin palvelut ostetaan ostopalveluna Kaustisen kunnalta. TP 2015 Toimintatulot 1 1 0 0 Toimintamenot -25-31 -17-16 Toimintakate -24-30 -17-16 - nettomenot /as 20 24 14 13 - myönnetyt ympäristöluvat 1 1 1 - taloudet viemäröinnissä 201 201 201 199 Luvut sisältävät Halsuanjärven kunnossapitokustannukset RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA PALO- JA PELASTUSTOIMI Toiminta Asetetut tavoitteet Palo- ja pelastustoimeen liittyy myös väestönsuojelu ja öljyvahinkojen torjunta, sekä ensivastetyö. Toiminta käsittää varsinaiset sammutustehtävät, ensivastetehtävät sekä muut pelastustehtävät sekä ennaltaehkäisevän toiminnan. Palokunta toimii puolivakinaisena palokuntana. Vuoden 2004 alusta palo- ja pelastustoimi on siirtynyt aluepelastuslaitoksen alaisuuteen. Keskuspaikkana toimii Kokkola. Aluepelastuslaitos laskuttaa kuntaa pelastustoimen kulujen osalta suoraan aiheuttamisperusteisesti sekä viranomaistoiminnan osalta asukaslukuperusteisesti. Päällystöpäivystys hoidetaan seutukunnallisena yhteistyönä. 24

Talous TP 2015 Toimintatulot 0 0 26 0 Toimintamenot -113-110 -112-106 Toimintakate -113-110 -85-106 - nettomenot /as 96 90 70 86 - hälytyksiä, kpl 30 40 30 45 joista ensivastehälytyksiä 20 20 22 15 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA LIIKENNEVÄYLÄT Toiminta Asetetut tavoitteet Talous Lautakunnalle kuuluu yksityistielain mukaiset tielautakunnan tehtävät sekä mm. liikenneväylien kunnossapitotyöt. Lautakunta pitää tarvittaessa mm. yksityistielain mukaisia tietoimituksia, antaa asiantuntijaapua mm. yksityisteiden yksiköinti- ja valtionapuhakemusasioissa. Kaikkinainen kaavateiden kunnossapito sekä yksityisteiden talviauraus ja yleinen turvallisuuden valvonta kuuluvat lautakunnan tehtäviin. Kaavateiden kunto pyritään säilyttämään kohtuullisena. Pyritään vaikuttamaan siihen, että yksityisteiden tiekuntien hallinto ja yksiköinnit ovat ajan tasalla. TP 2015 Toimintatulot 0 0 0 4 Toimintamenot -60-63 -55-62 Toimintakate -60-63 -55-58 - nettomenot /as 51 51 45 47 - kaavatiet, km 12,5 12,5 12,5 12 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KIINTEISTÖTOIMI Kiinteistökustannuksista vuokrakiinteistöjen ja teollisuushallien kustannukset tulevat tähän lukuun; Käpyhovi ja urheilualueiden kulut kirjataan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alaiseksi menoksi. Jyta:lle vuokratut kiinteistöt (Kannelma, Pihlajatupa ja Terveystalo) kuuluvat kiinteistötoimen alaisuuteen. Vuonna 2014 perustettu Halsuan Julkiskiinteistöt Oy vastaa uuden yhtenäiskoulun, urheiluhallin ja kirjaston hallinnoinnista ja kiinteistöhuollosta. Entinen yläaste on siirtynyt lautakunnan alaisuuteen ja kiinteistön nimenä on Halsuan Yritystalo. Kunnanvirasto on ollut aiemmin yleishallinnon kustannuksissa, mutta vuodesta 2017 alkaen se on kiinteistötoimessa. Talonmiespalveluja luovutetaan Halsuan Seudun Asumispalveluyhdistys ry:lle, asunto-osake-, vesi-, energiayhtiöille ja Halsuan Julkiskiinteistöt Oy:lle. Talonmiesten palkat kirjataan keskitetysti kiinteistötoimeen ja kustannus vyörytetään 25

Toiminta Asetetut tavoitteet kullekin hallintokunnalle/kiinteistölle käytön suhteessa. Ulkopuolisille luovutetuista palveluista laskutetaan erikseen. Kunnan kiinteistöjen kuntoa seurataan jatkuvasti. Pyritään siihen, että kiinteistöjen käyttöarvo samoin kuin niiden ulkoinen kunto (maalaus, katot, pihat) pysyvät hyvinä. Kuntoseurannalla tulee estää kiinteistöjen yllätyksellinen hätätyö (esim. vesivahingot). Korjaustyöt suoritetaan kiireellisyysjärjestyksessä. Kiinteistöjä huolletaan ja pidetään kunnossa niin, että ne ovat turvallisia ja viihtyisiä, eivätkä aiheuta terveydellisiä haittoja käyttäjilleen. Henkilöstön määrä 31.12. Ammattimiehistä kaksi kirjataan kokonaisuudessaan kiinteistötoimelle, yksi kirjataan yhtenäiskoululle 40 %/kiinteistöille 60 %, yksi jatkaa osa-aikaisena 50 %, yksi jää eläkkeelle vuoden 2018 lopussa ja yksi on oppisopimuksella määräaikaisena. Vakinaisiin on lisätty yksi uusi ammattimies ja hänen palkkansa on mukana talousarvioluvuissa. Talous TP 2015 Vakinaiset 4,1 4,1 3,9 4,4 Määräaikaiset 1 1 1 TP 2015 Toimintatulot 945 886 820 730 Toimintamenot -733-767 -534-529 Toimintak ate 212 119 286 202 - nettotulot /as 181-97 -235-164 - vuokra-asunnot, kpl 56 56 56 56 - vuokratut teollisuustilat, kpl 4 4 4 5 - vuokratut yritystilat, kpl 7 3 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA JÄTEHUOLTO Toiminta Asetetut tavoitteet Jätehuollosta vastaa Millespakka Oy, jonka osakkaana Halsuan kunta on. Jätehuolto toteutetaan pitkälle vietyyn alkulajitteluun ja erilliskeräilyyn perustuen. Rinki Oy ja Halsuan kunta ovat sopineet kuluttajapakkausten keräyspaikasta Halsualla. Muutoksen myötä ekopisteiden määrä kunnassa vähentyi ja uusi Rinki Oy:n keräyspiste on Halsuan Yritystalon kentällä. Sekajätteen toimittaminen Alajärvelle jatkuu. Biojätteen erilliskeräily, käsittely ja loppusijoittaminen suunnitellaan uudelleen. Entisen Laisnevan kaatopaikan velvoitetarkkailu jatkuu sulkemislupapäätöksen mukaisesti. 26

Talous TP 2015 Toimintatulot 1 1 1 1 Toimintamenot -3-2 -3-2 Toimintakate -2-1 -2-1 - nettomenot /as 1 1 1 1 RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA ENERGIA- JA VESIHUOLTO Halsuan kunta on perustanut 28.11.2012 Halsuan Vesi Oy:n ja Halsuan Energia Oy:n, joille tekninen toimisto myy palveluita. 27

KÄYTTÖTALOUSOSA HALSUAN KUNTA Sivu 1 30.11.2017 Toteutumavertailu HALLITUKSEN ESITYS EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2018-31.12.2018 TP Budjetti Budjetti TS -19 TS -20 2016 2017 2018 1000 1000 HALSUAN KUNTA 2013- KUNNANVALTUUSTO K Ä Y T T Ö T A L O U S TALOUS T o i m i n t a k u l u t HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT Palkkiot -9.680-10.500-10.500-11 -11 PALKAT JA PALKKIOT -9.680-10.500-10.500-11 -11 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL, palkkaperust. mak -342-645 -1.759-2 -2 ELÄKEKULUT -342-645 -1.759-2 -2 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sv-maks -69-180 -103 0 0 Työttömyysvakuutusmaksu -70-74 0 0 Muut sosiaalivakuutusma -22-110 -63 0 0 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -91-360 -240 0 0 HENKILÖSIVUKULUT -433-1.005-1.999-2 -2 HENKILÖSTÖKULUT -10.113-11.505-12.499-13 -13 PALVELUJEN OSTOT MUIDEN PALVELUJEN OSTOT Painatukset ja ilmoituks -410 Majoitus- ja ravitsemisp -237 Matkustus- ja kuljetuspa -720-1.000-1.000-1 -1 Muut palvelut -500-500 -500-1 -1 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -1.867-1.500-1.500-2 -2 PALVELUJEN OSTOT -1.867-1.500-1.500-2 -2 MUUT KULUT Muut kulut -200-200 0 0 MUUT KULUT -200-200 0 0 T o i m i n t a k u l u t -11.980-13.205-14.199-15 -15 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -11.980-13.205-14.199-15 -15 TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ -11.980-13.205-14.199-15 -15 28

HALSUAN KUNTA Sivu 14 30.11.2017 Toteutumavertailu HALLITUKSEN ESITYS EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2018-31.12.2018 TP Budjetti Budjetti TS -19 TS -20 2016 2017 2018 1000 1000 KUNNANHALLITUS 2013- K Ä Y T T Ö T A L O U S TALOUS T o i m i n t a t u o t o t MYYNTITUOTOT Myyntitulot valtiolta 7.200 7.500 7.200 7 7 Muut myyntitulot 27.357 37.900 34.000 34 34 Sisäiset myyntituotot 24.964 27.500 21.000 21 21 MYYNTITUOTOT 59.521 72.900 62.200 62 62 MAKSUTUOTOT Muut maksut 5.820 6.000 6.000 6 6 MAKSUTUOTOT 5.820 6.000 6.000 6 6 TUET JA AVUSTUKSET Tuet ja avustukset valtio 8.732 5.000 5.000 5 5 TUET JA AVUSTUKSET 8.732 5.000 5.000 5 5 VUOKRATUOTOT Muiden rakennusten vuokra 4.706 800 1 1 Maa- ja vesialueiden vuok 2.008 2.000 1.000 1 1 Muut vuokratulot 100 Sisäiset vuokratuotot 39.948 VUOKRATUOTOT 46.763 2.000 1.800 2 2 MUUT TOIMINTATUOTOT Käyttöomaisuuden myyntiv. 956 MUUT TOIMINTATUOTOT 956 T o i m i n t a t u o t o t 121.791 85.900 75.000 75 75 T o i m i n t a k u l u t HENKILÖSTÖKULUT PALKAT JA PALKKIOT Vakinaisten palkat -207.022-203.000-232.000-240 -241 Palkkiot -20.740-14.000-21.000-22 -22 Määräaikaisten palkat -1.544-2.000-2.000-2 -2 Kesätyöntekijäin palkat -3.841-4.000-4.000-4 -4 Jaksotetut palkat -1.556-33.200-2.000-2 -2 PALKAT JA PALKKIOT -234.703-256.200-261.000-270 -272 HENKILÖSIVUKULUT ELÄKEKULUT KuEL, palkkaperust. mak -36.330-43.683-43.133-44 -44 KuEL, varhe-maksut -3.147-2.770-4.400-4 -4 KuEL, eläkemenoperustei -134.918-109.800-101.063-103 -103 ELÄKEKULUT -174.395-156.253-148.596-152 -152 MUUT HENKILÖSIVUKULUT Kansaneläke- ja sv-maks -4.567-3.023-2.469-3 -3 Työttömyysvakuutusmaksu -2.110-2.050-1.764-2 -2 Muut sosiaalivakuutusma -1.416-2.818-1.512-2 -2 Jaksotetut sosiaalivak. -344 160-400 0 0 MUUT HENKILÖSIVUKULUT -8.438-7.731-6.145-6 -6 HENKILÖSIVUKULUT -182.833-163.984-154.741-158 -158 HENKILÖSTÖKORVAUKSET Sairausvakuutuskorvaukse 2.769 HENKILÖSTÖKORVAUKSET 2.769 29

HALSUAN KUNTA Sivu 15 30.11.2017 Toteutumavertailu HALLITUKSEN ESITYS EUR Ulkoinen/Sisäinen 01.01.2018-31.12.2018 TP Budjetti Budjetti TS -19 TS -20 2016 2017 2018 1000 1000 HENKILÖSTÖKULUT -414.766-420.184-415.741-428 -429 PALVELUJEN OSTOT ASIAKASPALVELUJEN OSTOT Asiakaspalvelun osto kun -58.007-63.500-66.400-66 -66 Asiakaspalvelun osto kun -4.664.930-4.777.000-4.810.150-4.810-4.810 Asiakaspalvelun osto mui -16.000-16.000-16 -16 ASIAKASPALVELUJEN OSTOT -4.722.936-4.856.500-4.892.550-4.893-4.893 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT Toimisto- ja asiantunti -3.534-5.250-32.250-32 -32 ICT-palvelut (operaattor -27.812-18.350-32.500-33 -33 Rahoitus- ja pankkipalve -1.195-1.250-1.250-1 -1 Painatukset ja ilmoituks -2.068-2.000-2.750-3 -3 Posti- ja kuriiripalvelu -8.128-7.200-8.050-8 -8 Vakuutukset -2.312-1.000-1.450-1 -1 Puhtaanapito- ja pesulap -923 Rakenn. ja alueiden kunn -1.834-150 0 0 Koneiden ja laitt. kunno -5.364-2.500-5.400-5 -5 Majoitus- ja ravitsemisp -1.022-1.000-1.000-1 -1 Matkustus- ja kuljetuspa -8.064-7.000-9.000-9 -9 Sosiaalipalvelujen osto -14.000 Terveyspalvelujen osto -9.362-8.500-22.500-23 -23 Koulutuspalvelujen osto -406-1.400-1.400-1 -1 Osuus verotuskustannuksi -28.020-28.000-24.300-24 -24 Muut yhteistoimintaosuud -144.682-180.500-180.200-180 -180 Muut palvelut -5.071-4.600-7.500-8 -8 Sisäiset palvelujen osto -5.134-10.620-2.940-3 -3 MUIDEN PALVELUJEN OSTOT -254.930-293.170-332.640-333 -333 PALVELUJEN OSTOT -4.977.866-5.149.670-5.225.190-5.225-5.225 AINEET, TARVIKKEET JA TAVA Toimistotarvikkeet -3.335-2.950-1.950-2 -2 Kirjallisuus -1.679-1.350-1.350-1 -1 Elintarvikkeet -126-250 -400 0 0 Vaatteisto -39 Lääkkeet ja hoitotarvikke -12-50 -50 0 0 Puhdistusaineet ja -tarvi -586-280 0 0 Lämmitys -18.711 Sähkö -5.357 Vesi -434 Kalusto -2.559-6.700-2.900-3 -3 Rakennusmateriaali -676-1.000 Muu materiaali -425-750 -1.250-1 -1 AINEET, TARVIKKEET JA TAVA -33.939-13.050-8.180-8 -8 AVUSTUKSET Avustukset kotitalouksill -44.800-41.000-44.000-44 -44 Avustukset muille -37.859-30.050-34.400-34 -34 AVUSTUKSET -82.659-71.050-78.400-78 -78 VUOKRAT Rakennusten vuokramenot -100 Koneiden ja laitteiden vu -603-1.500-1.500-2 -2 Sisäiset vuokramenot -10.179-9.930-39.262-39 -39 VUOKRAT -10.881-11.430-40.762-41 -41 MUUT KULUT Muut kulut -10.386-9.600-7.600-8 -8 Merkkipäivät ym muistamis -761-1.400-1.400-1 -1 MUUT KULUT -11.147-11.000-9.000-9 -9 T o i m i n t a k u l u t -5.531.258-5.676.384-5.777.273-5.790-5.791 30